Tykistön tarkastaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tykistön tarkastaja, aikaisemmin kenttätykistön tarkastaja on tykistö-aselajin koulutuksen tasoa valvova sekä aselajin kehittämisestä ja suorituskyvystä vastaava upseeri Suomen puolustusvoimissa. Tunnetuimpia tehtävän hoitajia on ollut tykistökenraali Vilho Nenonen, jota pidetään suomalaisen kenttätykistön isänä. Tykistön tarkastajana toimii vuoden 2019 alusta eversti Pertti Holma.

Tykistön tarkastaja on Maavoimien Esikunnan suunnitteluosastolla Mikkelissä. Aikaisemmin tehtävä oli sijoitettuna Pääesikuntaan.

Tehtävän perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisällissodan jälkeen perustettiin Suomen puolustusvoimiin omana aselajinaan tykistö. Aluksi aselajin johto oli Saksan Itämeren divisioonan majurilla Hans Butzilla, jonka kanssa asioita hoiti jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg. Tykistöasiat päätettiin Sotaministeriössä ja Yleisesikunnassa, joiden pohjalta armeijan ylipäällikkö antoi toimeenpanokäskyt. Käskyjen toteuttamista valvoivat Butz ja Malmberg.[1]

Saksalaiset poistuivat Suomesta vuoden 1918 lopulla, jolloin asioiden hoito siirtyi Yleisesikunnalle. Suomen armeijan päällikön esikuntaan perustettiin 31. joulukuuta 1918 kenttätykistön ylitarkastajan virka kenraalin arvoiselle upseerille. Virka muutettiin 12. helmikuuta 1919 tykistön ylitarkastajaksi, joka sisälsi sekä kenttä- että rannikkotykistön. Virkanimike vaihtui uudelleen 9. toukokuuta tykistön tarkastajaksi.[1]

Vuoden 1919 virkaohjeen mukaan tarkastaja oli valtionhoitajan alainen esitellen tykistöasiat suoraan valtionhoitajalle esikuntapäällikön läsnä ollessa tai ainoastaan esikuntapäällikölle. Hän oli myös käytettävissä valtionhoitajan erityistehtäviin ja esikuntapäällikön tykistöasiantuntija. Tehtäviin kuuluivat tykistön edelleen kehittäminen, sodanajan suunnittelu, taisteluvälinehuolto ja tykistön henkilöstöasiat.[1]

Kenttätykistön ja tykistön tarkastajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • eversti Gustaf Adolf von Rehausen 2. helmikuuta – 18. helmikuuta 1918
  • eversti Vilho Petter Nenonen 18. helmikuuta – 12. heinäkuuta 1918
  • eversti Ludvig August Schwindt 5. tammikuuta – 4. helmikuuta 1919
  • kenraalimajuri Kaarlo Kivekäs 4. helmikuuta 1919 – 25. toukokuuta 1920
  • eversti Vilho Nenonen 25. toukokuuta 1920 – 1. syyskuuta 1923
  • kenraalimajuri Kaarlo Kivekäs 1. syyskuuta 1923 – 29. tammikuuta 1924
  • kenraalimajuri Vilho Nenonen 29. tammikuuta 1924 – 16. huhtikuuta 1937
  • eversti Väinö Svanström 16. huhtikuuta 1937 – 18. lokakuuta 1940
  • kenraaliluutnantti Vilho Nenonen 16. joulukuuta 1940 – 15. helmikuuta 1947
  • kenraaliluutnantti (1951) Uolevi Poppius 16. helmikuuta 1947 – 31. joulukuuta 1948 Puolustusvoimain Pääesikunnassa, 1.1.1949 – 25.3.1956 Pääesikunnassa
  • kenraaliluutnantti (1956) Elof Roschier 26. maaliskuuta 1956 – 26. huhtikuuta 1963
  • kenraaliluutnantti (1963) Martti Miettinen 27. huhtikuuta – 14. lokakuuta 1963
  • kenraaliluutnantti (1963) Reino Hirva 15. lokakuuta 1963 – 20. lokakuuta 1966
  • eversti (1961) Tapani Klöf tykistön tarkastaja 1966–1967, kenttätykistön tarkastaja 1967–1973
  • eversti (1964) Martti Rintanen 1974–1976
  • eversti (1973) Allan Aarnio 1977–1981
  • eversti (1976) Pertti Jaakkola 1981–1985
  • eversti (1980) Reijo Kuusisto 1985–1990
  • eversti (1984) Asko Sivula 1.4.1990 – 31.12.1992
  • eversti (1988) Pasi Raittila 1.1.1993 – 28.2.1994
  • eversti (1993) Olavi Jäppilä 1.5.1994 – 31.12.1995
  • eversti (1993) Esa Tarvainen 1.1.1996 – 22.11.1997
  • eversti (1997) Jouko Alasjärvi 1.1.1998 – 30.4.2001
  • eversti (1998) Esko Hasila 1.5.2001 – 31.12.2005
  • eversti (2000) Jukka Haaksiala 1.1.2006 – 31.12.2007
  • eversti (2007) Aki Sihvonen 1.1.2008 – 31.12.2011 MAAVE:ssa
  • eversti (2005) Esko Hartikainen 1.1.2012 – 31.10.2013
  • eversti (2012) Pertti Lahtinen 1.11.2013 – 31.12.2015
  • eversti (2014) Pasi Pasivirta 1.1.2016 – 31.12.2018
  • eversti (2018) Pertti Holma 1.1.2019 alkaen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia, osa I. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1989. ISBN 952-90082-0-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Paulaharju 1989 s. 237
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.