Reino Hirva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reino Hirva
Henkilötiedot
Syntynyt 20. lokakuuta 1906
Sortavala
Kuollut 25. huhtikuuta 1990 (83 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palveluvuodet 1927 – 1966
Komentajuudet KTR 1/Pohjanmaan Tykistörykmentti (1956-58)
Sotakorkeakoulun johtaja (1961-63)
Taistelut ja sodat Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo Kenraaliluutnantti
Kunniamerkit SVR 1.lk komentajamerkki
SL komentajamerkki
VR 2 miekkojen kera

Reino Erkki Hirva (ent. Hellgren) (20. lokakuuta 1906 Sortavala25. huhtikuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti tykistön aselajissa.

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvan vanhemmat olivat ylijunailija Kaarlo Hellgren ja Juudit Saikkonen. Hirva valmistui ylioppilaaksi Sortavalan reaalilyseosta 1926 ja suuntasi sotilasuralle käymällä Kadettikurssi 10:n vuosina 1927-1929. Komentajakurssin hän kävi 1941, Sotakorkeakoulun yleisen osaston 1951 ja maanpuolustuskurssin 1962. Hirvan puoliso oli toimittaja Irja-Onerva Lamminen, ja heillä oli yksi lapsi.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadettikoulun jälkeen Hirva toimi nuorempana upseerina KTR 2:ssa 1929-1936. Vuosina 1936-1940 hän opetti Taistelukoulussa. Talvisodassa Hirva toimi Pohjois-Suomen ryhmän esikunnassa tykistökomentajana ja myöhemmin patteriston komentajana KTR 9:ssä sekä samalla 9. divisioonan tykistökomentajana. Välirauhan aikana hän toimi toimistopäällikkönä IV. armeijakunnan esikunnassa.

Jatkosodassa Hirva toimi patteriston ja tykistöryhmän komentajana KTR 18:ssa Rukajärven suunnalla. Sodan jälkeen hän toimi kouluttajana ja rykmenttiupseerina KTR 2:ssa 1945-1946 ja Tykistökoulussa 1946-1947 ja patteristonkomentajana KTR 3:ssa 1947-1948. Tykistökoulussa osastonjohtajana hän oli 1951-1956. KTR 1:ä Hirva komensi 1956-1958. Pääesikunnassa järjestelyosastoa hän johti 1958-1960 ja toimi komentopäällikkönä 1960-1961. Sotakorkeakoulun johtajana Hirva oli 1961-1963. Tykistön tarkastajana hän palveli uransa päätteeksi 1963-1966.

Hirva oli myös pidätettynä noin kaksi viikkoa ns. asekätkentäjutun yhteydessä, mutta häntä vastaan ei nostettu asiassa syytteitä.

Ylennykset: reservivänrikki 1927, vänrikki 1929, luutnantti 1931, kapteeni 1938, majuri 1941, everstiluutnantti 1948, eversti 1956, kenraalimajuri 1961, kenraaliluutnantti 1963.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]