Yhdysvaltain energiapolitiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Yhdysvaltain politiikka

Yhdysvaltain energiapolitiikka käsittelee Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa eli energian käytön kehitystä ja ohjaamista mukaan lukien energiantuotanto, sähköntuotanto, lämmöntuotanto, jakelu, kulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelu aiheesta. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot. Germanwatchin mukaan vuonna 2008 Yhdysvaltojen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli 20,3 % (1. sija), energiankulutuksesta 19,8 % ja väestöstä 4,6 %.[1]

Vuonna 2008 USA oli 2. suurin kivihiilentuottaja tuottaen kivihiiltä 1007 Mt ja ruskohiiltä 69 milj. tonnia. USA oli 6. suurin kivihiilen viejä: 43 milj. t. IEA:n mukaan vuonna 2008 Yhdysvallat oli 3. suurin öljyntuottaja: 300 Mt (7,6 % maailman tuotannosta) ja vuonna 2007 maailman suurin öljyntuoja (573 Mt). Yhdysvallat oli vuonna 2007 maailman suurin öljynjalostaja: 836 Mt (22 % maailman tuotannosta) ja suurin öljytuotteiden tuoja (34 Mt). Vuonna 2008 USA oli maailman 2. suurin maakaasuntuottaja ja tuoja. Tuotanto oli 583 mrd. kuutiota (18,5 % maailmantuotannosta) ja tuonti 84 mrd. kuutiota (11 % maailman kaasun tuonnista). USA:n sähkönkulutus 4113 TWh jakautui vuonna 2007: kivihiili 2 118 TWh, maakaasu 915 TWh, ydinvoima 837 TWh, vesivoima 276 TWh, öljy 78 TWh ja muut 12 TWh. Yhdysvallat on maailman suurin ydinvoiman tuottaja. Yhdysvaltojen osuus maailman ydinsähköstä on 30,8 %.[2]

Sähkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

U.S. Imports of Crude Oil and Petroleum Products (Thousand Barrels), 1981-2010.

Ydinvoimalaitokset tuottivat vuonna 2007 reilut 19 % sähköenergiasta, joka vastaa yli 806 terawattituntia sähköä.[3] Ydinvoimalaitoksia oli toiminnassa 104 kappaletta vuonna 2007, joiden yhteinen sähköteho oli 101 gigawattia. Käyttökertoimet ovat myös nousseet tasaisesti ja ydinvoiman tuottaman sähkön määrä on kasvanut, vaikka vanhoja laitoksia onkin suljettu.[4] Yhdysvalloissa on alettu panostaa huomattavasti viime aikoina ydinvoimaan, joka näkyy muun muassa vanhojen yksiköiden modernisointina[5] ja kiinnostuksena uusien yksiköiden rakentamiseen. Yhdysvaltain hallinto tukee voimakkaasti ydinvoiman lisärakentamista "Nuclear Power 2010"-ohjelmansa kautta.[6] Uusia ydinvoimalaitoshankkeita on vireillä kymmeniä ja lokakuussa 2008 NRC:llä oli käsiteltävänään jo 24 rakentamislupahakemusta.[7][8] Ydinvoiman huomattavan lisärakentamisen seurauksena monet ydinvoimalaitoksia valmistavat yritykset ovat lisensoineet tai pyrkivät lisensoimaan NRC:llä omat laitoskonseptinsa, jotta niitä voidaan rakentaa.[9]

Viimeisin Yhdysvalloissa avattu ydinvoimalaitos on Watts Barin ydinvoimalaitoksen ensimmäinen laitosyksikkö, joka valmistui 1996. Toisen laitosyksikön rakentaminen keskeytettiin 1988 energiankulutuksen kasvun yliarvioimisen takia, mutta laitokset omistava Tennessee Valley Authority (TVA) päätti elokuussa 2007 rakentaa tämänkin yksikön valmiiksi saakka.[10]

Yhdysvalloissa ei ole avattu yhtään ydinvoimalaa vuonna 1979 sattuneen Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.[11] The League of Conservation Voters -järjestön lakiasiain apulaisjohtaja Tim Greeffin mukaan USA:ssa ei ole rakennettu kolmeenkymmeneen vuoteen ydinvoimaa, koska se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa.[12]

USA:n ensimmäinen reaktori on vuodelta 1957 Pennsylvaniassa Eisenhowerin kampanjan tuloksena. Kaikki nykyiset 104 reaktoria on tilattu vuosina 1963–1973. Three mile Islandin onnettomuuden jälkeen vuonna 1979 ei ole rakennettu uusia reaktoreita. Peruttuja reaktoreita on 138. Viimeksi valmistunutta reaktoria rakennettiin 23 vuotta. Ongelmina ovat suuret kustannukset ja kansalaisten kielteisyys. ABC:n ja Washington Post lehden mukaan 6/2005 64 % amerikkalaisista vastusti uusia atomireaktoreita. [13]

Vuosina 1953–2008 tilatuista 253 ydinreaktorista 48 % peruttiin, 11 % suljettiin ennen aikojaan ja 14 % on ollut vähintään vuoden seisahduksissa. Reaktoreista 27 % on toimineet ilman vähintään vuoden seisokkia. [14] Poliitikko ja entinen varapresidentti Al Gore esittää kirjassaan Our choice, a plan to solve the climate crises (2009) että syihin ydinvoiman 30 vuoden kriisiin sisältyy ydinvoiman korkeat kustannukset. Ennen talouskriisiä ydinvoimarakentamisen hinta nousi 15 prosenttia vuodessa, eli vuosina 1970–1990 hinta kymmenkertaistui. Samalla rakennusajat ovat kaksinkertaistuneet. Mikäli rakennusaikataulu ei pidä, maksaa viivästyminen miljardi dollaria vuodessa. Puolet suunnitelluista ydinvoimaloista on jäänyt Yhdysvalloissa rakentamatta.[15]

Uusiutuva energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoima Yhdysvalloissa

USA:n senaatti hyväksyi 24.9.2008 uusiutuvan energian 18 mrd. $ verotuen jatkamisen. Presidentin ja parlamentin uskotaan hyväksyvän myös tuen. Tuki on 30 % yrityksille. Aiempi päätös on voimassa vain vuoden 2008 loppuun. Senaatin tukipäätös nosti monien aurinkosähköä tuottavien yritysten osakekursseja 5-9 % (Yingli Green Energy 9 %, SunPower Corp 8,2 %, First Solar 7,9 %, Trina Solar 5,3 %).[16]

Kalifornian laki vaatii 20 % uusiutuvaa sähköä vuonna 2010. Vuonna 2007 uusiutuvaa energiaa oli 12 % sähkönkulutuksesta. Schwarzeneggerin uusi velvoite on 33 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä.[17]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat vähentää autojen polttoaineiden kulutusta vuonna 2013. EU rajoittaa hiilidioksidipäästöjä ja Yhdysvallat bensiinin kulutusta. Uusi raja tekee Kalifornian päästörajoihin liittyvän oikeustaistelun tarpeettomaksi.[18]

Polttoainerajoitukset[18]
Vuosi litraa/100 km g CO2/km
USA 2009 9,2 216
USA 2013 6,6 155
EU 2009 6,8 160
EU 2013 5,1 120
EU 2021 4,0 95

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Key Data for the 10 largest CO2 Emitters (Arkistoitu – Internet Archive) CCPI 2009
  2. ↑ Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) IEA
  3. ↑ Electricity Net Generation, Total (All Sectors) Annual Energy Review 2007. Energy Information Administration. Viitattu 1.10.2008. en
  4. ↑ Nuclear Power Plant Operations Annual Energy Review 2007. Energy Information Administration. Viitattu 1.10.2008. en
  5. ↑ Power Uprates United States Nuclear Regulatory Commission. Viitattu 1.10.2008. en
  6. ↑ Nuclear Power 2010 U.S. Department of Energy. Viitattu 1.10.2008. en
  7. ↑ Combined License Applications for New Reactors United States Nuclear Regulatory Commission. Viitattu 1.10.2008. en
  8. ↑ Location of Projected New Nuclear Power Reactors United States Nuclear Regulatory Commission. Viitattu 1.10.2008. en
  9. ↑ Design Certification Applications for New Reactors United States Nuclear Regulatory Commission. Viitattu 1.10.2008. en
  10. ↑ Watts Bar Nuclear Plant Tennessee Valley Authority. Viitattu 1.10.2008. en
  11. ↑ Markku Saksa, USA:n energiantuotanto umpisolmussa, Helsingin Sanomat 20.9.2008, B5
  12. ↑ How U.S. candidates differ on energy policy International Herald Tribune, Energy: A special report 28.10.2008
  13. ↑ Ulla Klötzer, Säteilevä tulevaisuus. Osa 1: Atomit rauhan käytössä, Sahlgrens 2006, s. 247, 249
  14. ↑ Al Gore: Our Choice,A plan to solve the climate crises, Bloomsbury 2009 s. 157
  15. ↑ Al Gore: Our Choice,A plan to solve the climate crises, Bloomsbury 2009
  16. ↑ Solar stocks jump after Senate backs tax credits Reuters 24.9.2008
  17. ↑ California utilities ordered to use 33% renewable energy by 2020, Schwarzenegger calls target 'most aggressive in the nation', Current law calls for 20% power generation from renewables 18.11.2008 Guardian
  18. ↑ a b Yhdysvallat kiristää selvästi autojen bensiinin kulutusta, HS Jyri Raivio 20.5.2009 B9
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhdysvaltain_energiapolitiikka&oldid=20975857”