Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 18

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kartat eri vuosien kuntajaotuksista

Suomessa on tehty melkoisesti kuntaliitoksia viime vuosina. Wikipediassa oleva kuntakartta taitaa puolestaan vastata tällä hetkellä voimassa olevaa kuntajakoa. Olisi hieno juttu, jos joku karttojen tekemisen hallitseva ja aiheesta innostunut tekisi karttoja eri vuosien kuntajaotuksista. Sopivia ajankohtia voisivat olla esimerkiksi

• jokin keskiaikainen kartta silloisten seurakuntien rajoista
• 1860-luvulta se vuosi, jolloin uudet kunnallislait tulivat voimaan
• itsenäistymisen jälkeinen vuosi 1918
• vuoden 1939 kuntajako
• kuntajako alueluovutusten jälkeen 1944
• kuntajako huomioiden alueluovutusten jälkeiset kuntien lakkauttamiset
• kuntajako 1981, jolloin 1960- ja 1970-lukujen kuntaliitosaalto päättyi
• kuntajako vuonna 2002, jolloin oli tehty vain muutama liitos lisää vuoden 1981 jälkeen

Useimmissa tapauksissa kuntien liitokset ovat tapahtuneet vain yhdistämällä kaksi aiempaa kuntaa. Lisäksi on tapahtunut joitakin osaliitoksia, kuten Säämingistä eteläosa liitetty Punkaharjuun. Hienoa olisi myös se, jos saataisiin aiempaa tarkempia versioita nykyisistä svg-kartoista. Itselläni ei ole taitoja tällaiseen ryhtymiseen, mutta kun tuli mieleen, niin ajattelin kirjoittaa ja toivottavasti tämä paikka oli oikea sivu uusien ideoiden esittämiseen. --Raksa123 9. huhtikuuta 2011 kello 21.51 (EEST)

Kirjallisuudesta varmaan ainakin löytyy eri ajanjaksoilta karttoja. Esimeriksi Suomen kartaston (ja Suomen historian kartaston) eri laitoksissa voi olla jotain, ja muutenkin eri ikäisissä karttakirjoissa ym. Keskiaikaisista seurakunnista esimerkiksi on erinomainen kartta Eino Jutikkalan Suomen historian kartastossa, ja uudempaakin voi katsoa.--Urjanhai 10. huhtikuuta 2011 kello 01.26 (EEST)

Suomalaiset rekisterinumerot

Miksi ihmeessä Suomessa käytetään erilaisia rekisterinumeroita autoille (kirjainosa ensin) kuin traktoreille ja muille työkoneille (numero-osa ensin)? JIP 10. huhtikuuta 2011 kello 20.18 (EEST)

Veikkaisin siksi, että ovat eri rekistereitä eikä haluta ajoneuvorekistereiden sekoittuvan toisiinsa. Pitke 10. huhtikuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

Yksi syy voi olla se, että näin rekisterinumerot eivät lopu kesken. --Compance 11. huhtikuuta 2011 kello 20.42 (EEST)

Kylien väkiluvut

Esimerkiksi artikkelissa Suistamo on kohdassa Kylät lueteltu eri kylien väestömäärät 1.1. vuonna 1937. Tietääkö joku seuraaviin juttuihin vastauksia:

• Mistä tällaiset kylien väkiluvut voi löytää?
• Mahtaako tietoja löytyä myös väestön äidinkielestä (suomi/ruotsi) ja uskonnosta (luterilaiset/ortodoksit)?
• Mistä lähtien ja mihin saakka väestötietoja on tilastoitu kylän tarkkuudella? (Enää tuollaisia tietojahan ei tilastoida kylittäin...)

En ole kiinnostunut erityisesti Suistamon tilanteesta, vaan siitä mahtaisiko tällaisia tietoja olla jossain painetuissa kirjoissa tai jopa digitoituna Internetissä, kun artikkeliin ei ole merkitty niille mitään lähdettä. --Raksa123 10. huhtikuuta 2011 kello 21.54 (EEST)

Käsittääkseni kyläkohtaisia väestötietoja ei viranomaisten puolesta ole olemassa. Henkikirjoissa kylien väestö on tosin lueteltu, mutta yhteenvetotilastoja ei ole tehty (paitsi jos joku ahkera sukutukija on sellaisen julkaissut). Kielestä en osaa sanoa, koska olen tutkinut vain suomenkielisiä seurakuntia. Uskonto on helppo/helpohko, koska ne ovat eri seurakuntia, mutta vaatii kaksinkertaista sormilaskua (ev.lut. + ort. srk). Ainoa mahdollisuus löytää väestötietoja kylittäin on jonkun sukututkijan sivusto (tai kirja), jossa hän on tehnyt tilastoja kylän väestöstä. Mutuna sanoisin, että parhaimmat mahdollisuudet löytää tällaisia on luovutetun Karjalan alueelta, josta on jopa joitan henkikirjoja julkaistu kirjamuodossa.--Nedergard 10. huhtikuuta 2011 kello 22.24 (EEST)

Joihinkin pitäjänhistorioihinhan tuollaisia tietoja voisi ehkä sisältyä. Ja samoin, jos luovutetusta karjalasta on tehty kyläkirjoja, niissä on saatettu luetella jopa koko kylän väestö nimeltä. Silloin joissain kyläkirjoissa voisi kuvitella olevan myös väkilukutietoja. Ja muutakin paikallishistoriallista tutkimusta voi katsoa. Ja jos tiedot ovat Wikipedian artikkelissa, niin voi myös koettaa kysyä lähdettä tietojen lisääjältä, jos hän vielä on aktiivinen Wikipediassa (tai jos ei olisikaan, niin sähköposti voi vielä toimia). --Urjanhai 11. huhtikuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Suistamo-artikkelissa nuo tiedot sisältänyt lisäys näkyi olleen kyseisen käyttäjän ainoa muokkaus ja tapahtuneen vuonna 2008 eikä käyttäjä näytä asettaneen sähköpostin lähetysmahdollisuutta, mutta hyvin luultavasti tieto on peräisin jostain kahdessa edellisessä kommentissa esitetyn tyyppisestä lähteestä, jota voisi koettaa kirjastoista etsiä (ellei netissä satu olemaan). Yleisesti ottaen tuollaisten tietojen löytyminen voi vaihdella tapauskohtaisesti sen mukaan millaista tutkimusta miltäkin alueelta on julkaistu (ellei sitten jollekin tule mieleen esim. jotain kattavaa tilastolähdettä, joissa kuitenkin tiedot arvatenkin ovat enemmänkin kunnittain).--Urjanhai 11. huhtikuuta 2011 kello 21.59 (EEST)

Hyviä saippuakuplia

Onko kenelläkään ohjetta hyvän saippuakuplaliemen valmistamiseen? Itse tehdyt eivät ole oikein toimineet yhtä hyvin kuin kaupasta ostetut. --Rikko 11. huhtikuuta 2011 kello 19.12 (EEST)

Piti vielä varmistaa oliko muistikuvani myytti vai ei ja vaikuttaisi että ei: saippuakuplakin kertoo että sokerin lisääminen saippuaveteen parantaa seosta. Pienenä äitini teki saippuakuplaveden fairysta ja vedestä ja lisäsi hieman sokeria joukkoon (jota aina ihmettelin). Valitettavasti mittasuhteita en tähän hätään saa kasaan mutta kannattaa lisätä ½ - 1 teelusikallista sokeria veteen ja kokeilla :) --Agony (o_O) 11. huhtikuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

Näemmä Strömsössä on annettu tällainen resepti:[1]. Vaatimattomalla ruotsintaidollani käännettynä se tarkoittanee 6 osaa vettä, 3 osaa tiskiainetta ja 1 osa siirappia. --Otrfan 12. huhtikuuta 2011 kello 00.30 (EEST)

Vettä, hiiivaa sokeria.. Kommentin jätti 82.128.173.139 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipedian Waalikone?

Saako tällä sivulla kysyä ehdokkaiden kannoista? --(λ (?) (!)) 16. huhtikuuta 2011 kello 17.39 (EEST)

Eli vaalikoneiden ulkopuolisest. Esim. jos olen urbaani korkeakoulutettu viheriä, haluan tietää, kuka ehdokkaista vastustaa lisäydinvoimaa ja maahanmuuttorajoitteita, kannattaa kannabiksen kotikasvatuksen laillistamista ja edullisempia asuntoja, tai sitten jos olen oikeistolainen lyhyttukkainen ammattikoulutettu, haluan ehdokkaan joka pysäyttäisi maahanmuuton, vähentäisi tuloverotusta muilta paitsi rikkailta ja kannattaisi palkka-armeijaa? esim, siis. ;) --(λ (?) (!)) 16. huhtikuuta 2011 kello 17.49 (EEST)

kainuulaisista kansanedustajista

Onko ikinä ennen tämän meidän katoavan maakuntamme edustajia valittu eduskuntaan kerralla viittä tai ainakaan viidestä puolueesta? En jaksa nyt tarkistaa, Kun olen toimitsijana taas ihan kerran ihan sekaisin. --Höyhens 18. huhtikuuta 2011 kello 03.44 (EEST)

Siitä päätellen, ettei edes Kainari uutisoinut historiallisena, niin varmaankin on, jos ei ehkä viidestä puolueesta. Iivarius 19. huhtikuuta 2011 kello 09.17 (EEST)

Tuolla [2] ohimennen mainitaan, että "vastaavaa menestystä joudutaan hakemaan 30 vuoden takaa". Iivarius 22. huhtikuuta 2011 kello 15.07 (EEST)

Arabiliitto ja Libyan ilmatila

On mielenkiintoista pohtia sitä, miksi Arabiliitto antoi tukensa Libyan ilmatilan sulkemiselle. Ymmärsivätkö he sitä, mihin se johtaa? Oliko niin, että he katsoivat paremmaksi olla tässä vaiheessa lännen leirissä, jotta ikäänkuin samalla puolella oleva länsi ei sitten antaisi tulevissa kapinayrityksissä heidän hallituksiaan vastaan nousseille sotilaallista tukea?Kommentin jätti 194.111.66.13 (keskustelu – muokkaukset) 20. maaliskuuta 2011 kello 15.37

Vahvemman – ja siksi todennäköisen voittajan – puolella on mukavampi olla. Sen näkee Wikipediastakin. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 10.52 (EET)

Voisitko kenties tarkentaa? Miten sen näkee Wikipediasta, että voittajan puolella on mukava olla? --RION (löpinäsivu - ediittilista) 26. huhtikuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Luultavasti useimmat päätöslauselmaa vastustamatta jättäneet maat ja -järjestöt kuvittelivat että toimet jäisivät lentokieltoon. Pelkkä lentokielto olisi tuskin vaikuttanut yhtään mihinkään, Gaddafin joukoillahan oli tuskin enempää kuin parikymmentä taistelukonetta, ja niillä oli jo ehditty pommittaa vastapuolen asevarikkoja tms. Lentokieltoahan oli vaadittu BBC:llä jo viikkokausia kapinallisten suulla, eikä sille enää löytynyt vastaanpanijoita, kun sitä perusteltiin siviilien suojelulla, ja kai se nähtiin pieneksi myönnytykseksi kapinallisten suuntaan. Se ensi-iskuhan oli sitten aika raju (110 risteilyohjusta jne.) ja sai Arabiliiton ja Putinin ärähtämään. Vasta panssarivaunujen ja huoltokuljetusten pommittaminen sai hyökkäyksen kohti Bengasia pysähtymään. --Mikko Paananen 26. huhtikuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Warrella Virran varrelle virran

Kirka laulaa laulussaan kaikenlaista mitä hän pystyy tekemään Olavi Virralta lainaamallaan Warrella: Hän lähtee kaverinsa kanssa "tuuliin raikkaisiin" ja hän löytää reitin "Warrelle Virran" ja lähtee sitten "uimaan vaan" Warrella Virran. Kertosäkeessä hän muistuttaa kenen autolla hän on ja missä: "Warrella Virran, varrella virran". Yöllä hän herää, menee rannalle parkeeratulle "Warrelle Virran" ja podiskelee syitä näkemäänsä kuolleeseen kalaan "mielessäin, Warrella Virran". Hän nostaa kalan konepellille ja "Kalan kuolleen silloin näin Warrella Virran". Virran Warrella ei olisi pitänyt lähteä liikkeelle, koska lekuri sanoi että "tyhmää että lähdettiin, Warrelle Virran". Auto saastuttaa niin, että "siellä puutkin kellastuu Warrella Virran". Tulevaisuudessa autoa käytetään myös puskukoneena, koska "pääkallo löytyy valkoinen, Warrella Virran". Mistä johtuneekaan, että aina laulun kuullessaan ajattelee vain Virran Warrea ja mitä kaikkea sillä voikaan tehdä? PS. Missä laulussa on lauletaankaan suomeksi käännettynä "Sokeri-vauva-rakkaus (2x), en halunnut tehdä sinua siniseksi"? --194.137.250.72 21. huhtikuuta 2011 kello 15.19 (EEST)

a) Ks. Assosiaatio/Mielleyhtymä (ei ole valitettavasti artikkelia). Kalle Päätalon versio "Virralla Warren" on muuten elokuvassa Pitkä kuuma kesä. b) The Rubettes: Sugar Baby Love (1974) Löytyy myös YouTubesta. --Jarmo Turunen 24. huhtikuuta 2011 kello 23.16 (EEST)

Mikä lastensävelmä tämä on?

Lapsuudessani ammoisella 1980-luvulla kuulin jostain lastensävelmän joka meni jotenkin näin:

Pöllö istu puussa,
Ei oo pöllöllä hampaita suussa.
Suuret on silmät ja suuri on pää
Eikä se sano että mää mää mää
Vaan huu, huu-uu, huu-uu.

Mikä sävelmä tuo on, kuka se on esittänyt ja koska? JIP 24. huhtikuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

Ainakin Youtubesta löytyy nimellä Pöllörock. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 20.00 (EEST)

Helmet-haku antaa aika monta esittäjää. Iivarius 24. huhtikuuta 2011 kello 21.09 (EEST)

Youtubesta löytyy Pöllörock-nimellä, ja niin löytyy useimmista laulukirjoistakin. --RION (löpinäsivu - ediittilista) 27. huhtikuuta 2011 kello 15.08 (EEST)

Äänitearkistosta löytyy säveltäjä ja sanoittaja. --Soppakanuuna 27. huhtikuuta 2011 kello 22.27 (EEST)

Suomennusapua

Kirjoittaisin mielellään lähitulevaisuudessa artikkelin Toyotomi Hideyoshin Korean kampanjasta, mutta en ole vielä aivan varma sopivasta suomenkielisestä nimestä. Lähteitä riittää omasta takaa vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat kaikki englanniksi. Tosin eipä tuo muillakaan kielillä ole täysin yksiselitteistä, sillä esimerkiksi en-wikin artikkeleissa käytetään vuorotellen termejä Hideyoshi's invasions of Korea, Seven Year War ja Imjin War. Ja kyseessähän on tosiaan kahden invaasion rypäs. Eli mikä nimi olisi paras itse artikkelin nimeksi? En-wikimäinen Japanin hyökkäykset Koreaan (1592–1598)? --MrFinland 28. huhtikuuta 2011 kello 23.20 (EEST)

Artikkeli on helppo siirtää uudelle nimelle, joten ei kannata nimiongelman ainakaan estää aloittamista. --Harriv 28. huhtikuuta 2011 kello 23.28 (EEST)

Mikä elokuva?

Pitkään pohdiskellut että mikähän mahtoi olla eräs elokuva, joka televisiossa on esitetty ainakin pari kertaa joskus 2000-luvun aikana Nelosella. Se oli jotain ööh, korealais/japanilaistuotantoa? Siinä joku yhtiön johtaja(?) etsi työntekijää ja pitää työhaastatteluja, kunnes palkkaa erään kauniin naisen. Hän ihastuu naiseen ja he alkavat ajan myötä seurustella. Ajan myötä selviää että nainen ei ole sitä millalaisen kuvan mies hänestä on saanut. Eräässä kohtauksessa nainen alkaa lävistää miestä piikeillä ja sitten leikkaa jalkaterän irti. Sit lopussa selviääkin että äskeinen olikin unta ja nainen nukkuu hänen vieressään sängyssä. Elokuva oli kielletty alle 18-vuotiailta. Mahtaako kukaan muistaa mikä elokuvan nimi oli? --Ville Siliämaa 29. huhtikuuta 2011 kello 10.17 (EEST)

Audition. -88.112.195.174 29. huhtikuuta 2011 kello 10.20 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta, tuo juuri. --Ville Siliämaa 29. huhtikuuta 2011 kello 10.22 (EEST)

Kestävä mutta kevyt puu, jota saisi n. 100 x 120 -parruna askarteluun

Onko muuta samassa paino/kestävyysluokassa kuin paulovnia? Onko mitään saumaa saada paulovniaa mainitussa koossa Suomesta tai vaikka Ruotsista tai Eestistä? Mitä sanovat puutyöharrastajat? Pitke 1. toukokuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Legot ja tuotesuoja

Olen kuvitellut aina että rakennuspalikkasarja Lego olisi mallilltaan tuotesuojattu tai patentoitu. Tuolla tosielämässä vieraillessani tuli erään ihan merkittävän ja yleensä asiallisesti toimivan knaupan hyllyllä vastaan kiinalainen Lego-kopio, ainakin laatikon perusteella palikoiden rakenne oli samanlainen. Mikähän on Lego-rakennussarjan tuotesuoja nykyisellään, onko jokin suoja-aika rauennut vai onko kopiomyynti vain suuren ja mahtavan kiinalaisleluteollisuuden ja suomalaisen vähittäismyyjän omapäisyyttä? Terv. --Riisipuuro 1. toukokuuta 2011 kello 12.00 (EEST)--

Legoista en tiedä, mutta myös esimerkiksi Brio-junaradoista myydään yhteensopivia halpakopioita Ikeassa ja Biltemassa, kummassakin omanlaisiaan. Ehkäpä tuotesuoja ei ulotu Kiinaan asti tai sitten piratismille ei käytännössä voida mitään. -88.112.195.174 1. toukokuuta 2011 kello 13.30 (EEST)

Taitaa tosiaan olla käytännössä piraattitavaraa. Pisti vaan silmään, sillä nimenomaan Legon kopioita ei ole pahemmin näkynyt, vaikka palikka olisi varmaankin niitä tuottoisimpia ja yksinkertaisimpia kopioitavia. Terv. --Riisipuuro 1. toukokuuta 2011 kello 15.52 (EEST)--

Legopalikat on tehty sen verran tiukoilla toleransseilla ettei ihan joka paja pysty tasalaatuisesti niitä suuria määriä tuottamaan. --Harriv 1. toukokuuta 2011 kello 18.02 (EEST)

No, itsellä kun on vastaan tullut todella nopeasti ja jokseenkin laadukkaasti luvatta kopioituja kännykänkuoria ja niitäkin kun kuulemma tehdään todella paljon, niin uskoisin lgopalikankin kopioinnin onnistuvan monelta. Varmaankin kuitenkin totta että mekanismi yksinkertaisuudessaankin vaatinee varsin tiukkoja toleransseja. Terv. --Riisipuuro 1. toukokuuta 2011 kello 19.33 (EEST)--

Muistaakseni noista lego-kopioista on käyty oikeuttakin jokunen vuosi sitten Suomessa. Ilmeisesti eivät kieltäneet myyntiä. Markkinointiahan ne yleensä tällaisissa tapauksissa rajoittaa. --Anr 1. toukokuuta 2011 kello 17.46 (EEST)

Perusmekanismi on sen verran yksinkertainen mutta omintakeinen (levy/pyöreä nappula+naaraskpl/levy) jotta ihmetellä täytyy jos tuota saisi kopioida/myydä, mikäli tuote on suojattu. Vaikka ihmeitähän se on maailma täynnä. NO, joka tapauksessa tuote on ilmeisesti suojattu. Terv. --Riisipuuro 1. toukokuuta 2011 kello 19.33 (EEST)--

En-wikissä on juttua Legon patenteista: en:The LEGO Group --Otrfan 1. toukokuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

NO tosiaan, eikä tullut katsottua aikaisemmin. Mielenkiintoista, kiitokset vinkistä. Terv. --Riisipuuro 1. toukokuuta 2011 kello 20.46 (EEST)--

Käyttäjästä

Kuka mahtaa olla pitkäaikaisin suomenkielisen Wikipedian käyttäjä, joka on edelleen aktiivinen?--Bluto 1. toukokuuta 2011 kello 17.50 (EEST)

Veikkaisin jotakuta näistä kolmesta: Otrfan, Quadriplegia tai Anr. Heillä on ainakin suurimmat muokkausmäärät. --♫RION (löpinäsivu - ediittilista) 1. toukokuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Taitaa olla Käyttäjä:Cimon Avaro – ainakin sanoo UID:nsa olevan 2. Ykkönen on muistaakseni Käyttäjä:Brion VIBBER. --Otrfan 1. toukokuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Käyttäjiä oli jo ennen MediaWikiin siirtymistä. Cimon varmaan osaa kertoa onko muita siltä ajalta vielä aktiivisia. --Harriv 1. toukokuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Vaalivirkailijat ja äänestäminen

Minun käsitykseni mukaan suomalainen henkilö ei voi toimia vaalivirkailijana (kuten äänten vastaanottajana tai ääntenlaskijana) vaaleissa joissa on itse ehdolla. Vaalivirkailija voi kuitenkin itse äänestää, kunhan jättää äänensä jollekin muulle vaalivirkailijalle kuin itselleen. Onko Suomen lain perusteella oikeasti näin? JIP 17. huhtikuuta 2011 kello 22.20 (EEST)

Vaalilaissa sanotaan, että ehdokas ei voi toimia vaalitoimitsijana. Laissa ei nähdäkseni anneta mitään ohjeita vaalitoimitsijan omasta äänestämisestä, mutta lienee selvää että vaalitoimitsijoillakin on äänioikeus. Käytännössä äänestäminen ilman toisia virkailijoita ei tietenkään onnistu, koska vaalitoimitsijoita on paikalla aina useita. Äänestyslippua ei jätetä kellekään virkailijalle vaan äänestäjä laittaa sen itse uurnaan virkailijan leimattua sen. -85.156.225.151 18. huhtikuuta 2011 kello 00.03 (EEST)

Kunnallisvaaleissa myös ehdokas voi olla vaalialautakunnassa kait? 153.1.31.139 19. huhtikuuta 2011 kello 09.06 (EEST)

Vaalilaki koskee yhtä lailla kunnallisvaaleja. Vaalilautakunta, vaalitoimikunta ja vaalitoimitsijat ovat kolme eri asiaa. Samasta laista: "Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa." Ja: "Vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä." -85.156.225.151 19. huhtikuuta 2011 kello 09.34 (EEST)

Tuo koskee vaalipiirilautakuntaa. 153.1.31.139 3. toukokuuta 2011 kello 10.01 (EEST)

Taitaa mennä osittain sanat sekaisin tässä keskustelussa. Vaalilaki ei tunne "vaalivirkailijaa".

Tavallisesti varsinaisena vaalipäivänä äänestypaikoilla (kaikenmaailman kouluilla ja virastotaloilla ja semmottisissa mitä mistäkin kunnossa löytyy) toimii "vaalilautakunta", jossa on monia jäseniä (15§ ja 16§). Ei kait yleisesti siellä toimimiseen ole ehdokkaillekaan rajoitteita?! Jos on, nii missä kohdin lakia? Ehdokkaan "vaaliavustajana" toimimisesta sen sijaan on rajoitus (73§).

"Vaalitoimitsijat" toimittavat taas ennakkoäänestystä / kotiäänestystä ja siihen on rajoitus ehdokkaille (17§). Ehdokas ei kelpaa tähän hommaan. (Ennakkoääntä ei ehdokas voi siis jättää olemalla itse hoitamassa toimitusta.)

Keskusvaalilautakunta ja vaalipiirilautakunta ovat taas asioita erikseen, joissa toimimista on rajoitettu, mutta nämä eivät toimi suoraan äänestyspaikoilla siinä arkisessa äänestysaskareessa...

Periaate on käsittääkseni se, että ehdokas ei saa olla yksin käsittelemässä omaa ääntään tai auttamassa jotakuta heikkokuntoista - riskinä omaan pussiin pelaaminen. Hän ei saa olla myöskään ratkaisemassa mahdollisesti itseäänkin koskevia asioita korkeammissa vaaleja hoitavissa keskusportaissa. --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2011 kello 17.37 (EEST)

Kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Mietin ryhtymistä ensi vuoden syksyllä kunnallisvaaliehdokkaaksi suurehkoon kaupunkiin suurehkon puolueen listoilta. Oletetaan, että läpäisen puolueen testit ja pääsen ehdokkaaksi. Millä teemoilla yleisesti ottaen pääsee parhaiten läpi kaupunginvaltuustoon? Löytyykö tilastoja tai luotettavaa mutu-tuntumaa? --Peltimikko 20. huhtikuuta 2011 kello 16.35 (EEST)

Voisi kuvitella että kysymykseen tulevat teemat ehkä ainakin vaihtelisivat puolueittain.--Urjanhai 20. huhtikuuta 2011 kello 16.41 (EEST)

Eikö vastauksen pitäisi riippua siitä, mitä puoluetta edustat? Samat teemat eivät varmaan pure kokoomuksen ja vasemmistoliiton äänestäjiin, tai vihreiden ja perussuomalaisten. Vai ovatko ideologiat jo tosiaan näin kuolleet, että tällaisia pitää täällä kysellä? No, Urjanhai ehtikin näköjään jo kysymään samaa ensin. --Risukarhi 20. huhtikuuta 2011 kello 16.42 (EEST)

Kannattaa luvata, että pitää lasten, vanhusten ja köyhien puolta, laskee kunnallisveroa ja hommaa kaikille töitä.--Tanár 20. huhtikuuta 2011 kello 22.33 (EEST)

Lapset, vanhukset ja köyhät ovat kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden sydänasia. Irtoaisiko jotain tarkempaa? Kunnallisveron korotuksesta: viimeksi kun olin paikallisessa vaaliväittelyssä, niin kaikki ehdokkaat (riippumatta puolueesta) olivat valmiita nostamaan kunnallisveroa. Tosin kommunistien edustaja (joka oli tilaisuuden väriläiskä) muistutti, että se rankaisee tasaverona kaikkein köyhimpiä. Työttömyydestä: Tällä hetkellä kaupunki tarjoaa runsaasti töitä sairaan- ja vanhustenhoitajana, mutta kuinka moni työtön haluaa tehdä näitä "paskaduuneja"© ? --Peltimikko 20. huhtikuuta 2011 kello 22.52 (EEST)

Teemoilla ei ole juuri mitään merkitystä. Jos olet paikkakunnalla tunnettu, sinulla on hyvät verkostot, viitsit tehdä vaalityötä, uhraat rahaa mainontaan ja edustat puoluetta, joka saa paikkakunnalla valtuustoon yleensä useita paikkoja ja jolla ei ole liian monta valovoimaisempaa ehdokasta, pääset läpi. -88.112.195.174 21. huhtikuuta 2011 kello 00.13 (EEST)

Sellaisella, joka puree niihin äänestäjäryhmiin, joiden äänestysvarmuus on hyvä (=ei nuoret). Uskottavuutta tarvitaan sen verran, että olet uskottava väittämäsi asian ajajana. Kaksikymppinen ajamassa eläkeläisten asioita ei toimisi. Joukosta erottuminen on helppoa, mutta pellet/poikkeavat saa yleensä vähän ääniä. Ainoastaan keskinkertaisuudella menestyy kun pitää koota paljon ääniä. Eli kaikkien kaveri -linjalla. Sillä ainoastaan sellaisia äänestetään, joista pidetään. Mielipiteen täyskäännös-esimerkki on tästä hyvä osoitus - jos sellainen ehdokas, josta pidät tekee täyskäännöksen niin olet taipuvainen näkemään hänet avaramielisenä/joustavana, mutta jos sellainen josta et pidä, niin silloin kyseessä on takinkääntäjä. Logiikka/järki on useimpien äänestäjien kohdalla tekosyy, jolla perustellaan itselle muuten hyvältä tuntuvaa intuitiivista valintaa. Puhtaalla järkilinjalla ei ole kai koskaan oltu äänikuninkaita. Kova jalkatyö ja ylivoimaisen kampanjatiimin (=social proof) kokoaminen on tärkeää. --Ras 22. huhtikuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Kiitän mainioista vastauksistanne. --Peltimikko 27. huhtikuuta 2011 kello 12.50 (EEST)

Pakko palata tähän vielä vähän: Onko tarkoituksesi tosiaan valita ajettavaksesi vaaliteemat, joilla saa mahdollisimman paljon ääniä vai teemat, jotka ovat sinun itsesi mielestä tärkeitä? Entä sitten jos nuo kaksi asiaa ovat ristiriidassa? Vaikuttaa jotenkin epärehelliseltä... Jotenkin ajattelisi poliitikkojen olevan niin kirkasotsaisia, että he kaikki kampanjoisivat omilla mielipiteillään, eikä vain myyvillä mielipiteillä. Tosin tuo ei taida toteutua kuin saduissa. --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2011 kello 23.07 (EEST)

Ensin pitänee hankkia mahdollisimman paljon ääniä, jotta pääsee asioista päättäviin lautakuntiin ja liikelaitosten hallituksiin. Totta kai on kova hinku päästä elimiin, jotka päättävät kaava-asioista, liikelaitoksista, lasten hoitopaikoista yms. Mutta noihin on kova hinku kaikilla muillakin valtuutetuilla, joten pitänee ensin kerätä mahdollisimman suuri äänimäärä, jotta pääsee valitsemaan itselleen kiinnostavimmat vakanssit. (Vahinko ettei wikipediassa ahkerointia voi käyttää vaaliaseena. ;) ) --Peltimikko 29. huhtikuuta 2011 kello 11.21 (EEST)

Valtuutetut saavat käytännössä kaikki paikat mitä haluavat (lautakuntapuheenjohtajien pitää jopa olla valtuutettuja), joten sinne asti pääsyyn kannattaa todella pyrkiä. Kovia tiimipelaajia eli ns. järjestöväkeä yleensä luvataan palkita asianmukaisesti (tekevät suurimman osan yhteisestä työstä, samoin kuin ulosjäävät keräävät usein enemmistön listan äänistä), mutta kokemus on osoittanut että puheet ovat toista kuin teot. Monesti jäljelle jää toisarvoisia lautakuntajäsenyyksiä ja erityisesti varajäsenyyksiä. Valtaa ahnehditaan usein liikaa, jolloin oma jaksaminen ja seuraaviin vaaleihin kasvattaminen jää huomiotta. Kylillä tunnetut ihmiset (opettajat, pollarit) saa yleensä paljon ääniä, vaikka tulisivat valmiiseen pöytään. Se sitten voi ottaa pannuun rannalle jääneitä "puolueen ihmisiä". Kannattaa varmaan pyrkiä tekemään osansa jo ennen vaaleja. Sillä vaikka menisikin läpi ei yksin saa aikaan kuin paljon puhetta ja turhia valtuustoaloitteita. Tekoja varten pitää saada ensin oma valtuustoryhmä puolelleen, sitten ryhmän neuvottelijan (joiden hlökohtaiset näkemykset näkyvät luottamushenkilöpaikkajaossakin) pitää vielä vakuuttaa riittävän monta muuta kollegaansa. Virallisesti kaikki päätöksenteko tapahtuu valtuustosalissa, mutta käytännössä kaikki merkittävät asiat sovitaan ennalta valtuustoryhmien kesken. Salissa populistit ja änkyrät nousevat parrasvaloihin. Harva enää on käännettävissä, vaikka paljon vakuutellaankin. Paljolti esiinnytään salin yleisölle ja lehtimiehille. --Ras 2. toukokuuta 2011 kello 07.01 (EEST)

Koira irrallaan

Tietääkseni koiria ei saa pitää irrallaan kaupungissa, paitsi koira-aitauksissa. Koskeeko sama kielto kaikenkokoisia koiria ja mikäli koira on täysin omistajansa hallinnassa ja muutenkin kiltti, jota ei kiinnosta ihmiset tai eläimet? Ellei, niin eikö pitäisi ajatella niitä joilla on koirafobia? --Honeywell 27. huhtikuuta 2011 kello 14.46 (EEST)

Järjestyslaki 14§ sanoo "..koiran omistajan tai haltijan on pidettävä koira taajamassa kytkettynä". Lopuksi tarkennetaan ettei koske esimerkiksi opas- ja poliisikoiria eikä myöskään suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa tai aidattua jaloittelualuetta. Laki ei ota kantaa koiran ominaisuuksiin tai koirafobioihin, toki on huomaavaista ajatella myös muita. Laki löytyy täältä. --Harriv 27. huhtikuuta 2011 kello 15.09 (EEST)

Ei hitsi, onko tuo ihan laissakin määrätty?! Mä ainakin aion jatkossakin pitää koiraaani irti, ei siitä ole kukaan valittanut ja joskus harvoin kun on joku pelokas ihminen hidastanut vauhtaan koirani nähdessään, niin olen sanonut hänelle lempeällä äänellä että tule vain, ei tarvitse pelätä ja molemmille osapuolille jäi hyvä mieli. Kun minä sen kerta hallitsen niin miksi täytyisi pitää kiinni? Ihme lakeja.. ––Crimson Cherry Blossom™ 28. huhtikuuta 2011 kello 22.50 (EEST)

Ei le yllättävää se että pidät koiraa irrallaan , vaan se sinulla on koira lemmikkinä :D 86.114.146.18 28. huhtikuuta 2011 kello 23.05 (EEST)

Ja miksi minun täytyy pitää turvavyötä kun osaan ajaa autoa, tai kypärää kun osaan ajan moottoripyörää. Ihme lakeja.--Tanár 29. huhtikuuta 2011 kello 13.47 (EEST)

Täysin omistajansa hallussa olevaa eläintä ei olekaan. Ja entäs sitten kun vastaan tulee koira, joka ei ole lainkaan omistajansa hallussa? Vapaana oleva koira myös häiritsee ainakin kaupungin ulkopuolella usein villieläimiä ja niiden poikasia. Todella herttaista katseltavaa, kun erään lähinaapurin koira ajaa rusakkoa takaa ja täti huutelee 200 metrin päässä Turre-kultaa takaisin. Ihme lakeja, tosiaan... --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Kaikkien koirien ja kaikkien tilanteiden ja kaikkien koiranomistajien osalta koirien hallitseminen on mahdotonta. Vaikka olis pantakin kaulassa ja koira remmissä, välillä nekin pettävät koiran riehaantuessa ja tulee vahinkoja (kovin kulunut tai liian hentorakenteinen panta / remmi). Eikä ole lähdetty yrittämään erotella asiaa esim. koiran koon mukaan: ihan pienimmät koirat eivät nyt kovin pahaa jälkeä saa aikaan purressaan. --Aulis Eskola 28. huhtikuuta 2011 kello 23.06 (EEST)

Ei tosiaan pienet koirat pahaa tee, mutta selitäpä se koirapelkoiselle ihmiselle. Tuttavan 4-vuotiaan lapsen ajoi pari vuotta sitten irrallaan ollut isokokoinen sekarotuinen rakki marjapensaan alle ja jäi viereen haukkumaan. Lapsi pelkää nykyäänkin, jopa niitä chiuhuahua...whatever-koiriakin. Siinä ei paljon auta tuntemattoman tyypin huutelut, että "se on ihan kiltti" kun lapsi huutaa hysteerisenä kun koira tuttavallisesti kuolaa housuja. --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2011 kello 23.12 (EEST)

Toinen lapsinäkökulma on se että mitä seuraa kun "arvaamaton" nuori ihminen kohtaa koiran. Koira voi kulkea nätisti rinnalla mutta 3-vuotias päättää kokeilla jotain aikuisen (ja koiran) näkökulmasta täysin käsittämätöntä.. --Harriv 28. huhtikuuta 2011 kello 23.16 (EEST)

Itseäni haittaa suuresti kun rullaluistelen ja koiria saa pelätä kokoon tai ulkomuotoon katsomatta. Viimekesänä kävi sikäli onnekkaasti kun eräs iso koira hyökkäsi kimppuuni, että ulkoiluttajana oli aikuinen nainen, jos joku pikkutyttö olisi kävelyttänyt koiraa olisi minulle käynyt huonosti. Eläin toimii vaistojen varassa, eikä siten ole aina hoitajan kontrollissa. 86.114.146.18 28. huhtikuuta 2011 kello 23.22 (EEST)

Koirien kiinnipitovelvollisuushan taajamassa käsitetään yleensä toisten ihmisten/lemmikkien suojeluksi. Monet eivät tiedä/tajua, että taajamankaan ulkopuolella ei saa pitää aina koiraa kytkemättömänä. Mieleen muistuu kerta, kun kohtasin pienen mäyräkoiran yksinään metsässä räksyttämässä korpin pesäpuun alla pesintäaikaan. Siinä joku fiksu ulkoili "virkistysmetsässään" koiransa kanssa. Kun sitten kommentoin ulkoilijalle, että "koira pitäis pitää kiinni pesintäaikaan", niin vastaus oli, että "mitä pahaa meidän ihana pieni Pirre-koira vois kellekään tehdä?" Jatkoin matkaa. Laithan ei ole tehty tyhmiä eläimiä varten, vaan tyhmiä ihmisiä varten. Gopase+f 28. huhtikuuta 2011 kello 23.30 (EEST)

Tämä vanha kunnon "juu mutta meidän koira..." on ihan hohhoi. Samaa sukua kuin "juu mutta minä olen aina hyvin varovainen kun ajan nauttineena". Se koira pitää pitää kiinni, se on laki. Eikä pelkästään laki, vaan nykyisin ihanan harvinaista huomaavaisuutta kanssaihmistä kohtaan. Suurin osa Suomen koirista kuitenkin elää alueilla, joissa vastaan voi tulla vikkapa a) pikkulapsi, pyöräilijä, hiihtäjä, lenkkeilijä tai muu nopeasti liikkuva, saalistusviettiä kutkuttava vilahtaja b) koirapelosta kärsivä, c) hienoihin pukeutunut, jolle parista "harmittomasta" tassunjäljestä tulee kymmenien eurojen kuivapesumaksut, d) karannut koira, e) jokin muu. Kukaan koiran omistaja ei voi taata eläimestään täydellistä kontrollia kaikissa mahdollisissa tilanteissa, mutta kunnon remmi + panta/valjaat antaa jo ihan hyvän fyysisen välineen estää ryntäys vaikka auton alle tai hiihtäjän sääreen. Vahingon jo tapahduttua onkin hyvä selitellä että ei se meidän Rekku ennen ikinä mitään tehnyt. Satunnaisen vastaantulevan koirayksilön luotettavuutta ei voi millään tavalla arvioida riittävästi (= esim. poliisilla ei ole keinoja valvoa sitä, että vain kilttejä koiria pidetään irrallaan), siispä on reilumpaa että kaikki koirat pidetään kiinni yllä lueteltuja erityisalueita lukuun ottamatta. Pitke 29. huhtikuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

Näin asiakaspalveluhenkilönä ja asiakkaiden kotona vieraillessa olen huomannut että eniten kannattaa varoa koiria joiden omistaja sanoo ettei ne mitään tee ja ovat täysin harmittomia tai kaikkein pienimpiä koiralajeja joitten itsetunto ei ole kovin korkealla vaan pitää yrittää esittää isompaa kuin on. Lähes (ei tetenkään aina) suurempien koirin kanssa tulee ihan hyvin toimeen kunhan toimii oikein lähestyy niitä oikealla asenteella. Eihän pienin koirien puremat mitään vaarallisia yleinsä ole, mutta ei kovin mukaviakaan ole. Tosin jos on erittäin pelokas koirien suhteen niin jotkut niistä tulkitsevat tilanteen väärin ja yrittävät hyökätä kimppuun. Ongelmakoirat ovat sitten asia erikseen.--J Hazard 29. huhtikuuta 2011 kello 03.51 (EEST)

Tästä muodostuikin kunnon keskustelu, kiitos vastauksista. --Honeywell 3. toukokuuta 2011 kello 14.24 (EEST)

Kuka johta wikipediaa?

Onko wikipediassa ketään johtajaa tai jonkinlaista johtokuntaa? --tyytymc 2. toukokuuta 2011 kello 17.22 (EEST)

Kansainvälistä wikipediaa johtaa Wikimedia Board of Trustees ja Nominating Committee. Henkilöinä keskeisimpinä tai näkyvimpiä ovat toiminnanjohtajana toimiva Sue Gardner ja Wikipedian perustajiin kuuluva Jimmy Wales. Kansallisilla Wikipedioilla on sitten omat systeeminsä ja esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa päätöksenteko perustuu käyttäjien välisiin keskusteluihin ja yleiseen konsensukseen siitä, että päätös on hyvä juttu eikä täällä ole ketään yksittäisiä henkilöitä jotka varsinaisesti päättäisi asioista.

Tosin fiwikissä pullonkaula asioissa ei ole "päätökset" vaan se miten ne saadaan toteutettua. Eli jos jokin asia on sellainen, että se vaatii toteutuakseen yhteistyötä niin porukka pitää saada osallistumaan siihen eikä se tapahdu muuten kuin saamalla porukka innostumaan siitä joka puolestaan vaatii sen keskustelun ja konsensuksen. --Zache 2. toukokuuta 2011 kello 18.09 (EEST)

Me. Pitke 3. toukokuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

Elisabeth Taylor -kysymys

Olen ihan noviisi, juuri kirjauduin. Haluaisin kirjoittaa artikkelin Elizabeth Taylorista (englantilainen kirjailija 1912- 1975), mutta joudun filmitähden sivulle. Miten voin luoda uuden artikkelin samannimiselle henkilölle? Kysyy Kristina C

Moi! Samannimisistä aiheista, esim. henkilöistä kertovat aiheet erotetaan lisäämällä otsikkoon sulkuihin määre. Eli tässä pitäisi sitten tehdä artikkeli "Elisabet Taylor (kirjailija)" – ja joku ehkä myöhemmin siirtäisi vielä näyttelijästä kertovan artikkelin nimen "Elisabeth Taylor (näyttelijä)" -otsikon alle. --(λ (?) (!)) 2. toukokuuta 2011 kello 12.42 (EEST)

Näyttelijä on sen verran tunnetumpi, että näyttelijän artikkelia ei kannata siirtää määreelliselle nimelle. Jos löytyy vielä kolmas Elisbeth Taylor, pitää tehdä täsmennyssivu, tästä lisää sivulla: Wikipedia:Täsmennyssivu. --Harriv 2. toukokuuta 2011 kello 13.57 (EEST)

Artikkelin luomisen jälkeen on tietysti hyvä lisätä Elisabeth Taylor -artikkelin alkuun {{Tämä artikkeli}} -malline, jotta lukijat löytävät muihinkin Taylor-artikkeleihin ;)-Henswick 4. toukokuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Maaliskuu?

Mistä ihmeestä tulee suomen kielen kuukauden maaliskuu nimi? Kaikkien muiden kuukausien nimet ymmärrän:

• tammikuu - tammi, siis puu
• helmikuu - liittyy jotenkin helmiin
• huhtikuu - liittyy jotenkin maanviljelyyn
• toukokuu - touko, siis sadon kylväminen
• kesäkuu - kesä
• heinäkuu - heinä
• elokuu - elo, siis sadon korjuu
• syyskuu - syksy
• lokakuu - loka eli lika
• marraskuu - marras eli kuollut
• joulukuu - joulu

Mutta nimeä "maaliskuu" en ole koskaan ymmärtänyt. Mistä ihmeestä se tulee? JIP 4. toukokuuta 2011 kello 22.23 (EEST)

Maa-sanasta johdettu, http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/mit-suomalaiset-kuukausien-nimet.html --Anr 4. toukokuuta 2011 kello 22.38 (EEST)

Samaa sanaparvea on myös maali, nimittäin punamultamaali on selvästi maata maalta jolla maalataan. --Tappinen 4. toukokuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Luulin maalia germaaniseksi lainaksi: saks. 'malen', ruots. 'måla' maalata...? -Ochs 4. toukokuuta 2011 kello 22.49 (EEST)

Niin se aivan ilmeisesti onkin. Maalilla ja maaliskuulla tuskin on mitään etymologista yhteyttä. -KLS 4. toukokuuta 2011 kello 22.56 (EEST)

Sanalle on esitetty useitakin toisistaan poikkeavia selityksiä. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä mainitaan yhtenä esitettynä selityksenä, sanan että maaliskuussa maa alkaa paljastua, joten se on "maallinen kuu" (tämän teoksen mukaan nimi olisikin joskus esiintynyt myös muodossa maalliskuu). Toisaalta siellä sanotaan myös, että todennäköisempänä pidetään Lönnrotin esittämää selitystä, jonka mukaan nimen alkumuoto olisi ollut mahlakuu, mutta myöhemmin se olisi sekoitettu maa-sanan johdannaisiin ja sen vuoksi vääntynyt nykyiseen muotoonsa. Otavan isossa Fokuksessa (artikkelissa Kuukausi) sitä vastoin selitetään, että sana maalis, josta kuukauden nimi johtuu, tarkoittaisikin koillista. -KLS 4. toukokuuta 2011 kello 22.56 (EEST)

Dekompositio

Ihmisen ruumishan maatuu pehmytosiltaan haudassa, ellei muumioidu, yleensä viimeistään muutamassa vuosikymmenessä. Mutta kuinka kauan kestää ihmisen luurangon maatuminen, jos se on haudattuna normaaliin hautausmaahautaan? Riittääkö esimerkiksi tuhat vuotta vai maatuuko koskaan? --193.66.80.207 25. huhtikuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Dinosaurusten luutt ovat todella vyhin säilyneitä, vaikka kalkki onkin poistunut. Eikö luulisi ihmisluurankojen säilyvän samalla tavalla? ––Crimson Cherry Blossom™ 27. huhtikuuta 2011 kello 22.51 (EEST)

Minä taas olen miettinyt pitkään, että kuinka kauan kestää, että arkut alkavat edes vähän maatua... Iivarius 27. huhtikuuta 2011 kello 23.04 (EEST)

Nehän on fossiloituneita ja se taas taitaa vaatia sopivat olosuhteet. --Anr 27. huhtikuuta 2011 kello 23.27 (EEST)

Jostain muistan lukeneeni, että nykyisten ruoassa olevien lisäaineiden takia ruumiin hajoaminen kestää nykyään huomattavasti kauemmin kuin esim 100 vuotta sitten syntyneillä (säilöntäaine on säilöntäaine...). Ja toisaalta muistan myös lukeneeni, että nykyään hautojen uudelleenkäyttö 70 vuoden jälkeen ei ole sen takia ongelmatonta, koska ruumis ei ole vielä täysin maatunut...--Nedergard 28. huhtikuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Ongelmaksi on muodostunut ainakin täällä päin myös se, että vielä muutama vuosikymmen sitten arkkuihin tungettiin ties mitä maatumatonta ainesta, keinokuituisia kankaita ja vaahtomuovia. Nämä nousevat sitten pintaan uutta hautaa kaivettaessa maailman tappiin asti. Aikaisemmin / nykyään samaa ongelmaa ei ole, kun kaikki hautaan laskettava on hajoavaa tavaraa. Säilöntäaineiden merkittävän vaikutuksen suhteen olisin aika skeptinen. --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

Aika riippuu valtavasti maaperästä. Tarkkoja lukuja minulla ei ole antaa, mutta Suomen hautausmaat ovat usein kuivilla hiekkamailla, jolloin maan pH on aika lähellä neutraalia ja kuivuus pitää mikrobitoiminnan aika alhaisena. Luiden hajoaminen näissä olosuhteissa on todella hidasta. Kostea, hapan maaperä taas ei säilytä luita kovinkaan kauaa, ja tästä syystä useimmat (esi)historialliset metsäruumiit/haudat ovat hävinneet ajat sitten. Ääriesimerkki säilymisestä ovat sitten suot, joiden hapettomissa oloissa pehmytkudoksetkin voivat säilyä iän kaiken. Mutta joo, sopivissa oloissa hajoaminen tapahtuu varmaan ihan kymmenissä vuosissa, ja toisella tavalla sopivissa tuhannetkin vuodet voivat olla realistisia. Onhan meillä muinaishaudoistakin luita löydetty. --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2011 kello 13.03 (EEST)

Titanicin lapsivainaja, jota jo luultiin suomalaiseksi, kun hänen hautansa avattiin, löytyi vain ruumiin päällä olleen kuparilaatan alta luita, joista saatiin DNA:ta, kaikki muu oli maatunut.--RicHard-59 7. toukokuuta 2011 kello 19.16 (EEST)

Kuvien kaksoiskappaleet

Miten moneen kertaan tallennetun saman kuvan tiedot saa pois Wikipediasta? Esim. Kalatiira/kuva: Kalatiira aloittamassa syöksyä.  –Kommentin jätti Koskikara (keskustelu – muokkaukset)

Lisää {{Roskaa||Y13}} -malline (Perustelut: Y13: Kaksoiskappale), jolloin se poistetaan ennen pitkää--RicHard-59 7. toukokuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Tunnistakaa nyt kukkiva pieni keltainen

Tällainen kurkisti kallionkolosta. Oma muisti sanoisi "käenruoho" vaan hakukone ei tunne moista. Pitke 4. toukokuuta 2011 kello 21.20 (EEST)

Luontoportti-sivuston avulla näyttäis pikkukäenrieskalta. --Anr 4. toukokuuta 2011 kello 21.30 (EEST)

Tuttu kasvi, kyllä se on pikkukäenrieska. Se on niin pieni ja huomaamaton ja vielä kukkii niin varhain ja häviää sitten, että moni ei sitä ehkä ole edes pannut merkille. --Abc10 4. toukokuuta 2011 kello 22.11 (EEST)

Kiitoksia. Meillä ei edes ole luokkaa Luokka:Suomen luonto saati sitten Luokka:Suomen kasvisto... Pitke 5. toukokuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

Mutta Suomen luonto -artikkelista löytyy paljon pääartikkeliviittauksia, mm. Suomen kasvisto, josta linkitetään monenmoiseen luetteloon. --PeeKoo 6. toukokuuta 2011 kello 10.29 (EEST)

Radio-ohjelman kopiointi yle areenasta omaan käyttöön

On täysin laillista, mutta kuinka se tapahtuu? Eli saako tätä klippiä ladattua millään omalle koneelle? Käsissä on valitettavasti vain työkone, jolle ei voi paljoa uusia ohjelmia asennella... --albval(keskustelu) 5. toukokuuta 2011 kello 21.55 (EEST)

Linuxilla helppoa, Windowsista en tiedä. Tuon kyseisen klipin saat muuten täältä podcastina:[3] --Otrfan 5. toukokuuta 2011 kello 21.58 (EEST)

No tämäpä kävi helposti, kiitos! --albval(keskustelu) 6. toukokuuta 2011 kello 13.40 (EEST)

Alempana sivulla on linkki "Lataa tämä jakso (mp3)"... ja toimii vielä ulkomaillakin. Täytyykin kuunnella heti vähän alivaltiosihteeriä. --Jniemenmaa 6. toukokuuta 2011 kello 14.05 (EEST)

On ohjelma nimeltä RTMPDump-YLE, jonka avulla voi ladata omalle koneelle niitä hitaasti latautuvia ohjelmia. Monesti olen katsonut/kuunnellut jotain ohjelmaa, kun se on keskeytynyt "yhteysongelman takia". Ko. ohjelmalla se onnistuu. Toimii komentoriviltä, myös Gui.--RicHard-59 7. toukokuuta 2011 kello 19.35 (EEST)

Raaka peli Ranualla

Löysin tämmöisen Ranua-artikkelin keskustelupalstalta. Siirrän sen tänne: terv. --Höyhens 6. toukokuuta 2011 kello 14.35 (EEST)

Mistä tulee sanonta 'Raaka peli Ranualla'?

En tiedä, missä määrin kysymykseni on asiallinen, mutta minua kiinnostaisi tietää, mistä tulee sanonta 'Raaka peli Ranualla'. Voisiko joku Wikipedian muokkaaja harkita tuon sanonnan käsittelyä Ranuan Wikipedia-sivuilla? Käsitääkseni tuo sanonta ei varsinaisesti viittaa siihen, että juuri Ranualla oikeasti sattuisi toisinaan jotakin hurjia asioita, vaan siihen, että nuo sanonnan sanat yhdessä kuulostavat kuvaavilta mihin tahansa hurjaan tilanteeseen. Kuinka pitkään tuota sanontaa on käytetty? Itselläni on sellainen tuntuma, että ehkä vasta 1950-luvulta lähtien. LauriJM 19. tammikuuta 2010 kello 13.43 (EET) "RAAKA PELI RANUALLA"; SANO POIKA, KUN KIIPES JUNAAN JA SÖI LÄMMITTÄJÄN EVÄÄT!

TÄMMOINEN TARINA RANUALTA

Onko tämä kuva uskontoa loukkaava?

Äsköisessä Wikipediaan lisättyyn kuvaan liittyvässä poistokeskustelussa Keskustelu tiedostosta:1000Virgins.jpg ihmeteltiin kahta kuvaa ja niiden mahdollista laitonta sisältöä. Kuva 1: Kuva 1. Kuva 2: [4].

Onko kuva 1 uskontoa loukkaava vai ei? Kuvan 2 säilyttäminen oli ilmeisesti säilyttämisperuste myös kuvan 1 kohdalla. --(λ (?) (!)) 6. toukokuuta 2011 kello 22.18 (EEST)

Tekijänoikeuksia taidetaan ainakin loukata, kun kuvaa käytetään kahvihuoneessa, vaikka sen oikeudet eivät vielä ole selvillä. --Otrfan 6. toukokuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Kuva loukkaa syvästi sen tekijän taiteellista mainetta, mutta uskonnollista loukkaavutta pitäisi kysyä uskonoppineilta. --ML 6. toukokuuta 2011 kello 22.33 (EEST)

Piilotin kuvan. Ensiksi olisi ihan kiva tietää, mitä artikkeleita varten käyttäjä on ladannut useita samankaltaisia kuvia: [5][6]. Pilakuva Profeetta Muhammadista on hyvä olla havainnollistamaan artikkelia Muhammad-pilapiirrosjupakka, mutta mitä virkaa noilla muilla on? ––Crimson Cherry Blossom™ 6. toukokuuta 2011 kello 22.36 (EEST)

Kuva loukkaa tarot-kortteja pikemminkin kuin uskonnonvapautta. Ja kaippa on ladannut siksi, että on halunnut töitään esille Wikipediaan. Iivarius 6. toukokuuta 2011 kello 22.38 (EEST)

Tosiaan, tässä tarkoitus käsitellä kuvaa, ei esim. sen lisänneen käyttäjän toimia Wikipediassa, käytäntökeskustelut yms muualle oikeisiin voorumeihin. --(λ (?) (!)) 6. toukokuuta 2011 kello 22.40 (EEST)

Wikipedia ei ole mikään kuvaraati, jossa arvioidaan taideteosten loukkaavuutta tai sopivuutta. Sellaisia kannattaa etsiä vaikkapa Iranista. Laillisuutta arvioivat Suomessa ensisijaisesti käräjäoikeudet. Kuvat lienevät ihan kelvollista kuvitusta artikkeliin Julius Granström, jos artikkeli säilytetään ja kuvien käyttöoikeudet saadaan kuntoon. -- Piisamson 6. toukokuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. Pyysin jo pitämään keskustelun käytännöistä tms. muualla. ja siihen liittyen: Taideteos-status ei liity tähän keskusteluun juurikaan. Jokaisen kuvan statusta, sopivuutta jne joudutaan arvioimaan Wikipediassa. Piisamsonin mielestä esim. selvästi lakia rikkovat säilytetään Wikipediassa kunnes käräjäoikeus toisin toteaa? *sarkasm*

Tämä keskustelu on täällä siksi että tämä foorumi on tarkoitettu kaikenlaisille kysymyksille, juurikin vaikka tällaiselle, johon toivottavasti saamme jonkunlaisia asiantuntijoita osallistumaan. --(λ (?) (!)) 6. toukokuuta 2011 kello 22.50 (EEST)

No itse henkilökohtaisesti pidän sitä todella julkeana loukkauksena, muslimi kun satun vielä olemaan. ––Crimson Cherry Blossom™ 6. toukokuuta 2011 kello 22.45 (EEST)

Niin unohdin tyystin että tämähän on Kysy vapaasti -osio! Tässä siis mielipidettä: Kuva loukkaa kaikkia muslimeja, se on 110% varma fakta ja kuva on perseestä. Taiteilijan kantsii ottaa Islamista selvää, ensitöiksi katsoa tämä suomenkielinen video: [7] ––Crimson Cherry Blossom™ 6. toukokuuta 2011 kello 22.58 (EEST)

Säätiöiden johtohenkilöt

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) --PeeKoo 11. toukokuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

voivatko kaikki käyttää merkkejä?

Voivatko käyttäjät (eli kaikki) vapaasti käyttää merkkejä? (kuten: merkitse lähteet.) vai onko se vain tietty etu? saavatko muutkin laittaa muokkausjutun alapuolella olevia mm.käyttäjälle suunnattuja varoituksia heidän keskustelusivuilleen, tai jollekin muualle? Viimeksi käyttäjä Lax huomautti tästä (ilman syytä).

--tyytymcsquirrel 11. toukokuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Kaikki saavat tarpeen vaatiessa käyttää niitä. En kylläkään ymmärrä, miksi annoit Watille kolme samanlaista huomautusta:[8] ––Crimson Cherry Blossom™ 11. toukokuuta 2011 kello 16.57 (EEST)

-Jaa, ehkä tein jotain itse väärin. Anteeksi. --tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 09.09 (EEST)

Ei sitä ole rajoitettu, kuka niitä saa käyttää. On kyllä olemassa mielipidekirjoitus, jossa kehotetaan, ettei ns. vakiokäyttäjiä (vähintään 1000 muokkausta tehneitä) huomautettaisi mallineilla, vaan itse kirjoitetuilla viesteillä. – Joka tapauksessa, jos näet tarpeelliseksi huomauttaa jostakin paljon muokanneen käyttäjän (kuten Watin) muokkauksesta, olisi syytä kertoa samalla, mihin kyseisen käyttäjän muokkaukseen viestisi liittyy. Muuten sitä on täysin mahdoton kenenkään tietää ja huomautuksen informaatioarvo on nolla. Voit viitata muokkaukseen vapaamuotoisesti ("maaliskuinen muokkauksesi artikkelissa Orava") tai suoralla ns. diff-linkillä muokkaukseen (tähän tapaan). --Jmk 11. toukokuuta 2011 kello 17.07 (EEST)

Voivatko ylläpitäjät noin vain estää käyttäjän?

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) --PeeKoo 11. toukokuuta 2011 kello 19.19 (EEST)

minulle tuli hyvin mielenkiintoinen kysymys mieleen:Minkä ikäiset voivat jo kirjoittaa Wikipediassa?

Minkä ikäiset voivat tulla Wikipediaan? itse olen 35-vuotias. Mutta minkä ikäisenä Wikipediaan kannattaisi tulla? ei sovi useimmille lapsille?¨ --tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 09.27 (EEST)

Jos osaa kirjoittaa, mitään ikärajaa ei ole. Valitettavasti kaikki 35-vuotiaatkaan eivät osaa, vaan kuluttavat aikansa trollailuun tai muuhun yhteisöä häiritsevään toimintaan. -Ochs 12. toukokuuta 2011 kello 10.15 (EEST)

Mitä oikein meinaat? trollailu? yhteisöä häiritsevään toimintaan? Nyt riitti. Minua mollataan. Pistän vastauksen käyttäjäsivuillesi. --tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 14.18 (EEST)

Ottaen huomioon, että Tyytymcsquirrellia on aiemmin syytetty trollailusta ja käyttäjien keskustelusivuilla häiritsemisestä, oli Ochsin kommentti aika asiaton.--Bluto 12. toukokuuta 2011 kello 14.30 (EEST)T

No arvostelin tietysti käyttäjää väärässä paikassa, mistä pahoitteluni. Muuten pysyn kommentissani. -Ochs 12. toukokuuta 2011 kello 21.17 (EEST)

Aivan oikein. Bluto on oikeassa. Myönnän, että olisi pitänyt lukea tarkemmin, mutta en voinut tietää. --tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 14.48 (EEST)

tarkoittaako...

...Ikuisesti estetty käyttäjä sitä, että hän ei enää ikinä pysty muokkaamaan? vain käyttäjätunnuksella vaiko ip-osoiteella? voidaanko ip-osoite ja ikuinen esto laittaa yhtä-aikaa, koska muokkaushan loppuisi iäksi samalla ip-osoitteessakin! millaisissa tapauksissa ikuisen eston tai jonkun eston voi laittaa? tarkoittaako esto sitä, että sen aikana ei saa muokata mitään myöskään toisella käyttäjänimellä? --tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 14.46 (EEST)

Voidaan kohta kokeilla. --Otrfan 12. toukokuuta 2011 kello 14.57 (EEST)

Kuinka? Kokeilla? en ymmärtänyt, paitsi sopii, kunhan ei minuun. Hmph! vitsikästä!--tyytymcsquirrel 12. toukokuuta 2011 kello 15.03 (EEST)

Ikuisia estoja taidetaan antaa vain avoimille proxyille, jos oikein muistan. Ei se silti kokeilua estä =) —Aku506  12. toukokuuta 2011 kello 15.45 (EEST)

Käyttäjätunnuksia estetään tietysti myös ikuisesti. IP menee samalla estoon vuorokaudeksi ilman rekisteröityneidenkään käyttäjien muokkausmahdollisuutta. Ikuinen esto on käytännössä voimassa niin pitkään, kuin sitä jaksetaan vahtia. Jos käyttäjä ei jatkuvasti muistuta olemassaolostaan esim. eston kierroilla, niin eiköhän yleensä noin vuodella selviä. Toisaalta jos käyttäjä saa perusvandalisoinnista tänään ikuisen eston ja huomenna tulee uudella tunnuksella asiallisesti muokaten takaisin, niin eipä tuota tunnistaisi samaksi käyttäjäksi kuin vahingossa. --Otrfan 12. toukokuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Ikuinen kesto IP:lle = IP-osoitteesta ei ikinä voi muokata. Ikuinen esto käyttäjätunnukselle = käyttäjätunnusta ei ikinä voi käyttää. Käsittääkseni juuri tätä kysyttiin. Pitke 15. toukokuuta 2011 kello 13.35 (EEST)

Windows movie maker

Voiko WIndows movie makerin ladata netistä? --81.197.87.181 14. toukokuuta 2011 kello 19.35 (EEST)

Näyttäisi voivan--RicHard-59 14. toukokuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

Tuolta ei kannata ladata mitään:[9] --Otrfan 14. toukokuuta 2011 kello 19.51 (EEST)

Anteeksi, mutta miksei kannata, McAfeehan sanoo sivun olevan turvallinen? 81.197.87.181 15. toukokuuta 2011 kello 21.10 (EEST)

Sivulla käyneistä ja arvion kirjoittaneista 1 pitää sivustoa turvallisena ja 27 haitallisena. Ja googlettaakin kannattaa. --Otrfan 15. toukokuuta 2011 kello 21.13 (EEST)

Kiitos tiedosta... saako sitä muualta netistä? --81.197.87.181 16. toukokuuta 2011 kello 07.27 (EEST)

Esim. Cnetistä[10] --Otrfan 16. toukokuuta 2011 kello 07.40 (EEST)

Kappale jääkiekon MM-kisoissa

Yleensä peliän lopussa YLE näyttää katkelmia Suomen peleistä/maaleista ja taustalla soi kappale, jossa muistaakseni lauletaan Stay/reach for the glory/gold... jne., mahtaako kukaan tietää/muistaa mistä kappaleesta on kyse? --Cary 14. toukokuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

En ole tainnut kertaakaan malttaa katsoa lähetystä aivan loppuun asti, mutta olisiko kyseessä Lovexin ”Slave for the Glory”, joka oli mukana myös kisabiisiäänestyksessä? –Kooma (keskustelu) 14. toukokuuta 2011 kello 21.44 (EEST)

Sehän se, kiitos! :) --Cary 14. toukokuuta 2011 kello 21.49 (EEST)

Joku ehti näemmä aloittamaan tämän aiheen ennen minua. Täälläkin on kappale hukassa. Ongelma lienee kaikille haastava, sillä en muista kappaleesta muuta kuin että siinä laulaa korkea naisääni jotakuinkin näin: "oh i love you mammaa...." Kappale kuului Tsekki - Venäjä ottelun aikana. Kyseessä ei ollut kuitenkaan virallinen ottelukappale Life is a Game. Tunnistan kappaleen jos satun kuulemaan sen. Onkohan jossakin saatavilla luetteloa Tsekki - Venäjä ottelun aikana kuuluneista kappaleista? Mahtaako joku löytää näin vajavaisilla tiedoilla? --Nvidia 16. toukokuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Fenyylialkoholi

Mistä saada fenyylialkoholia laillisesti? Kommentin jätti 85.156.239.7 (keskustelu – muokkaukset) 15. toukokuuta 2011 kello 10.07 (EEST)

Fenoli#Fenoli eli karbolihappo kertoo että aine on ärsyttävää ja vaarallista sekä lisäksi käyttökelpoista räjähteiden valmistamiseen, joten hankinta on kai helpointa jos on esittää esim. lääkevalmistajan lupa tai todisteet siitä, että aiot valmistaa bakeliittia tai maaleja. Pitke 15. toukokuuta 2011 kello 13.34 (EEST)

En ole koskaan yrittänyt ostaa vaarallisia kemikaaleja apteekista, mutta niiden myynnistä on Suomessa säädetty asetuksella jos kiinnostaa. --PeeKoo 15. toukokuuta 2011 kello 18.40 (EEST)

Linja-autonkuljettajan kokardi

Linja-autonkuljettajan virkapukuun kuuluu päähine "LA- kokardeineen" Koska kaikki eivät halua pitää lakkia, esim. lämpimällä säällä. Olen ajatellut laittaa paidan poletiin tämän kokardimerkin. "LA-merkki" on linja-autonkuljettajien virallinen merkki. Kuljettajanmerkistä erottaa kuljettajan matkustajista muualla kuin ajon aikana Merkki on brodeerattu kankaaseen ja kiinitetty polettiin, eli paidan olkapäälle. Kysyn, onko tämä tapa nuin vain otettavissa käyttöön vai kaipaako se virallisen hyväksynnän jossakin. Poletti tulisi linja-autonkuljettajan virkapukuun ja paitaan julkiseen käyttöön Vastauksesta kiitollinen pohjosen vaarti Kommentin jätti 88.192.55.72 (keskustelu – muokkaukset) 15. toukokuuta 2011 kello 11.59 (EEST)

Kokardia voi käyttää missä yhteydessä vain. Linja-auton kuljettajalla on todellakin virallinen virkapuku, mutta sitä käyttää vuosi vuodelta vähemmän kuljettajista. Kunhan sitä ei halvenneta, ja käytetä kieleteisessä yhteydessä. Siihen liitty kuitenkin vielä tietynlaista "ammattiylpeyttä" monien kuljettajien kohdalla. Itse olen ajannut aikoinaan linja-auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin. Suomen puolustusvoimien kokardiakin voidaan käyttää missä vain ja millä tavoin vain, sen käyttöä siiviileitä ei ole mitenkään lailla kielletty, mutta kriisitilanteessa sen käyttäminen saatetaan rinnastaa "lailliseen sotilaaseen". Mirgon 19. toukokuuta 2011 kello 20.58 (EEST)

Forum-keskustelua kuskien lakeista ja virkapuvuista: http://arktisetbussit.info/viewtopic.php?f=22&t=1057&sid=3cac15415c7b37d29adda39983e241df --J 19. toukokuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Kypärät

Talomme vieressä on iso työmaa, jossa on monenlaisia ammattimiehiä töissä: vihreä, sininen, keltainen, oranssi ja valkoinen kypärä. Ennen vanhaan kypärän väri kertoi ammattijaottelun, onko niin vielä, ja mikä väri on mikä ? --Tappinen 15. toukokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Täällä on jotakin apua: Helsingin kaupunginkirjasto. --Abc10 16. toukokuuta 2011 kello 09.03 (EEST)

Marco Polon keksinnöt

Mistä saa Marco Polon kiinan keksinnöt????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kommentin jätti 128.214.121.75 (keskustelu) 16. toukokuuta 2011 kello 08.18

Täällä on ainakin jotain kiinalaisia keksintöjä ja täällä on mainittu joitakin keksintöjä, jotka Polo toi Eurooppaan. --Lakritsa 16. toukokuuta 2011 kello 08.23 (EEST)

Linja-autonkuljettajan tunnus

Linja-autonkuljettajan kokardi

Linja-autonkuljettajan työpukuun kuuluu päähine "LA- kokardeineen" Koska kaikki eivät halua pitää lakkia, esim. lämpimällä säällä. Olen ajatellut laittaa paidan poletiin tämän kokardimerkin. "LA-merkki" on linja-autonkuljettajien virallinen merkki. Kuljettajanmerkistä erottaa kuljettajan matkustajista muualla kuin ajon aikana Polettiin ajateltu merkki on brodeerattu kankaaseen ja kiinitetty polettiin, eli paidan olkapäälle. Kysyn, onko tämä tapa nuin vain otettavissa käyttöön vai kaipaako se virallisen hyväksynnän jossakin. Poletti tulisi linja-autonkuljettajan työpukuun ja paitaan julkiseen käyttöön Vastauksesta kiitollinen pohjosen vaartiPohjosen.vaarti 16. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST)

Kysyit näköjään jo kerran tuossa ylempänä. Kun ei ainakaan vielä kukaan ole vastannut, niin ehkä vihjeenä voisi viitata Linja-autoliittoon, jossa asia varmaan tiedetään: Linja-autoliiton sivusto. --Ulrika 16. toukokuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Kiitos ja anteeksi - halusin tarkentaa asiaa siinä, ettei se ilmeisesti ole "virallinen virkapuku" koska en löytänyt virkapuvuista kertovalta sivustolta - sen vuoksi uusin kysymyksen ja rekisteröidyin tänne. Poliisin, palokunnan, rajavartioston tms puvuista löytyy erittäin tarkat määritelmät. Kyllä esim. Linja-autoliitto, Akt, laki24.fi sivusto, suomi24/laki....... on kyselty Odotellaan Kommentin jätti Pohjosen.vaarti (keskustelu – muokkaukset) 16. toukokuuta 2011 kello 12.38

Nettitikku

Minkähän ihmeen takia nettitikku on yhtäkkiä alkanut lorvimaan? Vielä pari päivää sitten yhteys oli aina hyvä (valo vaaleansininen), mutta nyt se on ja pysyy vihreänä eli huonona. Se on n. vuoden vanha, vuoden pitäisi toimia siis vielä, samoin läppäri joka nyt ainakin on hyvässä kunnossa. Olen yrittänyt vaihtaa sim-korttia ja koneen paikkaa ja käynnistää uudelleen. Periaatteessa tämä ei haittaisi muuten mutta YouTube-videot eivät lataudu ollenkaan enkä voi katsoa niitä. >:( Voikohan jotain vielä tehdä itse vai täytyykö hankkia uusi? Merkki on Huawei. ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 20.27 (EEST)

Sim-kortti saattaa olla viottunut, tai itse ohjelman asentaminen uudestaan on suositeltavaa. Monesti kun vaihtaa usb-paikkaa, niin ohjelma asentuu uudestaan. Myös puiden lehdet saattavat aiheuttaa yhteysongelmia. Siis, moottorisaha käteen ja kokeilemaan metsurin töitä. --19. toukokuuta 2011 kello 20.32 (EEST)

Olen kokeillut myös usb-paikan vaihtoa, ei auta. Joskus auttoi edellisen kanssa. Ohjelma ei myöskään asennu uudestaan silloin, avautu vain mobile partner -ikkuna normaalisti. Olen myös kokeillut laittaa tikun johdon avulla ylemmäs. ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 20.38 (EEST)

Jos nuo värit oikein netistä katsoin, niin vaaleansininen on 900 MHz 3G-verkko ja vihreä GPRS/EDGE. Olisiko operaattorilla ongelmia tukiasemissa. Tuskin laitteissa mitään vikaa on. Huawein ohjelmasta en tiedä, mutta voisi katsoa, että se hakee ensisijaisesti (tai ainoastaan) 3G-verkkoa. Varmaan siellä joku sellainen asetus on. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 20.39 (EEST)

Itse asiassa siellä on valittavana sellainenkin vaihtoehto. Sim-korttia voi kokeilla myös omassa kännykässä, toimiiko se siellä. Itselläni on ollut parivuotta myös Elisan yhteys nettitikun kautta, ja samoja oireita on ollut joskus. On totta jos alueella on paljon käyttäjiä, saattaa yhteyden muodostaminen olla vaikeaa ruuhka-aikana. Mirgon 19. toukokuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

3G-juttua en löytänyt mutta kokeilin ihan huvin vuoksi vaihtaa verkkotyypiksi WCDMA ja taajuudeksi GSM/WCDMA (ja jotain numeroita perässä), kun ne olivat alunperin vain GSM, ja johan toimii! Mikä ihme siinä on, että nuo auttoivat? ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 21.31 (EEST)

En ole koskaan Huaweita käyttänyt tai edes ohjelmistoa nähnyt, mutta jos valintaruutu on jokseenkin tämän näköinen[11], niin on paljon mahdollista, että jossain vaiheessa on asetukset muuttuneet, eikä tikku ole hakenut 3G-verkkoa ollenkaan. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 21.46 (EEST)

Juuri tuollainen mutta vain suomeksi. Onko 3G siis sama kuin GSM? ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 21.59 (EEST)

Tuossa valikossa WCDMA on 3G. GSM (usein 2G) on huomattavasti hitaampi. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 22.03 (EEST)

Eli suoritin tietämättäni juuri tuon sinun neuvomasi toimenpiteen! Hienoa, kiitos avusta. Nyt videoita katselemaan. ––Crimson Cherry Blossom™ 19. toukokuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Kynttilän lämpöteho

Paljonkohan kynttilä luo lämpöä. Keväällä joku kertoi telkkarissa lämmitäneen huonetta laittamalla kynttilöitä palamaan. Niin, kyllähän jo yksikin kynttilä lämpöä luo, mutta että huone lämpenesi niin onko se mahdoton juttu. Muistan joskus lukeneeni, että normaali asuinhuoneessa tarvitaan noin 35 Wattia (sähköä) tehoa kuutiota kohden. Mitähän tuo olisi kynttilöissä. Nimimerkki ajatteleva teoreetikko

En-wikin artikkelissa en:Candle heitetään luku 80 wattia (ja viitataan tieteelliseen artikkeliin lehdessä Journal of Fire Protection Engineering). Talon lämmitystarve kuutiota kohti vaihtelee paljon, riippuen sekä eristyksestä että tietenkin ulkolämpötilasta. 35 wattia kuutiota kohti taitaa olla aika korkea luku. --Jmk 20. toukokuuta 2011 kello 13.12 (EEST) lisäys: esim. tässä satunnaisessa google-löydöksessä arvellaan "1980-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa on 27 asteen pakkasella energiankulutus noin 20 wattia kuutiota kohden". 50 kuution huonetta kohti tuo olisi 1000 wattia eli 12,5 kynttilää. --Jmk 20. toukokuuta 2011 kello 13.26 (EEST)

Lämpöarvo kynttilöissä lienee noin 40MJ/kg. Jos on oikein iso kilon kynttilä, siitä irtoaa siis 40MJ eli 40 000 000 Ws. Jos tuollainen iso kynttilä palaisi vaikka 100 tuntia eli 360 000s tehoksi jäisi nuo wattisekunnit jaettuna noilla sekunneilla eli rapiat 100W. --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2011 kello 19.58 (EEST)

En tiedä noista lämpöarvoista mitään. Mutta aloitin tämän keskustelun joskus ja tässä on minun kokemus. Rakensin puuceen. Lattia kooltaan 1.2* 2.2 ja korkeus 2 metriä eli tilavuus noin 5 m3, vähennettynä kompostisäilöä ja sen rakenteet jää lämmitettäväksi tilaksi n 4 m3. Ulkolämpötilan ollessa -10 C saatiin 3:lla noin 6 cm paksuisella kynttilällä sisälämpötilaksi +12 C. Lämpö nousi tuohon 3-4 tunnissa. Tämä riittää normaali mökkiWC käyttöön. Puuceen eristys on lattiasta 10 cm finnfoam ja seinät ja katto 10 cm karhuvilla ja rakennuspaperi Kynttilälämmitys aiheuttaa veden tiivistymistä pinnoille. Sen huomaa ulko-oven vanerin kastumisesta. Ovi yksinkertainen lautaovi joka pinnoitettu sisältä vesivanerilla

nimimerkki ajatteleva teoreetikko

Itsestään käynnistyvät ohjelmat

Mahtaakohan Windows XP:ssä saada mitenkään estettyä iTunesin mukana tulleita 'ituneshelper.exe' ja 'ipodservice.exe' -ohjelmia automaattisesti silloin, kun itse iTunes-sovellusta ei käytetä? Tietokoneeni on muutenkin sen verran hidas etten kaipaisi yhtäkään turhaa piilo-ohjelmaa pyörimään taustalle...-Henswick 26. toukokuuta 2011 kello 20.32 (EEST)

Tottahan toki. Suorita msconfig ja startup-välilehdellä poistat nuo. --Crt 26. toukokuuta 2011 kello 20.39 (EEST)

Käynnistyksen yhteydessä käynnistyviä ohjelmia voi muokata valitsemalla suorita (Tai uudemmissa winukoissa se hakuloota, XP:ssä suorita) ja kirjoittamalla sinne

msconfig

Kannattaa olla varoivainen, ettei poista elintärkeitä sovelluksia! Toinen vaihtoehto olisi toki vaihto Linuxiin. Ei mulla ainakaan mitään ongelmaa ole ollut sen jälkeen =)—Aku506  26. toukokuuta 2011 kello 20.40 (EEST)

Tässä vielä tarkempi ohje eri käyttöjärjestelmille. --albval(keskustelu) 26. toukokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

CD-levyjen säilytys

Miksi annetaan ohjeita (ks. esim. igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=CD-R-levyt), että koteloissaan olevat CD-levyt kannattaa säilyttää mieluummin pysty- kuin vaaka-asennossa? Monissa tornimallisissa CD-levytelineissähän levyt säilytetään vaakatasossa. Onko se siis jollain lailla vaarallista levyille? --80.186.42.145 28. toukokuuta 2011 kello 03.11 (EEST)

Linkin mainitsemassa lähteessä sanotaan, että tavallisessa muovikotelossa levy voi pitkän ajan kuluessa painovoiman vaikutuksesta taipua reunoilta, koska se on kotelossa kiinni vain keskeltä. --Thi 28. toukokuuta 2011 kello 03.49 (EEST)

Oikeuksista

1. Kenellä kaikilla on oikeus nimetä artikkeleja uudelleen?
2. Ketkä voivat (jos se edes on mahdollista) tehdä uusia viitteitä?
3. Onko Wikipedian eri äänestyksissä eri rajoja (kuka saa osallistua)?

−ElmA 29. toukokuuta 2011 kello 19.21 (EEST)

1. Kuka tahansa voi nimetä artikkelin uudelleen. Nimen vaihtaminen on kuitenkin iso muutos, joten siitä kannattaa ensin viritellä keskustelua artikkelin keskustelusivulla.
2. Kuka tahansa voi tehdä uusia viitteitä. Wikipedia:Merkitse lähteet antaa tarkempia ohjeita.
3. Äänestyksissä on sadan artikkelimuokkauksen raja. Sinulla se on ylittynyt, joten voit äänestää vapaasti kaikissa äänestyksissä.

--Tanár 29. toukokuuta 2011 kello 19.47 (EEST)

Huomautettavaa kuitenkin on, että vain ylläpitäjät voivat vaihtaa artikkelin nimen (Siirtää artikkelin) nimelle, joka on jo käytössä, vaikkakin vain uudelleenohjauksena. —Aku506  29. toukokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Sen jälkeen kun ylläpitäjä on poistanut kohdesivun, niin sille nimelle voi taas siirtää artikkelin kuka tahansa siirtoon kykenevä. Ja sitten vielä tämä (en jaksa tähän kirjoittaa, lukekaa tuolta:)). --Anr 30. toukokuuta 2011 kello 09.07 (EEST)

Kissarodut

Eikös Angora kuulu kissarotuihin? Onko se mistä kotoisin ja miten yleinen se on Suomessa? Entä minkä näköinen se on? Onko kenelläkään kuvaa siitä?--62.72.230.103 1. kesäkuuta 2011 kello 19.07 (EEST)

Artikkeli Turkkilainen angora antaa jotain (lähteettömiä) vastauksia. --albval(keskustelu) 1. kesäkuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

ibogaiini

onko ibogaiini ainoastaan trooppisesti kasvavilta alueilta saatavilla,vai voiko sitä löytää scandinavian alueelta edes pieniä määriä esim.ns.sienistä mahdollisesti ehkä myös havupuusta? Kommentin jätti 193.111.93.47 (keskustelu – muokkaukset) 28. huhtikuuta 2011 kello 15.36 (EEST)

Pultin hapetus

Olisiko mitään kotikonstein onnistuvaa tapaa, jolla saisin hapetettua sähkösinkityn pultin, jottei se olisi niin kiiltävä?—Aku506  1. kesäkuuta 2011 kello 22.34 (EEST)

Verkosta löytyy aiheesta monenlaisia ohjeita, kuten tässä: [12]. Olen itse joskus vanhentanut messinkiheloja etikalla, vaikka päinvastaisiakin vinkkejä tuli vastaan. Lisää löytyy kun kirjoittaa Googleen hakusanat: "metalli" ja "vanhentaa" tai "patinointi". --Abc10 4. kesäkuuta 2011 kello 17.15 (EEST)

Urbaani Visa

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Risukarhi 4. kesäkuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Mtv:n ohjelma, mutta kuinka kauan pyöri ja mikä formaatti? Oliko Tervo mukana? Kommentin jätti 88.148.219.86 (keskustelu – muokkaukset) 2. kesäkuuta 2011 kello 15.51 --Risukarhi 4. kesäkuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Voitto kotiin visailuohjelma

Muokkasin Voitto kotiin visailuohjelman artikkelia. Kirjoitin pienen lisäyksen palkintoja koskevan tekstin perään. Lause kuului: "Lohdutuspalkinnoksi hävinnyt joukkue voitti Delverde-pastatuotteita tai Blue Dragonin itämaisia ruokia jotka tarjosi Keijo (identiteetti tuntematon)." Lisäykseni oli "jotka tarjosi Keijo (identiteetti tuntematon)." Myöhemmin lisäykseni oli poistettu. Kysymys kuuluu miksi? Koska palkinnot tarjosi aina Keijo-niminen hahmo. Itse en ole ikinä kuullut kuka Keijo on, mutta haluaisin toki itsekin sen tietää.

PS: Sain varoituksen vandalismissta, sen voisi myös poistaa sillä mielestäni se on aiheeton. Kommentin jätti 62.121.45.83 (keskustelu) 18. toukokuuta 2011 kello 23.16 (EEST)

Miten bakteeri syntyy?

Kertokaa joku miten ihmeessä bakteeri syntyy! Kun on puhdas lattia, johon alkaa kertyä kaikenlaista paskaa niin mistä se ihan ensimmäinen bakteeri tulee siihen? Mistä se solu tulee, tyhjästäkö? Yksikään tiedemies ei osaa luoda mitään elävää tyhjästä, mutta luonto osaa aika jänskää..--93.106.119.23 9. kesäkuuta 2011 kello 00.12 (EEST)

Bakteerit ovat yksisoluisia elämänmuotoja, jotka lisääntyvät jakaantumalla. Lisäksi bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä ja niitä on kyllä ihan joka paikassa, jopa hengitysilmassa ja juomavedessä, vaikka niitä ei paljaalla silmällä voikaan havaita. Bakteerit alkavat lisääntyä jakautumalla missä hyvänsä paikassa, jossa on bakteereille sopivat olosuhteet. Maapallon pinnalla tuskin onkaan sellaista paikkaa, jossa olosuhteet eivät olisi sopivat ainakin jollekin bakteerilajille. --Alcedoatthis 9. kesäkuuta 2011 kello 00.24 (EEST)

Kaksi lisäkysymystä: mistä ensimäinen, ihka ensimmäinen bakteeri sitten tulee/on tullut? Entä jos kerran kaikkialla on edellytyksiä bakteerien elää niin eikö niitä voisi olla Maan ulkopuollellakin, avaruudessa ja vaikka jollain muulla planeetallakin? --93.106.119.23 9. kesäkuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

Meillä on artikkeli Elämän alkuperä, josta voit saada lisävinkkiä kysymykseen elämän alkuperästä. Ja kyllä, jotkut bakteerilajit ovat niin sitkeitä sissejä että ne voivat pärjätä ja lisääntyä jopa planeetta Maan ulkopuolella, kunhan joku energianlähde on saatavilla, ks. ekstremofiili. --Alcedoatthis 9. kesäkuuta 2011 kello 00.36 (EEST)

Thanks!! --93.106.119.23 9. kesäkuuta 2011 kello 00.38 (EEST)

Titanicin miehistön jäsenet

Keitä olivat RMS Titanicilla mukana olleet purseri McElroy, pääkokki Maynard ja Tri Simpson? Mitkä olivat heidän etunimensä ja selvisikö heistä kukaan onnettomuudesta? Löytyykö heistä tietoja kirjallisuudesta?--62.72.230.103 11. kesäkuuta 2011 kello 12.39 (EEST)

Jos englanti taipuu, niin Encyclopedia Titanica auttaa: McElroy, Maynard ja Simpson. --Harriv 16. kesäkuuta 2011 kello 22.57 (EEST)

Järviveden lämpötilat

Kuinka paljon sitten viime helteiden on järviveden lämpötila laskenut sateiden ja viileän sään takia? Uskaltaako mennä uimaan? Asun länsiSuomessa --88.194.238.23 14. kesäkuuta 2011 kello 18.58 (EEST)

Jonkin verran muttei paljoa. Suosittelen lämpimästi varvasmittausmenetelmää uskaltamisen arvioimiseen. Pitke 14. kesäkuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Tällä hetkellä uimavesien lämpötila riippuu paljon järven koosta: pikkujärvien lämpötilat ovat nousseet nopeasti hellepäivien takia eivätkä ole vielä ehtineet pudota. Katso esim. Tampereen seutu: [13] --Aulis Eskola 14. kesäkuuta 2011 kello 20.26 (EEST)

Työmaalla työskentely lailista 2:00 maissa?

Mitä sanoo lakikirja työskentelemisestä työmaalla 2:00 maissa ihmisastuksen lähellä? Onko täysin lailista?

Riippuu siitä minkälaiset luvat työmaalla on. Ympäristölupa ainakin voi rajata melua aiheuttavia töitä. Mitä luultavimmin melua aiheuttaville töille ei ole lupaa myönnettu asutuksen lähelle yöaikaan tehtäville töille. --Harriv 17. kesäkuuta 2011 kello 02.41 (EEST)

Toimeentuleminen

Hei! Kun täällä on tällainen palsta niin haluan kysyä neuvoa. Olen 23 vuotias mies, vailla ammatillista koulutusta. Elän tällä hetkellä sosiaaliturvan varassa. En tunne itseäni työkykyiseksi henkisen sairauden vuoksi, joten pyysin lääkäriltä sairauslomaa. Silloin hän ehdotti että menisin yliopistolliseen sairaalaan psykologisiin työkykytesteihin. Joten hän on tekemässä minusta lähetettä sinne. Sosiaalitoimisto tietenkin vaatii, että olen joko työnhakijana tai sairauslomalla sosiaaliturvan saamiseksi. Koska minulla näyttäisi nyt kestävän todella kauan tämä ajan saanti testeihin, kysyisin että jos aloitan mainoslehtisten jakotyön, niin tarvitseeko minun silloin enää toistaiseksi asioida työvoimatoimistossa? Riittääkö siis sosiaalitoimistolle että teen jakotyötä, vai pitääkö sen lisäksi jatkaa varsinaisen kokopäivätyön etsimistä? Mainoksiahan jaetaan vain kahtena päivän viikossa, palkan ollen jakelupiiristä riippuen 60-200 €. Tilanteeni huomioonottaen, olisi todella kiva, jos voisin toistaiseksi elää tehden jakelutyötä ja saaden sosiaaliturvaa.

Jussi2011

Sinun kannattaa kysyä asiaa joltain virkamieheltä, heidän kun pitää palvella kansalaisia ja he saattavat lakipykälistä jotain ymmärtääkin. Soita, mailaa tai käy ihan paikan päällä. Toivottavasti asiasi järjestyvät. Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 11.17 (EEST)

Artikkelien jakauma

Hei! Onkohan kukaan koskaan tehnyt jotain diagrammia, mistä kävisi ilmi kuinka monta artikkelia mistäkin aihepiiristä on. Sivuthan jakautuvat luokkiin, jotka puolestaan yläluokkiin, jne. Ei varmaan olisi jollekin botille ylivoimainen tehtävä laskea noita. Joku varmaan on jo sen tehnytkin, mutta tietääkö joku sellaisen olemassaolosta? Joku söpö puudiagrammi olisi kiva, josta voisi vetää johtopäätöksiä, tyyliin 23,8% suomenkielisen Wikipedian artikkeleista käsittelevät urheilua, tms. Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 10.49 (EEST)

Ei taida ihan helposti onnistua. Eli esim. luokan Luokka:Jalkapalloilijat yläluokkia ovat muun muassa Luokka:Teollisuus, Luokka:Systeemiteoria ja Luokka:Yliopistolliset oppiaineet, joten mitenkään automaattisesti ei mielekästä tilastoa varmaan saa syntymään. edit: pieniä palasia luokkapuusta pystyy toki analysoimaan puoliautomaattisesti. Sattumalta esimerkiksi huhtikuussa laskin, että urheilija-artikkeleita on fi-wikissä 25 622 kappaletta, eli aika tarkkaan 10 prosenttia kaikista artikkeleista. (ja urheilija-artikkeleista 68 prosenttia oli varustettu ainakin yhdellä lähteellä, eli se siitä urheilija-artikkeleiden huonosta lähteistyksestä verrattuna fi-wikiin keskimäärin) --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)

Millaista polkua pitkin saat esimerkiksi tuon ensimmäisen mainitsemasi yläluokan? Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 11.41 (EEST)

Jalkapalloilijat -> Jalkapallo -> Pallopelit -> Pelit -> Peliteollisuus -> Teollisuus. --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 11.42 (EEST)

:) Onpas hupaisaa. Jonkun pitäisi alkaa vissiin korjailemaan noita luokkiakin. Tiedätkö siihen jotain erityistä työkalua? Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

En tiedä onko tuossa mitään korjattavaa, ellei sitten haluta uudistaa koko luokittelusysteemiä, mutta tuskinpa lopputulos olisi nykyistä parempi. --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 11.55 (EEST)

No esimerkiksi peliteollisuus kuuluisi pikemminkin luokan pelit alaluokaksi eikä päinvastoin. Sen voinee korjata saman tien.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2011 kello 12.06 (EEST)

Pelien ja peliteollisuuden suhde on kylläkin assosiatiivinen eikä hierarkkinen. Niiden ei kuuluisi mennä hierarkiaan, vaan kumpikin kuuluu oman yläkäsitteensä alle ja niiden välillä on ei-hierarkkinen suhde.--Juha Kämäräinen 21. kesäkuuta 2011 kello 14.24 (EEST)

Riippuu ihan siitä mitä luokkasuhteiden on tarkoitus ilmentää. En tiedä mitä "hierarkkinen" sinun mielestäsi tarkoittaa. Pelin ja peliteollisuuden välillä ei ole hyponymiasuhde, mutta eivät liioin Euroopan, Suomen ja Helsingin väliset suhteetkaan ole hyponymiaa, vaan meronymiaa (Helsinki on osa Suomea). Varmasti silti halutaan, että Helsinki jotain kautta kuuluu Suomi-luokkaan? Entä mikä on jalkapalloilijan ja jalkapallon (pelin) suhde? Jalkapalloilija ei ole jalkapallopeli (IS-A). Onko hän "osa" jalkapalloa? Kyllä kai. Ovatko pelit "osa" peliteollisuutta? Kyllä kai. --Jmk 21. kesäkuuta 2011 kello 17.02 (EEST)

Peliteollisuuden ja "pelien käyttöliittymäteollisuuden" (jos sellainen määriteltäisiin) välinen suhde olisi meronymia, jossa peliteollisuus on holonyymi ja "pelien käyttöliittymäteollisuus" meronyymi. Jälkimmäinen tulee katetuksi edellisellä. Sen sijaan pelit eivät tule katetuiksi peliteollisuudella vaikka ovatkin sen tuotteita. Pelit eivät kanna peliteollisuuden piirteitä eivätkä niitä määrittele peliteollisuuden piirteet vaan aivan oma identiteettinsä. Siksi suhde voi olla vain assosiatiivinen tuottaja-tuote-suhde (valittavina ovat "hierarkkiset" meronymia ja hyponymia sekä ei-hierarkkiset assosiaatiosuhteet).--Juha Kämäräinen 21. kesäkuuta 2011 kello 17.32 (EEST)

Tämän logiikan mukaan jalkapalloilijoillakaan ei ole mitään tekemistä luokassa Luokka:Jalkapallo. Diego Maradona ei ole jalkapallo (ei hyponymiasuhdetta), Diego ei tule katetuksi jalkapallolla eikä jalkapallo tule katetuksi Diegolla (ei meronymiasuhdetta). Aika suppeaksi menee aiheenmukainen luokittelu tällä tulkinnalla. --Jmk 21. kesäkuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Eikö kuitenkin luokan Luokka:Peliteollisuus pitäisi olla luokan Luokka:Pelit alaluokka eikä päinvastoin, samoin kuin Luokka:Jalkapalloilijat on luokan Luokka:Jalkapallo alaluokka eikä päinvastoin? --Risukarhi 21. kesäkuuta 2011 kello 18.11 (EEST)

Minun mielestäni jotain on kyllä vinossa jos jalkapalloilijat on systeemianalyysiä. Edellisessä esimerkissä pelit -> peliteollisuus -linkki on mielestäni väärin, suurin osa peleistä kun on täysin riippumattomia teollisuudesta. Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 12.08 (EEST)

Niin, kyllä se jotain säätöä vaatii. Vähän voi joutua miettimään ja keskustelemaan, mutta jos joku vain ehtii paneutua, niin lienee syytä tsekata.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2011 kello 12.12 (EEST)

Ja suomalaiset jalkapalloilijat eivät ole Euroopan valtioita, vaikka luokittelu niin väittääkin. Tuo on kuitenkin pikemminkin luokittelun ominaisuus, kuin vika. Jos meinaat laittaa kaikkien Wikipedian artikkeleiden luokittelun uusiksi, niin kannattaa suunnitella kunnolla ja keskustella ensin. --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 12.16 (EEST)

Fi-wikin luokkahierarkia lienee syntynyt aika lailla suunnittelemattomasti ilman kovin kummoisia ohjaavia periaatteita, joten ei ole ihme että sieltä löytyy kaikenmoista. Kai se jonkinlaisena navigoinnin apuna toimii ja siihen se kai on tarkoitettukin; mutta jos ketjuja seuraa pitemmälle, niin aika äkkiä niistä katoaa johtoajatus. Tuon "korjaaminen" tuskin on triviaali juttu. Luokkia on yli 30 000. --Jmk 21. kesäkuuta 2011 kello 12.20 (EEST)

Luokittelun uusimisesta olisi jollekin vaikka elämäntehtäväksi, mutta epäilen tulisiko lopputuloksesta mitenkään oleellisesti nykyistä parempi. Ellei sitten ylimmälle pääluokkatasolle luoda satoja (tai tuhansia) luokkia, mutta sitten kärsii navigointi. --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 12.25 (EEST)

Yksittäisiä epäloogisuuksia varmaan kannattanee korjata. Varsinkin en-wikin luokituspuu lienee kuitenkin varsin hyvin mietitty, ja suurimmat ongelmat lienevät syntyneet siitä kun sitä ei ole huomattu seurata tai käännösongelmat ovat tuottaneet siihen nähden poikkeamia, joita joko olisi voinut välttää tai ei olisi voinut välttää, samoin kuin artikkelien erilainen määrä eri wikeissä eri ajan hetkinä on voinut vaikuttaa. Ennemmin kuin koko systeemiä kannattanee kuitenkin lähteä korjaamaan yksittäisiä sammakoita, koska koko systeemi (alkujaan en-wikissä) lienee hyvin mietitty, ja epäloogisuudet lienevät pikemminkin syntyneet sitä wikistä toiseen sovellettaessa ja kunkin wikin ex-tempore-sovelluksina, kun ei ole huomattu katsoa kokonaisuutta tai käsitteiden merkitykset eri kielissä eivät ole olleet täysin samoja.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2011 kello 12.34 (EEST)

Kyllä noita joitakin yläluokka/alaluokka-suihteita voi olla syytä korjata, kun havaitsee (ja aina välillä joku korjaakin), mutta koska alaluokkia on paljon niin tehtävä tosiaan voi pienessäkin korjauksessa olla suurempi kuin ensin luulisi, ja samoin keskustelu ja interwikivertailut voivat olla hyödyllisiä. Eli nyt esim. jos luokka peliteollisuus vaihdetaan luokan pelit alaluokaksi, niin mitkä luokan pelit alaluokista tulevat silloin luokan peliteollisuus alaluokiksi ja mitkä luokan pelit alaluokiksi? Tästä voisi vaikka koettaa laatia listaa ensin, ja sitten jos siitä saadaan konsensus, luokitella uudelleen.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2011 kello 12.27 (EEST)

Noita yksittäisiä virheellisiä kohtia luokkapuussa toki kannattaa korjata. --Otrfan 21. kesäkuuta 2011 kello 12.30 (EEST)

Minusta näyttäisi siltä, ettei yhtäkään luokan Luokka:Pelit alaluokista olisi mitään järkeä siirtää luokan Luokka:Peliteollisuus alle. Sen sijaan Luokka:Pelilehdet, Luokka:Pelisivustot ja Luokka:Pelipalkinnot tuntuisi järkevältä siirtää Peliteollisuus-luokasta Pelit-luokkaan, johon ne eivät nyt kuulu edes välillisesti. Nehän liittyvät kuitenkin peleihin yleensä eivätkä peliteollisuuteen erityisesti. --Risukarhi 21. kesäkuuta 2011 kello 15.58 (EEST)

Havaintoon "jalkapalloilijat eivät ole Euroopan valtioita": ei luokittelu niin väitäkään, paitsi jos väärin tulkitaan kaikki alaluokka-yläluokka-suhteet ns. IS-A-suhteeksi (ja vielä päätetään, että suhde on transitiivinen). (Tämä on ontologioihin liittyvä termi: esim. Helsinki on kaupunki, kaupunki on kuntamuoto, silti Helsinki ei ole kuntamuoto.) Mutta eiväthän ne suinkaan kaikki ole IS-A-suhteita eikä ole tarkoituskaan. Monet luokkasuhteet ovat tyypiä PART-OF (Helsinki on osa Suomea, Helsinki ei ole Suomi, eikä Helsinki ole valtio vaikka Suomi on valtio). Monet ovat jotain vielä epämääräisempää, tyyliin "liittyy asiaan". Ison ontologian tekeminen ja tulkinta ei ole ollenkaan triviaalia, ja jos sitä lähdetään korjaamaan periaatteella "soitellen sotaan", tulee äkkiä äitiä ikävä. – Tällä en tarkoita, etteikö pieniä korjauksia ilmeisiin yksittäisiin virheisiin voi tehdä helpostikin. --Jmk 21. kesäkuuta 2011 kello 12.31 (EEST)

Tämä oli hyvä havainto. Ehkä olisi tarvetta tiukemmalle luokittelulle ja löysemmälle systeemille, siis eri systeemeille. Molemmille olisi varmasti käyttöä. Edellisen pohjalta voitaisiin esimerkiksi tehdä selkeitä tilastoja ja jälkimmäistä voitaisiin käyttää jonkinlaisena fuzzy logic -navigointina, kuten nykysysteemiä. Palosirkka 21. kesäkuuta 2011 kello 12.38 (EEST)

Mä olen tehnyt ja teettänyt tilastoja etsien catscanilla artikkeleita jotka sisältävät jonkun tietyn mallineen, mutta minua kiinnostavatkin lähinnä kasvit, sienet, eläimet ja valtiot joihin tämä toimii hyvin. --Tappinen 21. kesäkuuta 2011 kello 12.40 (EEST)

Lätkin taannoin teemasivuja varten luokkiin mallineen tämä luokka kuuluu aihepiiriin X (esim) ja samalla malline luokittelee luokan piilotetusti luokan teemasivujen luokat -luokan alle. Luokittelun tarkoituksena oli se, että olisi noita artikkeleiden automaattiseen kategorisointiin mutta se on vähän jäänyt. Olemassa olevien luokittelujen avulla saa kuitenkin haettua artikkelien lukumääriä teemasivuluokitelluista aiheista catscan_rewritellä (esim) ja pages_in_categories-työkalulla (esim). Noista työkaluista pages_in_categories toimii sitten isojen luokkahierarkioiden kanssa ja catscan ainoastaan pienien. --Zache 21. kesäkuuta 2011 kello 12.57 (EEST)

En tiedä varmasti onko wikin luokitus sukua kirjastojen aiheenmukaisille luokituksille, mutta jos on, niin niistäkin ehkä voisi saada osviittaa.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Kuten ylempänä jo oli puhetta, se onko luokittelu onnistunut tai onko siinä "vikaa", riippuu tietysti siitä mihin luokittelu on tarkoitettu. Katsotaan siis mitä käytäntö WP:Luokittelu sanoo: Luokittelun tarkoituksena on jaotella Wikipedian sisältö järkeviin kokonaisuuksiin ja helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita. Sen tarkemmin ei hierarkian merkitystä ole speksattu; erityisesti ei ole mitenkään lyöty lukkoon, että yläluokka-alaluokka-suhteiden pitäisi olla ainoastaan hyponymia- tai meronymiasuhteita. Väljempikin "aihepiirinmukaisuus" voi täyttää tavoitteen "helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita". Kyseessä on siis lokaali navigoinnin apu (artikkelista tai luokasta toiseen), eikä kannata odottaakaan siltä kauaskantoisempia globaaleja ominaisuuksia; esim. että jos hierarkiassa on ketju A→B→C→D→E→F, niin A olisi enää kovinkaan lähellä F:n aihepiiriä tai varsinkaan, että A "on" F (esim. suomalainen jalkapalloilija "on" Euroopan valtio, tai jalkapallo "on" systeemianalyysiä). Sellaiset odotukset ovat yksinkertaisesti hierarkian väärintulkintaa, eivät hierarkian virheitä. --Jmk 22. kesäkuuta 2011 kello 11.01 (EEST)

Pitäisikö tuo nyt sitten ymmärtää siten, että jos luokat A ja B liittyvät aihepiireiltään toisiinsa, niin A voi kuulua luokkaan B ja B voi samanaikaisesti kuulua luokkaan A? Jos tällaiset kehät halutaan välttää, on pakko kuitenkin hahmotella joku logiikka sille, mikä tulee minkäkin yläpuolelle (viitaten edellisiin keskusteluihin mm. peliluokista). Edellä mainitut älyttömyydet nimittäin johtuvat osaltaan (eivät tietysti pelkästään) tällaisista kömmähdyksistä, joissa hierarkian järjestys on epälooginen. (Siitä olen samaa mieltä, että järkevä ja asiallinenkin luokittelu toki tuottaa mainitsemasi kaltaisia tilanteita, joissa "A ei ole F"). --Risukarhi 22. kesäkuuta 2011 kello 11.31 (EEST)

Kehämäinen "kuuluminen" A→B→A tuskin on järkevää. Hyponymia- ja meronymiasuhteissa on selvää kummin päin kuuluvuussuhde on, väljemmissä "liittyy asiaan"-suhteissa pitää vaan yrittää jotenkin järkeillä kummin päin on luontevampi suhde aihepiirien välillä. Esim. jalkapalloilijat kai pikemminkin kuuluvat jalkapalloon, kuin päinvastoin. Kirjailijat varmaan kuuluvat kirjallisuuteen eikä päinvastoin. – Näin siitä huolimatta, että kirjailijoiden ja kirjallisuuden välillä ei ehkä tiukasti tulkiten ole sen kummemmin hyponymiaa kuin meronymiaakaan. "Kirjallisuus" on tässä ymmärrettävä melko väljästi aihepiirinä, ei joidenkin tiukasti määriteltyjen "kirjallisuus"-olioiden kuten esim. kirjojen joukkona johon jokainen maailmankaikkeuden olio joko sataprosenttisesti kuuluu tai sataprosenttisesti on sen ulkopuolella. On täysin luontevaa ajatella, että kirjailijat (siinä kirjailijan ominaisuudessaan) sisältyvät tai "kuuluvat" kirjallisuuden aihepiiriin vaikka he eivät olekaan kirjoja. --Jmk 22. kesäkuuta 2011 kello 11.43 (EEST)

Niille, joita kiinnostaa sanojen semanttiset suhteet: Kannattaa tutustua WordNet-projektiin [14], jossa on luotu valtava määrä semanttisia suhteita englannin sanojen välille. Liittyen keskusteluun Wikipedian luokkahierarkiasta, on valaisevaa katsoa vaikkapa miten kirjailija WordNetissä sijoittuu, millaisia hypernyymejä löytyy: writer, author → communicator → person → organism jne. Kannattaa huomata, ettei löytynyt mitään viittausta kirjallisuuteen. Kuitenkin uskoisin, että Wikipedian luokittelun kannalta on järkevää ja haluttua, että kirjailijat "kuuluvat" kirjallisuuteen. – Samoin jalkapalloilija kuuluu hypernyymihierarkiassa "pelaajiin" ja "urheilijoihin", ja sitä kautta "henkilöihin", kun taas mitään yhteyttä ei ole "jalkapalloon" (peliin). – Mielestäni esimerkit osoittavat, että tiukka "ontologinen" luokittelu on jotain ihan muuta kuin se, mitä Wikipedian luokkahierarkia tekee ja mitä sen halutaankin tekevän. Luokkahierarkiassa on ja pitääkin olla väljempiä aihepiirien "kuuluvuus"-suhteita. – Tällä en tarkoita, että hierarkiasuhteita pitäisi kuitenkaan käyttää täysin mielivaltaisiin "katso myös"-tyyppisiin linkkeihin – sellaiset sopivat paremmin artikkelien "Katso myös"-osioon. Milloin kahden aihepiirin välinen suhde on "riittävän" hierarkkinen, että luokkien välille kannattaa tehdä kuuluvuussuhde, on loppujen lopuksi veteen piirretty viiva. --Jmk 23. kesäkuuta 2011 kello 12.25 (EEST)

Sisään kirjautuminen ja tunnuksen luominen Wikikko-alustaan

Siirretty kahvihuoneesta (Wikipedian käytön neuvonta)

Tiedätkä mikä on Wikikko?

Tahtoisin päästä sisään Wikipedian kaltaiseen sivustoon Wikikkoon - vapaaseen taitojen ja tietojen jakoon kansan kesken.

Tahtoisin muokata siellä sivuja. Minulla on Wikipedia-tunnus, mutta Wikikko ei tunne sitä. Lisäksi en pääse siellä myöskään luomaan uutta tunnusta. Mieluiten käyttäisin Wikipedia-tunnustani, koska miellän sivut saman sanakirjan eri muodoiksi.

Wikikossa pääsen sivulle, joka on otsikoitu Kirjaudu sisään tai luo tunnus. Sisään kirjautuminen ei siis onnistu, mutta toisaalta en näe mitään kohtaa, joka mahdollistaisi tunnuksen luomisen - vain sisään kirjautumisen. Ja sekään ei siis onnistu.

Wikikosta itsestään en löytänyt info- tai palaute- tai keskustelusivua. Siksi kysyn tässä.

--Tandoor 23. kesäkuuta 2011 kello 21.51 (EEST)

Wikikolla ei pitäisi olla mitään tekemistä wikipedian tai wikimedian kanssa ja siksi wikipedian tunnus/salasana eivät toimi wikikossa. --Anr 23. kesäkuuta 2011 kello 21.55 (EEST)

Aika vähän siellä on käyttäjiä, joten ehkä tunnusten luonti on pois käytöstä. --Anr 23. kesäkuuta 2011 kello 22.00 (EEST)

Taitaa olla ihan tietoinen päätös[15]: Kuten käyttäjä voi nähdä, ei Wikikossa kirjoiteta nimellä ja haeta sillätavoin asemaa. --Otrfan 23. kesäkuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Kammottavat parasiitit

Osaisiko joku kertoa, miten eroavat toisistaan loisio ja loinen? Onko loisio esimerkiksi tietyn tyyppinen loinen vai ovatko ne yksi ja sama asia? --85.76.221.218 16. kesäkuuta 2011 kello 22.50 (EEST)

Malarialoisesta puhutaan loisiona tässä artikkelissa. Onkohan sama asia, kun loinen loisii isäntäeläimessä, eli on loisio? --RicHard-59 16. kesäkuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Enpä löydä kunnon lähdettä, mutta googlettelun perusteella loinen on ylivoimaisesti yleisempi sana. Loisio lienee joskus käytetty harvinaisempi synonyymi, jota käytetään vain konkreettisessa biologisessa merkityksessä ( ja ehkä nimen omaan loisivasta loisyksilöstä?), ei muissa kuvailevissa merkityksissä. -Ochs 16. kesäkuuta 2011 kello 23.26 (EEST)

Tänään sanomalehdessä olleessa artikkelissa lukee, että loisio on yksisoluinen loinen--RicHard-59 28. kesäkuuta 2011 kello 16.35 (EEST)

Biologian sanakirja täsmentää: "Loisio: yksisoluisiin alkueläimiin kuuluva loinen". --albval(keskustelu) 28. kesäkuuta 2011 kello 18.57 (EEST)