Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/2010-luku
navigaatio
2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2010 – Lauri Astalan näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa. Mukana mm. Pieni spektaakkeli -teossarja (2003–05).[1]
2010 – Pekka Sassin installaatio- ja ääniteos Sisäinen lähiö saa Osnabrückin EMAF-festivaalin pääpalkinnon.[1]
2010 – Heart Chamber Orchestra, Erich Bergerin ja Peter Vatevan teos jossa muusikkojen sydämenlyönnit ohjaavat sävellystä ja visualisaatiota algoritmin välityksellä. Esitykset Pixelache Helsinki- ja Sao Paulon FILE -festivaaleilla.[1]
2010 – Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen näyttely Ars Electronica-keskuksessa.[1]
2010 – AAVE festivaali (Alternative Audio Visual Event) kokeellisen elokuvan ja taiteen tapahtuma järjestetään Helsingissä vuoteen 2018 taiteellisena johtajanaan Kari Yli-Annala.[1]
2010 – Jari Haanperä ja Mirka Flander avaavat Suomesta-gallerian Berliinin Potsdamer Strassella. Galleria esittelee suomalaisten nykytaiteiljoiden työtä vuoteen 2015.[1]
2010 – Ensimmäinen Puhekaraoke järjestetään Hämeenlinnan taidemuseossa. Speech Karaoke Action Group -taiteilijaryhmä jatkaa toimintaa tapahtumia 2020-luvulle.[1]
2010 – Charles Sandisonille Ars Fennica -palkinto 2010. Ars Fennica -palkittuja mediataiteilijoita 2010-luvulla ovat Anssi Kasitonni (2011), Tellervo ja Oliver Kochta-Kalleinen (2014) ja Mika Taanila (2015).[1]
2010 – Media Facades Festival käynnistyy Helsingin juhlaviikkojen kumppanifestivaalina Taiteiden yönä. M-cultin tuottama festivaali esittää kotimaisia ja kansainvälisiä mediateoksia Helsingin ja Euroopan kaupunkitiloissa vuoteen 2015.[1]
2010 – AV-arkin verkkopalvelussa mahdollistuu täysipitkien teosten esikatselu kotimaisille ja kansainvälisille kuraattoreille. Mediataiteen jakelutoiminta siirtyy verkkoon.[1]
2010 – Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry perustetaan Kuopiossa.[1]
2010 – Helsinki Hacklab ry perustetaan, yhteisö avaa hackerspace-työtilan Vallilan teollisuusalueelle.[1]
2010 – AV-arkin Mediataide kasvattaa! -verkkopalvelu hyödyntää mediataidetta mediakasvatuksen oppimateriaaleina. Uusia teoksiin perustuvia oppimateriaaleja julkaistaan vuoteen 2021.[1]
2010 – Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyvät uudeksi Aalto-yliopistoksi 1.1.2010 alkaen.[1]
2011 – Vesa-Pekka Rannikon arkkitehtoniset tilatutkielmat Venetsian biennaalissa.[1]
2011 – Pilvi Takalalle suurin nuorille taiteilijoille suunnattu Prix de Rome -palkinto Alankomaissa Euroopan parlamenttiin tehtävästä interventiosta.[1]
2011 – Säveltäjien, muusikoiden ja videotaiteilijoiden yhteistyö, IRKI – kolme ääninäkyä -teossarja (tuotanto Poike ry / Tuuli Penttinen-Lampisuo) esitetään Sibelius-museossa ja Porin taidemuseossa osana Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.[1]
2011 – Biotaiteen seura järjestää ensimmäisen taiteen ja tieteen Field Notes -kenttälaboratorion Kilpisjärvellä. Työstä julkaistaan teos Field_Notes – From Landscape to Laboratory vuonna 2013.[1]
2011 – Aquatrio aloittaa toiminnan. Marianne Decoster-Taivalkoski, Alejandro Olarte ja Alejandro Montes de Oca sekoittavat esityksissään elektronisia, synteettisiä ja realistisia vesiääniä.[1]
2011 – Äänitaidegalleria Akusmata perustetaan.[1]
2011 – Erkki Huhtamon ja Jussi Parikan toimittama Media Archaeology: Approaches, Applications, and Implications esittelee media-arkeologisen tutkimuksen suuntauksia.[1]
2012 – AV-arkki käynnistää vuoteen 2016 jatkuvan yhteistyön Moving Image Art Fairin kanssa. Anssi Kasitonnin, Heta Kuchkan, Sini Pelkin, Maija Blåfieldin, Milja Viidan, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen teoksia esitetään taidemessuilla Lontoossa ja New Yorkissa.[1]
2012 – Forum Box avaa uuden mediataiteen Mediaboxi-tilan yhteistyössä AV-arkin kanssa. Näyttelytila ja laitteiston käyttö on taiteilijoille ilmaista. Ohjelmistossa painotetaan ajankohtaisia teoksia, joilla ei ole vielä ollut ensiesitystä kotimaassa.[1]
2012 – Mika Taanila ja Erkki Kurenniemi Kasselin Documentassa; Pilvi Takalan The Trainee New Museumin Ungovernables -trienniaalissa, New York.[1]
2012 – Timo Wrightin ja Matti Niinimäen Race Code kyseenalaistaa kasvontunnistuksen ja rotuerottelun yhteyksiä. Installaatio järjestää osallistujien kasvokuvat algoritmin perusteella.[1]
2012 – Marita Liulia Aalto-yliopiston residenssitaiteilijana. Residenssissä syntyvät tanssia ja teknologiaa yhdistävät teokset Jumalattaren paluu (2012) sekä Swan Song (2014).[1]
2012 – Tuomas A. Laitinen valitaan Flow-festivaalin vuoden kuvataiteilijaksi. Festivaali esittelee tämän jälkeen säännöllisesti mediataidetta ohjelmistossaan.[1]
2012 – Suohpanterror-ryhmä aloittaa toimintansa. Ryhmä julkaisee kampanjoita saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksista ja tekee interventioita julkiseen tilaan.[1]
2012 – Biofilia – Base for Biological Arts perustetaan Aalto-yliopistoon ARTSin yhteyteen.[1]
2012 – Käsityökoulu Robotti perustetaan. Tavoite on edistää lasten ja nuorten ymmärrystä elektronista ja ohjelmoitua ympäristöä kohtaan ja kannustaa ottamaan se haltuun rohkeasti ja luovasti.[1]
2012 – Jussi Parikka julkaisee kirjan What is Media Archaeology? (Polity Press, UK).[1]
2013 – Jan Ijäksen Two Islands Tribecan elokuvafestivaalilla New Yorkissa.[1]
2013 – Salla Tykän Giant saa Rotterdamin elokuvajuhlien lyhytelokuvasarjan pääpalkinnon.[1]
2013 – Tülay Schakirin Hyvä valo, paha valo Valon Voimat -festivaalilla perustuu tutkimukseen valon ja vaaran kokemuksista kaupunkitilassa.[1]
2013 – Mediataiteen nousu Venetsian biennaaliin alkaa: Terike Haapoja ja Antti Laitinen 2013, IC-98 2015, Erkka Nissinen ja Nathaniel Mellors 2017, Miracle Workers Collective 2019, Pilvi Takala 2022.[1]
2013 – Jaakko Pallasvuon ja Kaino Wennerstrandin (ent. Kimmo Modig) videoteos Suomen Paviljonki parodioi kansallisten näyttelykonseptien ideologiaa.[1]
2013 – Eija-Liisa Ahtilan Rinnakkaiset maailmat -näyttely Tukholman Moderna museetissa ja Kiasmassa (2013) tuo esiin taiteilijan lajienvälisyyttä pohtivia uusia teoksia, kuten Marian ilmestys (2010) ja Vaakasuora (2011).[1]
2013 – FixC-osuuskunta perustaa suomalaisen sähköisen taiteen VILKE-kokoelman – näyttely Vilkettä ja tajunnanvirtaa Keravan Sinkka-taidemuseossa.[1]
2013 – Titanikin taiteilijaresidenssiohjelma jatkuu äänitaidepainotuksella.[1]
2013 – Pixelache aloittaa kierrätyksen, uusiokäytön ja laitekorjauksen Trashlab-työpajat.[1]
2013 – Erkki Huhtamon Illusion in Motion -teos (MIT Press) kartoittaa panoraaman ja varhaisten spektaakkelitekniikoiden kulttuurihistoriaa.[1]
2013 – Pilvi Takalalle Emdash Award -palkinto, jonka Takala käyttää kutsumalla 8–12-vuotiaat lapset päättämään sen käyttötarkoituksesta.[1]
2013 – Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät uudeksi Taideyliopistoksi.[1]
2013 – Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) Mediataiteen rahoitusta jakaa Valtion media-, sarjakuva- ja kuvitustaiteen toimikunta.[1]
2014 – Axel Straschnoyn ohjaama planetaarioelokuva Kilpisjärvellä palkitaan kansainvälisessä Edith-Russ-Haus Awards for Emerging Media Artists -kilpailussa ja saa kunniamaininnan Jena FullDome -festivaalilla. Ensi-iltansa elokuva sai Heureka-tiedekeskuksen planetaariossa 2012.[1]
2014 – Jari Haanperän FYR, yli kahdesta sadasta myrskylyhdystä ja lampuista koostuva valoteos LUX Helsinki -festivaalilla.[1]
2014 – Suomalaista nykytaidetta esitellään laajasti Arco Madrid -taidemessuilla. #FocusFinland -ohjelmistossa on mm. Heta Kuchkan ja IC-98:n teoksia. AV-arkki esittää Hannu Karjalaisen teoksia Callao-aukion mainosnäytöillä.[1]
2014 – FixC avaa teksti-tv-taiteen museon yhteistyössä YLEn kanssa.[1]
2014 – Polarized Vision -festivaali Rovaniemellä esittelee pohjoista elokuvaa ja mediataidetta sekä Barentsin alueen elokuvaa. Tapahtuman järjestää Magneetti ry yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.[1]
2014 – Camp Pixelache Helsingin Vartiosaaressa keskittyy commons-kulttuuriin.[1]
2014 – Ääni, kuva, kokemus -näyttely Wäinö Aaltosen museossa tutkii moniaistisuutta. Taiteilijoina mm. IC-98, Merja Nieminen & James Andean ja Hans Rosenström.[1]
2014 – Pohjoismainen kulttuurirahasto myöntää 400 000 euron apurahan Biotaiteen seuran Hybrid Matters -projektille, joka tarkastelee digitaalisen, teknisen ja elollisen yhteensulautumista.[1]
2014 – MUU ry avaa äänitaiteen pankin verkossa.[1]
2014 – Live Herring käynnistää Mediataide kartalle -hankkeen. Läänintaiteilija Soile Ollikaisen koordinoima hanke pyrkii parantamaan mediataiteen näkyvyyttä ja esitysmahdollisuuksia myös suurten kaupunkien ulkopuolella.[1]
2014 – Suomen Mediataideverkoston kannanotto mediataiteen määrärahojen ja toimikuntarakenteen kehittämiseksi esittää omaa toimikuntaa mediataiteelle ja muistuttaa, että alalle suunnattu budjettirahoitus on vain 8 promillea (0,08%) elokuvakulttuurin edistämiseen osoitetuista varoista.[1]
2014 – Mediataiteen päivä järjestetään Taiteen edistämiskeskuksen ja Mediataideverkoston yhteistyönä. Ohjelmassa verkoston jäsenten kokoama Suomalaisen mediataiteen kokonaiskuva – toiminta, tulokset ja rahoitus.[1]
2015 – AV-arkki, Sinne, SIC ja Helsinki Contemporary osallistuvat New Yorkin Moving Image Art Fair -messuille suomalaista mediataidetta esittelevään focus-ohjelmistoon. Mukana teoksia taiteilijoilta IC-98, Pink Twins, Tuomas A. Laitinen ja Timo Vaittinen.[1]
2015 – Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän Chaos & Beauty -näyttely Helsingin Taidehallissa luo katsauksen tekijöiden valotaiteeseen installaatioiden ja julkisten teosten dokumentoinnin keinoin.[1]
2015 – Antti Tenetzin Tracing (Jälestää) kartoittaa eläinten liikettä ja ihmisten ympäristöönsä jättämiä jälkiä visualisoimalla gps-dataa. Installaatio osallistuu Tate Modern -museon Who are We -projektiin 2017.[1]
2015 – Helinä Hukkataipaleen Metsämartta-videoperformanssi on osa valokuva- ja videosarjaa Ensin on oltava Martta.[1]
2015 – Jani Leinosen retrospektiivi Tottelemattomuuskoulu Kiasmassa.[1]
2015 – VAFT Video Art Festival Turku järjestetään ensi kertaa.[1]
2015 – AV-arkki toteuttaa mediataiteen pitkäaikaisarkistoinnin edistämishankkeen yhteistyössä Suomen Mediataideverkoston jäsenjärjestöjen kanssa. Hanke tuottaa strategiadokumentin ja seminaarin tilallisen ja tapahtumallisen mediataiteen dokumentoinnista. AV-arkki ja KAVI aloittavat yhteistyön lineaarisen audiovisuaalisen mediataiteen pitkäaikaistallentamiseksi 2016.[1]
2015 – Taiteen edistämiskeskuksen uusi audiovisuaalinen taidetoimikunta jakaa ensimmäiset avustukset ja apurahat. Vertaisarvioinnista vastaavat toimikunnan elokuvataidejaosto, mediataidejaosto sekä valo- ja äänitaidejaosto.[1]
2016 – Anna Estarriolan näyttelyt Forum Boxissa ja Galerie Anhavassa (2017).[1]
2016 – Lönnströmin taidemuseo Raumalla avaa nykytaideprojektien sarjan myöntämällä 100.000 € budjetin IC-98:n teokselle Khronoksen talo. Seuraavia palkintoja myönnetään mediataiteilijoille Jani Ruscica (2017), Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen (2018), Nastja Säde Rönkkö (2021) ja Milja Viita (2022).[1]
2016 – Life Aquatic -ryhmän ensimmäinen vedenalainen taidehanke Rauman uimahallissa yhdistelee valo-, ääni- ja veistostaidetta elektroniseen musiikkiin ja tilasuunnitteluun.[1]
2016 – Ensimmäiset läänintaiteilijat biotaiteelle (Antti Tenetz) ja valotaiteelle (Leevi Lehtinen).[1]
2016 – Mediataide saa ensi kerran oman budjettirivin valtion talousarviossa. Taidehallinnon uusjaon myötä budjettirivi katoaa parin vuoden päästä.[1]
2017 – Grönlund & Nisunen taiteilijaduon Grey Area -retrospektiivi, Helsingin Taidehalli ja Zagrebin Museum of Contemporary Art, Kriittinen taso -installaatio Flash1-valotaidebiennaalissa.[1]
2017 – Kaino Wennerstrand kehittää multimediateoksen yhdessä LGBTQ-nuorten kanssa FACT Liverpoolissa osana eurooppalaista EMARE-residenssiverkostoa.[1]
2017 – Liitos-näyttely Oulun taidemuseossa tarkastelee luontoa uudessa valossa. Biotaiteen seuran tuottaman näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Pekka & Teija Isorättyä, Antero Kare, Mia Mäkelä, Kira O’Reilly, Anu Osva, Johanna Rotko sekä Leena Valkeapää ja Oula A. Valkeapää.[1]
2017 – Juha van Ingenin 1000 vuotta pyörivä gif-animaatio As Long As Possible (ASLAP) hankitaan Kiasman kokoelmiin.[1]
2017 – Nykytaiteen museo Kiasman ARS17 Hello World! on kansainvälinen nykytaiteen suurnäyttely, jonka teemana on taide internetin jälkeen. Tuomas A. Laitisen AVEK-yhteistuotantorahoituksella syntyneen Receptor-installaation lisäksi mukana on mm. Reija Meriläisen Survivor-peliteos sekä Nastja Säde Rönkön (LaBeouf, Rönkkö & Turner) verkkoläsnäoloa purkava #alonetogether. Näyttelyn yhteydessä avautuu Kiasman verkkotaiteen kokoelma.[1]
2017 – Nordisk Panoramassa Jonna Kinan teokselle Arr. for a Scene pohjoismainen lyhytelokuvapalkinto ja Mika Taanilan kuratoima kooste suomalaista kokeellista elokuvaa. Reykjavikin elokuvafestivaalilla laaja Pasi “Sleeping” Myllymäki -retrospektiivi.[1]
2017 – Pink Twinsin Parametronomicon (2014) avaa Suomen ensimmäisen 4K-tekniikkaa ja immersiivistä 3D-monikanavaääntä käyttävän mediatilan Emma-museossa.[1]
2017 – Suomen valotaiteen seura FLASH perustetaan 7.1.2017. Yhdistys järjestää ensimmäisen valotaiteen biennaalin Suomenlinnassa.[1]
2017 – AVEK juhlii 30-vuotista toimintaansa elokuvakoostein ja avaa mediataiteen tuotantoyhtiöitä tukevan Mediarata-tukimuodon. 30 vuoden aikana AVEK on tukenut yli 2000 lyhytelokuva- ja mediateoksen tuotantoa.[1]
2018 – Adel Abidinin History Wipes -näyttely Ateneumissa käsittelee historian kipupisteitä. Installaatiot ovat vuorovaikutuksessa kansallisen taidemuseon arkkitehtuurin kanssa.[1]
2018 – Marja Helanderin Maan sisässä linnut saa Risto Jarva -palkinnon ja valitaan Sundance-elokuvafestivaalille. Sami van Ingenin Polte ensi-iltassa Rotterdamin elokuvajuhlilla, esityksiä kymmenillä festivaaleilla.[1]
2018 – Koneälypuolueen perustava kokous -taidetapahtuma Mad Housen ohjelmistossa, työryhmä Sami Henrik Haapala, Kaisa Kemikoski, Paula Lehtonen ja Aku Meriläinen.[1]
2018 – Petri Kuljuntaustan Tempus (100:lle kellolle), pysyvä ääni-installaatio avataan Musiikkitalossa.[1]
2018 – MUU ry viettää 30-vuotisjuhliaan Kansallisteatterin lavaklubilla.[1]
2018 – M-cult mukaan arvostettuun European Media Art Platform -residenssiverkostoon.[1]
2018 – Uuden Amox Rex -museon avaa japanilaisen TeamLabin laaja immersiivinen teoskokonaisuus.[1]
2018 – Salla Tykkä pitää Taiken taideparlamentti -tapahtumassa puheenvuoron, joka herättää keskustelua kuvataiteen ja mediataiteen rahoituksesta ja taiteilijoiden asemasta.[1]
2018 – AV-arkin ja Amos Rexin festivaali Rex Fest esittää uusinta mediataidetta valkokankaalla ja liveteoksina.[1]
2018 – AV-arkki, Kiasma ja Helsingin kaupunginorkesteri aloittavat Visuaalinen alkusoitto -mediataidesarjan Musiikkitalon mediaseinällä.[1]
2018 – Suomen avantgarden ja modernismin seura FAM perustetaan Irmeli Hautamäen johdolla. Tieteellinen seura julkaisee Avantgarde Suomessa -antologian 2021.[1]
2018 – Frame julkaisee raportin Uuden etsijä, rajojen rikkoja – Selvitys suomalaisen mediataiteen menestyksen edellytyksistä.[1]
2019 – Milja Viidan Eläinsilta U-3033 voittaa Risto Jarva -palkinnon Tampereen elokuvajuhlilla. Viita ja Pilvi Takala Hot Docs -festivaalilla Torontossa.[1]
2019 – Maija Blåfieldin Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä voittaa Ann Arbor -festivaalin pääpalkinnon.[1]
2019 – Salla Tykän retrospektiivi Wäinö Aaltosen museossa, pääosassa uusi elokuvainstallaatio Untitled (White – Alps).[1]
2019 – Hans Rosenströmin näyttely No Land is an Island Kuntsin taidemuseossa Vaasassa. Näyttelyn videoteokset, valokuvat ja fotogrammit pohtivat ihmisen ja ympäristön yhteenkietoutumista.[1]
2019 – Jaakko Pallasvuon ja Anni Puolakan Sacre-trilogia (2015–2019) esitetään Kiasman teatterissa Taiteiden yönä.[1]
2019 – Erich Berger valitaan CERNin (European Organization for Nuclear Research) taiteilijaresidenssiin projektillaan Spectral Landscapes.[1]
2019 – Finnish Sound Art -esitys New Yorkin Avery Fisher Centerissä, taiteilijoinaan Lora Dimova, Tuukka Haapakorpi, Jarmo Huhta, Anssi Laiho ja Marko Timlin.[1]
2019 – Keskustakirjasto Oodi avataan Helsingissä ja siitä tulee tärkeä esitysympäristö mediataiteelle. Ensimmäisiä suurempia näyttelyjä ovat Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin kirjaston älyjä luotaava Alien Intelligences (Samir Bhowmik, Tuomas A. Laitinen, Jenna Sutela) ja M-cultin internet-vaikuttamista käsittelevä Network Effects.[1]
2019 – Mediataideverkosto toteuttaa alan määrittelyä, käytäntöjä ja rahoitusta käsittelevän Media Art Agenda 2030 -työpajasarjan yhteistyössä Frame Contemporary Art Finlandin kanssa.[1]
2019 – Mediataiteen historiahanke MEHIn suunnittelu käynnistyy.[1]
Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv Suomen mediataiteen aikajana 2010-luku – Suomen Mediataideverkosto media-art-finland.fi. Viitattu 29.1.2024.