Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 108

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kansallisbiografia avattu

Suomen kansallisbiografia on vapaasti luettavissa netissä 26. toukokuuta asti. [1] --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 21.55 (EET)

Onhan se hyvä, että on avattu edes vähäksi aikaa, mutta toisaalta samaan aikaan artikkelit ovat olleet luettavissa Biografiasammon kautta. Toinen asia on taas, kuinka pitkään Biografiasampo on auki. Jostain sain tiedon, että ensi syksyyn, muistaakseni. Ylipäänsä sen maksullisuus on erikoinen ja väärä valinta, sillä kun artikkeleita tehdessä etsii eri maiden biografiakokoelmia, ne ovat olleet maksuttomia. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 08.38 (EET)

Mainitaan vielä se, että biografiasammon ja semanttisen webin rajapintojen lisäksi ovat antaneet wikipedian muokkaajille pääsyoikeuksia Wikipedia:Wikipedian Lähdekirjasto:n kautta. --Zache (keskustelu)

Olin jo mainitsemassa sen, mutta pyyhin pois. Se käsittääkseni edellyttää henkilötietojen levittelyä, eikä sitä saa pelkällä Wikitunnuksella. Mutta varsinainen ongelma on kuitenkin tiedonsaannin rajoittamisessa eli artikkeleiden tarkastajilla ja suurella lukijayleisöllä. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 09.55 (EET)

Todettakoon tähän vielä että ruotsinkielinen Uppslagsverket Finland on luettavissa maksutta ja kai jopa julkaistu avoimella lisenssillä, minkä perusteella sitä onkin paljon käytetty ruotsinkielisessä Wikipediassa mm. artikkeleissa suomalaisista henkilöistä. Artikkelit siinä ovat kuitenkin paljon suppeampia, joten se ei mitenkään korvaa kansallisbiografiaa mutta toimii kuitenkin pienenä täydennyksenä.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 11.18 (EET)

...ja Biografiskt lexikon för Finland, mutta on käynyt ilmi, että suomalainen koulujärjestelmä ei pysty opettamaan ruotsia riittävästi, että sen läpi kulkeneilla wikipedisteilla olisi kaikilla edellytyksiä niiden käyttöön, puhumattakaan lukijoista, joiden koulutus ja ruotsin kielen ymmärryksen taito voi historiallisista syistä olla varsin vähäinen. Lukijat ovat Wikipedian kohdeyleisö. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 12.56 (EET)

Luin uudestaan Zachen kommentin. Mitä on suomeksi "semanttisen webin rajapinta"? --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2020 kello 12.59 (EET)

Haun tulos korjattava haettaessa käyttäjää

Kun kirjoittaa hakuun "Käyttäjä:", ensimmäinen ehdotus on Otrfan. Mieluummin joku muu. --Abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 10.53 (EEST)

Toimii niin kuin pitääkin. Toimintatavasta lisää tuolla: mw:Help:CirrusSearch#Search_suggestions. Stryn (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 11.01 (EEST)

Kaikkeen on tietysti olemassa kikkakolmosratkaisuja, joista kukaan ei tiedä. Ehdottaisin jotakin yleispätevää ratkaisua, joka poistaa ongelman näkyvistä ainakin siihen asti, että hakuun on kirjoittanut ensimmäisen kirjaimen, jolloin vain O-alkuista käyttäjää hakevat saisivat kyseisen ehdotuksen. --Abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 11.19 (EEST)

Tästähän saisi hauskan pelin. Kun syöttää eri aakkosia vuoron perään, niin saa listoja aakkosittain paljon aktiivisena olleista käyttäjistä painottuen erityisesti muokkausten varhaisuuteen fi-.wikipedian historiassa. Kun syöttää pelkän "Käyttäjä:" saa näistä Hall of Famen. Ihan niin kuin Erno Paasilinna sanoi, että kirjailijaksi tullaan elämällä sellainen elämä, josta tulee kirjailija, niin Hall of Fameen ilmeisesti pääsee tuottamalla pitkän ajan kuluessa sellaisen muokkaushistorian ja käyttäjäsivun, että pääsee Hall of Fameen. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 12.53 (EEST)

En ole tutustunut O:n artikkelimuokkaushistoriaan enkä aio tutustuakaan, mutta ainakaan viime aikoina se ei ole pidentynyt, koska artikkelimuokkauksia ei ole tullut vastaan. Ansiot ovat olleet aivan muualla. Joten pääsykriteerin haun ykköstilalle voisi pätkäistä ja aloittaa vaikka vuodesta 2015 tai esimerkiksi vuodesta jolloin O lakkasi muokkaamasta artikkeleita tunnuksella O. --Abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 12.59 (EEST)

Hyvinhän tuota olet tutustunut. Ja eiköhän meidät molemmat tunneta parhaiten muusta kuin artikkelimuokkauksista. --Otrfan (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 13.12 (EEST)

Selityslinkistä yllä on vaikea päätellä, onko tuolla eri kriteerejä käyttäjille kuin artikkeleille. Ykkösnäkymässä on paljon pitkäaikaisia ylläpitäjiä, ja näistäkin sekä vähän että paljon keskustelevia, mutta myös vähän keskustelevia muokkaajahirmuja kuten Quadriplegia. Pelkät runsaat artikkelimuokkaukset eivät siis yksin painotu.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 13.24 (EEST)

Älyllisyydessään kai rinnastuu siihen, kun kirjautumattomana wikipedian avatessaan joutuu kaivelemaan kielilinkkien eri kieliä maanosakohtaisesta valikkohäkkyrästä, joka on ilmeisesti tarkoittu keskivertoyhdysvaltalaisille maailman kielimaantieteen oppitunniksi, mutta tuottaa suurta tuskaa jokaiselle peruskoulun läpäiseelle suomalaiselle, joka tietää lähinaapurimaiden kielet muutenkin. Sielläkin kyllä auutomaatti arpoo ehdotettuja kieliä, joissa on joitain satunnaisia lähialueen kieliä tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 13.30 (EEST)

Punaisten linkkien naiset -banneri

Wikimedia Suomen järjestämä Punaisten linkkien naiset -kilpailu alkaa piakkoin. Ehdotan kilpailusta tiedottamista banneria käyttämällä samaan tapaan kuin aiempina vuosina. Banneriehdotus löytyy sivulta Wikiprojekti:Punaisten linkkien naiset/banneri ja on siis samanlainen kuin aiempina vuosina. Mikäli bannerin käyttäminen hyväksytään, ehdotan, että se olisi aiempien vuosien tapaan näkyvillä jonkin aikaa kuun alussa ja jonkin aikaa sen loppupuolella, esimerkiksi 1.–5.4. ja uudestaan 20.–23.4. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. maaliskuuta 2020 kello 15.02 (EEST)

Wikimedia Commonsissa oli jokin aika sitten useita häiritseviä bannereita. Kun yhden klikkasi pois, niin toinen ilmoitus ilmestyi hetken päästä. Vastustan bannerin käyttämistä millään tavalla missään yhteydessä, sen sijaan muokkauskilpailu ei ole haitallinen kilpailuhenkisille. ---raid5 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Jos tuon bannerin saa jostain sitten pois näkyvistä, niin olisi ihan hyvä. Omasta puolestani muuten ei ole ongelmaa bannerin käytössä. --4shadoww (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 17.00 (EEST)

On se ainakin aiemmin ollut piiloitettava. Minusta sellainen olisi hyvä. --Linkkerpar™ 30. maaliskuuta 2020 kello 18.58 (EEST)

Muistelisin tosiaan, että tuon bannerin saa halutessaan piilotettua, eikä se sen jälkeen tule enää uudestaan näkyviin kun sen on kerran piiloon klikannut. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. maaliskuuta 2020 kello 19.26 (EEST)

Ja tähän maailman aikaanko tärkein asia mihin banneria voidaan Wikipediassa käyttää on joku Wikimedia Suomen sisäpiirijuttu? Tulisi mieleen muutama tärkeämpikin asia. --Otrfan (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 19.46 (EEST)

Kuten? --Lax (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 20.53 (EEST)

Ja millähän logiikalla kaikille wikipedisteille tarkoitettu kilpailu on Wikimedia Suomen sisäpiirijuttu? --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. maaliskuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Eikös joka vuosi ole ollut banneri? --Htm (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 21.59 (EEST)

Kyllä, joka vuosi eli 2 kertaa. Stryn (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 22.04 (EEST)

Aiemmin perinne eli traditio tarkoitti vanhemmilta sukupolvilta siirtynyttä tapaa. Juridiikassa traditio on esineen siirtoa. Esimerkiksi jos myyn perämoottorin kylänmiehelle niin, että hän antaa rahat ensin käteen minulle osuuskaupan edessä ja tulee huomenna kylään, niin sitten huomenna tapahtuu pihalla traditio, kun laite siirtyy venevajastani hänen peräkärryynsä. Nykyään taas monet ihmiset tekevät jotain ensimmäisen kerran ja mainostavat "aloittavansa perinteen". Jos yritetään talkoilla panna pystyyn Vähäkylän Viili- ja kiljupäivät, niin jo markkinoinnissa vaahdotaan, että tästä se perinne alkaa. Vaikea sanoa, mikä on kultainen kontaminaatio noista. Otetaan puolet Nooan arkista ja puolet resentismistä, niin saadaan parisen vuotta ja voilà: meillä on perinne eli harvoin katkeamaton lyhyt jatkumo. Ehkä siinä ei ole sen kummempaa vikaa. Siispä olen tällaista mieltä tästä asiasta. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 13.09 (EEST)

Ottamatta suoranaisesti tähän kantaa toivoisin noin yleensä vähemmän bannereja. Hauskaa muuten, että kilpailuun ilmoittautuneet näyttävät kaikki miehiltä. Onkohan tällaiset kilpailut muutenkin enemmän miesten juttu? --Esamatti1 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 10.32 (EEST)

On siinä aiempina vuosina ollut naisiakin. Sivu ei ole ollut olemassa kun vajaan vuorokauden niin kaikki eivät välttämättä ole sitä huomanneet. Sen takia banneri olisikin hyvä niin kaikki asiasta kiinnostuneet saisivat tiedon. --Linkkerpar™ 31. maaliskuuta 2020 kello 10.44 (EEST)

Mistä semmoisen näkee, että kaikki ilmoittautuneet olisivat miehiä? --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 10.56 (EEST)

Hän sanoi että näyttävät miehiltä (eivät välttämättä ole).--Htm (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 13.21 (EEST)

Mutta edelleen on epäselvää, mistä sen näkee, varsinkin näiden suljettujen vetoketjujen aikana. --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2020 kello 18.30 (EEST)

Itsensä voi ilmoittaa mieheksi tai naiseksi asetuksissa, mutta harva näin tekee ja painaakohan tällöinkään välttämättä sitä oikeata nappia? Joka tapauksessa kilpailuun ilmoittautuneista yksi on ilmoittautunut mieheksi, muut eivät miksikään. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 31. maaliskuuta 2020 kello 14.23 (EEST)

Banneri olisi hyvää, saisimme ehkä lisää osallistujia. -Yupik (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 12.37 (EEST)

Aprillipila?

Voisiko Wikipediaan laittaa jonkun aprillipilan ihan pikaisesti? Esim. ”Wikipedian ylläpitäjät valitaan jatkossa vaaleilla”? --40bus (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 08.20 (EEST)

Voit varmaan ensin luonnostella sen haluamasi aprillipilan vaikka johonkin alasivullesi niin nähdään minkälainen siitä tulee. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. huhtikuuta 2020 kello 10.39 (EEST)

Pannaan ehdotus pöydälle ja palataan asiaan, kun se ei enää ole ajankohtainen. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 13.07 (EEST)

Wikipedia on huono paikka aprillipiloille. Aprillipila toimii vain sellaisessa mediassa, joka on 364 päivää vuodessa luotettava. --Savir (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 13.10 (EEST)

Joku iso organisaatio (muistaakseni itse Google) kertoi tänä vuonna pokkeuksellisesti jättävänsä aprillipilat väliin. --Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Forssan Lehti ja erikoistoimittaja Aimo Käikäle sen sijaan eivät: [2] (maksullinen, jos haluaa lukea koko jutun). Joku voisi tuosta varmaan lähteistää lisätietoja artikkeliin. --Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Odotan sitä päivää, kun joku yliälykäs Wikipedisti kykenee tajuamaan, että huhtikuun pikaideoista voisi käydä periaatekeskustelun marraskuussa. Toisin sanoen jos Wikipedia haluaisi vaikkapa liputtaa julkisesti tulevana Tove Janssonin liputuskehotuspäivänä (9. elokuuta), niin olisi järkevää käydä keskustelu siitä nyt huhtikuussa. Ettei aina kävisi niin, että ihmiset yllätetään housut kintuissa ja hame korvissa. Ettei tarvitsisi määräpäivän aamulla kello 9 keskustella siitä, olisikohan lippu pitänyt vetää salkoon tunti sitten. Toiveeni on epätoteutuva. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 14.04 (EEST)

No tämähän vain osoittaa, että saamme uutta verta koska tämä sama keskustelu on käyty ehkä joskus ennenkin melko lailla samoihin aikoihin vuodesta.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 16.17 (EEST)

Voisi veren sijasta keskustella vaikkapa pilan kohdeyleisöstä. Onko tarkoitus pilailla kaikkien lukijoiden kustannuksella tyyliin: "Wikipedian seulojat saivat selville, että Manu Koivisto on Urkki Kekkosen avioton poika!" Tuo olisi sellainen valeuutisankka, joka pannaan artikkeliin tai etusivulle. Vai olisiko pilan kohteena Wikipedian sisäpiiri eli muokkaajayhteisö tyyliin: "Säätiö lomauttaa puolet ylläpitäjistä koronaviruksen aiheuttaman lahjoituskadon vuoksi!" Silloin kyseessä olisi porukan oma pila. Vai valitaanko joku käyttäjistä aprillipilaksi jo ihan tunnuksena? Esimerkiksi tällaista keskustelua olisi hauska seurata. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Noitahan on joskus ollut, mutta en enää muista mitä niissä on ollut. --Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 16.34 (EEST)

Näittekö muuten uutisen, että torilla jaetaan ämpäreissä appelsiineja tänään klo 17.30? --Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 16.19 (EEST)

Nythän ehditäänkin sitten keskustella ensi vuoden aprillipilasta hyvissä ajoin! Olisiko tällainen tarpeeksi hauska: "Wikipedia on vaihtamassa taustavärinsä perinteisestä valkoisesta vihreään, tekstin värin mustasta keltaiseen sekä linkkien värin sinisestä magentaan välttääkseen sekaannuksia muiden samantyylisten sivustojen kanssa. Harmaa sivupalkki tulee todennäköisesti muuttumaan punaiseksi ja logo ruskeaksi"? --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.11 (EEST)

Ehdotan seuraavaa: "Wikipedia valmistui tänään. Tänään klo 00.01 luotiin viimeinen Wikipediasta puuttunut artikkeli aiheesta XXXXX (tähän linkki ao. kellonaikana luotuun artikkeliin). Tämä oli viimeinen Wikipediasta puuttunut artikkeli. Tänään klo 12.00. Wikimedia-säätiön suomalainen kumppaniyhdistys Wikimedia Suomi järjestää Wikipedian valmistumisen johdosta Helsingin senaatintorilla kansalaisjuhlan jossa tarjoillaan kansalaisille kevään kunniaksi simaa ja tippaleipiä." (Tai itse asiassa oikeasti Wikipedia saatiin valmiiksi jo tänään iltapäivällä vuoden etuajassa ja näin kansalaisjuhla senaatintorilla voidaankin ennakkotiedosta poiketen järjestää jo tänään 1.4.2020 klo 20.00.) --Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.26 (EEST)

Ehdotan, että aprillipiloja varten perustetaan Tiesitkö, että... -jonoa muistuttava luettelo. Kuka tahansa voi lisätä siihen ehdotuksia, ja myös poistaa niitä, jos ehdotus ei ole vakiintuneen käytännön mukainen. Joka aprillipäivä toteutetaan aina listan ylin aprillipila. --Miihkali ^(keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.31 (EEST)

Kannatan. Mutta voisi tehdä sellaisen lisäyksen, että listan venyessä yli kymmenen ehdotuksen aletaan aprillipiloja julkaisemaan myös lokakuun ensimmäinen.--MAQuire (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.35 (EEST)

Ehdotan että perustetaan projektisivu jonne voi ehdottaa aprillipiloja. Sitten niistä valitaan äänestämällä paras joka otetaan käyttöön. Riittäisikö hyväksymiseen 50% enemmistö vai vaaditaan konsensusta 75% tai 80%? Pitäisikö aiheesta äänestää? --Mikko Paananen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.43 (EEST)

Mikko Paanasen yllä esittämä aprillipila on tähänastisista paras! --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.48 (EEST)

Kannatan äänestystä mikäli sen idea ei ole aprillipila. Äänestystapa voisi olla myös hyvä sellainen, että jokainen saa äänestää montaa ehdotusta ja eniten ääniä maaliskuun 2021 loppuun mennessä voittaa. --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. huhtikuuta 2020 kello 19.39 (EEST)

Tuo on jo niin pöljä että nauroin, kannatan. Kenties joku "paina [tästä] nähdäksesi Wikipedian suunnitellun uuden ulkoasun" -linkkinappiviritelmä? --Prospero One (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.40 (EEST)

Sen varmaan saisi helpoiten linkittämällä upload.wikimedia.org-tyyppiseen kuvaan Wikipedian etusivusta, johon on piirrosohjelmalla muutettu ne värit. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.19 (EEST)

Niin tai sitten vain yksinkertaisesti vaihtaa css:n värit... --4shadoww (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.23 (EEST)

Juuri tätä ajattelin itsekin, en vain itse osaa tuota puolta hommasta. --Prospero One (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 21.26 (EEST)

Entäs sitten joka päivä pätevä peruspila(ri): "Wikipedia on tietosanakirja, jota jokainen voi muuttaa." Lisätiedoksi voi kirjoittaa: "Valitse satunnainen artikkeli, paina muokkaa ja kirjoita alkuperäisen sisällön päälle teksti mun frendi on homo jonne". Pila, joka ei vanhene koskaan. Siinä olisi todellinen easter egg niille, jotka oikeasti menevät hakemaan niitä appelsiiniämpäreitä torilta ja huomaavat, että jumalauta, siellä tosiaan on ilmaisia appelsiiniämpäreitä. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 17.59 (EEST)

Kannatan aprillipilaa Wikipediassa. Ideaa voi kehitellä tekstieditorissa. Sitten valitsee minkä tahansa kohdan, jossa lukee ”muokkaa”. Esikatselun käyttäminen on erityisen tärkeää. Kun hauska vitsi on valmis eikä virheitä enää löydy, niin sitten voikin painaa ”peruuta”. Jokainen ihminen on huumorintajuinen omasta mielestään, kunhan leikki kohdistuu muihin. ---raid5 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.34 (EEST) edit korostusväri ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 14.15 (EEST)

Vastustan aprillipiloja, niin Wikipediassa kuin muuallakin. --Otrfan (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 18.50 (EEST)

Sama. Jospa ei.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 20.03 (EEST)

Samaa mieltä. Aprillipiloissa ei koskaan ole ollut mitään hauskaa, todella typeriä juttuja lähes poikkeuksetta. Vähän ihmetyttää, kuinka paljon täälläkin jotkut ovat näkemässä vaivaa sen eteen, että yritetään huijata ihmisiä. --Sblöbö (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 21.18 (EEST)

Tylsää. Kannatin pilailemista ja sitten vastustetaan. ---raid5 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 22.05 (EEST)

Mielestäni asiallinen ja uskottavuuteen pyrkivä tietosanakirja on aivan väärä paikka pilailulle. Pilailua ynnä muuta mukahassuttelua löytyy Hikipediasta. --Sblöbö (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 22.33 (EEST)

Varmasti on kuten sanoit, mutta oliko kommenttisi tarkoitettu minulle? ---raid5 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 22.44 (EEST)

Kyllä, kerroin mielipiteeni mainitsemaasi termiin pilailu liittyen. --Sblöbö (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 22.54 (EEST)

Minä edelleen haaveilen aprilli-aikakoneesta. Jospa 1960-luvulla olisi julkaistu juttu, missä olisi kerrottu, että kun kirjankustantamo Otava täyttää pyöreitä vuosia, niin sen julkaiseman Suuren Supisuomalaisen Tietosanakirjan osa kuusi (Per–Se) toimitetaan niin, että yleisöä pyydetään kirjoittamaan artikkelit siihen. Sen sijaan, että vanhat väsyneet professorit kirjoittaisivat hakusanat, niin jokainen voisi Posti- ja lennätinlaitoksesta käydä hakemassa itselleen hakusanakortin (hinta 20 penniä), johon hän voipi kirjoittaa korkeintaan 300 sanan lähteettömän esseen ja sitten lähettää postikorttina Otavaan. Sitten osa 6 julkaistaan hyvissä ajoin ennen joulunpyhiä. Onnistuneen projektin innoittamana heti 1970-luvulla Otava ilmoittaisi maakunta- ja valtakuntalehdissä, että se suunnittelee tulevaisuudessa sellaista sähkösanomaverkossa muokattavaa Suurta Suomenkielistä Wiisaspediaa, joka rakennetaan kokonaan yleisön voimin, missä jokainen aikuinen ja aikuisenkaltainen voi omasta kotipuhelimestaan soittaa tiedonkeruunumeroon ja kertoa mietteitään saunan takaa. Niistä sitten kootaan tietosanakirja Wiisaspedia, joka yrityskauppojen myötä muuttuu nimeltään Wikipediaksi 2000-luvun alussa. Kaikki muut tietosanakirjat poltetaan. --Pxos (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 23.09 (EEST)

﹫Sblöbö: Kiitos, että kerroit mielipiteesi minulle, se oli ystävällistä. Minun on hyvä tietää vaihtoehtoisista Wikipedioista, jos haluaisinkin hassutella aprillipäivänä tai muulloin. Muokkasin korostuksella ensimmäistä kommenttiani, jonka kirjoitin epäselvästi. ---raid5 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2020 kello 14.15 (EEST)

Canit sovellus

Sovelluksella voi palauttaa pulloja menemättä itse pullonpalautusautomaatille. Kannattaisiko se mainita artikkelissa pullonpalautusautomaatti vaiko perustaa oma artikkeli vai olisiko se mainostamista. Sovellus ainakin tekee lähikontaktien välttämisestä helpompaa. 37.219.240.48 2. huhtikuuta 2020 kello 13.56 (EEST)

En usko, että sovellus on wikimerkittävä, joten erillistä artikkelia en ainakaan itse lähtisi siitä kirjoittamaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 2. huhtikuuta 2020 kello 14.11 (EEST)

"Turhien" äänestysten poistaminen?

Tässä oli tuokio sitten vähän erimielisyyttä siitä, voidaanko tätä äänestystä poistaa. Aiemmin oli poistettu tällainen äänestys, joka myöskään ei sisältänyt mitään erityisen järkevää (lisätietoja). Ymmärtääkseni ainakin selkeästi vandalistiset poisto-/palautusäänestykset tulee poistaa, mutta miten on tällaisten (kai?) hyvässä uskossa luotujen laita? --Prospero One (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 21.11 (EEST)

Missä se epäselvyys oli? Tuohan on poistettu jonkin muun asian kuin merkittävyyden takia, joten sen voi kirjoittaa uudestaan ilman mitään äänestyksiä, jos on lähteet ja muut, mutta uskon että se päätyy merkittävyyskeskusteluun. --Höyhens (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 01.04 (EEST)

Vastaavia on ennenkin poistettu, enkä näe säilyttämisestä olevan mitään hyötyä. --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 05.11 (EEST)

Pois tuollaiset, turha säilyttää roskaa vaikka kaksi viikkoa "äänestys" olikin aikoinaan ollut auki. Stryn (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 10.24 (EEST)

Tuo äänestyssivu merkattiin roskaksi IP:n toimesta. Roskamerkinnän otti pois @4shadoww: tulkiten roskamerkinnän ilmeisesti vandalismiksi(?), kun rollbackia käytti eikä sen enempää perustellut. Tämän jälkeen keskustelun aloittanut Prospero One kumosi 4shadowwin rollbackin peruskumouksella, hänkään sen enempää perustelematta, jolloin roskamerkintä palasi takaisin. @Pxos: kävi tämän jälkeen kumoamassa roskamerkinnän uudelleen ja nyt sivu ei ole roskaluokassa. Kun nyt 4shadoww poisti rollbackilla roskamerkinnän perustelematta sanallakaan, 4shadoww voikin sitten tulla tänne kommentoimaan kyseistä tointaan. Itse en osaa ottaa kantaa siihen, pitäisikö nuo säilyttää vaiko ei, mutta ns. "hys-hys-rollbackit" ovat yleensä ei-toivottuja, varsinkaan sillon jos kyseessä ei ole vandalismi ja niistä olisi syytä ilmoittaa muokkauksen tehneelle käyttäjälle ja perustella keskustelusivulle.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 5. huhtikuuta 2020 kello 22.36 (EEST)

Jaa että minut piti oikein pingata tänne. No on minulla helmikuussa ollut perusteltu mielipide, mutta en minä jokaiseen keskusteluun jaksa tekstailla. Muut päättäkööt, miten asian kanssa on käypä. --Pxos (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 22.48 (EEST)

Jonain höpömuokkauksena varmaan olen tuota pitänyt, kun ip:llä on lisätty pikapoistoa yli kymmenen vuotta vanhaan arkistoon. Enpä tainut mitään sen syvempiä analyyseja tehdä sen tarpeellisuudesta tai turhuudesta. Sen oli kuitenkin yp aikoinaan arkistoinut, niin enpä nähnyt syytä sitä poistaa. Jos sen joku haluaa ehdottomasti poistaa niin ihan vapaasti. --4shadoww (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 00.57 (EEST)

Pahoittelen tosiaan hieman epäselvää ulosantiani (sekä itse jutussa että tämän keskustelun avauksessa), kiitos kanssa Sentreelle selvennyksestä. Tässä muistin muuten myös, että olen jättänyt itsekin aikoinaan jälkeeni tämän turhan palautusäänestyksen – senkin voinee poistaa, jos nyt halutaan laajemmin alkaa siivoamaan noita. --Prospero One (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

Jos jollakulla ylläpidosta on kiinnostusta, niin voisin jossain välissä kasata jonkun kätevän listan vuosien mittaan kertyneistä tarpeettomista äänestyksistä, niin ne voisi poistaa kertarysäyksellä. Kellään mitään tätä vastaan? --Prospero One (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 22.59 (EEST)

Minusta tuntuu että ne tarttis kertärysäyksellä laittaa luokkaan turhina keskeytetyt äänestykset ettei tarttis niitä etsiä poistetuista. Helpottais ylläpitäjien työtä. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 04.53 (EEST)

Onhan tuokin vaihtoehto kyllä. --Prospero One (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Pxoksen poistama poistoäänestys oli tältä vuodelta, en tiedä mistä tuo vuoden 2009 poistoäänestys on kaivettu ja miksi. Mielestäni se ei ole järkevää ajankäyttöä käydä läpi vanhoja poistoäänestyksiä ja jokaisen kohdalla pitäisi kuitenkin vähän miettiä (viimeistään ylläpitäjän), että kannattaako se poistaa vai ei. Ei niistä mielestäni haittaakaan ole, ja joku voi vaikka oppia niistä, että millä tavalla poistoäänestystä ei pidä aloittaa. -kyykaarme (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 12.33 (EEST)

Kyykaarmeella on viisas ajatus. Minun mielestäni paljon hyödyllisempää melko turhaa ajanhaaskausta olisi tehdä kesken jätetty p-äänestysten luokittelu loppuun, jotta jokaisen äänestyksen löytäisi luokastaan. Se aloitettiin torvea soittaen, mutta alkuun kiitos jäi seisomaan eikä tehnyt enää mitään. Alkemisti teki sydestä savea. Toisaalta Wikipedia on pärjännyt hyvin, vaikka useat tuhannet äänestykset ovat sekaisin. Mikäli luokitustyö tehdään erittäin hyvin ja erittäin taitavasti loppuun ja sen sivutuotteena saadaan epävajaa "[[Luokka:Turhat äänestykset]]", niin silloin voidaan tarvittaessa käydä läpi luokan sisältö ja keskustella siitä, pitäisikö niitä poistaa. Muuten tuo työ ei kyllä ole oikein mielekästä. --Pxos (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 13.37 (EEST)

Aselajiluokat

Kysymys siitä, millaisia artikkeleita kuuluu (esimerkiksi) luokkiin

• Luokka:Tykistö, määritelmäksi kirjoitettu Tykistöön liittyviä artikkeleita
• Luokka:Ilmatorjunta, määrittelmäksi kirjoitettu Ilmatorjunta on ilmapuolustuksen osa ja aselaji. Ilmatorjuntaa suoritetaan ammustorjuntana ilmatorjuntakonekivääreillä, ilmatorjuntatykeillä tai ilmatorjuntaohjuksilla. Ilmatorjunta on osa ilmapuolustusta.

Yleensä Wikipedian luokituksessa on pyritty kattamaan aihepiiriä, esimerkiksi tykistö-aihepiiriin kuuluisi luontevasti tykistön tarkastaja (upseeri, jonka työ keskittyy tykistöön) ja Tykistöprikaati (osa tykistöä). Samoin jos on esimerkiksi artikkeli tykistöä koskevasta kirjallisuudesta, tykistöä koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta, tykistöaiheisesta museosta (tykistömuseo) jne. – Nyt on kuitenkin esitetty kannanotto "kyseiset luokat ovat aselajiluokkia, jolloin kyseiset artikkelit sopivat huonosti" ja sen takia poistettu Tykistön tarkastaja ja Tykistöprikaati Tykistö-luokasta sekä Ilmatorjuntatarkastaja ja Ilmatorjuntamuseo Ilmatorjunta-luokasta. Kysytään siis raadin mielipidettä. Joutuuko Ilmatorjuntamuseo pois Ilmatorjunta-luokasta, koska se ei itse ole osa ilmatorjuntaa? Vai kuuluuko se luontevasti aihepiiriin "ilmatorjunta"? --Jmk (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 11.59 (EEST)

Ei noissa poistoissa kyllä hirveästi järkeä ole ollut, määritelmiä on lähdetty tulkitsemaan jollain harvinaisen kummallisella tavalla, onhan esimerkiksi aselajitarkastaja aika selvästi edustamaansa aselajiin liittyvä asia... Artikkelit pitäisi palauttaa aiempiin luokkiinsa. --Msaynevirta (k · m) 5. huhtikuuta 2020 kello 20.29 (EEST)

Poistot vaikuttavat vandalismilta. Kukaan tuskin ajattelee, etteivät nuo kuulu kyseisiin luokkiin.--MAQuire (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 20.35 (EEST)

Kiitokset keskustelijoille. Konsensus näyttää selvältä. Luokitukset poistanut ip olikin jo itse kumonnut poistonsa molemmista tarkastajista. Käyn kumoamassa poiston myös prikaatista ja museosta. --Jmk (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Viitteiden muotoilu, toive periaatteellisesta kannasta

Tämä keskustelu aloitettiin ensin ylläpitäjien ilmoitustaululla, mutta siirrettiin heti tänne. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 14.22 (EEST) Lisäys: Alun perin alla oleva 1. keskustelukommentti kirjoitettiin ylläpitäjien ilmoitustaululta arkistoon siirtyneeseen, päättyneeseen keskusteluun. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 14.36 (EEST)

---

Siirsin viestin tähän, koska postasin sen ensin arkistoon.

Haluaisin nyt hieman laajemman keskustelun Abc10:n toiminnan järkevyydestä. Tätä puitiin jo aiemmin, mutta keskustelu on nyt arkistoitu. Mitä lisäarvoa toi jälleen yhden muokkaamani artikkelin "huolittelu" viitteitä muotoilemalla niin, että ne ovat nyt vähemmän luettavat kuin aiemmin? Kyse on lapuanliike -artikkeliin tehdystä muokkauksesta. Kyse on mielestäni päivityksestä, jonka arvo on miinuspuolella. Korkeintaan kyseessä on nollapäivitys. Tämä "huolittelu" on nyt jo neljäs kerta kun Abc10 puuttuu tähän asiaan. Mitään muuta antia hänellä ei sitten ole ollutkaan yhteenkään näistä artikkeleista. Ilmiselvästi kyse on provokaatiosta, jonka perimmäinen tarve on ärsyttää ja tuottaa konflikti.

Haluaisin sanoa seuraavaa: En omista yhtään artikkelia. En ainoatakaan. En tahdo omistaa yhtään artikkelia. Kuka tahansa saa ilman muuta muokata muokkaamiani artikkeleita. Niin pitääkin. Tahdon ehdottomasti kuunnella yhteisöä. Kuitenkin - jos päivitys on arvoltaan negatiivinen, siihen pitää pystyä puuttumaan.

Tämä tuntuu yksinkertaisesti täysin tarkoitukselliselta piinaamiselta, varsinkin yllä olevan keskustelun jälkeen.

Haluankin periaatepäätöksen saako suomalaisessa wikipediassa käyttää erillisessä lähdeluettelossa englanti-wikipedian mukaista pystymuotoilua, jota itse olen käyttänyt. Huom: kyse ei ole tekstin joukkoon sijoitetuista lähteistä vaan erillisestä Harvard-tyypisestä lähdeluettelosta, jota tykkään käyttää oman taustani vuoksi.

Jos ei, hyväksyn asian. Odottelen nyt keskustelun lopputulosta ennen kuin jatkan artikkelien muokkaamista. Ta eis heauton (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Aloituksessa mainittu "yllä oleva keskustelu" tarkoittaa ilmeisesti ylläpitäjien ilmoitustaululla ollutta aihetta Voisiko joku kertoa Abc10:lle...], joka siis käytiin ylläpitäjien ilmoitustaululla eikä tässä kahvihuoneessa. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 14.26 (EEST)

Minusta noissa lähdeluetteloissa voi aivan hyvin käyttää tuollaista "pystysuuntaista" mallinetta (keskellä tekstiä ne vaikeuttaisivat kyllä radikaalisti luettavuutta, mutta siitähän tässä ei ole kyse). Käyttämälläsi tavalla tuollainen viitemalline on ehkä jopa luettavampi, kun tiedot ovat selkeästi jaoteltuina sen sijaan, että ne olisivat pötkössä. --PtG (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 16.51 (EEST)

Voihan sitä noinkin käyttää ihan hyvin, kun ei ole keskellä tekstiä vaan erillisessä lähdeluettelossa. --4shadoww (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 17.37 (EEST)

En kannata pystysuuntaista mallinetta muissa kuin siihen soveltuvissa (tietolaatikko, monta kuvaa…), koska muokkausnäkymä on silloin vaikeammin luettava. Sen sijaan kannatan käytännön mukaista viitteiden muotoilua. Käytäntöä ei ole tältä osin syytä muuttaa. Jos viitteet määritellään artikkelin loppuun, niin se helpottaa muokkaamista ja tietojen tarkistamista (ohje, references segregator). ---raid5 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 18.33 (EEST)

Mielenkiintoista! Itse käytän erillisessä lähdeluettelossa pystymuotoilua ja harvard-tyyppisiä viitteitä tekstin seassa juuri sen vuoksi, että tapa on mielestäni huomattavasti selkeämpi ja luettavampi sekä tekstin seassa että myös lopun lähdeluettelossa. Harvard-tyyli sinänsä on käytännön mukainen (kohta 3.) Ainoa ero on, että muotoilen lähdeluettelon väljemmin, koska saan siitä itse paremmin tolkkua niin. On itse asiassa hyvä, että vaihtoehtoja on erilaisiin makuihin. En tahdo muuttaa vallitsevaa käytäntöä. Kyse ei ole siitä, että tahtoisin kaikkien tekevän näin. Kysymys on, saako myös näin tehdä jos kokee tavan selkeämmäksi. Minulle pystymallin lopun lähdeluettelo on myös nopeampi täyttää, varsinkin kun lähteitä on paljon. Tämä koskee todennäköisesti enemmän laajoja artikkeleita, joissa yksittäisiä lähteitä on paljon. Hyvä pointti!Ta eis heauton (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 19.25 (EEST)

Et varmaankaan tee virhettä merkitsemistavallasi, tärkeintä on, että tieto on lähteistettyä ja tarkistettavissa. Viitteet tulostuvat samalla tavalla (käytettäessä viitemallineita) riippumatta siitä, miten rivitys tai välilyönnit on tehty. En myöskään kulje perässäsi ja huomauttele sinulle jatkuvasti. Muokkauksen yhteydessä minulla on tapana lisätä välilyönnit, joku toinen sitten varmaankin poistaa ne. Muistuttaa kuopan kaivamista aamulla ja täyttämistä iltapäivällä. Mainitsemani viiteluettelo on mielestäni lähellä niitä historiankirjoja, joissa viitteet ovat tekstin seassa. Kirjan lopussa on numeroitu lähdeluettelo. Aloin käyttää viitteiden määrittelyä artikkelin lopussa, koska siitä on apua nille muokkaajille, jotka ovat keskittyneet sisällön tuottamiseen. Itsekin olen huomannut sen olevan selkeämpää. Makuasia, josta voi olla myös muuta mieltä. Kannattaa ainakin kokeilla (asetus: viite-erotin). ---raid5 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Keskellä tekstiä pystysuuntainen malline hajoittaa tekstiä. En näe sillä mitään etuja myöskään tekstin jälkeen tulevassa lähdeluettelossa, jonka lähteisiin viitataan useampaan kertaan. Käytät näköjään Harvard-viitteissä viitatessasi useammalle sivulle jokaisen sivun edessä s. -merkkiä, onko se tarpeen? Viiteluettelo on artikkelissa Lapuan liike myös aika pitkä; samaan lähteeseen on viitattu useasti ja jokainen viite on erikseen, vaikka myös Harvard-viitteitä voi yhdistää. Lähdeviitemallineissa välilyönnit auttavat tekstin hahmottamisessa, ei joka parametriä tarvitse eri riville laittaa.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 02.16 (EEST)

Siksi sitä ei tekstin keskellä pidäkään käyttää, olen 100% samaa mieltä tästä. Kyse on ainoastaan erillisestä lähdeluettelosta ja sen luettavuudesta. Tuo s. 184, s. 123 - tyyppinen tapa viitata artikkelissa on englanninkielinen akateeminen tapa ja perua sieltä. Minulle ei ole siihen minkäänlaista tunnesidettä ja s. 184, 187 olisi itse asiassa selkeämpi. Olen toki pyrkinyt yhdistämään harvard-viitteitä silloin kun viitataan samoihin sivuihin. Yhdistäminen ei toisaalta paranna artikkelin luettavuutta parista syystä: se vaikeuttaa liikkumista viitteiden ja tekstin välillä. Takaisin liikuttaessa pitäisi muistaa mistä kohdasta abcdefghijklmn nyt tulinkaan. Ylivoimaisesti paras olisi tietysti englannikielisen wikipedian tapa, jossa tekstin seassa oleva harvard-viite vie viiteluetteloon, jonka linkki vie suoraan lähdeluetteloon. Etenkin mobiilissa käytäntö on luettavuudeltaan ylivoimainen. Ks. esim englanninkielinen artikkeli Franz Kafka. Viitteiden yhdistäminen pelkästään niputtamisen takia itse asiassa mielestäni myös heikentää viitteitä, jos se tarkoittaa että viitteet kohdistetaan laajempiin alueisiin yksittäisten sivujen sijasta. Tarkistettavuus kärsii. En varsinaisesti ole huolissani viiteluettelon pituudesta. Lapuanliike-sivulla se oli aiemmin myös lyhyempi, koska alun perin määrittelin sen kolmeen palstaan ja pienemmäksi em-arvoilla. Siistijä poisti tämänkin. Hyviä pointteja!Ta eis heauton (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 09.58 (EEST)

Lukijoille tarkennukseksi: sivuhistorian perusteella en ole poistanut kolmen palstan palstoitusta enkä tekstin pienennystä, vaikka olenkin sitä mieltä, että muutoksen tekijä teki, mitä pitikin. En myöskään ole tarkoituksellisesti lähtenyt muokkaamaan viitehäkkyrää, vaan se tuli muiden muutosten ohella, joiden tarpeellisuus näkyi artikkelin näyttöpuolella. Tekstin pistekoko ei muuten muutoksessa muuttunut miksikään. Ehkä jollakin erikoisselaimella niin tapahtui, mutta turhat koristeet onkin syytä poistaa kiusaamasta. Älä siis syyttele, vääristele äläkä vihjaile. Lokaa alkaa tulla niin paljon, että Wikipediaan tullessa tulee vähän sama tunne kuin kaupan portaiden kaiteesta, uskaltaako siihen koskea, kun saa saastaa näpeilleen. Muuten olen sitä mieltä, että en.wikistä ei kannata kaikkia keksintöjä tuoda tänne. Tosin tätäkään kohtuuttomasti artikkelia pidentävää keksintöä en ole nähnyt siellä kuin hyvin harvoin, yleissääntö on vaakamalline. Periaattellinen kanta siis säilyköön ennallaan: vaakana näkyvät viite- ym. mallineet pysykööt vaakana. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 11.09 (EEST)

Totean nyt tähän ainoastaan, että minulla ei ole mitään tarvetta vääristellä mitään. Jos joku kohta on pielessä, kyse ei ole tarkoituksellisesta vääristämisestä ja olen siitä pahoillani. Jokainen voi tarkistaa tapani keskustella wikipediassa ja muutenkin keskustelusivultani.Ta eis heauton (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 11.30 (EEST)

Jos näin on, lue siis vastaisuudessa minulle/ minusta kirjoittamasi kommentit tarkasti ennen tallentamista, ettei tule tahattomia syyttelyitä, vääristelyjä ja vihjailuja, kuten jo aloituskommentissa on. --Abc10 (keskustelu)

Hyvä Abc10, olen tullut wikipediaan kirjoittamaan artikkeleita. Minulla ei ole pienintäkään mielenkiintoa osallistua henkilökohtaisiin vääntöihin täällä. Toivoisinkin sinulta nöyrästi kahta asiaa: 1. Mieti miksi joudut jatkuvasti vääntöihin muiden käyttäjien kanssa ja miksi esimerkiksi minä en ole joutunut vääntämään yhdenkään muun käyttäjän kanssa, vaan kaikkien muiden wikipedistien kanssa keskustelu ja toiminta sujuu hyvinkin joviaalisti. 2. Voisitko itse auttaa tilannetta vaikka niin, että yksinkertaisesti et hakeudu muokkaamaan samoja artikkeleita perässäni? Tämä olisi mielestäni helpoin tapa ratkaista asia. En usko, että tämä olisi mahdotonta. Luotan ihmiseen. Kiitos kun osallistut toimintaasi koskevaan keskusteluun.--Ta eis heauton (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 12.11 (EEST)

Viitteiden yhdistäminen ei tarkoita sitä, että viitataan laajemmalle alueelle. Artikkelissa Lapuan liike on 18 kpl viitettä " Niinistö 2003, s. 10–137", joista vain yksi on yhdistetty, tätä tarkoitin. --Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 11.16 (EEST)

Ymmärsin mitä tarkoitit ja näinhän se juuri on! Lähdin alun perin kirjoittamaan artikkelin uusiksi siksi, että se perustui pelkästään tuohon yhteen lähteeseen, ja oli siksi dumpattu hyvä artikkeli-äänestyksessä. Tarkoitus oli kirjoittaa koko juttu uusiksi luotettaviin lähteisiin perustuen. Nuo muutamat Niinistöt jäivät roikkumaan ja yhdistämättä, koska en pystynyt varmentamaan niitä muualta.Ta eis heauton (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 11.26 (EEST)

Keskustelun kaari alkaa kääntyä loppupuolelle. Tahdon kuitenkin lisätä vielä viimeisen pointtini; englanninkielisessä wikipediassa ohjeistetaan erilaisista viittaustyyleistä ja niiden kunnioittamisesta näin. Tästä nimenomaan on mielestäni kyse. Kirjoitin artikkelin kokonaan uudestaan ja tarkistin kaikki lähteet, koska niiden luotettavuus oli keskustelusivulla havaittu ongelma. Lisäsin 10 nykyisestä 12 käytetystä lähteestä ja tarkistin jokaisen artikkelin sisäisen viitteen. Yhtenäistin kaikki. Tässä yhteydessä muokkasin muotoilun uudestaan, koska koko lähdeapparaatti meni uusiksi. Sen jälkeinen viitteiden ja lähteiden muotoilu on juuri sitä mistä linkissä puhutaan. Jos suomiwikipedian käytäntö on erilainen niin hyväksyn sen.--Ta eis heauton (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 17.53 (EEST)

Tulkitsen tämän niin, että toiminta on yhteisön mielestä hyväksyttävää. Siksi päätänkin, että oma wikipedistin urani on nyt sitten tässä. Kiitos.--Ta eis heauton (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 10.19 (EEST)

Osalle on sama miten viitemallineet muotoillaan, osa ei välitä edes lähteiden merkitsemisestä ja jollakin on jokin mielipide. En kannata viitemallineiden pystymuotoilua, en vahdi tekemisiäsi, mutta korjaan muokkaustilan koodia muun muokkauksen yhteydessä. Minun mielestäni oman toimintansa muuttaminen ei ole mukavaa. Vielä ikävämpää on huono käytös (pahimmillaan jopa pitkäaikainen kiusaaminen), vaihtelevat toimintatavat ja yksiselitteisten ohjeiden puuttuminen. Ehkä olisi parempi miettiä jatkosuunnitelmia vasta kunnon aterian ja levon jälkeen. Sitkeimmät Wikipedistit ovat lopettaneet monia kertoja. Joka tapauksessa kiitos Wikipediassa tekemästäsi työstä. ---raid5 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Kiitos mukavasta kommentista. Se tuli tarpeeseen. Kyse ei viime kädessä ole viitemallineista vaan yhteisössä hyväksytystä käytöksestä. En tahdo olla mukana yhteisössä, joka suvaitsee myrkyllistä käyttäytymistä. Olen todennut useaan kertaan, että tahdoin vain kirjoittaa artikkeleita ja noudattaa hyvänä pidettyjä konventioita. Olen tullut siihen tulokseen, että oma käsitykseni käytöksen sopivista rajoista ja kommunikaatiosta on ristiriidassa yhteisössä yleisesti hyväksyttyjen kanssa. Tästä tulikin siis hiukkasen vaivihkaa periaatekysymys. Söin useammankin aterian, nukuin ja päätös lopettamisesta pysyy.--Ta eis heauton (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 10.36 (EEST)

Päätöksesi on erittäin harmillinen. Suomenkielisessä Wikipediassa on vallalla ikävä tapa rutista kaikenlaisista pikkuasioista. Pahoittelen ja toivon että jossakin vaiheessa homma taas kiinnostaa enemmän kuin harmittaa. Itse saman läpikäyneenä --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 11.43 (EEST)

Wikipedia on toisinaan kuin sairas työyhteisö, tosin muokkaamisesta ei saa yleensä edes huonoa palkkaa. Onneksi asiattomaan käytökseen ja kiusaamiseen on yritetty puuttua (käyttäjän keskustelusivu, osoitepaljastukset, kommenttipyynnöt, muokkausoikeuksien poisto). Wikipediaa on hankala suositella harrastuksena. On varsin harmillista, että häiriköivät käyttäjät savustavat muita käyttäjiä ulos. Vaikka kyse on vapaaehtoistoiminnasta, niin tällaista ei pitäisi sietää. ---raid5 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 13.29 (EEST)

Asialla ei periaatteessa ole kauheasti väliä, kun ero ei näy tavalliselle lukijalle, mutta minusta on hyvä nyrkkisääntö, että rivinvaihtoja kannattaa käyttää (selkeyden vuoksi) vain niissä mallineissa, jotka myös näkyvät artikkelissa usealla rivillä tai muuten vievät tilaa pystysuunnassa, kuten taulukot ja tietolaatikot. Artikkelissa yhdellä rivillä näkyvän tekstinpätkän jakaminen lähdekoodissa monelle eri riville on jotenkin hämmentävää, ja lisäksi ainakin itse pidän siitä, että muokkaustilassa yhdellä näytöllisellä näkee mieluummin enemmän kuin vähemmän sisältöä. Toki lähdeviitemallineiden jakaminen usealle pystyriville on vähemmän häiritsevää artikkelin lopun erillisessä lähdeluettelossa kuin tekstikappaleiden keskellä, mutta jos lista on pitkä, siitä seuraa kuitenkin myöhemmille muokkaajille turhauttavaa ylös ja alas pomppimista, joka olisi vältettävissä. Katsoin kokeeksi, että Lapuan liike -artikkelin tässä versiossa Lähteet-otsikon alla oleva kirjaluettelo täytti muokkausikkunan korkeuden yli viiteen kertaan, mutta tässä versiossa ainoastaan reilut puolitoista kertaa. Olisin varmaan siistinyt tuon itsekin, mutta ei tuollaisista asioista toisaalta maksa vaivaa muokkaussotia. --Risukarhi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2020 kello 14.53 (EEST)

Hauki on kala -malline

Voisikohan tuosta mallineesta poistaa "joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan!" -tekstin, koska se on vähän hassua jos joku kokenut käyttäjä on luonut HOK-artikkelin ja hänet toivotetaan tervetulleeksi Wikipediaan... --James Chudrie (ディベート) 9. huhtikuuta 2020 kello 07.20 (EEST)

Ajatella, että mallineissa on omat keskustelusivut, jotka on tarkoitettu keskusteluun mallineista. Miten olisi keskusteleminen mallineen omalla keskustelusivulla, jossa voisi keskustella mallineesta ja sen tekstistä? Voisiko olla tuomatta jokaista pikkuseikkaa kahvihuoneeseen? Voisiko linkin panna muualle kuin aiheen otsikkoon? Voisihan senkin panna muualle kuin otsikkoon. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 08.11 (EEST)

No se on kyllä totta, että kokeneille käyttäjille tuo ei ihan toimi. Voisi ehkä keksiä jonkin paremman kannustustervehdyksen malllineen loppuun. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 09.37 (EEST)

Keskustelu onkin alkanut jo mallineen omalla keskustelusivulla, missä keskustellaan mallineesta sen omalla keskustelusivulla. Voiko tätä enää ystävällisemmin sanoa? Voi. --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 10.39 (EEST)

Muokkausohjeet ajankohtaisille tapahtumille – äskettäin kuolleet henkilöt

Kun Wikimerkittävä henkilö kuolee, niin tapana on, että artikkelin kimppuun hyökkää innokkaita muokkaajia. Jokainen heistä haluaa muokata hieman: yksi muuttelee kuolinaikaa, joku muuttaa jokaisen muokkauksen yhteydessä aikamuotoja oikeampaan suuntaan. Voisiko johonkin ohjeeseen tehdä maininnan oikeanlaisesta toiminnasta? Muokkaamisen ei tulisi olla mikään nopeuskilpailu, vaan sivulla käytettäisiin tarvittaessa mallinetta {{Työstetään}}. Muutettaisiin kuolinajat, lisättäisiin luotettava lähde, korjattaisiin verbien aikamuodot suurimmalta osin, mielellään lisättäisiin sopiva luokka. Ainakaan lyhyemmässä artikkelissa tämä ei olisi kovin vaikea tehtävä (esimerkiksi Leni Katajakoski). Ensimmäiselle paikalle ehtineelle muokkaajalle ei siten asetettaisi mahdottomia vaatimuksia. Lisäksi ”Elävistä henkilöistä kertovat artikkelit ovat erityisen alttiita vandalismille, joten niiden seuraaminen on tärkeää.” ---raid5 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 14.47 (EEST)

Ei tuollaiseen millään ohjeilla voi vaikuttaa. Sama ilmiö näkyy muissakin kieliversioissa. Artikkeli on rauhassa kuukausikaupalla, kunnes aiheelle tapahtuu jotain järisyttävää, ja paikalle tulee harrastelijasopulilauma muokkaamaan tietoja yhtä aikaa. Ohjeissa on kaksi haittapuolta: ensinnäkin sellaiset pitää kirjoittaa ja sitten ne pitää lukeakin. Mieluummin kannattaa nostaa kädet pystyyn Wikipedian merkiksi ja antaa kommandoryhmän nykiä pikkuseikkoja eri suuntiin, ja vasta riittävän aikayksikön kuluttua (viikko, kuukausi, vuosi) muokata artikkelista jonkinlainen. Vainajalla on aikaa odottaa. --Pxos (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

Surullista mutta totta. Odotan rauhassa pölyn laskeutumista. ---raid5 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 15.43 (EEST)

Sanoisin että usein tällaisessa tilanteessa artikkeleita on muokattu hyvässä yhteistyössä ja suurella arvostuksella, kunhan vain ensin itse lähteistys on saatu tehtyä. Tietysti työstetään mallinettakin voi tuossa käyttää normaaliin tapaan, jos joku haluaa muokata artikkelia perusteellisemmin yhdellä kertaa.--Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 21.21 (EEST)

Tämä nimenomainen tilanne oli pelkästään esimerkki lukuisista vastaavista huonoista esimerkeistä. Artikkelin historiasta näkee vaivalloisesti diffi kerrallaan mitä ei olisi pitänyt tehdä, muokkausyhteenvedot ovat aliarvostettuja (Sivun ”Leni Katajakoski” muutoshistoria). Vai eivätkö muokkaajat arvosta omaa työtänsä? Lähteistystä ei tehty ensin, vaan vasta jälkikäteen. Muissa artikkeleissa lähteetön kuolintieto aloittaa usein muokkaussodan. Aiheesta ei varmaankaan kannata jatkaa enempää ennen uutta keskustelua satunnaisessa kahvihuoneessa. Kiitos vastauksista. ---raid5 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2020 kello 16.34 (EEST)

Ostlandin valtakunnankomissariaatti

Vuonna 2018 joku IP-muokkaaja on lisännyt artikkeliin Ostlandin valtakunnankomissariaatti mm. lipun, vaakunan ja kansallislaulun, joita ei löydy mistään lähteestä; en- ja svwikien mukaan lippu ja vaakuna olivat samat kuin natsi-Saksalla. Kansallislauluksi väitetty Heimatland puolestaan on dewikin artikkelin mukaan "das Lied der Deutsch-Balten" eli baltiansaksalaisten laulu, eikä Ostlandia tai sen kansallislaulua mainita sanallakaan. --Vyörykkä (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 20.01 (EEST)

Hyvä että huomasit. ---raid5 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 20.11 (EEST)

Joukossa vaikutti olevan asiaakin (esim. pääkaupungin koordinaatit), mutta kumosin varmuuden vuoksi koko muokkauksen. --Vyörykkä (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 21.10 (EEST)

En tiedä onko tuossa IP-muokkaaja sekoittanut tuon ja Baltian herttuakunnan keskenään vai onko kyseessä ollut ihan tahallinen pelleily, mutta tulipa korjatuksi. --Prospero One (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 23.19 (EEST)

Palautin hetki sitten artikkeliin ne IP-muokkaajan lisäämät tiedot, jotka myös enwiki vahvistaa, kuten historian ja pääkaupungin koordinaatit. Lippu, vaakuna ja kansallislaulu ovat tosiaan joko väärinkäsitystä tai pelleilyä. --Vyörykkä (keskustelu) 15. huhtikuuta 2020 kello 09.59 (EEST)

Tok-pisin

Pitäisikö artikkelin Tok-pisin nimen olla Tok-pisin, Tok pisin vai Tok Pisin? Lähes kaikissa muissa kieliversioissa kieltä kutsutaan nimellä Tok pisin tai Tok Pisin. Tok Pisin on kielen omakielinen nimi, eikä artikkelissa ole yhtään suomenkielistä lähdettä, joka vahvistaisi suomalaisten kielitieteilijöiden kannan. --Vyörykkä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 18.44 (EEST)

Käyttäisin omakielistä nimeä. --Miihkali ^{(K • M)} 16. huhtikuuta 2020 kello 18.59 (EEST)

Jaakko Anhavan kirjassa Maailman kielet ja kielikunnat vuodelta 1998 käytetään tuota viivallista nimeä tok-pisin. Yli 20 vuotta vanha tosin, enkä ota kantaa siihen, että pitäisikö se katsoa vanhentuneeksi. Oli nyt kuitenkin ensimmäinen löytämäni suomenkielinen teksti, missä tuosta kielestä yleensä jotain puhutaan.--Makevonlake (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 19.09 (EEST)

Se on tok-pisin Kotuksenkin mukaan. Sitähän sitä paitsi puhutaankin Papua-Uudessa-Guineassa, eikä "Papua Uudessa Guineassa". Kielten nimet kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella, ja moniosaisissa nimissä käytetään usein yhdysmerkkiä, kuten monen maantieteellisenkin nimen kohdalla. --Savir (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 19.15 (EEST)

Itse käyttäisin mieluiten omakielistä nimeä, mutta mentäköön Kotuksen mukaan. Myös suomen lähisukukielillä kirjoitetut viron- ja vepsänkieliset Wikipediat käyttävät muotoa tok-pisin, mutta muita ei juuri olekaan. Tällä hetkellä Wikipediassa käytetään näköjään kumpaakin muotoa sekaisin: esim. artikkelissa Papua-Uusi-Guinea esiintyvät molemmat muodot. --Vyörykkä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 19.30 (EEST)

Nimeämisohjeen mukaan artikkeleilla tulee täällä olla suomenkieliset nimet. --Savir (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 19.50 (EEST)

Eri kielissähän oikeinkirjoitussäännöt vaihtelevat. Englannissa kielten nimet kirjoitetaan isolla mutta suomessa pienellä. Tok Pisin on varmaan läheisessä suhtessaa englannin kieleen ja on saattanut sieltä omaksua tämän saman konvention. Suomeksi kirjoitettaessa tässä silloin varmaan noudatetaan kotuksen ohjeita nimen kirjoitusasusta.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 22.24 (EEST)

Väinämöisen haava

Täällä taas. Pitäisikö artikkelin Väinämöisen haava nimen olla Polvenhaava tai Väinämöisen polvenhaava, kuten SKVR:n mukaan? SKVR:äähän voi pitää jonkinlaisena auktoriteettina, koska se on ainoa julkaisu, joka sisältää lähes kaikki suomalaiset kansanrunot. --Vyörykkä (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 14.50 (EEST)

Artikkeleilla on myös omat keskustelusivunsa.--MAQuire (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 14.51 (EEST)

Ehkä jo väärässä paikassa. Kahvihuone on tarkoitettu yleisempiin asioihin kuin yksittäisten artikkelien ongelmiin. Sitä varten ovat artikkelien omat keskustelusivut. Kahvihuoneeseen tuodaan yleisemmän tason kysymykset, jotka koskevat useita artikkeleja tai koko Wikipediaa. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Selvä. --Vyörykkä (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 14.54 (EEST)

Toisaalta esimerkiksi yleinen keskustelu siitä, onko jokin merkkijonoyhdistelmä kelpaava yleiseksi nimistölähteeksi, sopii kahvihuoneeseen. Jos keskustelu koskee sitä, niin silloin kyseessä on yksittäistä artikkelia laajempi asia. Kysytään oikeastaan sitä, onko kansanrunouden nimeämisessä olemassa jonkinlainen valtion luettelo vai onko kyseessä taiteellinen vapaus eli oikestaan tekstintallentajan makuasia. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 14.58 (EEST)

No, miten on? Käytetäänkö lähteenä SKVR:ää (Suomen Kansan Vanhat Runot) vai omaa mielipidettä? Itse siirtäisin artikkelin nimelle Polvenhaava, joka on SKVR:än nimitys ja josta ei tällä hetkellä ole edes ohjausta. --Vyörykkä (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 16.55 (EEST)

Voisi tietysti yleisemmin miettiä, onko luettelosta tullut vahingossa pseudoauktoriteetti. Voi olla, että vanhoilla runoilla ei ole ollut nimeä, mutta kun ne on koottu kirjoiksi, kokoojahenkilö on selvyyden vuoksi antanut jokaiselle oman nimen, jotta on saatu aikaan otsikko ja otsikoista koostuva kirjan sisällysluettelo. Esimerkiksi monen tuntema satu prinsessasta, joka nukkui sata vuotta, on kai eri niminen eri kulttuureissa (Prinsessa Räsänen, Koisaava Kaunotar, Hottis nukkumetsässä ym.) On kuitenkin helppoa, että tarinalla on edes jokin nimi, jotta siihen voi viitata. Toisaalta jos vastakkain pannaan jonkinlainen julkaistu luettelo ja pelkkä yksittäisen Wikipedistin oma mielipide, niin silloin luettelon lienee syytä voittaa, koska sen avulla nimistö yhtenäistyy. Itse lähtisin liikkeelle siitä, että kysyisin artikkelin luoneelta käyttäjältä, mistä hän on saanut tarinan nimen. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 17.10 (EEST)

On totta, ettei vanhoilla runoilla ole ollut yhtä nimeä; eri runolaulajat ovat voineet kutsua samaa runoa eri nimillä. Katsoin äsken SKVR:än hakutietokannasta Polvenhaavaa, ja sillä ensimmäiset viisi nimettyä tulosta olivat runolaulajien mukaan Veren salpaus, Väinämöisen virsi, Veren salpaus, Väinämöisen haava ja Tulikala sekä Rauvan synty. - Artikkelin luonut käyttäjä ei ole muutamaan kuukauteen ollut aktiivinen Wikipediassa, ja kuten sanoin, itse siirtäisin artikkelin nimelle Polvenhaava. Myös artikkelissa Lemminkäinen olevat osiot Lemminkäisen runo ja Kaukomielen runo voisi korjata SKVR:än mukaisille nimille Lemminkäisen virsi ja Kaukamoisen virsi. --Vyörykkä (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 17.36 (EEST)

Bobrikovin murha & Buddhalaisuuden historia

Wikipediaan on tänään ilmestynyt kaksi samantapaista (kehnoa) IP-muokkaajan luomaa artikkelia, joista ei osaa sanoa, pitäisikö ne poistattaa vai korjata: Bobrikovin murha ja Buddhalaisuuden historia. Kumpikin vaikuttaa katkelmilta pidemmästä tekstistä. --Vyörykkä (keskustelu) 22. huhtikuuta 2020 kello 18.01 (EEST)

Värikoodauksesta voi (ainakin tällä hetkellä) päätellä, mitä niille on tehty. --Lax (keskustelu) 23. huhtikuuta 2020 kello 11.53 (EEST)

Vaalipiiriluokat

Pitäisikö näille tehdä jotakin? Nyt samassa luokassa on sekaisin kansanedustajia + puolueiden piirijärjestöjä. Eli kansanedustajille oma alaluokka ja mahdollisesti myös piirijärjestöille. Lisäksi ongelmana on esim. Satakunnan vaalipiirissa, että alaluokkana on Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, joka sisältää vain kolme sivua. Sen aikana valituille edustajille myös oma luokka? --Pihamies (keskustelu) 23. huhtikuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Näihinkään ei ole helppoa vastausta. Kun puolueiden piirijärjestörajat pyrkivät noudattamaan vaalipiirirajoja, jotta ne voisivat asettaa ehdokkaita (en tiedä mihin lakiin tämä perustuu mutta olen muistavinani vanhastaan kun erään puolueen Valkeakosken osasto siirrettiin pois Etelä-Hämeen piirijärjestöstä ja siihen siirrettiin samalla Heinolan osasto, syynä oli vaalipiirirajojen vastaava muutos), on ehkä jossain määrin järkevää että puolueiden piirijärjestöt ylipäätänsä ovat luokassa Suomen vaalipiirit. Ehkä näitä puoluepiiriluokkia voisi tehdä alaluokaksi tälle, esimerkiksi Luokka:Hämeen vaalipiirin puolueiden piirijärjestöt. --Höyhens (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 12.33 (EEST)

Piirijärjestöartikkelit on syytä luokitella ainakin puolueen ja vaalipiirin mukaan sekä lisäksi muun alueen mukaan, jos se eroaa vaalipiiristä. Piirijärjestöartikkeleita ei mielestäni ole niin paljon, että vaalipiiriluokat niistä täyttyisivät, ja sen takia täytyisi jakaa, mutta jos on muita syitä. Kansanedustajien piiriluokista on jossain keskusteltu aiemminkin: ovat tarpeellisia, mutta jäikö tekemättä koska joku vastusti vai kukaan ei jaksanut? --ap4k (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 19.07 (EEST)

Olenko hyödyllinen?

Kuinka hyvin osaan Wikipedian käytännöt? Kuinka hyödyllinen käyttäjä olen teidän mielestänne? --James Chudrie (ディベート) 28. huhtikuuta 2020 kello 22.22 (EEST)

Sukulaismiehellä oli tapana sanoa, että hän ei arvostele ketään ennen uimapukukierrosta. Toisaalta sen jälkeen hän ei myöskään lopettanut arvostelemista. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2020 kello 23.13 (EEST)

Artikkeleita kirjoittelet näköjään ahkerasti, eli vaikutat erittäin hyödylliseltä käyttäjältä. En tiedä miksi asiaa kysyt, eikä tätä kahvihuonetta ehkä tällaiseen yhden käyttäjän arvioimiseen kannattaisi käyttää. Wikipediaa kannattaa muokata sillä tavalla, että on itse tyytyväinen omaan panokseensa, eikä odottaa huomiota tai kiitosta muilta, siinä kun voi jäädä nuolemaan näppejään. -kyykaarme (keskustelu) 28. huhtikuuta 2020 kello 23.24 (EEST)

No oikeastaan tarkoitin kysymykselläni sitä, että löytyykö muokkauksistani jotain virheitä. --James Chudrie (ディベート) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

Ei löydy. Kiitettävää työtä. ---raid5 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.13 (EEST)

Voit myöntää itsellesi ansiomerkin. Tai useita. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.22 (EEST)

Virheistä yleensä tulee palautetta omalle keskustelusivulle, mutta sinä olet sen onnistunut piilottamaan sen verran hyvin, että ehkä tämä oli ihan aiheellinen kysely.--MAQuire (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.23 (EEST)

Millä tavalla käyttäjän keskustelusivu on piilotettu? Ihan paikallaan se on ja minusta kaikki näyttää olevan siellä aivan kunnossa. jni (k) 30. huhtikuuta 2020 kello 07.41 (EEST)

Ei kun katsoin, ettei sinne ole linkkiä käyttäjän allekirjoituksessa, mutta on sinne näköjään, kun uskaltaa painaa noita symboleja.--MAQuire (keskustelu) 30. huhtikuuta 2020 kello 08.38 (EEST)

”Allekirjoituksen tulee sisältää selkeästi luettavassa muodossa käyttäjän todellinen käyttäjätunnus; linkkinä käyttäjän käyttäjäsivulle tai mahdollisesti käyttäjän keskustelusivulle jos käyttäjäsivua ei ole.” Linkki keskustelusivulle on selkeästi luettavassa muodossa, jos osaa japania. ---raid5 (klikkaa tätä ja ylläty) 30. huhtikuuta 2020 kello 13.40 (EEST)

Tässä tapauksessa linkin keskustelusivulle ei tarvitse olla selvästi luettavassa muodossa, joten on yhdentekevää osaako allekirjoituksen lukija japania vaiko ei. jni (k) 30. huhtikuuta 2020 kello 15.16 (EEST)

Mielestäni on yhdentekevää onko linkki selvästi luettavassa muodossa. Mutta ei ole yhdentekevää osaako lukija japania. On helpompaa lukea, jos osaa. ---raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2020 kello 15.44 (EEST)

Tietojen päivitys

Pellon seurakunnan kirkkoherra on muuttunut. Pellon seurakunnassa on nyt vt. kirkkoherra Riittaleena Tuomi. --Pellon kirkkoherranvirasto (keskustelu) 30. huhtikuuta 2020 kello 10.00 (EEST)

Korjattu. Tällaiset pyynnöt kuuluvat muuten artikkeleiden keskustelusivuille, eivät kahvihuoneeseen. --TommiWalle (keskustelu) 30. huhtikuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

Uusi viesti?

Aloin selaamaan Wikipediaa tänään, ja huomasin, että minulle on "tullut uusi viesti". Kyseinen viesti on tullut vuonna 2015. Mitähän tässä on nyt tapahtunut kun en yleensä muokkaile Wikipedian sisältöä ilman, että olen kirjautunut sisälle? (kyseinen viesti on siis varoitus ja neuvontaa wikipedian muokkailusta) 37.219.103.186 3. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

Dynaaminen IP-osoite, joka ollut joskus jolloin toisellakin Wikipedian käytössä. Stryn (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 22.14 (EEST)

Etenkin jotkut Mokkulat vaihtaa IP-osoitettaan kaiken aikaa. Eli osoite on ollut jonkun muun käytössä. Kiinteät yhteydet tekee tätä harvemmin. --EsaL-74 (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 07.05 (EEST)

Arzwiki ohitti fiwikin

Egyptinarabiankielinen Wikipedia (arzwiki) on ohittanut suomenkielisen Wikipedian artikkelimäärässä muutama päivä sitten. Arzwikiin luodaan noin 5 000 artikkelia päivässä, fiwikiin "vain" noin 70. Kohta myös turkinkielinen Wikipedia ja minnankielinen Wikipedia nousevat fiwikin ohi. Fiwiki on ollut laskussa jo kauan ja putoaa koko ajan alemmaksi. Mitä asialle voisi tehdä? --James Chudrie (ディベート) 11. toukokuuta 2020 kello 19.25 (EEST)

Ei tuollaisesta pidä olla huolissaan. Laatu on tärkeämpää kuin määrä, ja siinä ollaan menty vuosien aikana valtavasti eteenpäin. Se kelpaa ainakin minulle. --Sblöbö (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 19.29 (EEST)

Päivitin tiedon kahteen paikkaan.--MAQuire (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 19.44 (EEST)

Mikä minnankielinen? Iivarius (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 21.56 (EEST)

Po. minnaninkielinen varmaankin (zh-min-nan:). --Silvonen (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 06.51 (EEST)

Juu, tuli kirjoitusvirhe. Minnaninkielistä tarkoitin. --James Chudrie (ディベート) 15. toukokuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Suomenkielisten syntyvyys kasvuun ja maahanmuuttajille lisää suomen kielen koulutusta. --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2020 kello 23.18 (EEST)

Kannattaa tehdä mielikuvitusleikki, jolla harjoittaa ajatuskykyä. Pitää kuvitella, että on kaksi kauppiasta, jotka pitävät huoltoasema-pullakahvilaa. Eräänä päivänä toisen pihaan kaartaa turistibussi, josta purkautuu yli kaksikymmentä arzinkielistä ihmistä. He tulevat kauppaan sisään, ja heistä puolet haluaa käydä vessassa ja toinen tusina ostaa yhden vesilasin ja 12 pilliä. Sitten kaikki rientävät bussiin ja bussi kaartaa pois. Toisen kauppiaan pihaan kaartaa kaksi henkilöautoa, joissa on kaksi pariskuntaa. Toinen pariskunta tilaa kolmen ruokalajin päivällisen ja jälkiruuaksi kahvin ja alkoholittoman konjakin sekä koiralle vietäväksi vielä pari lihapullaa. Toinen pariskunta tankkaa autoon 60 litraa bensiiniä ja ostaa valtavan kalliit pyyhkijänsulat, joiden myyntikate on 90 %. Kun ihmiset ovat lähteneet, toisen kauppiaan kassaan on tullut kaksi euroa ja toisen kauppiaan kassaan kaksisataa euroa. Mitä tästä opitte? En tiedä. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 00.20 (EEST)

Alkoholittoman konjakin ???!!!??? WTF !!!???!!! --Lax (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 00.53 (EEST)

Pxos, saako tota lainata? Toi on hieno! Erityisesti itse kysymys: "Mitä tästä opitte?" --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 03.57 (EEST)

Ja ilmiselvä vastaus: : Ei pidä kuvitella, mutta ei sitä voi kieltää. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 04.00 (EEST)

Tämä oli mielikuvitusleikki, joka kuitenkin kannustaa edes liikenneraittiuteen.--Htm (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 04.02 (EEST)

Ehkä se on kannattava myös sellaiseen ajatteluun, että miten tärkeää tämä suomenkielisyys on tässä meidän harvinaislaatuisessa maailmassamme. Vastauksena voisi olla että ehkä sillä on jotain marginaalista merkitystä, joskin positiivista. Tai sitten jotain muuta. Pxos, olet oikeassa, mutta mikset julkaise juttujasi, tai kerro kenen pseudonyymillä ne on julkaistu jos on? Kenties ostan seuraavasta huutokaupasta ylimpään mahdolliseen tarjoushintaan. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 04.25 (EEST)

Googlen hakusanoilla "kirjakauppa" ja "pxos" tulee vain tämmösiä: [3]. --Lax (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 08.41 (EEST)

Pyrin parhaani mukaan edistämään arzwikin saavuttamista, mutta jotkut käyttäjät, joiden oma artikkelituotanto lähenee nollaa, halveksivat työtäni, vaikka tosiasiassa sinistän punaisia linkkejä ja useimmat niistä on vähintään toistakymmentä muuta Wikipediaa katsonut tarpeelliseksi. Ei ihme että fi.wikiväki vähenee ja artikkelien tekeminen sen mukana. --Abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 08.45 (EEST)

Hämmästyttävää: olen kommenttini jälkeen saanut arzwikin ylläpitäjältä sähköpostiviestin joka ilmeisesti on azerin egyptinarabiaa. Ehkäpä hän lukee tämänkin ja kommentoi tänne keskustelusivulleni vaikka englanniksi tai suomeksi (jos hän kerran ymmärtää). --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 11.05 (EEST) KORJATTU LIPSAUS: --13. toukokuuta 2020 kello 12.49 (EEST)

arz-wiki on egyptinarabiankielinen Wikipedia. Jos sinulle joku kirjoittelee azeriksi, kyseessä on todennäköisemmin az-wiki. --80.220.170.101 13. toukokuuta 2020 kello 12.40 (EEST)

Aivan, juuri niin, kieli oli lipsahdus. Kommentoithan seuraavalla kerralla omalla tunnuksellasi. --Abc10 (keskustelu)

Jos ei IP:llä sellaista ole eikä ole aikeissa luoda, niin se tuskin on meidän asiamme. --Prospero One (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Ei tuo nyt niin ihmeellistä ole. Olit liittänyt tunnuksesi automaattisesti uuteen wikiin siellä vierailemalla (special:centralauth/Abc10). Näin ollen näyt siellä uusien tunnusten -luontilokissa, ja siellä kai on tapana jättää keskustelusivuviesti uusille käyttäjille. Asetuksissasi varmaan on, että saat sähköpostin uusista keskustelusivuviesteistä. Stryn (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 12.46 (EEST)

Jos katsoo puhujamääriä, suomi on melko pieni kieli, suuren kaupungin kokoinen. Puhujamäärät eivät kuitenkaan kerro lukijamääristä, lukutaitoisista tai kielen ja kirjallisuuden asemasta. Monet Wikipedia-editiot tulevat ohittamaan suomenkielisen Wikipedian artikkeleiden määrän lähivuosina. Wikipedia on osa kielen tai kansan omien tietoresurssien kartuttamista ja siinä tarpeet eri maissa ja kielissä ovat hyvin erilaisia. Millä tahansa kielellä on varmaan tarvetta ensyklopedistiselle eli järjestetylle, löydettävälle ja ymmärrettävälle tiedolle, mutta sen tuottamisen ja käytön kontekstit ja motiivit saattavat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi tanskankielinen Wikipedia (259 K arikkelia) ei ole artikkelimäärältään kauhean pitkällä, jos ajattelee että sen kontekstina on varsin kehittynyt kielialue. Olen Slöbön kanssa samaa mieltä, että ei noista määristä kannata olla kauhean huolissaan, myös laatu on parantunut suomenkielisessä Wikipediassa. On hyvä, että seurataan ja tarkkaillaan lukumääriä, mutta tarjotkaamme lukijoille myös laatua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 12.33 (EEST)

Nyt tarvitaan äkkiä botti, joka luo artikkeleja tienpätkistä. --Miihkali ^{(K • M)} 13. toukokuuta 2020 kello 13.34 (EEST)

Ehkä pitäisikin mittailla näissä jutuissa suositeltujen, hyvien ja lupaavien artikkelien (tai vastaavien) määriä eri kieliversioissa, niin saataisiin jonkinlainen käsitys siitä, onko materiaali käynyt läpi edes jonkun sortin laadunvalvonnan. --Prospero One (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Tosiaan, olisi hyvä tarkkailla eri kielisten Wikien laadunvalvontaa. Vaikka kriteerit ovat erilaisia, jo tiedot valvonnan määristä antaisivat suuntaa. Tälle vaan ei ole oikein mitään indikaattoria statseissa. Olisikohan Wikipedia-aiheisissa tutkimuksissa mitään tästä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 11.42 (EEST)

Uusien artikkelien teko suomenkielisessä wikipediassa pitäisi oikeastaan lopettaa

Pikemminkin kuin murehtia siitä, että kuinka vähän muihin kieliin verrattuna meillä tehdään uusia artikkeleja määrällisesti, pitäisi olla huolissaan siitä, kuinka suuri osa meidän artikkeleista on päivitetty sisällöllisesti viimeksi 2016, 2012 tai jopa 2008, ja sisältää siksi vanhentunutta tietoa. Iivarius (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 15.58 (EEST)

Sitä vanhaa tietoa on ihan joka wikissä, ei ainoastaan suomenkielisessä Wikipediassa. Ei millään riitä muokkajat päivittämään, kun koko ajan tulee uutta sisältöä. Huono ehdotus. Stryn (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 16.01 (EEST)

Ja sitä vanhaa tietoa on kaikissa muissakin lähteissä, varsinkin painetuissa. --Tappinen (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 17.27 (EEST)

Periaatteessa olen samaa mieltä, sillä artikkelimäärä on jo nyt valtava, enemmän pitäisi tosiaan murehtia nykyisten artikkelien ylläpidosta. Periaatteen tasolla ihan hyvä ehdotus, mutta käytännössä se voisi viedä motivaattorin monilta ja toisaalta punaisia merkittäväiä linkkejä on monia ja uusia ajankohtaisesti kiinnostavia aiheitakin syntyy jatkuvasti. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 17.55 (EEST)

Onko Wikipediassa listaa keskeisistä artikkelinaihesta? Näitä voisivat olla esimerkiksi ne artikkelit, jotka löytyvät myös Encyclopædia Britannicasta. Olisi mielestäni parempi, että näistä ydinaiheista löytyisi vaikkapa vain lyhyet mutta hyvin lähteistetyt tyngät, kuin nykyinen laissez-faire-meininki, jossa on pitkiä sepustuksia huonoilla lähteillä ja oudoilla painotuksilla. Referaatit voisi vallan hyvin kirjoittaa vaikka juuri sen Britannican pohjalta. Mielestäni pitäisi olla myös enemmän rohkeutta poistaa lähteettömiä, huonosti kirjoitettuja artikkeleja, silloin kun ne käsittelevät Wikimerkittäviä aiheita mutta eivät ole kovin olennaisia. Esimerkiksi yläastelaisten bändiesitelmät kuuluvat tähän kategoriaan. --Miihkali ^{(K • M)} 14. toukokuuta 2020 kello 18.05 (EEST)

Jotkut ovat joskus tehneet tuommoisen: Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista. --Lax (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 19.06 (EEST)

Muistelinkin, että tuollainen oli olemassa. Ehkäpä nuo 10 000 (tai alkuun vaikka vain tärkeimmät 1 000) voisi käydä läpi ja merkitä niistä aidosti huonossa jamassa olevat johonkin erityiseen ”pikaisesti paranneltavat” -tyyppiseen luokkaan. --Miihkali ^{(K • M)} 14. toukokuuta 2020 kello 19.27 (EEST)

Niitä on joskus etsitty tälleen Wikiprojekti:Laatupaja/Noloja artikkeleita. Tätäkin saa päivittää. --Tappinen (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 21.28 (EEST)

Se mikä on musta outoa, niin tietotekniikan alan artikkelit ovat ehkä suomenkielisen Wikipedian surkeinta laatua. Monet keskeisetkin artikkelit on varmaan käännetty keskinertaisella suomella 15 vuotta sitten enwikistä. Meitähän on usein syytetty tekniikkapoikien luvatuksi alustaksi, mutta tämä ei kyllä käy ilmi alan artikkeleista. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 23.14 (EEST)

Olen ihmetellyt samaa. Mutta ehkä se johtuu siitä että harva tekee artikkeleita omalta ykkösosaamisalueeltaaan kun tämän pitäisi olla hauska harrastus, ossa pääsee vähäksi aikaa eroon työmaaltaan. --Höyhens (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 23.18 (EEST)

Olisiko noista 10 000 artikkelista mahdollista seuloa botilla ongelmatapaukset, joissa 1) ei ole yhtään lähdettä, 2) on ongelmamalline ja/tai 3) tynkämalline. (Tai jotka puuttuvat kokonaan.) @Zache: näyttäisikin aikoinaan ylläpitäneen hieman samansisältöistä luetteloa. Siitä saisi hyvän ikuisuusprojektin, että pyrkisi korvaamaan keskeisiä ongelma-artikkeleja lyhyillä mutta laadukkailla referaateilla Encyclopædia Britannicasta, Ancient History Encyclopediasta, ym. Internet-tietokannoista. --Miihkali ^{(K • M)} 15. toukokuuta 2020 kello 07.50 (EEST)

Nolojen artikkelien listan lopussa on "katso myös" linkit kolmeen automaattilistaukseen. --Tappinen (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 12.31 (EEST)

Käsittääkseni nuo artikkelit (ja myös esimerkiksi arvioidut artikkelti) ovat luokassa seulonnan keskeiset artikkelit. Luokkatyökaluista puolestaan pystyy hakemaan mm. "huomiota kaipaavat sivut", jos Petscan toimii. Petscanissa voi tehdä sitten muitakin hakuja vaikka pituuden suhteen. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 09.50 (EEST)

13313 huomiota kaipaavaa artikkelia löytyi tuolta luokasta, toki osassa on esimerkiksi yksittäinen selvennyspyyntö. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 09.54 (EEST)

Tuolta nuo historia artikkelit on kai pahmmissa jamassa, siis muutkin kun tuossa listassa olevat. Niissä joissakin joista olen käynyt lähteiden linkkejä läpi on yli puolet joutunut hakemaan webarchivesta tai etsimään netistä ja niissä on ollut muitakin korjattavia asioita. --Linkkerpar™ 14. toukokuuta 2020 kello 21.37 (EEST)

Vanhoissa artikkeleissa on tiettyjä osa-alueita, jotka ovat kroonisesti ongelmallisia. Valitettavan usein vikapäänä on joku yksittäinen käyttäjä, jolla on ollut paljon tarmoa mutta vähän osaamista. Minä voisin ottaa hoitaakseni muinaista Lähi-itää käsitteleviä artikkeleja, kun jonkin verran aihetta tunnen. Niistä saisi hyvän ikuisuusprojektin. --Miihkali ^{(K • M)} 15. toukokuuta 2020 kello 07.50 (EEST)

Olen useasti meinannut palata tuohon mainitsemaasi ongelmagenreen (en välttämättä Lähi-itään, mutta muihin vastaaviin), mutta aika on kovin rajallista. Siellä on toisaalta varsin mielenkiintoisia artikkeleita, joskin kovin haastavia tapauksia. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 09.50 (EEST)

Toki tuo keskeisyys on varsin selkeä tulkintakysymys, ja meidän versio taitaa olla käännetty ja lokalisoitu Suomen ympäristöön. Lista saattaa siis olla ainakin jossain määrin painottunut anglosaksiseen maailmaan. Siellä on paljon kyllä tärkeitä artikkeleita, mutta sitten pelkästään niihin keskittyminenkään ei välttämättä ole "keskeisintä". Luettujen artikkelien kärjessä on usein jollain tavalla ajankohtaiset aiheet, jotka taas eivät välttämättä ole historiallisella perspektiivillä tietosanakirjamielessä keskeisimpiä, mutta sitten ajankohtaisuuden takia niitä luetaan paljon. Tietysti ajankohtaisuus on usein yllättyksellistä, ettei ensi viikon suosituimpia aiheita oikein voi suoraan ennustaa. Mutta jos vaikka jostain historialisesta henkilöstä mainostetaan alkavaksi uutta televisiosarjaa, tällainen henkilö saa heti varsin paljon lukijoita. --PtG (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 23.24 (EEST)

Noiden "keskeisten" artikkeliluettelojen rinnalle pitäisi kyllä laatia myös tärkeiden artikkelien luettelo. Siihen kuuluisivat ne artikkelit, joita luetaan ja hyödynnetään paljon sekä ne, joilla on eniten vaikutusta lukijoidensa maailmankuvaan tai käyttäytymiseen. --Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 10.48 (EEST)

Hyvä pointti! Kaiken järjen mukaan 100 luetuinta artikkelia pitäisi tiukassa aikataulussa kehittää suositelluksi. Toinen asia on, kenellä riittää siihen tarmoa ja osaamista. --Miihkali ^{(K • M)} 15. toukokuuta 2020 kello 10.53 (EEST)

Jos tätä "tärkeän" artikkelin ideaa tässä nopeasti systematisoisi, niin artikkelin tärkeyden voisi arvioida tällaisella kaavalla:
artikkelin tärkeys = (käyntikerrat × lukemiseen keskimäärin käytetty aika) × (yhden lukukerran lukijalle tuottama keskimääräinen vaikutus + hyöty + ilo)
--Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 11.27 (EEST)

Tuolla yhtälöllä ei kuitenkaan voi mitata puuttuvien artikkelien tärkeyttä. --Tappinen (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 12.29 (EEST)

Silloin käyntikerrat pitää vain arvioida etukäteen. --Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 12.35 (EEST)

Kuka määrittelee muuttujat "lukemiseen keskimäärin käytetty aika", "yhden lukukerran lukijalle tuottama keskimääräinen vaikutus", "hyöty", "ilo"? --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

Ja ulottuuko vaikutuksen, hyödyn ja ilon asteikko kymmeneen vai peräti yhteentoista? --Lax (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 13.13 (EEST)

Painetuissa tietosanakirjoissa ja esimerkiksi koulukirjoissa nuo muuttujat määrittelee enemmän tai vähemmän intuitiivisesti kirjan toimituskunta. Jos toimitus arvioi, että kirjan jotain artikkelia ei lue kukaan, tai että artikkelista ei ole kenellekään mitään hyötyä tai iloa, artikkelia ei laiteta kirjaan. Kustantaja tietysti arvioi lukijamäärän eli kirjan menekin ennen julkaisupäätöstä, ja painosmäärä riippuu siitä. "Lukemiseen keskimäärin käytetty aika" on myös yleinen muuttuja verkkoartikkelien analytiikassa, ja esimerkiksi Google Analytics tarjoaa sen lukuna. Sen voi myös arvioida intuitiivisesti. --Savir (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 13.23 (EEST)

Muistutan, että Wikipedia pani pisteen painettujen tietosanakirjojen teolle yli kaksikymmentä vuotta sitten. Olen yrittänyt tuoda eräästä sellaisesta keskeistä aineistoa Wikipedia-työn pohjaksi ja jatkan tuomista, vaikka rättiä naamalle olen saanutkin. Faktatiedot pitävät kuitenkin yleensä paikkansa, näkemyksiä olen pyrkinyt muotoilemaan. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 02.08 (EEST)

Löysin tuollaisen Keskeiset artikkelit -äänestys sivun joka on luotu vuonna 2010. Siinä botti on yhdistänyt käyttäjien tekemistä listoista uuden yhteisen listan. Oman lisansa on luonut 29 käyttäjää, joka on minusta aika pieni määrä. Sivulla on ohjeet miten siihen osallistutaan. En tiedä että onko tuo vielä aktiivinen, siis että valvooko botti luokkaa ja päivittää listan jos sinne tulee uusi käyttäjän tekemä lista tai käyttäjä muuttaa listaansa. @Zache: varmaan osaa kertoa sen ja että onko tuota käytetty hyväksi muissa listoissa. --Linkkerpar™ 15. toukokuuta 2020 kello 18.02 (EEST)

Minusta uusia artikkeleita voi kyllä tulla (ja pitääkin tulla!) kunhan ne vain ovat laadukkaita. Vanhoja sivuja voi siinä samassa korjailla jos ehtii. --James Chudrie (ディベート) 15. toukokuuta 2020 kello 22.06 (EEST)

HOK:t täältä poistetaankin, mutta olisiko aika korottaa rimaa? Pitäisikö uudet lähteettömät muutaman virkkeen artikkelit poistaa myös (toki näitä jo nyt laitetaan HOK:ksi)? Itse olen ainakin huomannut, että täysin uusia artikkeleja tulee itsellä tehtyä helpommin kuin täydenneltyä lähtein vanhoja. Hidastavatko jopa heikkotasoiset artikkeliavaukset laadukkaiden tai edes keskinkertaisten artikkelien aloituksia? Toisaalta monen meidänkin ensimmäinen artikkeli on ollut hyvin hapuileva, niin olisiko sen poistaminen karkoittanut meidätkin täältä? Ainakin osan olisi. Vähän kaksipiippuinen juttu.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 22.21 (EEST)

Nykyisellä tahdilla meidän pitäisi kiirehtiä jos haluamme saada 500. tuhannennen artikkelin luotua vielä tämän vuoden aikana. – ComradeUranium (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 23.52 (EEST)

Onko tuota artikkelia edes vielä alettu valmistella? Ehkä on parempikin, että se siirtyy ensi vuodeksi.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 23.59 (EEST)

Minulla on se jo valmiina mutta aika monta sitä edeltävää vielä puuttuu... --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 19.35 (EEST)

Mielipiteitä kaivataan IP:n kontribuutioista koronavirus-kokonaisuudessa

(oli alun perin ylläpitäjien ilmoitustaululla, mistä tuli muutto tänne)

IP-rangesta 87.95.0.0/16 tulee jatkuvasti kielellisesti heikkoja ja huonosti muotoiltuja muokkauksia ja uusia artikkeleja tärkeästä aiheesta (koronaviruspandemia), joita muiden käyttäjien pitäisi sitten olla korjaamassa salonkikelpoisiksi – tällä haavaa suurelta osin ei ole korjaamassa. Myöskään yritykset saada käyttäjää selventämään lisäämäänsä sisältöä yhteenvedoissa tai muuallakaan eivät ole tuottaneet tulosta. Ainakin kyykaarme on myös valitellut kyseisen käyttäjän tuotoksia tässä muokkauksessaan. Jos yhteisöllä on jotain rakentavia ideoita siitä, mitä tällaisissa tapauksissa kannattaisi tehdä, niin keskustellaan siitä vaikka tässä. --Prospero One (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 01.35 (EEST)

Ensimmäinen moite tekstin muotoilusta tulikin jo 11. kesäkuuta 2005 19:50:35 (UTC). --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 14. toukokuuta 2020 kello 02.12 (EEST)

Mihin viittaat tällä? --Prospero One (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 02.28 (EEST)

Pitkäaikainen, myöhemmin IP-muokkauksiin siirtynyt käyttäjä, joka on yli 15 vuoden aikana ehtinyt saada paljonkin noottia samasta asiasta, mutta rakentavat ideat ovat jääneet vähemmälle. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 14. toukokuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Eikä keskustella vaikka tässä. Ei tämä ole yhteisön keskustelupalsta vaan ylläpitäjien ilmoitustaulu. Siirrä keskustelu kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 09.45 (EEST)

Suoritettu taikatemppu ja siirretty keskustelu Kasvi- eikun siis Kahvihuoneeseen, kenties jopa oikeaan osioon siellä. --Prospero One (keskustelu) 14. toukokuuta 2020 kello 10.43 (EEST)

Tuomion lainvoimaisuus

Artikkeleihin ei pitäisi lisätä lausetta "Tuomio ei ole lainvoimainen", koska se voi vanheta jo hyvin pian, jos muutosta ei haeta. Esimerkiksi artikkelissa Sami Elovaara on yhä neljän vuoden takainen väite, ja on niitä muitakin. Ari Lahdenmäen eilistä tuomiota yritettiin väittää lainvoimattomaksi puolentoista vuoden takaisella lähteellä. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 02.42 (EEST)

Hyvä kun tuli puheeksi. Juha Vuorinen ainakin on käyttänyt aika paljon energiaa valkopestäkseen rasistisia mielipiteitään.--MAQuire (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 03.03 (EEST)

Jos artikkeliin on lisätty tarinaa oikeusjutusta, josta on tullut päätös, mutta päätös ei ole lainvoimainen, se pitää kertoa artikkelissa. Vähänkin korkeamman profiilin jutuissa tieto lainvoimaiseksi tulemisesta tai tulemattomuudesta (eli tuomiosta on valitettu) kerrotaan kyllä samassa mediassa kuin tuomiostakin. Ja myös jatkokäsittelyn tulos pitää kertoa ja siitä, onko se lainvoimainen vai ei. Työtähän siitä tulee, mutta minkäs teet. Lahdenmäen tapauksessa oli aluksi mahdotonta löytää kelvollista lähdettä, joka olisi kertonut aikoinaan edes käräjäoikeuden tuomion jälkeen tuomitun nimen.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 06.35 (EEST)

Valitusaika on aina olemassa, ei siitä tarvitse kertoa erikseen. Jos tuomittu sen sijaan erikseen ilmoittaa, että hän ei hae muutosta, jolloin oikeuden antama tuomio voidaan panna täytäntöön, tai että hän hakee muutosta, ne voi ilmoittaa. Koska kukaan ei ole artikkeleista vastuussa, jää sellaisia tapauksia kuin Sami Elovaara, jossa yhä neljä vuotta tuomion antamisen jälkeen väitettiin, että tuomio ei ole lainvoimainen. Kun ilmoitin siitä yllä, tänä aamuna se on vihdoin korjattu. Tapaus Lahdenmäen historiaa en tunne, mutta kun siinä virheellisesti todisteltiin vanhalla lähteellä uutta asiaa, todistetaan samalla miten luotettava Wikipedia on. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 08.19 (EEST)

Olen näköjään tehnyt Lahdenmäki-artikkeliin kielenhuoltoa, mutta se ei muuta tosiasiaa, etten tunne tapauksen historiaa. Tämä siksi, ettei joku pääse väittämään muuta. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 08.23 (EEST)

Samaa mieltä. Tuomio on uutinen. Se, että tuomioon voi jonkun ajan hakea muutosta, ei ole. Jos jossain lähteessä myöhemmin kerrotaan, että muutosta ei määräaikaan mennessä haettu tai valituslupaa ei saatu, niin sen voi kertoa. Se, että määräaikaa olisi jonain ajanhetkenä ollut vielä jäljellä, on tietosanakirjassa turhaa päivänkohtaisuutta. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 08.42 (EEST)

Ei käy. Jos joku osapuolista valittaa tuomiosta, kestää pitkän aikaa, ennen kuin tulee uusi tuomio, joka tulee tai ei tule lainvoimaiseksi. Esimerkiksi tunnetussaa Ulvilan murhajutussa on käyty läpi kaksi prosessia, jotka ovat kestäneet yhteensä vaikka kuinka monta vuotta. Eri oikeusasteissa on lopputuloksena ollut joko elinkautinen murhasta tai syytön. --- Satunnainen artikkelin lukija tulee pitää kärryillä siitä, mikä on kulloinenkin tilanne. Tämä on tietosanakirja.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 09.41 (EEST)

Jos joku kirjoittaa wikipediaan, että jollain ajanhetkellä muutoksenhakuaikaa on vielä jäljellä, niin kenen tulee kertoa, että nyt se aika muuten päättyi?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 09.46 (EEST)

No tässä keskustelussa on tehty niin, että joku kirjoittaa, että yhdessä artikkelissa on puute. Sitten joku on lukenut sen ja tehnyt kielenhuoltoa artikkeliin ja lopuksi joku on päivittänyt artikkelin. Sen jälkeen voi lukea tästä, että se on väärin päivitetty. ---On myös mahdollista laittaa artikkeliin korjattava-malline, jolloin sen voi joku löytää luokasta Korjattavat sivut. Vaihtoehtoisia polkuja on useita.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 10.08 (EEST)

Joku kiroitti tänne siksi, että niitä oli useita ja ettei tule perästä huutelua. Kun asiasta saatiin kohtalaisen yksimielinen mielipide, poistin perustettomat väitteet, eli asia on nyt minun mielestäni kunnossa. Kyllä siitä saa keskustella edelleen ja vaikka haukkua minut, jos jonkun tekee mieli. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Sami Elovaara -artikkelissa lukee nyt että "tuomio on lainvoimainen". Mistähän lähteestä se on peräisin? Ylen juttua tehtäessä Elovaaralla oli kahden vuoden ehdollinen ilmeisesti yhä meneillään eikä hän ehkä ollut hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta tai ainakaan siitä ei ole mainintaa. Nyt hän on kärsinyt tuomionsa. Hovioikeuden tuomio pannaan heti täytäntöön, eikä sen yhteydessä puhuta lainvoimaisuudesta, mutta valituslupaa voi hakea kahden kuukauden ajan, näin lukee luotettavassa lähteessä eli Wikipediassa - tosin lähteettömästi, mutta en jaksa kaivaa lakipykäliä. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 08.48 (EEST)

Jutussa kirjoitetaan, että "tärkeintä oli saada asia vihdoin päätökseen, olipa tuomio mikä hyvänsä." Eli asian käsittely on päättynyt.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 09.32 (EEST)

En ole edes lainopin ylioppilas, mutta muotoilu vaikuttaa omalta tutkimukselta. Hovioikeuden päätös astuu heti voimaan, ja kun hän jo juttua tehtäessä on kärsinyt tuomiota vuoden verran, ei ole enää tarvetta sanoa, että tuomio on lainvoimainen. Jos tuomittu määräaikana hakee muutosta, artikkelissa Tuomio sanotaan lähteistetysti, että korkein oikeus voi pyynnöstä tai oma-aloitteisesti kieltää tuomion toimeenpanon tai keskeyttää sen, mutta se on sitten jo toinen tarina. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 10.19 (EEST)

Lukeeko joissain kohtaa Wikipediaa, että hovioikeuden tuomion yhteydessä ei puhuta lainvoimaisuudesta? Ei ainakaan artikkeleissa hovioikeus eikä lainvoima. Muuten kyllähän sen yhteydessä puhutaan, kvg (v = "vaikka") ja vaikka yksittäisenä esimerkkinä [4] "kun hovioikeuden tuomio oli saanut lainvoiman". --Jmk (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 10.33 (EEST)

Minkä tahansa asteen tuomioistuimen tuomio saa lainvoiman aikanaan, jos ylempi ei tuomitse eri lailla tai (hyvin poikkeuksellisesti) jo lainvoimaista tuomiota pureta. Ehkä joku on sotkenut tähän journalistin ohjeet siitä missä yhteydessä tuomitun nimi voidaan julkaista lehdissä. Niissä oli muistaakseni jotain hovioikeudesta eri lailla kuin käräjäoikeudesta. jni (k) 16. toukokuuta 2020 kello 12.15 (EEST)

Tuo "aikanaan" antaa väärän kuvan siitä, että pitää odottaa koko satokausi. Jos käräjäoikeuden päätökseen ei ilmoita tyytymättömyyttä viikon kuluessa tuomion antopäivästä, niin muutoksenhakutie sulkeutuu. Ei siinä tarvitse odottaa ylempää astetta. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 12.36 (EEST)

Koko perusongelma näissä on se, että Wikipedia kokoaa tiedot lehdistöstä. Varsinaiset oikeudenkäyntiasiakirjat olisivat primäärilähteinä luultavasti kelpaamattomia eikä niitä tavallinen ihminen osaa tai edes jaksa hakea, etenkin kun ne ovat maksullisiakin. Tieto siis käydään poimimassa aamu- tai keskipäivälehdistä. Yleisesti on selvää, että syyte saa valtavasti huomiota, pitkä oikeuskäsittely vähemmän, asian ratkaisu kenties vähemmän, muutoksenhaku sitäkin vähemmän ja sitten tuomitun kohtalosta myöhemmin ei kerro enää kukaan. Esimerkiksi voisi ottaa merkittävyyskeskustelussa olevan auto-onnettomuuden vuonna 1928. Artikkelin tiedot on kerätty digitoiduista lehdistä. Onnettomuus on kuvailtu ja myös kihlakunnanoikeuden päätös, mutta kukaan ei tiedä, onko päätöksestä valitettu Turun hovioikeuteen tai vielä pitemmälle ja miten asia on siellä ratkaistu. On teoreettinen mahdollisuus, että syytteet on voitu hylätä tai rangaistuksia muuttaa, mutta me jälkipolvelaiset saamme tietoomme vain sen, että kuski joutui tiilenpäitä lukemaan, ja siitä muodostuu tietosanakirjan tietoa. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Just, ja vaikka perustellusti arvelen Pentti Haukilahden jo kuolleen, ei vainajan muistoakaan saa häpäistä. Mitä tulee näihin yleisesti hyväksyttyihin lähteisiin niin tämän aamun telkkarissa Hesarin toimittaja kertoi jostain asiasta että median tehtävä on kyseenalaistaa hallituksen toimet vaikka olisivat oikeitakin (harvinaisen suoraa puhetta; pitäisi tarkistaa Areenasta muttei jaksa kuunnella samaa enää). Ennen median piti suhtautua kriittisesti asioihin ja kertoa totuuksia. Että siinä mielessä jätän ottamatta kantaa oliko ennen paremmin, mikä on taas toinen juttu. Ilmeisesti tässä ei kuitenkaan kunnianloukkauskynnys ylity. Jokin kynnys saattaa ylittyä. Ei millään pahalla --Höyhens (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 14.56 (EEST)

Wikipedian pitäisi muutenkin ajatella sitä, että vastuunkanto siirtyy lukijalle. Wikipedia on nimittäin aika omituinen projekti, koska tämä on harrastuspohjainen merkkijonokokoelma. Laadukkaalta sanomalehdeltä vaaditaan vain, että tieto pitää paikkansa julkaisuhetkellä. Juuri näinä eilispäivinä on kerrottu esimerkiksi, että KRP epäilee erästä Huoltovarmuuskeskuksen keskijohtajaa rikoksesta. Jos tiedolla on lähteet ja päätoimittaja on hyväksynyt tiedon julkaistavaksi, se julkaistaan. Kenellekään ei tule edes mieleen vaatia, että jutussa pitäisi myös ennustaa tulevaisuutta ja kertoa, miten asia päättyy ensi vuonna. Se olisi hullua. Perinteisissä tietosanakirjoissa puolestaan ei yksityiskohtia edes kerrota. Katsoin huvikseni kirjahyllyssäni olevasta, 1990-luvulla painetusta neliosaisesta tietosanakirjasta paria satunnaista artikkelia. Kansanedustaja ja ministeri Juho Niukkasesta kerrottiin lyhyet perustiedot, mutta ei mainittu mitään hänen seikkailuistaan valtakunnanoikeudessa. Elokuvaohjaaja Roman Polanskin artikkelissa mainittiin muutama elokuva, mutta ei mitään vuosia kestäneistä rikosepäilyistä USA:ssa. Wikipediaan puolestaan laaditaan artikkeli jostain epämenehtyneestä ihmisestä ja kerrotaan tippa kerrallaan, mitä hänelle kuuluu. Kun ei ole keskitettyä toimitusta eikä toimituksella päällikköä, ei ole myöskään artikkeleilla omaa vastuuhenkilöä. Siksi niiden sisältö rakentuu vapaasti eräänlaisella sattumamenetelmällä. Kun tilanne on tämä, niin Wikipedia voi vain yrittää parhaansa ja katsoa sivusta, että eihän se riitä mihinkään. Siksi pitää vain luottaa siihen, että riittävä murto-osa lukijoista osaa suhtautua Wikipedian tietoon sen ansaitsemalla tavalla. Tietosanakirjaksi emme voi muuttua eikä meistä sanomalehteä tule. Olkaamme siis Wikipedia. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 15.09 (EEST)

Tuo ansaitsisi kukkakimpun, jos olisi minne laittaa. Erinomainen tiivistys siitä mitä Wikipedia on ja voi olla. --Höyhens (keskustelu) 16. toukokuuta 2020 kello 15.34 (EEST)

Ikävää, jos 1990-luvulla julkaistusta tietosanakirjasta puuttuu tietoja ministeri Niukkasesta tai Roman Polanskista, eli virheitä on tehty muuallakin kuin Wikipediassa. Minusta Wikipedia on jatkoa eri historian vaiheissa olleille yrityksille koota, järjestää ja julkaista tietoa, alkoiko se sitten Aleksandrian kirjastosta vai mistä. Internetistä käytettiin muinoin sanaa tiedon valtaväylä ja olisi kumma, jos tällä nykyisin varsin sekavalla moottoritiellä ei olisi jonkinlaista yritystä tiedon järjestämiseen ja parkkeeraamiseen. Wikipedian pitäisi tosiaan olla enemmän esanssia kuin tuoremehua. Eikös tuollaista toimitus- ja vastuutoimittajavaltaista ja asiantuntijuuteen perustuvaa systeemiä kokeiltu ennen Wikipediaa, mutta se kai kaatui siihen, kun vapaaehtoiset löivät hanskat tiskiin ja synnytettiin nykyinen noin 20 v sitten? No, litkua on liikaa ja pitäisi miettiä minkälaisella prosessilla saataisiin aikaan sisältöjä, joka olisivat suuntaan crème de la crème?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

Minäkään en juuri tunne Lahdenmäen tapausta, mutta silmiin vain osui kun IP-osoite lisäsi Lahdenmäen artikkeliin väitteen rikostuomioiden lainvoimaisuudesta lähteenään HS:n uutinen tuoreesta hovioikeuden ratkaisusta. Koska hovioikeuden päätös ei ole lainvoimainen, niin korjasin tiedon artikkeliin. Toki olisin voinut poistaa lainvoimaisuustiedon kokonaan ja mielestäni kaikkein turvallisinta onkin vain kertoa, lähteisiin nojautuen, mikä tuomio on ollut eri oikeusasteissa painottamatta lainvoimaisuutta, koska aika harvoin uutisoidaan onko haettu tai onko jätetty hakematta valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mikä on lainvoimaisuuden edellytys. Ja varsinkin käräjätuomion kohdalla media voi uutisoida tuomiosta ja "ettei se ole lainvoimainen", mutta kun vastaaja ei ikinä hae muutosta hovioikeudesta, mediakin unohtaa tapauksen eikä uutisoi että tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Ja kun näiden uutisten pohjalta lisätään tietoja Wikipediaan, myöhemmin havaitaan että joku viisi vuotta sitten annettu käräjätuomio ei ole muka lainvoimainen. Toki korkeamman profiilin tapaukset erikseen. --Cary (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 14.47 (EEST)

Niitä perustettomia väitteitä ei enää pitäisi olla, ellei ole tällä välin lisätty, sillä poistin ne eilen. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 16.23 (EEST)