Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 75

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Miksi Filippiinien historia on viittausvirheet luokassa?

Hei! Filippiinien historia näyttää kuuluvan Luokka:Sivut, joissa on viittausvirheitä, mutta en löydä viittausvirhettä. Mitähän tämän takana lie? Palosirkka (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 12.48 (EET)

Vaikuttaa siltä, että asia on nyt kunnossa Anrin muokkauksen jälkeen. --Geohakkeri (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 14.34 (EET)

Kiitokset Geohakkeri ja Anr! <3 Palosirkka (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 14.43 (EET)

Joe Cocker

on kuulemma kuollut, ei kuitenkaan löydy uutista?

Hän siirtyi Elviksen seuraan jo vuonna 2014. --Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Jalopuu artikkelitoiveena

Etusivulla on artikkelitoiveena jalopuu. Tietääkseni se on ainoastaan pohjoismaissa käytetty käsite, joka on jo määritelty artikkelissa Jalot lehtipuut, joten ajattelin tehdä ohjauksen. Kun klikkasin punaista linkkiä, siellä oli sivun poistoloki, jossa luki ”poisti sivun Jalopuu (virheellinen ohjaus, myös tropiikissa kasvaa puita joista tuotetaan jalopuumateriaalia)”. Joku on ilmeisesti siis tehnyt saman ohjauksen, ja se on poistettu.

Tässä on sellainen ongelma, että niille tropiikissa kasvaville jalopuille ei ole olemassa mitään omaa määritelmää. Tietääkseni trooppinen jalopuu on vain hienolta kuulostava, mutta harhaanjohtava suomennos esim. tiikin ja mahongin yhteydessä usein käytetylle englanninkieliselle käsitteelle tropical hardwood, jossa englannin hardwood yksinkertaisesti tarkoittaa ihan minkä tahansa puumaisen kukkivan kasvin (="lehtipuun") puuta (tai joskus koko kasvia) erotuksena havupuuhun, joka on softwood.

Lähteitä:

• Jalopuun määritelmä, joka on sama kuin artikkelissa jalot lehtipuut, eikä koske trooppisia kasveja (sivu 7, kappale 1.2.1 Mitä ovat jalopuut),
• Jalopuut synonyymi sanalle jalot lehtipuut, tosin sanotaan myös englanninkielisen vastineen olevan hardwood trees
• Lisäksi Helsingin yliopiston MOT-sanakirja antaa hakiessa ainoaksi jalopuun tulokseksi englanti-suomi käännöksen hardwood = jalopuu, lehtipuu.

En tehnyt ohjausta kun se on kerran jo poistettu, mutta minusta ei kannata pitää etusivulla roikkumassa toivetta, josta on mahdotonta tehdä oma artikkeli, joka ei olisi päällekkäinen jonkun artikkeleista Jalot lehtipuut, Lehtipuut tai Kovapuu kanssa.--Nucatum amygdalarum (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 10.54 (EET)

Mun mielestä ihan ok, että jalopuusta tehdään ohjaussivu artikkeliin jalot lehtipuut. Tuon poistolokin tekstin kirjoitti Käyttäjä:Compance. Ehkä hänellä on lisätietoa asiasta. –Makele-90 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Minulla ei oikeastaan ole tietämystä aiheesta, mutta päädyin silloin poistamaan ohjaussivun tämän palautteen takia. Jotain käsitteiden määrittelyä on käyty myös täällä. --Compance (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 17.39 (EET)

Tässä vielä sattumalta yksi tuore lähde: [1]--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 21.06 (EET)

Kahvihuoneen käytännöt-osion rauhoittaminen varsinaiseen asiaan.

Käytännöt on mielestäni kahvihuoneen tärkein ja oleellisin osio. Miksi siitäkin on tullut lähinnä internet-keskusteluhöpötysfoorumi, jolla ei pitkään aikaan ole ollut mitään tekemistä varsinaisten käytäntö-ohjeiden kanssa. Sn keskusteluista ei minun ymmärryksellä pysty poimimaan tuliko lopputulemana kenties joku uusi käytäntö, jota olisi hyvä noudattaa. Käsitelyssä ovat lähinnä hyvä muokkaustapa, joka sekin on tärkeää, mutta sen keskustelun paikka on esim. tässä osiossa tai neuvonnassa tai muualla. Siis vain (velvoittaviin) käytäntöihin liittyvät asiat Käytäntö-osiossa! --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 12.32 (EET)

Perustelua: ”Käytännöt koskevat kaikkia käyttäjiä ja niiden rikkomisesta voidaan rangaista”. Hyvä muokkaustapa on ihan toinen asia, eikä sitä aivan oikein ole tässä mediassa määrätty kaikille muokkaajille/muokkauksille pakolliseksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 12.45 (EET)

Kyllä minä olen ymmärtänyt että käytännöt-kahvihuone on tarkoitettu keskusteluun joko olemassa olevien käytäntöjen sisällöstä tai siitä tulisiko jonkun ohjeen tai periaatteen olla käytäntö. Muu on sekalaista. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 13.03 (EET)

Eli jokainen keskustelu ko. osiossa tähtää vähintäinkin käytäntöön tai käytännön muutoksiin. Olin väärässä, en ole ymmärtänyt eli olen ymmärtänyt eri tavalla kuin muut. Keskusteluu jatkukoot, pitää vain muistaa jatkossa ottaa kantaa ainakin mielestäni riemuidioottisilta vaikuttaviin mahdollisesti tuleviin käytäntöihin siinä vaiheessa kun käytännön hyväksymiseen liittyvät keskustelut ja äänestykset alkavat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 13.46 (EET)

Sen verran disclaimeria, että tyypillisenä Wikipedistinä perustan arvioni siihen, mitä muut ovat sanoneet, ja tässä on rikkinäinen puhelin -ilmiön vaara. Joku voi ehkä osata tarvittaessa tarkentaa tai oikaista. Mutta oikeastihaan tosiaan tehdään ero esimerkiksi käytännön, ohjeen ja wikipedian mielipidekirjoituksen välillä, ja silloin siis olen tulkinnut niin, että "käytäntö" kahvihuoneen nimessä tarkoittaa käytäntöä tässä spesifissä Wikipedian sisäisessä merkityksessä.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Harva vaikituinen käyttäjä ja vielä harvempi harvinaisvieras tuntee Wikipedian spesifisten käytäntöjen sisältöä. Siksi täällä sitten keskustelut lentelevät paikasta toiseen, kun innokkaat pilkunniistäjät iskevät haukansilmänsä niihin. Joku ehdotti että olisi vain kahvihuone, monien hermot säästyisi. --188.67.99.210 31. joulukuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Itse olen pystynyt tekemään selvän eron (ovat riitävän selvästi kerrotut tässä mediassa) Urjanhain mainitsemien Käytäntö, Ohje ja Mielipide välillä. Vain Käytäntö on "pakottava", ja hyvä niin. --84.249.191.150 1. tammikuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Sotilasalue-artikkelit

Wikipedian on luotu joukko artikkeleita sotilasalueista. Artikkeleissa käsitellään käytännössä kunkin maakunnan maanpuolustustyötä. Ongelmana näissä artikkeleissa ei ole niiden sisältö vaan itse aiheen lähteettömyys. En pysty omilla googletustaidoillani löytämään mitään viitettä, että nykyiseen puolustusvoimien organisaatioon kuuluisi sotilasalueita. Sen löytää kyllä, että kylläkin aluetoimistolla on toimialueensa [2], mutta näitä toimialueita ei ainakaan rauhan aikana kutsuta "sotilasalueiksi". Sitä, millaista nimeä niistä nykyisessä poikkeusolojen organisaatiossa käytetään, ei löydy (eikä varmaan pidäkään löytyä) netistä.

Mitä siis olisi tehtävä? Ehdottaisin itse, että kaikki nämä artikkelit siirrettäisiin nimelle X: aluetoimisto". Tällaiselle löytyisi lähde emmekä levittäisi Wikipediassa lähteetöntä termiä "sotilasalue". --M. Porcius Cato (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 23.26 (EET)

Pikaisella Googletuksella löytyy muun muassa seuraavaa:

Sotilasalueiden määritelmä on Puolustuvoimien vuoden 2007 julkaisussa Kenttäohjesääntö. Yleinen osa. Puolustusjärjestelmä toiminnan perusteet.. ”Käsitteet, määritelmät ja esimerkkejä lyhenteistä” s. 104–105: Sotilasalue (SAL). Operatiivisen sotilasläänin komentajan alainen paikallisen tason sodan ajan johtoporras joukkoineen, joka vastaa operaatioiden suunnittelusta, valmisteluista ja toteutuksesta vastuualueellaan. Sotilasalueella on operatiivisen sotilasläänin komentajan käskemä aluevastuu. Sotilasalueiden vastuualueet noudattavat pääosin maakuntajakoa. Sotilasalueita käsitellään myös muuallakin kyseisessä julkaisussa.

Maininta sotilasalueista löytyy myös Turvallisuuskomitean vuoden 2014 julkaisusta Turvallinen Suomi. Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta. ”Taistelujärjestelmä” s. 115: Maavoimien perustettavia johtoportaita ovat armeijakunta ja sotilasalue. Armeijakunnan esikunta on maavoimien operatiivisten joukkojen liikkuvia sotatoimia johtamaan tarkoitettu sodan ajan esikunta. Sotilasalueen esikunta on maavoimien sodan ajan paikallisen tason esikunta. Normaalioloissa aluetoimisto muodostaa sotilasalueen esikunnan rungon. –Makele-90 (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 01.00 (EET)

Viittaamasi asiakirjat ovat vanhentuneet, sillä puolustusvoimien organisaatio on muuttunut aika paljon. Maavoimuen organisaatiomuutosta koskevassa kalvosetissä [3] ei puhuta sotilasalueista mitään eikä toisaalta paikallispataljooniakaan samaisteta aluetoimistoihin. En siis näkisi mitenkään varmaksi, että sotilasalueita on ylipäänsä olemassa enää. --M. Porcius Cato (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 16.28 (EET)

Mainintaa en löytänyt että olisi kumottu. Toisaalta Kenttäohjesääntö on poistettu Puolustusvoimien ohjesäännöt ja ohjeet -sivulta, mutta ainakin vielä vuonna 2015 viitattiin Kenttäohjesääntöön. Sillä ei ole toisaalta väliä onko enää olemassa vai ei, myös vanhoista asioita kirjoitetaan eikä poisteta asioiden muuttuessa. Sotilasalueita (yllä viittaamassani merkityksessä) ei sinänsä ollut olemassa, koska ne olivat vain sodan ajan organisatioita. –Makele-90 (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 17.21 (EET)

Ongelmana onkin nykyisten sostilasalue artikkelien luonne. Ei ole mitään lähdettä, jonka mukaan esim. Uudenmaan sotilasalue olisi olemassa missään kokoonpanossa. Koska kyseinen aluetoimisto perustettiin vasta 1.1.2015,,mahdolliset aiemman organisation sotilasalueet eivät vastaa Uudenmaan aluetoimiston toimialuetta. Tämän vuoksi artikkeli olisi syytä nimetä nimelle Uudenmaan aluetoimisto, koska tällaisen organisaation olemassaolon voi verifioida. "Uudenmaan sotilasaluetta" ja sen olemassaoloa ei voi osoittaa. --M. Porcius Cato (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 18.17 (EET)

Hätäaputöitä Kurikassa

Vuodenvaihteen kuntaliitosten innoittamana kirjautumaton käyttäjä on luonut mallineen Malline:Kurikka kopioimalla tälle nimelle mallineen Malline:Jalasjärvi sisällön ja lisännyt mallinetta suureen määrään artikkeleita sotkien ja tyhjentäen samalla suuren määrän luokkia, poistaen muita mallineita sattumanvaraisesti ja päivittäen tiedot kuntaliitoksesta artikkelien tekstiin joko puuteellisesti tai ei lainkaan. Osa luokista voikin ehkä tulla muutettaviksi, mutta nyt on saatu aikaan sellainen sotku, että selvintä lienee kumota ip:n kaikki muokkaukset ja tehdä samalla kuntaliitoksen vaatimat välttämättömät päivitykset uudestaan asianmukaisesti ja katsoa sitten erikseen, miten luokat mahdollisesti muotoillaan ja mitä pidetään ja mitä ei.

Kun itse en nyt ehdi perata koko soppaa, niin esitän paikalla oleville maantiede ja Etelä-Pohjanmaa-harrastajille vetoomuksen hätäaputöihin,. Mallineen tänne viittaavat sivut -linkistä näkyy, mihin sitä on lisätty, ja selvintä tosiaan lienee aluksi kumota kaikki, koska nykyisellän lopputulos on sotku, joka on ensin siivotttava ja sitten vasta voi katsoa miten luokkia mahdollisesti tulisi säätää kuntaliitospäivityksiä varten.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 15.33 (EET)

Muokkauksia on tehty näköjään ainakin seuraavista ip-osoitteista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/85.76.163.193 , https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/85.76.78.159 . Muita voi löytä mallineeseen viittavien sivujen muokkaushistoriasta.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2016 kello 16.05 (EET)

Vanhat ihmiset

Oletetaanko ihmisen olevan elossa kunnes toisin todetaan vai tarvitaanko riittävän vanhojen ihmisten elossa olemiseen lähde? Mietin vaan, kun vastaan tuli Arvi Andersson (s. 1909), joka ei vaikuta niin tunnetulta, että hänen kuolemastaan olisi välttämättä uutisoitu ja lähteenä on vaan joku kämänen tilastopaja, jonne en edes pääse sisään. --87.93.36.239 3. tammikuuta 2016 kello 00.31 (EET)

Tietenkään Wikipedia ei voi olettaa lähteettä kenenkään kuolleen, mutta tuo mainitsemasi tapaus on kyllä hankala. Henkilö mainitaan myös (lähteettömästi) Luettelo Suomen vanhimmista ihmisistä -artikkelissa.--Bluto (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 01.00 (EET)

Näin kuitenkin oletetaan varsin monessa artikkelissa, ks. luokka:Kuolinvuosi puuttuu. Esim. Dolly von Alfthanista puhutaan menneessä aikamuodossa, vaikka kuolemasta ei ole lähteitä eikä hänen syntymästä ole edes sataa vuotta. --87.93.36.239 3. tammikuuta 2016 kello 02.37 (EET)

Henkilöä ei varmaan kannattaisi ainakaan luokittaa luokkaan Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet, jos ei ole tietoa siitä, onko hän enää ollut pitkiin aikoihin elossa. Uuno Tuominen oli täällä vuoteen 2012 saakka merkittynä eläväksi, kunnes kävi ilmi, että helposti saatavissa olleen hakuteoksen mukaan hän olikin kuollut jo vuonna 1986. Toisaalta henkilö kannattaa ehkä olettaa automaattisesti kuolleeksi vasta siinä vaiheessa, jos ikä tällä hetkellä olisi jo selvästi yli sadan. Tuo Arvi Andersson olisi jo vähän siinä rajoilla, mutta kun artikkelin keskustelusivulla joku mainitsee Tilastopajankin ilmoittavan henkilön kuolleeksi, voisi luokan Yli satavuotiaiksi eläneet suomalaiset ehkä vaihtaa luokkaan Kuolinvuosi puuttuu; varmasti tiedämme nyt sen, että henkilö on kuollut, mutta yli satavuotiaaksi elämistä ei ilmeisesti osoita mikään lähde. Dolly von Alfthaniin ilmeisesti viitataan artikkelissaan menneessä aikamuodossa siksi, että lähdesivulla on käytetty myös mennyttä aikamuotoa. Kun henkilö on aatelinen, voisi tieto elossa olemisesta ehkä löytyä aateliskalenterista, jos ei muualta. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 13.21 (EET)

kysymys hakutoiminnosta

Onko mitään keinoa millä löytäisi haulla vain sellaiset osumat joissa tietty sana esiintyy vain artikkelien otsikoissa? --Haudankaivaja (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 12.06 (EET)

Hae esim. intitle:"kissa", niin se hakee vain tuloksia, joiden otsikossa lukee "kissa". --Stryn (keskustelu) 3. tammikuuta 2016 kello 12.49 (EET)

Kiitos. Helpotti huomattavasti. Sellaista hakua ei taida olla, jolla löytäisi kaikki artikkelit henkilöistä, joiden sukunimi on esimerkiksi Aalto. --Haudankaivaja (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 10.33 (EET)

Pakko kysyä, että missä on lista mahdollisista muista vastaavista hakuparametreistä? --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 14.19 (EET)

Täällä, ehkä. --Anr (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 14.22 (EET)

Kiitos.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2016 kello 14.24 (EET)

Vahdit ja päivystykset aihepiirinä

Huomioni kiinnittyi ensin yksittäiseen artikkelin aiheeseen, sitten aloin pohtia tätä aihepiiriä laajemmin ja mietin, kiinnostaisiko muitakin. Vahtivuoro on nykyisellään ohjaus alaotsikkoon artikkelissa Luettelo Aku Ankan taskukirjoista (376–400). Aihe on keskeinen ainakin merenkulussa, lyhentyneenä suomessa yleensä muotoon vahti, jota määrittävät tehtävät ja eri järjestelminä vakiintuneet ajankohdat ja kestot. Monilla aloilla keskeinen päivystys puuttuu kokonaan ja päivystäjä on rajoittunut aloitukseen pääasiassa aina niin rakkaasta intistä (sekä rautateihin liittyvään päivystäjäveturiin). Tähän ryhmään kuuluvista tehtävänimityksistä on artikkeleita ja tynkiä, kuten palovartija. Kun pistetään vahdit liikkeelle, ollaan pian nyt keskusteluun tietystä näkökulmasta nousseessa katupartiossa, joka nähdäkseni pitäisi ennalta pelastaa mahdolliselta kaventumiselta ja ajankohtais-poliittiselta slantilta tekemällä siihen vankka, historiallinen ja kansainvälinen, pohja.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 11.40 (EET)

Jos joku jaksaa kääntää sopivia osia en.wikin artikkelista Neighborhood watch ja keksii sille hyvän nimen, katupartion voi tehdä siihen ohjaukseksi ja mainita asiasta. Mä en ehdi, mutta toin idean tänne. --Harriebarn (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 12.08 (EET)

Siviilipartio? -- Pitke (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 11.16 (EET)

Kannanottoja turhan koodisotkun käyttöön?

Tietotekniikasta kiinnostumaton jättää monta kertaa kiinnostavatkin päivitykset tekemättä, kun muokkausruutu on täynnä sekavia sotkuja, jotka innostavat vain tietotekniikasta kiinnostuneita. Tein kuitenkin urhoollisesti päivityksen artikkeliin Lappeenrannan laulukilpailusta, mutta vielä pitäisi kääntää tiedot aikajärjestyksessä nousemaan. Tämä sotku ei kuitenkaan innosta. Mitä mieltä ovat muut aivan tavalliset käyttäjät? Tuleeko epätoivon hetkiä? Voisiko tuollaiset yksinekertaistaa vaikka tällaiseksi tai vielä yksinkertaisemmaksi? --Harriebarn (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 09.55 (EET)

Koodeilla ei ole mulle mitään merkitystä, kunhan pystyn muokkaamaan, yleensä olen täällä pystynyt, vaikka olen tietoteknisesti melkoisen avuton. Kaikista oleellisinta itselleni muokatessani on, että toinen lukija pystyy luottamaan esittämiini tietoihin: tiedot ja niiden lähteet ovat uskottavia, eli jäljitettävissä. Muu on erittäin sekundääristä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 11.40 (EET)

En myöskään ymmärrä koodista mitään, ja esim. tuollaisten taulukoiden muokkaus tuottaa tuskaa, mutta kun toisaalta taulukoilla pystyy tekemään hienoja juttuja joita ei muuten pystyisi tekemään, niin yleisesti (ottamatta kantaa tuohon esimerkkiin, jonka aihepiiriä en tunne enkä ole muokannut) taulukot tai esim. taulukkokoodia sisältävät mallineet ovat nähdäkseni silti kaiken kaikkiaan usein erittäin hyödyllisiä. Koodia osaamatta haeskelen sitten vain sopivia taulukoita ja mallineita ja koetan vaihtaa niihin sisällön. Joskus tietenkin voi taulukoidenkin käyttö tietysti mennä myös överiksi ja eräs usein kommenttipyyntöjen kohteena ollut , nyttemmin estetty käyttäjä, joka harrasti myös monimutkaisia luokkahäkkyröitä, taisi sada sapiskaa myös joistain taulukkovirityksistä. Mutta jos täällä on taulukkoguruja, niin osaisiko joku neuvoa, onko missään taulukoihin liittyviä ohjeita, ja pystyykö niitä muokkaamaan myös visuaalisesti? Html-muokkauksesta kyllä muistan että visuaalisesti muokattua sisältöä saattaa usein joutua korjaamaan tai siistimään koodin puolella. Jos itse aloittaa jonkun listan tms. ei tietenkään ole pakko käyttää taulukkoa ja joku muu voi sitten, jos katsoo tarpeelliseksi, muokata listastya taulukon. Toisinpäin se taas varmaan riippuu harkinnasta, enkä esim. tuohon esimerkkiin osaa ottaa suoraan kantaan. Monissa artikkeleissa ja mallineissa taulukoista kyllä on suuri hyöty.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 13.04 (EET)

Taulukoihin liittyviä ohjeita saattaa löytää sivulta Ohje:Taulukot. --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Tuosta voi ehkä olla hiukan apua jos tulee taulukkoa luodessa tai muokatessa tenkkapoo. Itse otan usein mallia jostain valmiista taulukosta.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 13.37 (EET)

Muokkaa visuaalisella muokkaimella, niin ei tarvitse katsoa tuota koodiviidakkoa. Tosin sillä ei pysty värejä säätämään ym. hankalampia toimenpiteitä ainakaan vielä suorittamaan. --Stryn (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 19.36 (EET)

Tuossa mainitussa artikkelissa taulukko ei ole välttämätön, jotta asian saa selvästi tuotua esille, vaihtoehtoinen tapa on yhtä selkeä. Sinänsä taulukot ovat hyödyllisiä, erityisesti lajittelevat taulukot. Olen ottanut taulukkoa tehdessäni jostain taulukon malliksi ja muuttanut siihen oikeat sarakenimet ja jättänyt liiat pois tai lisännyt uusia. Ei ole vaikeaa eikä tarvitse olla kiinnostunut tietotekniikasta yhtään enempää kuin nykyaikana yleensäkään. - Visuaalisesta muokkaimesta en paljon perusta, vaikuttaa kovin monimutkaiselta.--Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 19.47 (EET)

Lähteet

Wikipedia on minusta erittäin hyvä ja monipuolinen, joskus erinomainen, joskus vähemmän luotettava tiedon lähde. Viittaus kirjalliseen lähteeseeen kun ei aina valitettavasti takaa luotettavuutta.

Mitä tehdä jos kaikki lähteet ovat vanhentuneet, tai sisältävät osittain vääriä tietoja, ja halutaan korjata Wikipediassa olevat väitteet tai täydentää selostuksia?

Tilannehan on elintarvikealalla sellainen, etta uusia tuotteita tulee jatkuvasti, ja vanhat tuotteet usein läpäkäyvät huomattavia muutoksia tuotantotaloudellisista ja muista syistä. Kuitenkin halutaan myydä tuotteita tunnettujen nimien alla.

Näin esim cheddarjuusto voi nykyään sisältää koloja ja olla ilman cheddaronitimenetelmää valmistettu. Tai tilsit- ja havartijuustot ovat enimmäkseen muovikelmussa kypstytettyjä, jolloin niistä puuttuvat tyypillinen(?) pinnan kittibakterrikerros ja täten eivät enää ole pinnalta kypsytettyjä vaan ainoastaan sisältä kypsytettyjä juustoja. Maku poikkeaa oleellisesti alkuperäisesta juustosta.

Fakta on - käykää kaupoissa ja katselkaa ympärillenne - että tilsitjuuston nimellä myydään mietoa, hapahkoa murukolosta juustoa, jonka maku on samanlainen kuin suomalaisen kermajuuston.

Havarti on launperin tanksalainen Tilsit-juuston kopio. Tavallinen Havarti on täysravainen juusto, eli rasvaa kuiva-aineesta on 45 %. Siellä Wikipedian antama luku 30 on täysin väärä. ja tosiaisa on että harvartia nykyään myyddään sekä aitoana kitt4ikypsytettyinä että teolliselsi muovikelmussa valmistettuna.

Monien juustojen nimet eivät tänään enää kerro minkälainen juusto on maultaan. Käsitteet ovat sen verran viesittyneet suurten valmistajein ja huonojen kopioijien toimesta.

Tietojen pitäisi pitää paikkaansa nykypäivän tilanteessa ja tiedon valossa. Myös kirjoissa painetut tiedot ovat paljolti mielipiteitä, kirjailijan käsitys maailmasta. Ennen luultiin että maapallo oli litteä. Varmasti löytyy siihenkin väitteeseen kirjallinen lähde.

Väitöskirjoissakin hyväksytään lähteenä "Personal communications". Miksi ei Wikipediassa, jos tiedon antaja on asiantuntijaja fakta ovat verifioitavissa todellisuudessa?

Miksi sitä vastoin hyväksytään vanhentuneita puolitotuuksia?

Jan-Erik Ingvall j-e [at] live.fi

Solstrand (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 14.04 (EET)

No se mitä arvostaisimme kovasti on, että jos ei osaa, ehdi tai halua korjata itse artikkelia, niin kirjoittaisi artikkelin keskustelusivulle (artikkelin yläreunassa oleva "keskustelu" -välilehti) mahdollisimman täsmällisesti mikä artikkelissa on vialla vaikka ihan ranskalaisilla viivoilla Mikäli mahdollista, niin samaan syssyyn voi antaa myös lähteet siihen mistä paikkansapitävät tiedot voi tarkistaa. Tämä auttaa jo aika paljon ja vaikka artikkelille ei näyttäisi välittömästi tapahtuvan mitään, niin ongelmien kertominen artikkelin keskustelusivulla tekee niiden korjaamisesta huomattavasti todennäköisempää ja mikäli artikkeli päätyy johonkin arviointiin ne huomioidaan silloin. --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 14.20 (EET)

Hyvin oleellinen käytäntö Wikipediassa on, että sen artikkeleissa pitäisi julkaista vain materiaalia (tietoa), joka on tarkistettavissa ja joka ei ole uutta tutkimusta. (Väitöskirjat on eri asia, lähteeksi nekin tietääkseni täällä käyvät.) Tiedon luotettavuus määräytyy täällä käsittääkseni tiedon julkaisijan mukaan; julkaisijan pitää olla luotettavana pidetty. Yhteisön tehtävä on yrittää vastata yhdessä artikkeleiden sisällön laadusta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 14.46 (EET)

Wikipediassa on artikkeleita, joissa kymmeniä vuosia vakiintunut tieto/näkemys on vaihdettu jopa artikkelin nimessä takaisin ”maapallo on litteä” -tietoon. Kannattaa varautua etukäteen siihen, että ”pannukakku”-tyyppisiä väitteitä on wikipediassa pahimmillaan hyvin vaikeaa muuttaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 10.30 (EET)

Kirjoitit tiedon luotettavuudesta. Lähteenä pitää käyttää hyvämaineisia ja luotettavia julkaisuja. ”Joskus tietty väite voidaan löytää vain epäluotettavasta lähteestä, kuten keltaisesta lehdistöstä. Yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä.” Kyseiset lehdet kuuluvat keltaiseen lehdistöön. Onko tällöin järkevää käyttää lähteenä Seiskaa tai Hymy-lehteä? Voiko epäluotettavan lähteen poistaa artikkelista? [4] --Raid5 (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 11.38 (EET)

En mielestäni valehdellut, vaan siteerasin lukemaani, eli ”Tarkistettavuus- käytäntöä”, se puhuu julkaisijan, ei julkaisun luotettavuudesta ”Hyvässä tietosanakirja-artikkelissa kerrottavat tosiasiat, oletukset, teoriat, aatteet, väitteet, mielipiteet ja perustelut ovat jo ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia.” Hyvin monissa asioissa tämä media esittää vaikka mitä ja niitä näitä, voi valita haluamansa. Mielestäni missään tässä mediassa ei itse asiassa sanota, että tiedon pitää pitää paikkansa? Sanotaan kyllä tiettyjä asioita lähteen luotettavuudesta ja että esim. höpö-höpöjä voi korjata ”Muokkaamalla artikkelin sisältöä niin, että se täyttää tietosanakirja-artikkelin tunnusmerkit.” --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 12.01 (EET)

Kommenttini ei kyseenalaistanut kirjoittamasi todenperäisyyttä. Huomasin että ohjeessa puhutaan julkaisijasta, kuten sanoit. Ihmettelyni liittyi enemmänkin mainitsemaani muokkaukseen ja mielestäni ohjeen monitulkintaisuuteen. Esimerkiksi julkaisija voi olla hyvämaineinen, mutta sen julkaisu taas on epäluotettava – ei ongelmaa. Toisaalta sanotaan myös: ”Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä”. Poistan siten kyseisen lähteen. Ovatko nämä tapauskohtaisia (Seiska ja Hymy-lehti lähteenä) vai sama toimintamalli jatkossa? --Raid5 (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 13.27 (EET)

Kuten sanoin, käytännöistä voi lukea melkein mitä tahansa niin kauan kun käytännöt ovat esitetyt niin, että niissä ja niiden välillä kuka tahansa ymmärtää olevan eri vaihtoehtoja (esim. mielestäni hyvin iso osa muokkauksista jätetään lähteistämättä, vaikka käytäntö toisin edellyttää, ilmeisesti muokkaajan tulkinta on ollut: tuo on mulle triviatieto, eli ei tarvitse lähteistää), tai esim. käytäntöjen hierarkiaa ei esitetä. Eksaktius on vaikea esittämisen laji, joskus on jopa mahdotonta (tai muusta syystä ongelmallista) sanoa asia niin eksaktisti, ettei tarvittaisi tulkita, vrt. lait. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 13.50 (EET)

Vanhentunut tieto on paitsi harmillista myös haitallista. Jos joku asiantuntija kirjoittaisi johonkin lehteen omalla nimellään kriittisen artikkelin, joka käsittelee juustojen todellista olemusta, sitä voisi siteerata Wikipediassa. Luulisi että sellainen on, mutta voi olla harhaluulo. Wikipedian lähteistysperiaatteen mukaan tiedot pitäisi varmistaa jostakin, sillä vaikka sinä tiedät miten asiat ovat ja me luottaisimme sinuun, joku kolmas ei voi niitä ilman lähdettä tarkistaa. Juustojen suhteen olen kyllä totisesti sitä mieltä että ne alkavat olla kaikki samaa kumia ja muovia. --Abc10 (keskustelu) 7. tammikuuta 2016 kello 15.03 (EET)

Löysin toisesta keskustelusta Solstrandin seuraavan lauseen: "Toistaiseksi olen pystynyt muuttamaan ja täydentämään ruotsinkielistä Tilsit-juustoa käsittelävää sivua, ilman että joku Wiki-niuhoja on asiallisia muutoksiani kumonnut." Ruotsinkielinen Wikipedia perinteisesti hyväksyy edelleen lähteetöntä tietoa ilomielin. Siellä siis maa on litteä, kuu on juustoa ja joulupukki toimii kesäisin kunnallisena piirinuohoojana, ja nämä tiedot luultavasti säilyvät siellä vuosikausia. Jossain tutkimuksissa saatiin aikanaan selville, että ruotsinkieliset ihmiset käyttävät tiedon lähteenä lähinnä englanninkielistä Wikipediaa, koska ruotsinkielisessä Wikipediassa voi lukea mitä vaan. Tällaista emme varmaan halua tapahtuvaksi yleisesti suomenkieliselle Wikipedialle. --Pxos (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 14.56 (EET) Lisäys: Itse asiassa wikinuohooja on iskenyt myös ruotsinkielisessä Wikipediassa: [5]. Ilmeisesti Solstrandin IP-osoitteesta tekemät muokkaukset on kumottu, joten ei lähteetön tieto näköjään siellä ole pysynyt sen paremmin. --Pxos (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 15.33 (EET)

Eräässä keskustelussa hämmästeltiin ruotsinkielisen Wikipedian suurta artikkelimäärää. Määrä ei ole laadun tae, mutta käyttämällä botteja järkevästi, lopputulos voi olla parempi kuin länsinaapurissa. Edelliseen kommenttiini liittyen, onkohan vika omassa lukemisen ymmärtämisessä (paljon mahdollista) vai pitäisikö ohjetta tarkistaa? --Raid5 (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 15.47 (EET)

Hautausmaille haudatut

Ainakin Hietaniemen hautausmaasta ja Kalevankankaan hautausmaasta kertovissa artikkeleissa on pitkät listat niihin haudatuista. Eikö nuo pitäisi siirtää omiksi luetteloikseen tai sitten karsia nimiä kovalla kädellä? En näe kovinkaan tarkoituksenmukaisena, että suurin osa artikkelista koostuu tolkuttoman pitkästä nimilistasta. --Joe K. (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 13.59 (EET)

Miksei noinkin ansioikkailta näyttävissä artikkeleissa edellytetä esittää tiedoille lähteitä? Ilmeisesti ovat kirjoitetut joskus muinoin, jolloin täällä tietojen lähteistäminen oli vapaaehtoista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 14.19 (EET)

Mielestäni nuo voi poistaa triviatietona presidenttilistaa lukuun ottamatta. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 8. tammikuuta 2016 kello 15.03 (EET)

Olen itse noita usein täydentänyt, koska ne luultavasti kiinnostavat useimpia lukijoita enemmän kuin mitkään muut hautausmaihin liittyvät tiedot. Etenkin Hietaniemen hautausmaan osalta tuo lista on vain pintaraapaisu, sillä sinne on haudattu moninkertaisesti enemmän maininnan arvoisia suomalaisia henkilöitä. Nimenomaan Hietaniemen osalta ei ehkä olisikaan mahdoton ajatus, että luettelon tunnetuista vainajista voisi erottaa omaksi artikkelikseen ja jättää itse hautausmaan artikkeliin jonkinlaisen suppeamman listan vain kaikkein mainittavimmista. Joissain muissa kieliversioissa onkin tämän tyyppisiä artikkeleita (esim. en:List of people buried at Arlington National Cemetery ja de:Liste gewidmeter Gräber auf dem Wiener Zentralfriedhof). Muita Suomen hautausmaita käsittelevissä artikkeleissa listat taitavat olla sen verran lyhyitä, ettei niitä luultavasti kannattaisi erottaa omiksi artikkeleikseen. Karsimista en kannata, mielestäni nuo ovat hautausmaa-artikkelien kiintoisinta antia. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 13.42 (EET)

Samaa mieltä kuin Risukarhi. Hautausmaat ovat paikkoja, jonne ihmisiä haudataan, ne kuolleet ihmiset liittyvät aiheeseen siis hyvin läheisesti. Normihautuumaan artikkelissa voi mielestäni hyvin mainita kaikki wikimerkittävät henkilöt. Hietaniemi kun on vielä "erikoistunut" merkkihenkilöiden hautausmaaksi, niin tämä olisi hyvä tuoda esiin myös kertomalla, millaisista merkkihenkilöistä on kyse. Se on sitten makukysymys, että missä vaiheessa listan pitkä versio kannattaa erottaa omaksi artikkelikseen, mielestäni Hietaniemi-artikkelin ongelma ei ole pitkät luettelot vaan pikemminkin puistosuunnittelun ja taiteen turhan lyhyet osuudet. Ja lähteet pitää tietenkin merkitä. – Kuohatti 9. tammikuuta 2016 kello 14.03 (EET)

Per Risukarhi. Listaksi erottaminen on ihan hyvä vaihtoehto ja artikkelissa voi olla lyhyt tiivistelmä asiasta. --Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 14.05 (EET)

Näkövammaisten ammattikoulu

Hei! Ehdotan artikkelia Näkövammaisten ammattikoulu yhdistettäväksi artikkelin Keskuspuiston ammattiopisto kanssa, koska Arlainstituutti on ollut 1. tammikuuta 2009 lähtien nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka. --Patu98 (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 18.50 (EET)

Eikös Näkövammaisten ammattikoululla ole omaakin historiaa? Ei kannata yhdistää. --Otrfan (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 18.55 (EET)

Kyllä on. --Patu98 (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 19.00 (EET)

Juustotyyppien kuvaukset

Toivottavasti tämä on nyt se oikea keskutelufoorumi?

Kun olis joku selkeä osoite, mihin voi kirjoittaa! Wiki-maailma kun vaikuttaa minusta niin sekavalta.

Nyt koko parannushanke tyssää teknisiin ja byrokraattisiin vaikeuksiin.

Juustolaatujen kuvaukset Wikipediassa ovat paljolti historiaa tai osatotuuksia. Karu todellisuus on aivan toinen. Olen viitannut Codex Alimentariukseen ja valmistajien stadardeihin, mutta se ei näköjään riitä.

Se mitä tänään saa kun menee ruokakauppaan ostamaan esim. tilsit-, port salut- tai havarti-juustoa valmiissaa pakkauksessa saattaa olla jotain aivan muuta kun mitä Wikipediassa on annettu ymmärtää :(. (vrt. esim kuohuviiniin, josta puuttuvat kuplat)

terv,

Solstrand

 –Kommentin jätti 2001:14ba:8300::2:cc2d (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 12.00‎ (EET)

Havartiin kirjoittamasi teksti on ilmeisesti omaa vertailua eikä peräisin noista lähteistä. Voit kirjoittaa kyseisenlaisia huomautuksia artikkeliin, jos jossakin lähteessä on sanottu niin. Paras paikka keskustella havartista on on artikkelin keskustelusivu, jonne oletkin jo kommentoinut. Tämäkin kommentti olisi syytä siirtää sinne. --Abc10 (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 12.47 (EET)

Pokémonien yhdistely luetteloihin

Joku voisi viitsiessään muuttaa

• Pokémon-artikkelit Fennekin, Braixen ja Delphox ohjauksiksi luetteloon Luettelo Pokémon-lajeista (650–660)
• Pokémon-artikkelit Froslass, Gallade, Glaceon, Leafeon ja Rotom ohjauksiksi luetteloon Luettelo Pokémon-lajeista (461–480)
• Pokémon-artikkelit Raikou ja Tyrogue ohjauksiksi luetteloon Luettelo Pokémon-lajeista (221–251).

Niiden sisältö on jo yhdistetty luetteloihin (osassa noista jo vuosia sitten) vanhan kahvihuonekeskustelun mukaan. Ohjaukset vain ovat jääneet juuri noista tekemättä, ja väärinkäyttösuodatin estää minua tekemästä vanhasta artikkelista ohjausta ilman käyttäjätiliä.--188.238.127.172 10. tammikuuta 2016 kello 02.12 (EET)

Sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus, jolloin voit muokata rohkeasti. --Raid5 (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 03.11 (EET)

Yhdistetty muut paitsi Glaceon, Leafeon, Rotom ja Tyrogue, joiden poistamista on ehdotettu, mutta ehdotus ei ole saanut tarvittavaa kannatusta. Poistoäänestyksessä säilytettyjen artikkeleiden tietojen siirto toiseen artikkeliin ja muutos ohjaukseksi ilman edeltävää keskustelua ei ole suotavaa. Joten keskustelua. --Htm (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 04.16 (EET)

Ei noista neljästä mitenkään erikseen ole keskusteltu, vaan ilmeisesti vuonna 2007 oli poistoäänestys ja vuonna 2008 toinen kaikista yksittäisistä pokemonlajiartikkeleista. Kun ne päätettiin säilyttää, useimpien silloin olemassa olleiden artikkelien (kuten noiden neljän) keskustelusivulle laitettiin tuo poistamista ehdotettu -loota. Sen jälkeen 2010 kuitenkin sitten päätettiin että vaikka ei hävitetä, laitetaan luetteloihin. Sittemmin tällä päätöksellä kymmeniä artikkeleja, joilla on tuo sama vuoden 2007 tai 2008 säilytysmalline keskustelusivullaan on jo yhdistetty ja ohjattu luetteloon, kuten tässä. Säilytyspäätöksen jälkeinen keskustelu asiasta on siis käyty jo vuosia sitten, toteutus on vaan ollut tosi hidasta, kun ketään ei oikeasti huvittaisi koskea aihepiirin artikkeleihin. Asiasta voi tietysti pitää uudenkin keskustelun jos halutaan, mutta sitten varmaan pitäisi palauttaa tuo Flareon ja kaikki muut toistasataa ohjausta takaisin kun alkuperäinen säilytyspäätös kummassakin tapauksessa koski kaikkia pokemoneja, eikä ainoastaan niitä, joiden keskustelussa sattuu olemaan lätkäistynä tuo laatikko.--188.238.127.172 10. tammikuuta 2016 kello 04.43 (EET)

Jaaha, kiitos linkeistä. Siirretty loput. - Vastaisuuden varalle ja kuten edellä, sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus, tämän vuoden sekaantumiskiintiöni Pokemoneihin alkaa olla täynnä;-/. --Htm (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 05.26 (EET)

P:stä

Tämä keskustelu on siirretty tänne ylläpitäjien ilmoitustaululta, jonne se ei kuulu. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 19.31 (EET)

Pari käyttäjää on tuhlannut minun aikaani. Akuutimpi on Mlang.Finn, joka hakee lyhenneohjeet vuonna 1988 kuolleen Jouko Vesikansan lyhenneoppaasta, jota ei löydy edes Fennican luettelosta. Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita jos oikein olen ymmärtänyt. Asia: Tietosanakirjassa jossa ei ole sivunumeroita vaan palstanumerot, kirjoitan sanan "palsta" kokonaisena enkä p-kirjaimena pisteen kanssa. Ensinnäkin siksi että p. ei ole Kielitoimiston ohjeen mukaan palstan lyhenne, ja toiseksi ja tärkeimmäksi siksi että p. on hyvin monen muun suomenkielisen sanan virallinen lyhenne ja samoin lyhenne myös englannin sanasta page, jota monet käyttävät suomenkielisessäkin Wikipediassa. Turhaa riitelyä tuollainen väärien lyhenteiden tuputus. Toivoisin voivani tehdä rauhassa sitä mitä teen, silloin kun en tee virheitä. Voisiko joku ylläpitäjän auktoriteetilla kertoa Mlang.Finnille mistä kielenhuolto-ohjeet Wikipediaan tulevat. --PekkkaN (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 21.55 (EET)

En ole seurannut keskusteluanne, mutta tämän viestisi perusteella olen kanssasi samaa mieltä. Ei kuitenkaan vaadi ylläpidolta toimenpiteitä, vaan kuka vaan voi lähettää käyttäjälle viestin. Stryn (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 22.23 (EET)

Tässä ei tavallinen käyttäjä enää voi tehdä mitään. Käyttäjä Mlang.Finnille on lähetetty viestiä, ja tämän vastauksen jälkiosa ajatusviivan jälkeen varmasti kertoo, miksi keskustelu ei onnistu: [6] En jaksa henkilökohtaisesti loukkaantua siitä, ongelma on kirjoittajan, mutta ei tuollaista voi julkisessa keskustelussa sallia. Toinen syy miksi tarvitaan ylläpitäjää on, että Pxos suojasi artikkeilin Puunhiilto enkä voi palauttaa sitä aiempaan versioon. Muutenkin ovat kolme palautusta siinä ja artikkelissa Herman Parland täyttyneet minunkin osaltani, menneet kai ylikin molemmilta osapuolilta. --PekkkaN (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 17.30 (EET)

Artikkeliin Hennin hän on tehnyt p:n lisäksi lähteettömän lisäyksen. Mutta en muuta sitä ennen kuin joku antaa käyttäjälle jonkinlaisen virallisen huomautuksen. Minun sanallani ei ole tässä painoa, koska ei ole aseita. --PekkkaN (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 17.34 (EET)

"Toinen syy miksi tarvitaan ylläpitäjää on, että Pxos suojasi artikkeilin Puunhiilto enkä voi palauttaa sitä aiempaan versioon." Artikkeli on suojattu muokkaussodan vuoksi. Tarkoituksena on nimenomaisesti se, että sitä ei voi koko ajan palauttaa aiempaan versioon. Keskustelu tästä kiistasta, jossa on erimielisyyttä sivujen muotoilusta, jossa muokkaussoditaan kahdessa eri artikkelissa ja jossa käytetään loukkaavia ilmaisuja yhteenvedoissa ja keskustelusivuilla, pitäisi siirtää oikeastaan kommenttipyynnöksi eikä käydä sitä täällä [= ylläpitäjien ilmoitustaululla]. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 17.39 (EET) Lisätty tarkennus keskustelun siirron takia. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 19.39 (EET)

Voit tehdä kommenttipyynnön, sen voi tehdä kuka tahansa Wikipediasta huolestunut, mutta "palstan" lyhentäminen p:ksi ei oikein käy, koska Kielitoimiston ohjeen mukaan sellaista lyhennettä ei ole, vaan kyseisellä p:llä on lukemattomia muita merkityksiä suomeksi (1) päivä; 2) puhelin; 3) painos; 4) piste; 5) polku, Kielitoimistom ohje) sekä englanniksi page, jota käytetään monissa artikkeleissa. Vanhat painetut lähteet eivät voi ohittaa Kielitoimiston ohjeita. Stryn yllä oli samaa mieltä kanssani, sinun mielipiteestäsi en saa selvää. Mutta kaipaisin nyt työrauhaa että voisin jatkaa artikkelien tekoa ilman että niihin tulla tekemään vääriä muutoksia. --PekkkaN (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 18.10 (EET)

Pienenä kommenttina tähän kiistaan, että kovin suppealta näyttää tuon linkittämäsi ohjeen luettelo. Esimerkkinä voi mainita tuiki tavallisen lyhenteen t., jota Kielitoimiston sanakirja on pullollaan. Ohjeessa lyhenteen t. merkityksinä ovat kuitenkin vain 1) (myös tv.) toivottaa, toivottavat; 2) terveisin; 3) tie. Ohje ei siis tunne edes tai-sanan lyhennettä t.. Ei siitä minun mielestäni voi kuitenkaan tehdä johtopätöstä, että sellaista lyhennettä ei ole. Eiköhän tuo luettelo ole tarkoitettu lähinnä lyhenteiden oikeinkirjoituksen ohjeeksi. ¬Antilope 12. tammikuuta 2016 kello 20.00 (EET)

Tuossa on takana vakava väärinkäsitys. Kielitoimiston sivulla oleva lyhenneluettelo ei ole ”kattava”. Luettelo on peräisin Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (painetusta kirjasta), ja siinä on vain yleisimpiä lyhenteitä. Olisi absurdia väittää, että jotain lyhennettä ei olisi olemassa, jos se ei tuosta yhdestä luettelosta löytyisi. Terho Itkosen Kielioppaan uusimmasta laitoksesta löytynee kattavampi luettelo. Lyhenne on myös artikkelissa p lähteineen. — Tuon käyttäjän väitteet ja tulkinnat ovat asiantuntemattomia ja amatöörimäisiä, eikä hän halua noudattaa Wikipedian yleisiä, selviä ja helppolukuisia lähdekäytäntöjä. Hän tekee itsestään hyvin kärkkäästi marttyyrin ja syyttää muita sellaisesta, mitä itse tekee. Pidän häntä häirikkönä, joka haaskaa muiden aikaa. On lähinnä eriskummallista esittää, ettei painettuihin lähteisin saisi luottaa. Hän ei myöskään omista Wikipedian artikkeleita, vaan muut voivat ja saavat parantaa ja korjata niitä. — Vesikansan lyhenneluettelo (”lyhenteistö”) löytyy nidoksesta, jonka nimeke on Nykysuomen sanakirja 5 ja joka sisältää myös uudissanaston ja slangisanaston. Millaiselle ihmiselle se ei ole riittävän arvovaltainen lähdeteos? Kyseinen käyttäjä valikoi lähteensä erittäin tarkoitushakuisesti, ja pidän hänen menettelyään kyseenalaisena ja epäammattimaisena. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. tammikuuta 2016 kello 20.02 (EET)

Jos nyt lähdetään siitä, että Nykysuomen sanakirja ei kuvaa nykysuomea tai 2000-luvun asiaintilaa yleisemminkään, ja päädytään siihen, että p. ei joka tapauksessa, vaikka sillä voisikin auktorisoidusti lyhentää myös palstan, ole yksiselitteinen lyhenne, ja palsta ei ole pitkä sana, lopulta voidaan tiivistää koko kiista yhteen kysymykseen: Miksi käyttää monitulkintaista lyhennettä tilanteessa, jossa voisi aivan yhtä hyvin käyttää yksiselitteistä koko sanan aukikirjoittamista?. Vastausta Mlang.Finnin yliopistolliseen kielisivistykseen luottaen pyytäen: Iivari / Iivarius (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 00.54 (EET)

Puuttumatta asiaan sen enempää huomautan että Mlang.Finnin mainitsema Nykysuomen sanakirjan osa 5 ei ole alkuperäisen Nykysuomen sk:n viides osa vaan 1970-luvulla koottu lisäke kolmiosaiseksi puristettuun Nykäriin. Numerointiratkaisu on aina aiheuttanut paljon sekaannusta. Siihen on koottu erilaisia oppaita, kuten Vesikansan Nykysuomen oppaita 3, Lyhenteet (1979) ja Kaarina Karttusen aikanaan sinänsä ansiokas Nykyslangin sanakirja (1979), jo ilmestyessään hiukan vanhentunut ja kuvastaa 1960-1970-luvun slangia. Mutta varsinaisen Nykärin tavoin tällä viitoslisäkkeellä on enää historiallista mielenkiintoarvoa, eikä siihen vuonna 2016 oikein kannata vedota kuin kuvattaessa kuohuvaa 60-lukua, Mlang.Finnin nuoruudenaikaa. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 07.58 (EET)

Palstan lyhenne on kiistattomasti p., niin kuin useista painetuista lähdeteoksista ilmenee. Lyhenteet eivät myöskään lakkaa yhtäkkiä olemasta, jos jokin suppea luettelo ei niitä mainitse. On yleinen käytäntö, että lähdeviittauksissa sanat sivu ja palsta lyhennetään. Pitäisikö muka luopua myös lyhenteestä s., koska sekin on moniselitteinen? Sopii katsoa kirjasta 30 000 lyhennettä, kuinka monta merkitystä s:lle on siellä annettu. Ai niin, tuo kirja on painettu vuonna 1970, joten se on roskaa ja sen sisältö on tykkänään vanhentunut! (Mutta missä oikein menee lyhennesanakirjan vanhentumisen raja ja millä perusteella? Vuodessa 2012? 2013? Kertokaa nyt äkkiä tyhmälle, ennen kuin sekin tieto vanhenee!) --Mlang.Finn (keskustelu) 13. tammikuuta 2016 kello 19.17 (EET)

Kuka tietää paikkakunnan nimen taivutukset??

Ole itsekin hieman hämilläni, kun tulee vastaan uusi paikannimi, jonka taivuttaminen kahdella eri tavalla tuntuu yhtä hyvältä. Osaako kukaan kertoa, mikä taivutuksen yleissääntö koskee paikan- ja kuntien nimiä. Osaan toki oman paikkakunnan nimet taivuttaa, ja neuvon muita niissä. Mutta ne muut paikannimet! --J Hokkanen (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 12.27 (EET)

Kielitoimiston ohjepankissa on tämä ohje: [7]. Ongelmana on usein se, että suomalaisten asuttujen paikannimien taivutus noudattaa paikkakunnalla itsessään käytettyä taivutusta. Tähän ei oikeastaan pysty antamaan mitään yksiselitteistä sääntöä. --PtG (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 12.42 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan cd-versiossa on laajahko Asutusnimihakemisto, jossa on taivutusvinkki. Verkkosanakirjassa sitä ei ole. Kunnan sivuilta voi vilkaista, kyllä ne yleensä omansa osaavat taivuttaa, jos siellä sattuu olemaan juuri se nimi. Jos ei muuta niin lista tänne vaan (tai oikeastaan Kielenhuollon kahvihuoneeseen), niin eiköhän vastauksiakin tule. --Harriebarn (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.01 (EET)

Kuntien nimet ja niiden taivutus. Kirja muista nimistä. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.05 (EET)

Ks. vastaus Urjanhaille. --Harriebarn (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.09 (EET)

Eli tuosta saa kunnat (entiset ja nykyiset) ja kirjasta (viite myös alla) tai yllä viitatusta cd-hakemistosta kylät ym. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.11 (EET)

Aiheesta on olemassa opaskirja, joka löytynee hyvin varustetuista lähikirjastoistakin: Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9. Se on minulla myös hyllyssä, ja olen sitä usein käyttänytkin. Kirjassa ovat lueteltuina Suomen kuntien, kylien ja kyläkuntien nimet taivutuksineen. Niin kuin kirjan nimestäkin nähdään, niin samannäköinenkin nimi voi eri tapauksissa taipua eri tavoin. Ja joskus, mutta ei aina, usempikin taivutus voi olla oikein.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.06 (EET)

Siihen perustuu juuri Asutusnimihakemisto, joka on siis uudempi, ehkä laajempikin. --Harriebarn (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 13.08 (EET)

On olemassa myös kielenhuoltokahvihuone. Tämä ja edellinen ketju olisivat sopineet sinne paremmin. -93.106.230.64 14. tammikuuta 2016 kello 13.57 (EET)

Kiitos. --J Hokkanen (keskustelu) 14. tammikuuta 2016 kello 17.47 (EET)

Novellien merkittävyys

Ovatko antologioissa, lehdissä ym. ilmestyneet novellit yleensä merkittäviä? Kysyn, kun artikkelissa Luettelo suomennetuista science fiction-, fantasia- ja kauhunovelleista on järjestelmällisesti kaikki novellien nimet pantu wikilinkeiksi. Kyseisiä artikkeleita ei kuitenkaan yleensä ole olemassa. Kysymys siis on, onko edes odotettavissa, että jos niistä joskus kirjoitettaisiin artikkeleita, niin niitä pidettäisiin merkittävinä? Kirjallisuuden suuntaviivoissa WP:PKS#Kirjallisuus sanotaan, että kirjojenkin on oltava "kuuluisia" ollakseen merkittäviä, tästä itse arvelisin, että novellit olisivat oman artikkelinsa väärttejä vain yksittäistapauksissa, ei siis pääsääntöisesti. --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 14.58 (EET)

Ei varmaankaan. Poistin linkit. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 15.51 (EET)

Vaatimuksen kirjojen kuuluisuudesta voi poistaa, mutta novellit ja kertomukset ovat itsenäisinä artikkeleina merkittäviä vain, jos ne on erityisesti nostettu esille kirjoittajan tuotannosta. Muuten ne voi käsitellä kokoelman ja antologian yhteydessä. Novellin ja pienoisromaanin raja voi olla häilyvä. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2016 kello 17.01 (EET)

Järviwikissä voi olla järvien suuruus väärällä adjektiivilla

Järviwiki näyttää jokaisen järven perustiedot. Se muodostaa myös konekielisesti selostuksen: "xx-järvi on pieni/pienehkö/suurehko/suuri järvi nn-vesistössä mm-maakunnassa - -". Olen huomannut, että se antaa suuruutta ilmaisevaksi adjektiiviksi usein väärän tiedon. Esimerkiksi Jyväskylän Tuomiojärvi ei ole suurehko, vaikka artikkelin muokkaaja on sellaisen tiedon saanut (onneksi jätti kuitenkin väärän tiedon merkitsemättä, mutta poisti oikean). Eli ei pidä luottaa adjektiiviin vaan katsoa pinta-alaa. --Kospo75 (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 15.24 (EET)

Järven koon määrittely adjektiivein on melko subjektiivista ja riippuu missä laajuudessa se tehdään esim kunnan, maakunnan vai Suomen tarkkuudella. Järviwikissä kokotiedot menevät seuraavasti: alle 10 hehtaaria on melko pieni järvi, 10–100 ha keskikokoinen järvi, 100–500 ha melko iso järvi ja yli 500 ha iso järvi. –Makele-90 (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 16.13 (EET)

Kuten yllä: Mistä voidaan tietää tai päätellä että järviwikin määritelmä olisi jotenkin väärä? Eli että esim. Tuomiojärvi ei olisi "suurehko"? --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 16.21 (EET)

Neliökilometreinä Tuomiojärvi on 3 km2. Ei ole suurehko millään mittapuulla. Järviwikissä on kyllä neliökilometrit niin saa absoluuttisen tiedon. Halusin vaan varoittaa, että älkää ottako artikkeliin suoraan sitä adjektiivia jota Järviwiki tarjoaa.--Kospo75 (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 17.03 (EET)

Mutta kuka niin sanoo? Suomen ympäristökseskus, joka on asettanut järviwikin luoneeseen skriptiin nuo ylläkuvatut rajat, on wikipediassa kelvollinen lähde. Tietenkin joku muu lähde voi olla, jossa sanotaan muuta, mutta vasta, jos tuodaan esiin joku muu yhtä luotettava tai luotettavampi lähde, jossa raja on muu, niin voisimme joutua keskustelemaan siitä, minkä lähteen, vaiko minkään, käyttämiä määrittelyjä meidän tulisi käyttää.

Selvää on, että järviwiki tietokannasta automaattisesti luotuna omaa rajoituksia, joista joistakin on aiemmin keskusteltukin, ja siksi pitää olla sen käytössä kriittinen ja ymmärtää sen viimekätinen primäärilähdeluonne. Mutta juuri tätä nimenomaista on paha kumota, jos ei löydy muuta lähdettä, joka sanoo muuta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 17.43 (EET)

Tästä tulee mieleen toinen rinnasteinen esimerkki. Usein huomaa Suomen kylistä luotuja artikkeleita, jotka alkavat "X on pieni kylä siellä ja siellä..." Joskus kyseessä voi olla varsin isokin taajama. Kylän "pienuudelle" ei taida olla kriteeriä missään. Siksi olen yleensä poistanut tällaiset määreet. Tietysti järvissäkin ne voisi myös poistaa, mutta toisaalta onhan tuossa lähde. Jos joku muu kuin matkailumainos tai markkinointiteksti, so. esim. seutukaava- tai museoviranomaisen lausunto , sanoo jonkun paikan maisemaa "kauniiksi", niin sitäkin ehkä voi pitää lähteistettynä.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2016 kello 17.48 (EET)

Luovutetun alueen kuntien luokittelu

Johdanto

Luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat oli mielestäni epäonnistuneesti luokiteltu luokan sisältö käyttäen väliluokkia Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala. Näiden luokkien ulkopuolella luokan sisällä taisivat olla vain Pälkjärvi ja Petsamo. Muokkasin rohkeasti ja luokittelin luokan koko sisällön vain suoraan luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat.

Kun muutenkin Luokka:Suomen entiset kunnat ei ole luokiteltu maakunnittain, niin tämä olisi yhdenmukainen sen kanssa. Periaattessa Suomen nykyisen alueen entiset kunnat olisi mahdollista luokitella myös nykymaakunnittain, mutta nykyisellään näin ei ole tehty, vaikka nykyiset kunnat onkin luokiteltu maakunnittain. Luultavasti nykyinen menettely onkin Suomen nykyisen alueen entisten kuntien osalta selvempi, koska yksi koko maan kattava luettelo on niiden osalta helpommin halittava ja hahmotettava, ja esim. artikkeleissa olevista mallineista pääsee helposti tarkastelemaan entisiä kuntia maakunnittain. Ja samoin kun tieto nykyisestä kunnasta (ainakin vielä nykyisellään) on olennaisempi kuin entisestä, tätä voi perustella myös tällä.

Ja siksi, jos ajatellaan luovutetun alueen entisiä kuntia, niihin pätee mielestäni sama kuin Suomen nykyisen alueen entisiin kuntiin, ja siksi uskalsin rohkeasti tehdä em. uudelleenluokittelun. Enkä siis kysykään siitä sen enempää, vaan esitän jatkopohdinnan.

Kun aloitin em. luokittelun, niin luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisältämät kunnat tai kuntaluokat oli vanhastaan luokiteltu myös luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat ja lisäksi väliluokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala oli luokiteltu näköjään jälkikäteen Käyttäjä:Raksa123:n toimesta luokkaan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat, jolloin siis luovutettujen alueitten kunnat olivat suoraan luokassa Luokka:Suomen entiset kunnat (=alkuperäinen luokitus) ja lisäksi luokan Luokka:Luovutetut alueet alaluokkien Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala kautta uudestaan luokassa Luokka:Suomen entiset kunnat (=tehty uusi luokitus). Tällöin kuitenkin, niin kuin jo esitin, nämä väliluokat luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat alla ovat mielestäni väliluokkina turhia. Ja alun perinhän ne olivatkin olleet vain luokan Luokka:Luovutetut alueet alaluokkina mutta eivät luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat alaluokkina.

Tästä jatkopodinnasta seuraa ensimmäinen kysymys:

Kysymys 1.

Kun lähtötilanne oli se, että luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisältö oli luokiteltu vain luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat mutta ei omaan luokkaansa tämän sisällä, ja sitten luotiin Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat jättäen kuitenkin luokan sisältö edelleen myös luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat, niin syntyi päällekkäinen luokittelu. Koska Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat on mitä ilmeisimmin hyödyllinen, niin tulisiko sen sisällöltä tällöin poistaa päällekkäinen luokittelu suoraan luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat turhana päällekkäisenä luokitteluna?

Ehdotus

Luovutetun alueen kunnat Suomen nykyisen alueen ulkopuolisina ovat Suomen entisiä kuntia olennaisesti eri kategoriassa kuin Suomen nykyisen alueen entiset kunnat. Siksi Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisällöltä tulisi poistaa päällekkäinen luokka Luokka:Suomen entiset kunnat koska sisältö on tässä luokassa jo yläluokan kautta. (Tämä onnistuisi botilla.)

Luovutettujen alueiden kuntien riittää olla luokassa Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat ja Luokka:Suomen entiset kunnat kuvauksessa tämä järjestely kannattaa kirjoittaa näkyviin, ettei tarvitse ihmetellä missä ne ovat. Mutta miten luokitellaan ne kunnat, jotka luovutettiin vain osittain ja jatkoivat toimintaansa vielä pitkään alueluovutusten jälkeen? Luokan Luokka:Luovutettujen alueiden vaakunattomat kunnat merkittävyyttä voisi myös pohtia, koska tuo ominaisuus koskee kaupunkeja lukuunottamatta kaikkia kokonaan luovutettuja kuntia. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Vaakunattomien kuntien ongelma ratkesi sillä, että myöskään Luokka:Vaakunattomat kunnat ei ole kuntaluokissa vaan ainoastan vaakunaluokissa. Sellaisena se lienee mahdollinen. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.49 (EET)

Lisäksi tähän liittymätön jatkokysymys:

Kysymys 2a ja 2b

Kun aloin muokata alussa kuvattua muokkausta, niin tätä ennen olin jo luonut luokan Luokka:Luovutettu Karjala, koska mielestäni luokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala eivät olleet luokan Luokka:Luovutetut alueet toimivia ja perusteltuja alaluokkia. Mielestäni Luokka:Luovutetut alueet jakautuu luontevasti toisistaan maantieteellisesti erillisiin osa-alueisiin Luokka:Jäniskosken–Niskakosken alue, Luokka:Sallan–Kuusamon alue, Luokka:Petsamo ja jokin sen kaltainen luokka kuin Luokka:Luovutettu Karjala. Lisäksi voidaan arvioida sitä, kuuluisiko näiden rinnalle vierlä Luokka:Suomenlahden ulkosaaret. Sen sijaan luokat Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala ovat tässä kontekstissa triviaaleja ja sekoittavia luokkia, koska luovutettujen alueiden sisällä Luovutetun Karjalan sisäisewt, ei-sotahistorialliset kulttuuriset aluejaot ovat ihan muuta asiaa. Sama koskee myös edellisten kanssa osittain päällekkäistä kuntaryhmäluokkaa Luokka:Karjalankannas. Lisäksi hrerää kysymys, voiko tätä luonnonmaantieteellistä aluetta edes yksiselitteisesti määrittää kunnan tarkkuudella. Suomenlahden ulkosaaret sen sijaan voisivat muodostaa tai olla muodostamatta myös oman sotahistoriallisen kategoriansa ja niiden kohdalla luokan tarpeellisutta voidaan arvoida.

Kysymykset

2a) Tulisiko luokkien Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala merkittävyys kyseenalaistaa? Itse alueet ovat merkittäviä, mutta onko a) niille olemassa varmasti yksiselitteistä määrittelyä ja onko b) niitä tarpeen käyttää luokkina vaikka määrittely ei ilmenisikään ei-yksiselitteiseksi?

2b) Onko syytä olla luokkaa Luokka:Karjalankannas kuntaluokista koostuvana luokkana nykysisällöllään? Vai tulisiko senkin merkittävyys kyseenalaistaa? Myös siihen pätevät samat perustelut kuin edellisiin.

Ehdotus

Ehdotan luokkien merkittävyyttä kyseenalaisteyttaviksi, ellei perusteluja muulle esitetä. Jos poistoon päädytään, niin sekin hoituisi botilla.

Luokat Luokka:Karjalankannas, Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala voidaan kaikki poistaa. Se mitkä osat luovutetusta Karjalasta kuuluivat Laatokan Karjalaan voidaan käsitellä Laatokan Karjalan artikkelissa. Karjalankannas ulottunee kai Nevajokeen asti, joten Suomeen kuuluneen kannaksen osan kunnatkin voidaan mainita kannaksen artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Kysymys 3.

Onko rohkeasti muokkaamalla yllä kerrottujen ongelmien ratkaisemiseksi rohkeasti muokkaamalla luomani Luokka:Luovutettu Karjala perusteltu ja oikein määritelty? Erityisesti on huomattava, että osa Suomenlahden ulkosaarista ei kuulunut Karjalan historialliseen maakuntaan mutta osa kuului. Toisaalta käsite Luovutettu Karjala on ilmeisen vakiintunut tästä huolimatta. Nuyt olen luokitellut luokan Luokka:Suomenlahden ulkosaaret luokan Luokka:Luovutettu Karjala alaluokaksi, mutta tulisiko se kuitenkin tällä perusteella ja myös sotahistoriallisin perustein luokitella pikemmin luokan Luokka:Luovutettu Karjala rinnalle luokkaan Luokka:Luovutetut alueet?

Ehdotus

Tähän kysymykseen en osaa tehdä ehdotusta. Päädyin epävarmana yllä kerrottuun nykyiseen luokitteluun, mutta en ole varma. Ratkaisu voisi vaatia lähdeselvittelyä käsitteiden vakiintuneesta käytöstä.

Luokka:Luovutettu Karjala ei välttämättä ole tarpeen, vaan Luokka:Luovutetut alueet voisi sekin riittää. Näiden käsitteiden eron ja sen, että luovutettu Karjala sisältää muutakin kuin Karjalan historialliseen maakuntaan kuuluvia alueita voi käsitellä omassa artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Itse pitäisin luokkaa Luokka:Luovutettu Karjala tarpeellisena luokan Luokka:Luovutetut alueet sisällä, koska se auttaisi hahmottamaan erikseen toisaalta luovutetun Karjalan maantieteelliset kohteet ja toisaalta muut luovutettuijen alueiden kohteet. Sallan, Kuusamon ja Petsamon kohteiden etsiminen samasta luokasta taas olisi hankalaa. Määriteltäväksi jäisi silloin vain, olisiko Luokka:Suomenlahden ulkosaaret luokan Luokka:Luovutettu Karjala alaluokka vai sille rinnakkainen luokka luokassa Luokka:Luovutetut alueet. Jälkimmäistä voisi puoltaa se, että kaikki muut osat "Luovutetusta karjalasta" (myös Kuopioon lääniin kuuluvat osat, jos olen oikein ymmärtänyt) ovat olleet osa Karjalan historiallista maakuntaa. paitsi pari Suomenlahden ulkosaarten kuntaa, jotka kai ovat olleet osa uuttamaata sikäli kuin Wikipediaan on luottamista. Kuitenkin tähän voi olla muitakin argumentteja, esim. käsitteiden käyttö lähteissä.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.03 (EET)

Karjalan Liitto määrittelee luovutetun Karjalan niin, että siihen luetaan myös nuo ulkosaaret. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.09 (EET)

Vaikken olekaan aiheen tuntija, niin voisin kuvitella, että tuo saattaisi olla vakiintunut määrittely. Kirjallisuudesta voisi ehkä varmistaa.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.19 (EET)

Kartassa tosin on väritetty vielä myös Retusaari, joka ei kuulunut itsenäiseen Suomeen. Ehkä graafikko ei ole ollut kovin pedantti historianharrastaja.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 20.22 (EET)

Eli tässä pohdinta. Näkisin, että kysymykset 1-2ab olisivat aika selviä, 3. on vähän epävarmempi.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 01.59 (EET)

Edellisestä jo pingattujen lisäksi vielä myös ping Käyttäjä:Risukarhi historiaan perehtyneenä ja vaikka Käyttäjä:Makele-90 maantiedeluokituksiin perehtyneenä.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 02.04 (EET)

Kommentoin tarkemmin kunkin ehdotuksen alle. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Esitin samoin ylle muutaman lisäkommentin. Siltä osin kuin en kommentoinut, yhdyn arvioihisi.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2016 kello 19.04 (EET)

Muokkasin rohkeasti ja tyhjensin edellä olleen perusteella luokkien Luokka:Karjalankannas, Luokka:Luovutettu Etelä-Karjala ja Luokka:Laatokan Karjala sisällön. --Raksa123 (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 11.33 (EET)

Seuraava Lähdekirjaston yhteistyökumppani?

Lähdekirjasto on nyt tehnyt yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa pari kuukautta, ja käyttöoikeuksia Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuihin on myönnetty yhdeksälle Wikipedian muokkaajalle. Uusi vuosi on alkanut, ja ajattelin että nyt olisi hyvä aika alkaa etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Viime vuonna yhteisöstä ehdotettiin erilaisia IT-alan lehtiä ja Tilastopajaa. Ovatko nämä akuutteja tarpeita vieläkin? Mistä lähtisimme hakemaan seuraavaa tai seuraavia yhteistyökumppaneita? Teen tähän pienen listauksen erilaisista lähdeaineistoista, joiden hankkiminen wikipedistien käyttöön olisi mahdollista. Käyttäisin aikaani mieluiten sellaiseen projektiin, josta on eniten hyötyä yhteisölle.

• E-kirjapalvelut (Elisa, Vastapaino, HS Kirja jne)
• Aikakauslehdet (Suomen Kuvalehti, IT)
• Sanomalehdet (Helsingin Sanomat)
• Tietokannat (Tilastopaja)

Toisekseen: Lähdekirjasto etsii apukäsiä; sinäkin voit auttaa uusien yhteistyökumppaneiden etsimisessä. Jos sinua kiinnostaa ryhtyä Lähdekirjaston koordinaattoriksi, voin perehdyttää hommaan sähköpostin välityksellä. Pestiin tietenkin kuuluu salassapitosopimuksen allekirjoittaminen Foundationin kanssa, mikäli on tekemisissä luottamuksellisten tietojen kanssa.

Ehdottakaa rohkeasti mieleen tulevia lähteitä, joita haluaisitte käyttää Wikipediassa mutta joita ette maksumuurien takia kykene!--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 12.32 (EET)

Samoja joita ehdotin viime maaliskuussa eli Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammattilehti Ympäristö ja Terveys. Ympäristö-lehden tiedon ja sisällön leviäminen mahdollisimman hyvin kansalaisten keskuuteen luulisi olevan sen julkaisijoille tärkeää, koska lehden sivuillakin kerrotaan: ”Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun ja toimintaan. Se kannustaa avoimeen keskusteluun, taustoittaa ja syventää kuvaa ympäristökysymyksistä.” Koska lehti on viranomaisten julkaisema, ei sillä kai sinällään haeta mitään taloudellista voittoa vaan se palvelee juurikin tuota ympäristöagendaa ja kyseisten viranomaisten ajamaa tiedottamista. Tietysti sanomlehtien arkistot ovat myös tärkeitä kuten Helsingin Sanomat, koska ne tarjoavat monipuolisesti lähteitä eri aihealueista. –Makele-90 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 19.21 (EET)

Kirjalahjoituksia

Myös erilaisia kirjalahjoituksia on mahdollista tutkia. Kustantajat lähettävät mielellään arvostelukappaleita jopa opiskelijalehtiin, joten Wikipedia-yhteistyö olisi mielestäni mahdollisuuksien rajoissa.--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 12.37 (EET)

Kirjalahjoituksista muistan Agricola-historiaverkon ohjeen: "Jos et saa rvostelua kirjoitetuksi, palauta kirja, jotta joku toinen voi kirjoittaa arvostelun. Uusia kirjoja toimitetaan vain arvostelunsa kirjoittaneille tai arvostelemattomat kirjat palauttaneille." (tjsp) En tiedä onko tämä miten yleinen sääntö, mutta varmaan käytännön kokemuksesta syntynyt.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 13.05 (EET)

Jos julkaisija/lahjoittaja toivoo kirjan palautettavaksi jos vastineena ei ole arvostelua, niin wikitarkoituksiin wikimaraton tai muu vastaava rajatun pituinen tapahtuma/setti olisi hyvä tilaisuus säädellä sitä kuka käyttää kirjoja, mihin tarkoitukseen, ja että ne palautetaan. --Pitke (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Tapahtumat vain vaativat paljon järjestelyä ja ne tavoittavat vain tietyn segmentin muokkaajista (kaikki eivät halua tai kykene osallistumaan kaukana järjestettäviin tapahtumiin), mutta ne voivat tietysti olla yksi vaihtoehto lahjoituksille. Ensisijaisesti lähtisin kuitenkin hakemaan fyysisiä, luovutettavia kirjalahjoituksia, joista vastineena lahjoituksen saaja käyttäisi kirjaa lähteenä Wikipediassa (jos ei käyttäisi, jatkolahjoituksia tuskin olisi odotettavissa).--Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Kustantantaja voisi lähettää kirjan jollekin Wikipedistille, joka tekee kirjasta artikkelin Wikipediaan ja käyttää kirjaa lähteenä muissa artikkeleissa. Kustantajan kannalta kirja saa "ilmaista" näkyvyyttä yhdellä suosituimmista sivustoista (kirjan tekijätkin voivat tykätä, että kirjaa käytetään lähteenä ja siihen viitataan) ja Wikipedian kannalta tänne saadaan lisää lähteistettyä tekstiä, jota ei muuten välttämättä kirjoitettaisi. Itseäni ainakin kiinnostaisi kaikki luonto-, ympäristö- ja maantietokirjat, sekä Varsinais-Suomeen liittyvät julkaisut. Niitä julkaisevat myös monet pienemmät kustantamot kuten Maahenki, Sammakko, Docendo, Gaudeamus ja Metsäkustannus. –Makele-90 (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 18.55 (EET)

Jep, juuri näin. Wikipedia johdattaa lähteiden luo, ja kustantajat/tekijät varmasti mielellään näkisivät omia kirjoja kyseisten lähteiden joukossa. Samalla wikipedistit saisivat helposti haltuunsa lähdemateriaalia ja ideoita artikkeleihin, joita ei muuten välttämättä kirjoitettaisi. --Olimar 17. tammikuuta 2016 kello 19.08 (EET)

Tilastoa artikkeleiden määrän kehityksestä?

Onko jossain tilastokäyrä/pylväsdiagrammi suomenkielisen Wikipedian artikkelien määrän kehittymisestä? --178.55.228.78 20. tammikuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Jo vain on kystä kyllä: sivulla stats.wikimedia.org on lukuja et cetera. Karkeaan kaavioon pääsee melko suoraan summarystä, jossa on kaavio otsikolla "Articles on Finnish Wikipedia (x 1000)". --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2016 kello 14.31 (EET)

Jep, kiitos. Uusien artikkelien määrä vähenee pikkuhiljaa. --178.55.199.232 20. tammikuuta 2016 kello 15.31 (EET)

Wikipedia alkaa olla valmis.--Tanár 23. tammikuuta 2016 kello 13.04 (EET)

Kyllä, suomiwikistä puuttuu enää 4 675 604 artikkelia (vrt. enkkuwiki). Laitetaanko talkoot pystyy ensiviikolle? --178.55.74.165 23. tammikuuta 2016 kello 22.08 (EET)

Joo. Sv-wikissäkin botti sen kun hyrrää. Loi tänään muuten sv:Paska Laken. Stryn (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.14 (EET)

Enwikissä tarttis jo aloittaa poistotalkoot. Tuhottomasti artikkeleita joita kukaan ei lue, eikä niitä ainakaan kukaan täyspäinen muokkaa vuosikausiin. --Whitetabor (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 12.04 (EET)

Kumouksen seulonta

Kun seulontaa odottamassa on artikkelissa peräkkäin (1) sotkentaa ja (2) sen kumoaminen (joko saman tai eri ip:n toimesta), ja lopputulos on taas artikkeli ilman sotkua, niin onko väliä painaako siihen hyväksy vai hylkää -nappia? Lopputuloshan on sama, artikkeli on edelleen sotkematon ja kumman tahansa seulontaoperaation jälkeen myös "katsottu". Artikkelihistoriasta tulee vain erinäköinen. "Hylkää" vaatii yhden painalluksen lisää. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.21 (EET)

Jos artikkelissa ei ole mitään muutosta tapahtunut, niin eikö silloin ainoa nappi ole "Hyväksy"? Ainakin muistaakseni. Kysyin samanlaista kysymystä itsekin joskus ja vastaus oli että hyväksy ja mene menojasi. Hylkääminenhän olisi sitä paitsi turha nollamuokkaus. Lueskelin sattumalta enwikin samasta aiheesta juuri, ja ymmärsin että siellä vastaavassa tapauksessa muokkaus + antimuokkaus hyväksyttää artikkelin automaattisesti. --Whitetabor (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 15.35 (EET)

Löysin etsimällä oman aiemman vastaukseni, jonka toistan tässä: Jos testimuokkausten jälkeinen tila on identtinen sen tilan kanssa, joka oli ennen sotkuja, hyväksy uusin versio. Jos ei ole, hylkää kaikki muuutokset ja palauta kunnollinen versio. Ideana on hyväksyä kunnollinen versio, joten se pitää ensin saada aikaan, jotta sen voi merkitä katsotuksi. Muistaakseni seulonnan aiemmissa ohjeissa, jotka olivat yhteisön mielestä aivan liian hyvät ja tarpeettoman kattavat, oli tästäkin opastekstiä. Tai ainakin tällaisten kysymysten jälkeen olisin kirjoittanut ohjeisiin näitä vastauksia, mutta enää en uskalla koskea ohjeeseen, ettei siitä tule vahingossa taas liian kattava. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 17.31 (EET)

Jep, vanhoissa ohjeissa oli pitkäpiimäistä tarinaa liittyen tähän: Useiden muutosten arviointi. Uusissa ohjeissa on kyllä säilytetty disclaimer: "Jos et tiedä mitä muutokselle pitäisi tehdä, niin voit jättää muutoksen arvioinnin seuraavalle arvioijalle." Hyvä ohje myös lääkäreille. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 17.39 (EET)

Whitabor on oikeassa. Jos uusin versio on identtinen aiemmin katsotun kanssa, seulonnassa ei ole edes tarjolla muuta kuin "Hyväksy versio" -nappula. Käykää seulojat katsomassa nyt sivua Merkityt versiot -kokeilu/Testisivu 3 ilman että hyväksytte sitä. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 18.00 (EET)

Jos "sotkija itse" tai "joku muu" on käsin siivonnut sotkut, niin uusin versio ei välttämättä ole 100% identtinen (vaan on esim. joku välilyönti muuttunut), silloin on myös vaihtoehto "hylkää". Mutta jos siis siivousten jälkeen on taas ok niin hyväksytään, selkeä ohje, kiitos. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 18.37 (EET)

Tämän voisi jaarittelemalla tiivistää, että jokainen palautus (kumous), palautus (rollback) tai palautus (hylkääminen) on pohjimmiltaan artikkelin muokkaus. Jokaisen käyttäjän, jopa vandaalien, pyrkimyksenä on jättää artikkeli siihen kuntoon, johon he sen haluavat. Seulojan pitää päättää, millaiseksi hän haluaa artikkelin muokata. Jos hän haluaa hyväksyä muuttuneet välilyönnit tai pilkun siirrot, silloin hän ne hyväksyy. Jos taas hän haluaa artikkelista täsmälleen samanlaisen kuin ennen sotkuja, silloin hän joko hylkää pienet eroavaisuudet tai hyväksyy identtisen muuttumattoman version. Ohjenuorana on siis se, että hyväksytyksi eli silmäillyksi eli katsotuksi pyritään saamaan sellainen versio, joka on seulojan itsensä mielestä hyvä. Hyväksy/hylkää-nappulat ovat vain välineitä siihen. --Pxos (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 19.46 (EET)

Ihan toinen kysymys

Tätä sivuava kysymys: Aika yleinen muokkaustyyppi on, että tehdään vandalismimuokkaus ja kumotaan se heti perään itse (= tapaus, josta tässä kysyttiin). Siitä toinen kysymys: Onko tällaisen muokkauksen tekijää (tyypillisesti kirjautumaton) syytä huomauttaa vai onko parempi olla huomauttamatta?--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.05 (EET)

Olen huomauttanut. Vandalismia se on lokien tahallinen tukkiminenkin. --Silvonen (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Ymmärtääkseni {{Test-kumosi}} on juuri tällaisiin tapauksiin. --Geohakkeri (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 14.47 (EET)

Kas, tuollainen malline olikin. Mietin juuri hiljan, että sellainen pitäisi olla, mutta en löytänyt.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 16.00 (EET)

Kysymys on ihan toinen kysymys, joten kirjoitin väliotsikoksi "Ihan toinen kysymys", jotta näkee helpommin, että kysymys oli ihan toinen kysymys kuin alkuperäinen kysymys. Otsikkoa saa muuttaa, mikäli ihan toinen kysymys ei olekaan ihan toinen kysymys. --Pxos (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 17.00 (EET)

Kyllähän se on ihan toinen kysymys samasta aiheesta, joten sen puoleen otsikko on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 18.41 (EET)

Itse huomauttelen ehkä muutamaa prosenttia vandaaleista. He kyllä tietävät mitä tekevät, ei sitä tarvitse joka kerta erikseen kertoa ja samalla lisätä liikennettä Tuoreissa muutoksissa. Sama tyyppi tulee kuitenkin toinen päivä uudelleen toisella IP-osoitteella. Varmaan keräävät huomautuksia kuin papukaijamerkkejä. --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.43 (EET)

Varoittaminen helpottaisi kyllä ylläpitäjän hommia. Ennen estoa olisi hyvä olla varoitettu ja varoituksista voi päätellä vandalismin laajuutta. Jos tuoreissa muutoksissa ei näy annettuja varoituksia, niin käyttäjää ei välttämättä edes huomaa vandaaliksi. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.52 (EET)

Käyttäjän viimeisimmät diffit katsoo parissa sekunnissa. Miksi pitäisi olla varoitettu ennen estoa? --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.09 (EET)

Miksi niitä diffejä tulisi katsottua, kun ei kukaan ole käyttäjän toiminnassa nähnyt sen vertaa ongelmia, että olisi viitsinyt varoittaa? Ensin varoitus, koska moni lopettaa sotkemisen siihen. Jos varoitus ei auta niin sitten esto. Suora esto tulee lähinnä pahimmissa tapauksissa, joissa käyttäjän toiminta pitää heti katkaista. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.14 (EET)

Lähinnä ajattelin että ylläpitäjä huomaa vandalismin kumotessaan itse vandalismia, ja voi silloin katsoa onko sama käyttäjä vandalisoinut enemmänkin. Joskus jään tarkkailemaan sotkeeko sama IP uudestaan, ja luulen että iso osa niistä tekee muutamia sotkuja ja lopettaa ja tulee joskus uudelleen, sai huomautusta tai ei. --Whitetabor (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.37 (EET)

Huomaahan vandalismia toki sitä itse kumotessaan, mutta muiden kumoaman vandalismin huomaa yleensä, kun tuoreisiin muutoksiin alkaa ilmestyä vandalismivaroituksia. Sillon tulee katsottua, että mistähän on kysymys ja vilkaistua käyttäjän diffejä. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.43 (EET)

Onhan näistä oltu monta mieltä. Itse en ole aikoihin viitsinyt muuten varoitella, mutta mahdollisista kunnianloukkauksista olen laittanut Kunnia-mallineen. Loukkaavat muokkaukset on syytä katkaista alkuunsa, ja estokynnyskin voisi olla näissä hyvin matala. -93.106.10.74 23. tammikuuta 2016 kello 23.56 (EET)

Jos kyseessä on selvä vandalismi, niin kyllä siitä kannattaa huomauttaa. Jos käyttäjä vaikuttaa taas vain kokeilleen, eli esim. poistanut jonkun sanan, jonka sitten palauttanut, niin ei välttämättä. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 22.54 (EET)

Se riippuu enkä ole tilastoinut. Tarkistan toki sotkijan muut muokkaukset ja huomautan jos on useampia. Törkeästä (mun mielestäni) vandalismista pläjähtää helposti toisen asteen huomautus ensimmaisen asteen huomautuksen sijasta. Kiitos tiedoituksesta tuosta kumosi itse -varoituksesta, en tiennyt siitä.--Htm (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 23.04 (EET)

Tuo test-kumosi malline on aivan erinomainen. Sille ei vaan ole painiketta muokkauskentän alapuolella, siksi siitä ei oikein tiedetä. Ehkä sille voisi tehdä sinne pienen painikkeen? -Hypree ^(?) (!) 24. tammikuuta 2016 kello 10.18 (EET)

Meillä on aika lista huomautusmallineita, joille ei omaa painiketta ole, eikä sitä kaikille kannata tehdä: Luokka:Käyttäjän huomautusmallineet. --Otrfan (keskustelu) 24. tammikuuta 2016 kello 10.26 (EET)

Pikanäppämettömiä mallineita sun muita muokkausapuja, joista tuntee olevan itselleen hyötyä, kannattaa panna talteen jonnekin. Minä opin joltakulta nyt jo kauan sitten estetyltä käyttäjältä kätevän tavan kerätä nowikitettyjä apuja käyttäjäsivulleni omaan osioonsa: näin. Iivarius (keskustelu) 25. tammikuuta 2016 kello 16.16 (EET)

Trafiikki-museoiden wikipaja tänään

Ei uutinen, mutta tiedoksi: Tänään on Trafiikki-museoiden henkilökunnille tarkoitettu wikipaja Tampereella, ja päivän aikana (10–16) museoalan työntekijät muokkaavat Wikipediaa. Toivon, että muokkaajia kohtaan osoitettaisiin hyvää tahtoa! Muokkaajia perehdytetään Wikipedian käytäntöihin, mutta aloittelijoille saattaa sattua virheitä.--Olimar 28. tammikuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Olisi hauskaa, jos tällaisille uusille tunnuksille saisi jonkinlaisen 80-lätkän näkyviin. Muistan, että jossain aikanaan puhuttiin avatarien luomisesta Wikipediaan, millä siis tarkoitetaan sellaista pientä tietolaatikkoa käyttäjistä, jossa on jonkinlainen kuvatus ja muutamia perustietoja (käyttäjä on seuloja, tunnus on 3 vuotta vanha, tehnyt 2530 muokkausta).

Uusille tunnuksille tulisi vakiokuvakkeeksi sokea koiranpentu tai jonkinlainen . --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2016 kello 12.32 (EET)

Roska vai HOK?

Kun ilmeinen syy tehdä artikkeli Thomas Keller on ravintola Per Se ja artikkeli jää HOKiksi, onko parempi merkitä se suoraan roskaksi vai sittenkin HOKiksi ja jäädä - turhaan - odottamaan että aloittaja tekisi sille jotain? Merkkasin nyt HOKiksi, mutta voi sen vaihtaakin. Jotkut varmaan kuluttavat päivänsä etsimällä näitä hihityttäviä sanoja että voisivat antaa panoksensa Wikipediaan. Kiva harrastus. --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 11.07 (EET)

HOKiksi merkkaaminen on ihan paikallaan. Vaikkei artikkelin aloittaja tulisi artikkelia tässä vuorokauden sisällä laajentamaan, on ihan mahdollista, että joku muu laajentaa. Englanninkielisessä Wikipediassa on ihan kunnollinen artikkeli Kelleristä (en:Thomas Keller), joten laajentaminen on kyllä melko helppoa, jos joku intoutuu sen tekemään. Ja tämän nykyisen yhden lauseen artikkelin teksti on kuitenkin ihan asiallinen, joten ei sikäli kiirettä poistaa. --Nironen (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 11.17 (EET)

Tässä tapauksessa kokki on merkittävämpi kuin ravintolansa. Sinänsä kysymys siitä mitä kautta nykytilainen artikkeli poistetaan on turhaa hiuksien halkomista: merkittävistä aiheista tulee artikkeli joka tapauksessa joskus. (Lisäksi artikkeli on selvästi tärkeydeltään/merkittävyydeltään artikkelimassan ytimen ulkopuolella, jopa aika kaukana ulkokehällä.) Toisessa menettelyssä (HOK) ohjataan käyttäjien muokkausresursseja wikipedian merkittävyyden ulkokehälle. Toisessa menettelyssä (roska) ohjaus ei ole yhtä voimallista ja se ohjaa oikeastaan vain artikkelin aloittajan muokkausresursseja. Ihan omalla harkinnallasi saat tuollaisissa tapauksissa päättää, kuinka tärkeätä muokkausresurssien ohjaaminen ko artikkeliin on. Gopase+f (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 14.15 (EET)

Ulkokehällä on aika paljon artikkeleita, joten ei tämä rikka siellä kehää kasvata. Odottakoon jos joku on kiinnotunut kokeista. Oletko sitä mieltä että ulkokehäartikkeleita ei pitäisi tehdä? Tuli mieleen, että miten ne muuten määritellään? --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Asioista voi olla montaa mieltä, mutta epäilempä, että suurinosa Wikipedian lukijoista näkee että Luhanka on tärkeämpi kuin Death or Domination. Tästä voi sitten jokainen moukkaaja vetää omat johtopäätöksensä sen suhteen mihin muokkausresurssejaan käyttää. Gopase+f (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.44 (EET)

Tosiaan voi olla. Umpiperällä näkee vain lähiseinät. Mihin sinä muuten, anteeksi henkilökohtainen kysymys, käytät muokkausresurssejasi? --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.14 (EET)

Laatuun. Gopase+f (keskustelu) 31. tammikuuta 2016 kello 14.11 (EET)

Välttelevä vastaus, edes ulkokehäartikkeleita ei näytä nimimerkilläsi löytyvän, ainakaan niin pitkälle kuin jaksoin katsoa vaan "uudet artikkelit" ovat ohjauksia ja siirtoja. Jonkun täytyy niitäkin tehdä, mutta turha arvostella muiden tekemisiä, jos oma laatu on tuota tasoa. --Harriebarn (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 11.40 (EET)

Laatuun = olemassa olevan artikkelimassan laadun parantamiseen. Uudet artikkelit olen pyrkinyt jättämään tarkoituksella luomatta jo yli viiden vuoden ajan, koska vanhassakin artikkelimassassa on niin paljon korjattavaa. Aika yksisilmäistä muodostaa arvioita toisen käyttäjän muokkaushistoriaa vain "uusien artikkelien" perusteella. Gopase+f (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 12.11 (EET)

Kaikille, myös Käyttäjä:Harriebarnille, muistutukseksi, että termi roska on päätetty korjata termillä pikapoisto. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 12.22 (EET)

Ikäraja

Sosiaaliselle medialle suunnitellaan ikärajoja[8] ja Wikipediakin ilmeisesti sellaiseksi luokitellaan, ainakin artikkelin Sosiaalinen media mukaan. Sikäli mikäli ikäraja tulee, niin mitäs junioreille tehdään? Kaikille itsensä liian nuoriksi esitelleille esto päälle vai? Mitenkäs Ruotsissa on meinattu tehdä, kun siellä asia taitaa olla pitemmällä? --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 14.36 (EET)

No ainakin nyt kysyt asiaa ruotsiksi sv-wikissäkin. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.41 (EET)

Niinpä näköjään, tosin paremmalla ruotsilla kuin luulin osaavani. Tässä muuten linkki uutiseen Ruotsin tilanteesta[9]. Oleellinen kysymys lienee, että onko Wikipedia sosiaalista mediaa? --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.47 (EET)

Uutisessa lukee "Seuraavaksi [Ruotsin] hallitus nimittää komission selvittämään, missä palveluissa ikärajaa voisi soveltaa." Jos ikäraja on tulossa myös Suomeen, voidaan joko odotella oman komitean perustamista tai kysyä asiaa tietosuojavaltuutetulta. Lisäksi asiaa voisi kysyä myös Pääkonttorista eli säätiön palkka-armeijalta, koska tämä juttu takuulla kiinnostaa yleiselläkin tasolla Wikimedian päättäjiä. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 15.53 (EET)

Mietin vain, että jos joku nyt kertoo olevansa 10-vuotias ja viiden vuoden kuluttua kaikkien komissioiden jälkeen tulee päätös, että Wikipedia on kielletty alle 16-vuotiailta, niin laitetaanko esto? Pitäisikö varoitella käyttäjiä ikänsä kertomisesta vai olisiko se tulevaisuudessa yllyttämistä rikokseen? Ja minkä maan lakien mukaan mennään, me kun emme varsinaisesti ole suomalainen palvelu, vaan suomenkielinen, kuten useasti on todettu. Samahan koskee toki muutakin sosiaalista mediaa, jos me nyt sitä olemme. --Otrfan (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.02 (EET)

Tuossahan on juuri mielenkiintoista odottaa komissioiden selvitystä. Eivät Fejsbook tai Instagramm ole myöskään ruotsalaisia, mutta kai niitä ikärajoja ollaan juuri tuollaisiin harkitsemassa. Kuvittelisin, että tätä kysymystä voisi mielellään palkkaa vastaan hoitaa säätiön henkilökunta, ja odotan, että Någon Annan käy aikanaan heille juttelemassa. Jos ikärajaa pitää ruveta valvomaan, varmaan saadaan joku ohjeistus säätiöltä. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.22 (EET)

Sormenjäljet ja henkilötodistus. Pankkikin vaatii nykyään kopion henkilötodistuksesta. Minua pidetään niin rikkaana, että epäillään rahojen tulleen pimeästä rajakaupasta tai rahanpesusta. --Harriebarn (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.31 (EET)

Sivukevennys: Jos kääntää näitä viestejämme Googlen translaattorilla ruotsiksi, termi "Pääkonttorista" kääntyy muotoon "vårt huvudkontor i Helsingfors". Heh hee. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 18.52 (EET)

Toivon totisesti, ettei kukaan saa päähänsä Wikipedian olevan osa "sosiaalista mediaa" (edes Ruotsissa, koska vaara pyörii, että se apinoidaan tänne välittömästi). Wikipediassa kirjoitetaan tietosanakirjaa eli julkaistava tieto käsittelee (toivon mukaan) vallan muuta kuin kirjoittajaa itseään. Täällä on sinnikkäästi sensuroitu artikkeleista alaikäisiä lapsia, joilla ei ole omaa merkittävyyttä. On sensuroitu myös nuoriksi arveltujen (ja vähän vanhempienkin) käyttäjien käyttäjäsivuilta liian yksityiskohtaisia henkilötietoja. Mutta kaikilla wikipedisteillähän on sormenjäljet, joten pidetään ne käsillä.--Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 16.55 (EET)

Ruotsinkielisessä Wikipediassa ei tietääkseni ole asiasta keskusteltu. Riski liikojen kertomisesta lienee melko pieni, varsinkin kun (kuten yllä todetaan) alaikäisten henkilötietoja aika herkästi sensuroidaan. Wikimedialla kuitenkin on käytössään myös poistetut tiedot, IP-paikkatiedot yms., mitkä varsinkin yhdistettyinä muiden lafkojen tallentamien tietojen perusteella riittänevät loukkaamaan yksityisyyttä melko rajusti. Kyse siis on lähinnä siitä, ketä henkilötietojen käsittelytieto koskisi.

Ihmettelen suuresti ettei oikeusministeriön tiedotteessa sanallakaan mainita sananvapautta, joka siis ilmeisesti suunnitellaan käytännössä rajaamaan koskemaan vain yli 16-vuotiaita (paitsi omakustanneitten osalta, tai huoltajan suostumuksella). Sananvapaudella on peruslain suoja, joten sen rajoittaminen EU-asetuksella olisi lakitieteellisesti mielenkiintoista (tai siis suoraan sanoen skandaali).

Ymmärtääkseni 15-vuotias saa liittyä yhdistykseen ja ryhtyä sen hallituksen jäseneksi ilman vanhempien suostumusta. Kielto käsitellä tietoja hallituksen jäsenen toimista (jos tämä vaikka tiedotussihteerin ominaisuudessa toimittaa yhdistyksen wiki-perusteista sivustoa) olisi aika merkillinen.

--LPfi (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 21.36 (EET)

Ja itse kiellon ytimeen: jos alaikäinen normaaliin elämäänsä tarvitsee huoltajan suostumuksen tietojen käsittelyyn, kielto tietojen käsittelystä ilman suostumusta ei ole relevantti. Ennemminkin pitäisi miettiä miten tietoja saa kerätä ja käsitellä suostumuksen kera, tai mihin saa pyytää suostumusta ilman erityistä syytä. Nythän käyttäjäehtojen kautta yleensä halutaan blanco-valtakirja kaikkeen mitä taustalla oleva yritys ja sen kumppanit saattavat saada päähänsä. --LPfi (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 21.44 (EET)