Katupartio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Katupartioksi (naapurivahti, kansalaispartio) kutsutaan ulkona liikkuvaa vapaaehtoisten joukkoa, joka tarkkailee ympäristöä järjestyshäiriöiden varalta. Katupartio ilmoittaa tarvittaessa laittomuuksista poliisille tai puuttuu asioihin yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla. Katupartion voi perustaa kuka tahansa siihen kykenevä.[1]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Katupartiot Suomessa

Suomessa katupartio on laillinen, jos sen yksittäiset jäsenet eivät riko lakia[2].

Pihtiputaalla on vuodesta 2013 toiminut aktivistien ja yrittäjien Yöpyövelit-katupartio. Sen myötä aluetta vaivannut murto- ja varkausaalto on päättynyt. Vapaaehtoiset partioivat autolla ja raportoivat poliisille epäilyttävistä tapahtumista.[3] Ammattilaisliigojen murtoaallot ovat historiaa ja murtoja on enää minimaalisesti.[4]

Tammikuussa 2016 kohistiin Soldiers of Odin -järjestön Joensuuhun perustamasta katupartiosta.[2]

Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britanniassa katupartioiden toiminta alkoi 1980-luvulla. Noin kolme miljoonaa brittiä toimii naapurivahtina parantaakseen seudun viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tämä lisää alueen yhteisöllisyyttä ja helpottaa rikosten ja muiden häiriöiden torjuntaa.[5]

Viro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa vapaaehtoiset toimivat palkatta apupoliiseina. Heidän arvostuksensa Virossa on noussut vuosien myötä. Täysvarustukseen kuuluvat käsiraudat, teleskooppinuija, pistooli ja poliisiauto. He eivät voi määrätä sakkoja mutta pysäyttävät autoja, puhalluttavat kuljettajia, ottavat ihmisiä kiinni ja kuljettavat heidät poliisiasemalle. Kodeissa ja ravintoloissa nämä "apupoliisit" käyvät selvittämässä tappeluita. Jo pelkkä heidän läsnäolonsa voi vähentää väkivaltaa. Näin poliisin aikaa vapautuu vaativampiin tehtäviin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katupartio.