Taiwanin kieli
| Taiwanin kieli | |
|---|---|
.svg) Taiwanin kieltä kotona käyttävien suhteellinen osuus eri alueilla Taiwanissa: tummemman vihreillä alueilla enemmän ja vaaleammilla alueilla vähemmän. |
|
| Oma nimi |
台灣話, Tâi-oân-oē |
| Muu nimi | hokkien |
| Tiedot | |
| Alue |
 Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 15 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen (Pe̍h-ōe-jī) ja kiinalaiset kirjoitusmerkit |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä |
siniittiset kielet min-kiina minnan |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zh |
| ISO 639-2 | chi (B), zho (T) |
| ISO 639-3 | nan |
Taiwanin kieli (kiin.: 台灣話, 台語; pinyin: Táiwānhuà, Táiyǔ; Pe̍h-ōe-jī: Tâi-oân-oē, Tâi-gí) eli hokkien on siniittinen kieli, jota puhutaan Taiwanissa. Se luokitellaan eteläisiin min-murteisiin eli minnan-kiinaan.[1] Kielellä on noin 15 miljoonaa puhujaa Taiwanissa.[2] Vuonna 2010 tehdyn väestölaskennan mukaan 81,9 prosenttia maan väestöstä osasi hokkienin kieltä.[3]
Taiwanin valtio on määritellyt kielen kansalliseksi kieleksi.[4]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin pe̍h-ōe-jī- tai tâi-lô-järjestelmällä tai kiinalaisin merkein. Aiemmin Japanin vallan aikana on myös käytetty katakanaa.[5] Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan hokkieniksi vuonna 1933 ja uusi käännös julkaistiin vuonna 2021.[6][7][8]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaali | Alveolaari | Alveopalataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | tav. | p | b | t | k | g | ʔ | |
| asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | tav. | t͡s | d͡z | t͡ɕ | d͡ʑ | |||
| asp. | t͡sʰ | t͡ɕʰ | ||||
| Frikatiivi | s | ɕ | h | |||
| Likvida | l ~ r | |||||
Lähde:[9]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɔ | ||
| Avoin | a |
Tooneja on kahdeksan. Kaikki muut vokaalit lukuun ottamatta [o] ja [ə] voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:[9]
Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukusanat 1–10 taiwaniksi:[10]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| it | jī | sam | sù | ngóo | lio̍k | tshit | pat | kiú | si̍p |
| 一 | 二 | 三 | 四 | 五 | 六 | 七 | 八 | 九 | 十 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Glottolog 4.4 - Taibei Hokkien glottolog.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Otto Zwartjes, Ramón Arzápalo Marín, Thomas Cedric Smith-Stark: Lingüística Misionera IV. John Benjamins Publishing, 2009. ISBN 978-90-272-4605-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.11.2021). (englanniksi)
- ↑ Taiwanese Hokkien (Tâi-Gí） OFTaiwan. 1.5.2020. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ National languages development act passed by Legislature Taiwan Today. 26.12.2018. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Min Nan Chinese written with Katakana script scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ 本土聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經
- ↑ a b Jordan: Pronouncing Romanized Taiwanese Hokkien pages.ucsd.edu. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ The Sound of the Taiwanese Hokkien language (UDHR, Numbers, Greetings, Words & Sample Text) 14.8.2021. ILoveLanguages!. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
