Allan Aarnio
| Allan Aarnio | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. syyskuuta 1921 Mikkeli |
| Kuollut | 8. tammikuuta 2007 (85 vuotta) Parikkala |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1944–1981 |
| Sotilasarvo | eversti |
| Kunniamerkit |
SL K VR 3 ja 4 mk SVR R1 2x YK-mitali |
| Ylennykset |
vänrikki 1942 luutnantti 1944 kapteeni 1951 majuri 1960 everstiluutnantti 1966 eversti 1973 |
Allan Antero Aarnio (9. syyskuuta 1921 Mikkeli – 8. tammikuuta 2007)[1] oli suomalainen upseeri ja diplomaatti.
Aarnio kirjoitti ylioppilaaksi 1941 ja valmistui Kadettikoulusta 1944 ja Sotakorkeakoulusta 1956. Vuosina 1944–1957 hän toimi koulutusupseerina KTR 3:ssa sekä Karjalan tykistörykmentissä. Vuodet 1958–1962 Aarnio oli toimistoupseerina Pääesikunnassa. Vuonna 1963 Aarnio oli opettajana Tykistökoulussa ja 1964–1965 Sotakorkeakoulussa. 1966–1968 Aarnio toimi toimistopäällikkönä Puolustusministeriössä, joka tehtävä toimi porttina kansainvälisiin tehtäviin. Vuosina 1969–1971 Aarnio toimi pääesikunnan sotilasasiamiehenä Bernissä, 1972–1973 Pääesikunnan ulkomaanosaston päällikkönä ja 1974–1977 sotilasasiamiehenä Berliinissä. Sieltä palattuaan hän toimi kenttätykistön tarkastajana vuosina 1977–1981.[2]
Aarnio avioitui vuonna 1945 Paula Judith Elisabet Pirken kanssa. Heillä oli kolme tytärtä.[2]
Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Leijonan Komentajamerkki
- 3. luokan Vapauden risti
- 4. luokan Vapauden risti miekkojen kera
- Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritariristi
- Valtion ansiomerkki 30-vuotisesta palveluksesta
- YK-mitalit Kashmirin ja Kyproksen operaatioista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kadettiupseerit 1920-2010, s. 18. Kadettikunta / Upseeriliitto, 2010.
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland, s. 18. Otava, 1978. Teoksen verkkoversio.