Minnan
| Minnan | |
|---|---|
 Minnanin varianttien puhuma-alueet |
|
| Oma nimi |
bân-lâm-gú bân-lâm-gí |
| Tiedot | |
| Alue |
 Kiina Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 50,4 milj. |
| Sija | 33. |
| Kirjaimisto |
latinalainen bopomofo |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä |
siniittiset kielet min-kiina |
| ISO 639-3 | nan |
Minnan eli min nan (perinteiset merkit: 閩南語, pe̍h-ōe-jī: bân-lâm-gú tai bân-lâm-gí) on siniittinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään hieman yli 50,4 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 33. suurimman kielen, pääasiassa Etelä-Kiinassa Jiangxin, Fujianin, Guangdongin, Hainanin ja Zhejiangin maakunnissa sekä Taiwanissa.[1] Kieltä kirjoitetaan yleensä latinalaisilla kirjaimilla. Taiwanissa oli vuoteen 1945 asti käytössä japanilainen katakana-kirjaimisto, ja nykyisin minnanin kirjoittamiseen käytetään Taiwanissa latinalaisten aakkosten lisäksi myös bopomofo-merkistöä.[2][3]
Nimitys min perustuu Minyue-kuningaskuntaan, joka sijoittui Fujianin provinssin alueelle vuosina 334–110 eKr.[4]
Minnan ei ole virallinen kieli missään maassa, mutta Taiwanin murteella on ollut Taiwanissa kansalliskielen asema vuodesta 2018 lähtien.[5] Minnanin puhujia on Kiinassa ja Taiwanissa yhteensä noin 40 miljoonaa. Malesiassa, Thaimaassa, Indonesiassa ja Singaporessa puhujia on noin 5 miljoonaa.[6]
Minnan luokitellaan min-kielten ryhmään yhdessä muun muassa minbein ja mindongin kanssa. Ylemmällä tasolla se luetaan osaksi kiinan makrokieltä.[2]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Quanzhoun Hui’anin murteen äännerakenne on seuraavanlainen:
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | (m) | (n) | (ŋ) | |||
| Klusiili | tav. | p | b | t | c* | k | g | ʔ |
| asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | tav. | tɕ | ||||
| asp. | tɕʰ | |||||
| Frikatiivi | ɕ | h | ||||
Foneemin /c/ tarkka äännearvo on epäselvä: sitä voidaan pitää joko klusiilina tai lateraalina.
Lähde:[7]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɯ | u |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Vokaalit /ɔ e a/ voivat esiintyä myös nasaalisina. Tooneja on kahdeksan.
Lähde:[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Chinese, Min Nan Ethnologue. Viitattu 20.8.2014. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Chinese, Min Nan scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Min Chinese omniglot.com. Viitattu 11.2.2022.
- ↑ National languages development act passed by Legislature Taiwan Today. 26.12.2018. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Min languages 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Chen, Weirong: A Grammar of Southern Min: the Hui'an Dialect, s. 11–13. De Gruyter, 2020. ISBN 9781501517457 (englanniksi)