Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 47

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Hauki on kala -mallineesta luopuminen

Eli mietin tuossa, että pitäisikö HOK-mallineesta luopua kokonaan? Selvästi suurinosa HOK-:artikkelien tekijöistä on IP:itä, jotka eivät tule koskaan artikkelia laajentamaan. Siispä ehdotan alustavasti kahta vaihtoehtoa HOK:lle.

a) HOK-artikkelit poistetaan roskana mikäli ne ovat ns. "oikeita" HOK-artikkeleja (esim. "Hauki on kala", eikä esim. "Hauki on kala suomen järvissä"). Jälkimmäisen esimerkin tapaiset artikkelit säilytetään minitynkinä.

Nykyisellä HOK-mallineen voi välttää muuttamalla sanajärjestystä. Käytännössä jokainen HOK-käytännöstä tietävä voi muuttaa parin sanan paikkaa ja tehdä kahden lauseen minityngän.

b) HOK-artikkelit säilytetään

Mm. en-wikipediassa HOK-artikkelit ovat "enemmän sallittuja" kuin meillä. Tuskin me mitään menetämme sillä, että Wikipediassa on lyhyitäkin artikkeleja.

Vaihtoehto a jättää hiukan tulkinnanvaraa, b taasei. Mietiskely sallittu.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 17.20 (EET)

Kannatan vaihtoehtoa a. "Hauki on kala" on ollut roskan kriteerinä jo pitkään, jo vuodesta 2005 [1]. Päällekkäistä HOK-esseetä ei tarvita. Se on jo aiheuttanut hämmennystä ja jopa antamaasi esimerkkiä enemmän tietoa sisältäviä artikkeleita on merkitty HOK-mallineella. HOK-mallineesta on siksi hyvä luopua kokonaan. Itse asiassa se on pelkkä essee, joka on jotenkin luikerrellut ilman keskustelua joidenkin käyttäjien käytännöksi. -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 17.31 (EET)

Vastustan ainakin Hauki on kala Suomen järvissä -artikkelien säilyttämistä. Jatketaan nykylinjalla tai merkataan kaikki nykyiset HOKit roskaksi. EDIT: Ja lisäksi ongelmia aiheuttava täysin surkeat artikkelit, jotka ovat niin pitkiä etteivät ole HOKeja eivätkä varsinaisia roskia mutta esim. kieliasu niin huono ettei viitsisi säilyttää. Tällaisia varten tarvittaisiin oma HOK-tyyppinen malline tai tällaiset pitäisi voida merkata suoraan roskaksi. Ainakaan ymmärtääkseni nykyinen WP:Roska ei mahdollista tällaisten poistoa. --A333 K 22. joulukuuta 2009 kello 17.37 (EET)

Nuo "Hauki on kala Suomen järvissä" on helppo muuttaa muotoon "Hauki on kala. Se elää suomen järvissä", jolloin HOK-malline on kätevästi kierretty.

Nykykäytännöillä HOK:ita ei juurikaan merkata roskaksi vaan HOK:ksi.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 17.44 (EET)

Miksi HOK:t pitäisi saada poistumaan nopeammin kuin 24 tunnissa? Tuohon huonojen artikkelien ongelmaan niin meillä voisi olla käytäntö/malline, että jos esimerkiksi minitynkää ei laajenneta oikeaksi artikkeliksi vaikka puolessa vuodessa niin se muuttuisi automaattisesti roskaksi nykyisen HOK:n ja merkittävyys-mallineen tapaan. Oikealla artikkelilla tarkoitan tässä, että sen kieli on tietosanakirjamaista, se on luokiteltu, tiedot pitävät silmämääräisesti paikkansa jne. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 17.48 (EET)

Turhaa meidän on edes pitää 24 tuntia artikkelia, jota ei laajenneta. Jos joku haluaa poiston jälkeen luoda uudestaan laajemman artikkelin, se ei ole kovinkaan vaikeaa.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 17.50 (EET)

Ongelma on siinä ettei sitä etukäteen tiedä laajennetaanko niitä. Enkä myöskään tiedä kuinka usein joku käy tuota HOK luokkaa vilkuilemassa (varmaan harvemmin kuin merkittävyyttä) mutta esim . viimeksi kun selasin sitä niin poimin sieltä Pekka Lakan laajennettavaksi. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 18.00 (EET)

Turha niitä tosiaan olisi pitää, jos niitä ei ikinä laajennettaisi, mutta se ei pidä paikkaansa. Joku uusi käyttäjä varmaan niin tekee ja joka tapauksessa 24 tunnin armonaika on mielestäni muutenkin kohtelias ja uusia käyttäjiä vähemmän pois karkoittava tapa kuin suora poistaminen. Automatiikka kuitenkin hoitaa roskamerkinnän myöhemmin, joten mitään haittaakaan näe. Lisäksi jotkut käyvät aina välillä laajentelemassa artikkeleita HOK-luokasta. Ainakin itse olen niin tehnyt (mm. [2], [3], [4], [5]) ja yhtäkään niistä en olisi aloittanut oma-aloitteisesti. --Jusba v 22. joulukuuta 2009 kello 20.08 (EET)

Minusta ongelma on lähinnä se, että HOK-mallinetta ei käytetä vain "X on Y" -artikkeleihin vaan myös laajempiin. "X on Y" -artikkeleiden poisto ei ole suuri haitta. -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 17.55 (EET)

Miten niin kierretty? Sanotaanko jossain että artikkeli ei ole HOK, jos siinä on kaksi virkettä? Ohjeessahan sanotaan, että artikkeli on HOK, jos sen tietosisältö on olematon kuten tuossa esimerkissä. Lisäksi yhdenkin lauseen artikkeli voi olla minitynkä, kuten esimerkki sivulla WP:HOK. --A333 K 22. joulukuuta 2009 kello 17.52 (EET)

Missä on edellinen yhden lauseen säilytetty artikkeli ja kahden lauseen HOK?-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 17.53 (EET)

Kyllä ainakin minä olen kahden virkkeen artikkeleita on merkatty HOKeiksi esim. Stavanger Oilers. Pitäisikö mielestäsi tuollaiset säilyttää? Minusta tuollaiset pitäisi poistaa varsinkin jos kerrotaan vain pari satunnaista pelaajaa. Jos olisi kerrottu esim. perustamisvuosi artikkeli voisi olla säilyttämisen arvoinen. EDIT: Ja onko muka Timo Rainio HOK, kun siinä on vain yksi virke? En ole varma mikä nykyinen HOK-käytäntö on, mutta virkkeiden tai lauseiden perusteella toimiminen vaikuttaa älyttömältä.--A333 K 22. joulukuuta 2009 kello 18.07 (EET)

Käytössä on malline: {{Korjattava/kieli}} ja muut korjattava-mallineet. -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 17.55 (EET)

Ja sitten vain odotellaan vuosikausia, jos joskus sattuisi löytymään käyttäjä, jolla olisi aikaa ja viitseliäisyyttä korjailla surkeita artikkelin alkuja. Kiitos ei. Mielestäni löperöt yhden tai kahden lauseen "artikkelit" ja pidemmätkin kelvottomasti laaditut tulisi poistaa roskana. --MiPe ^(wikinät) 22. joulukuuta 2009 kello 18.02 (EET)

Ehdottomasti samaa mieltä, monesti joutuu miettimään merkkaako HOKiksi vai roskaksi, ja kun kumpikaan ei varsinaisesti sovi jätän artikkelin sikseen. --A333 K 22. joulukuuta 2009 kello 18.07 (EET)

Kannatan koko mallineen poistamista ja järjen käyttöä. Parempi että edes perustiedot asiasta kun ei mitään. Eipähän ainakaan noin lyhyeen tekstiin saa helposti mahtumaan virheitä ja älyttömyyksiä mitä on monessa pitemmässä artikkelissa. --SM 22. joulukuuta 2009 kello 18.20 (EET)

Jep. Bändiä X koskevassa artikkelissa kerrotaan henkilön Y olevan bändin kitaristi. Tämän jälkeen tehdään artikkeli henkilö Y:stä, jossa myös kerrotaan hänen olevan kitaristi. Jotain järkeä?-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Eihän tuossa ole mitään ongelmaa. Voi muokata rohkeasti ja yhdistää artikkelit ja tehdä vähemmän merkittävästä UO:n. Jos molemmat ovat selkeästi merkittäviä niin voi laajentaa artikkeleita. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 18.39 (EET)

..eli kannatat HOK-mallineen käyttämättä jättämistä?-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 18.40 (EET)

No jos meillä on artikkeli, että "Maija Poppanen on KISS:n kitaristi", niin en näe mitään ongelmaa, että tuo tagitetaan HOK mallineella riippumatta siitä epäileekö käyttäjä tuon olevan roskaa. Koska jos tuossa on HOK malline niin joku käsittelee sen joka tapauksessa. Jos ei muuten niin pistämällä sen roskikseen. Jos taas me jätetään luokitellematon "Maija Poppanen on KISS:n kitaristi" tuolleen niin meille jää roskaa joka on huono juttu. Minimissään tuollainen pitäisi luokitella, wikittää ja vilkaista, että sen sisältö näyttää järkevältä. Tälläin se ei kuitenkaan ole enää HOK. Jos ei ole aikaa tai kiinnostusta tehdä niin on parasta pistää HOK-malline jotta joku muu tekee sen.

Ja jos meillä on kaksi artikkeli jotka molemmat kertovat saman asian niin ne voi yhdistää. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Minusta ei ole mitään ongelmaa, jos tuo wikitetään, luokitellaan, kielilinkitetään ja annetaan olla silleen (olettaen tietysti, että se on totta). Se ei ole HOK eli "Maija Poppanen on kitaristi" vaan siitä ilmenee myös hänen työpaikkansa. -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Mitä sitten? Jos lukija haluaa tietää kuka on Maija Poppanen, hän kirjoittaa sen hakukenttään. Parempi näin kuin että ei löytäisi mitään tietoa. --SM 22. joulukuuta 2009 kello 19.55 (EET) Ja häntä tuskin kiinnostaa tuota tietoa etsiessään mitä selkärankaisten luokkaa hauki edustaa. Lisätietoa yhtyeestä saa painamalla linkkiä, mikä on varsin oiva Wikipedian tekniikan suoma mahdollisuus jaotella tieto kätevästi järkeviin kokonaisuuksiin.--SM 22. joulukuuta 2009 kello 19.59 (EET)

Mutta hänenkin kohdallaan merkkaa se, että Maija Poppanen ei ole KISS:n kitaristi vaan satuolento. Lisäsin tuohon tuon Kahkosen huomion, että jos artikkeli on katsottu pääpiirteissään olevan oikein ja se on luokiteltu, wikitetty jne. niin se ei ole enää HOK. Kommentoippa tuota mun keskeneräinen mallinetta. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 20.05 (EET)

Kannatan luopumista. --Mpadowadierf 22. joulukuuta 2009 kello 22.29 (EET)

Ajatusleikki: Ikeassa jaetaan ilmaiseksi lyijykyniä. Haet sieltä yhden lyijykynän. Kotonasi huomaat, että kynäsi on rikki. Kannattaako sinun a) heittää kynä roskiin ({{roskaa}}) ja hakea tarvittaessa uusi, parempi kynä (Uudelleenluonti laajennettuna) vai b) kysyä Ikean myyjiltä, voivatko he korjata kynän olettaen, että on todennäköisempää että kynää ei voida korjata? ({{HOK}}).

Jokainen voi itse miettiä kumpi on järkevämpää.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 19.10 (EET)

c) teroittaa kynän? {{Korjattava}} -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 19.21 (EET)

.."Kotonasi huomaat, että kynäsi on rikki"-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 19.25 (EET)

Meinaat tuollaista täytettävää lyijykynää vai? :-) -tKahkonen 22. joulukuuta 2009 kello 19.29 (EET)

Me voitais pitää isoa kynälaatikkoa josta voi sitten poimia hassun kynän jos sellaista tarvitsee. Sit botit tai ylläpitäjät heittelis roskiin iitä kyniä joita kukaan ei ole halunnut. Kynälaatikosta vois opastaa vaikka keskeneräinen -mallineella. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 19.57 (EET)

Tuo malline vaikuttaa hyvältä. Se sopisi esimerkiksi artikkeliin Jari antila. --A333 K 22. joulukuuta 2009 kello 20.02 (EET)

Zache@ Korvaamaan HOK vai vähentämään suoraa roskaa? Itse saattaisin jopa kannattaa, kunhan määräaikaa lyhennetään.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 20.05 (EET)

Oikeastaan käsittelemään niitä artikkeleita jotka eivät ole HOK:ia tai roskaa, mutta ovat silti selkeästi keskeneräisiä ja vaativat reagointia. HOK:t ja roskat eivät ole minusta ongelmia koska ne väistämättä käsitellään. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 20.14 (EET)

Eri hyvältä vaikuttaa, kunhan mallinetta käytetään maalaisjärjen kanssa eli esimerkiksi ei artikkeliin, jonka ainoa merkittävä puute on luokittelu. -- Piisamson 22. joulukuuta 2009 kello 20.19 (EET)

Minusta HOK-malline toimii juuri niin kuin sen pitääkin. Se on suoraa poistamista selvästi lievempi ja kannustavempi tapa kertoa, että tämä ei nyt ihan vielä riitä. Lopputuloksena on kuitenkin joko artikkelin poisto tai sen laadun riittävä kohennus. Keskustelussa esiin tullut ajatus HOK-tyyppisestä mallineesta uusille, lyhyehköille ja moniongelmaisille artikkelinaluille vaikuttaa kehittelemisenarvoiselta. -- Piisamson 22. joulukuuta 2009 kello 20.11 (EET)

Minusta on kaunis ajatus olla tyrmäämättä aloittelevia wikipedisteja välittömällä poistolla. Vaikka tuollainen kannustaminen taitaa tuottaa tulosta perin harvoin ainakaan välittömästi, pidän sitä silti suotavana. Ala-arvoinen artikkeli vuorokauden ajan ei ole ongelma varsinkaan, kun satunnainenkin lukija huomaa mallinteen, joka kertoo ongelmasta. Suurempi ongelma voi olla hieman pidemmät, mutta kieliasultaan tai jotenkin muuten niin surkeat artikkelit, jotka vaatisivat lähinnä kokonaan uudelleenkirjoittamista. --OM 23. joulukuuta 2009 kello 01.01 (EET)

Kyllä joku HOK-tyyppinen malline on hyvä olemassa. Erittäin monilla käyttäjillä näyttää olevan tapana laajennella niitä, ja se on paljon parempi kuin mekaaninen roskana poistaminen. Jos kukaan ei laajenna, niin sitten armonajan jälkeen pois. Esimerkkejä "pelastetuista" artikkeleista: Neulegraffiti, Härkälän kartano, Rapola, Marija Gimbutas. Mitä olisi voitettu nämäkin roskana pikaisesti hävittämällä? Tai lukemattomia koululaisten aloittamia artikkeleja omista kouluistaan; näillä näkisin jopa kasvatuksellisen tehtävän. Tällaisten roskatynkien pelastaminen on Wikipedian suola ja laajalle levinnyt harrastus. Mutta jos kukaan ei paranna niitä, niin ne on hyvä merkitä ja poistaa lyhyessä ajassa.--Urjanhai 22. joulukuuta 2009 kello 20.44 (EET)

Juuri näin on nykyään suurimmaksi osaksi toimittu ja mielestäni käytäntö on hyvä. Ja ainakin minulla suoraan roskaksi merkitsemisen kynnys laskisi huomattavasti, mikäli HOK-malline poistettaisiin. --MiPe ^(wikinät) 22. joulukuuta 2009 kello 20.47 (EET)

Viksua puhetta, Urjanhai ja MiPe. Tuo HOK-malline on juuri hyvä herättämään huomion, on noita itsekin tullut laajenneltua. Roskaksi merkittyä tuskin ehtii korjata (tai edes löytää) ennen kuin joku on sen jo poistanut. --albval (keskustelu) 22. joulukuuta 2009 kello 21.00 (EET)

Pirkule joskus niitä laajennetaan turhankin aktiivisesti, tein eilen tosissani hommia HOK-artikkeli Dionne Pounds parantamiseksi ja kun yritin tallentaa, niin eiköhän Laxin peijooni ollut jo ehtinyt edelle. :) --Quinn 22. joulukuuta 2009 kello 22.03 (EET)

Jos se yhtään lohduttaa, niin vaivaa se vaati minultakin ja samanlaiset tunnot oli minulla, kun yksi käyttäjä tuli käymään eräänä päivänä Wikipediassa vain tallentaakseen Williamsin sisarten artikkeleihin lähes täsmälleen samanlaiset taulukot, joita minä nysväsin tunnin ajan... Dionne Pounds -artikkeliin muuten kukaan ei lykännyt minkäänmoista mallinetta sen 42 minuutin aikana, kun se oli laajentamatta; minäkin ryhdyin suoraan laajennushommiin. --Lax 23. joulukuuta 2009 kello 16.08 (EET)

Joo niin se taisi ollakin, ettei siinä HOK-merkintää ollut. Huvitti vaan, kun sun tekemäsi lisäykset olivat lähes täsmälleen yksi yhteen sen kanssa, mitä itse olin värkännyt. --Quinn 23. joulukuuta 2009 kello 17.17 (EET)

Kyllä omalla kohdalla HOKkeja on tullut minityngäksi/tyngäksi laajennettua useampia kymmeniä, erityisesti siinä vaiheessa, kun vuorokausi on mennyt umpeen, ja pitää päättää artikkelin poistamisesta. Varsinkin jos joku on vaivautunut jo laittamaan luokat+iw:t paikalleen, niin ei parin lauseen kääntäminen en-wikistä ole iso homma. Joskus taas HOKeissa sattuu vastaan sen verran mielenkiintoinen aihe, että ei raaski poistaa, vaikka alkuperäinen olisi pikemminkin roskaa, kuten American Bantam. --Otrfan 23. joulukuuta 2009 kello 17.47 (EET)

{{Työstetään}}. :-) --Jaakonam 23. joulukuuta 2009 kello 19.00 (EET)

Malline:Keskeneräinen

Keskeneräinen {{Keskeneräinen}}-mallineella on tarkoitus merkitä ne uudet artikkelit jotka vaativat vielä parantamista ennen kuin ne ovat kelpaavat wikipediaan. Kriittisiä puutteita ovat kieliasu, luokituksen puuttumine, artikkeli ei kerro aiheesta juuri mitään. Jos korjausta ei tapahdu niin ne poistetaan automaattisesti.

Selkeät puutteet vielä mitkä itse näen liittyvät opastukseen. Missä meillä on ohje siitä millainen artikkelin tulisi olla? Entä mistä täällä voi mennä kysymään opastusta jos sellaista tarvitsee? --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 21.07 (EET)

Ohje:Artikkelin rakenne. Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat). –Ejs-80 22. joulukuuta 2009 kello 21.09 (EET)

Voisiko tuota Ejs:n ohjetta tiivistää? Itsekkään en sitä ole ikinä lukenut enkä tule lukemaankaan.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 21.12 (EET)

Ei se nyt minun ohje ole, itse asiassa olen tehnyt siihen luultavasti vain yhden muokkauksen. –Ejs-80 22. joulukuuta 2009 kello 21.16 (EET)

Juu, mutta meinasin sinun mainitsemaasi ohjetta ;)-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 21.17 (EET)

Vähän vaikea tiivistää, kun ei tiedä mikä siinä on ylimääräistä. Meinasin ehdottaa, että muokkaisit itse rohkeasti, mutta jos ei voimat riitä edes lukemiseen... --albval (keskustelu) 22. joulukuuta 2009 kello 21.22 (EET)

Pointti oli, etten koskaan ole jaksanut lukea noita ylipitkiä ohjeita, joista ei jää mitään käteen. Voin toki lukea, jos sillä on jotain merkitystä muokkaamisen kannalta; tässä tapauksessa näyttäisi olevan. Voin jotain yrittää kehitellä tuossa 24.- 25. vastaisena yönä.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Tein lyhyemmän ohjeen ( Ohje:Ensimmäinen_artikkeli ), (oiko)lukekaa, korjatkaa, parantakaa. :) --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 23.31 (EET)

Vastustan sitä että "kieliasu, luokituksen puuttumine, artikkeli ei kerro aiheesta juuri mitään"-artikkeleita, eli roskaa roikotettaisiin täällä kolme kuukautta siinä toivossa että sen joku korjaa, eli kirjoittaa asiasta ihan oikean artikkelin. Korjattavaa olisi eräiden ongelmakäyttäjienkin toimesta enemmän kuin tarpeeksi.--J 22. joulukuuta 2009 kello 22.30 (EET)

Itsekkin vastustan tuota 3kk odotusaikaa. Ei ne luokat ym. vie montaa minuuttia.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Turha malline. Tämäkään malline ei taaskaan paranna yhtäkään artikkelia pilkunkaan vertaa. Kertokaamme mieluummin suoraan muokkaajalle, mikä on vialla, kuin että saamme nautintoa lyömällä artikkeliin taas yhden ihanan korjausmallineen. --Mpadowadierf 22. joulukuuta 2009 kello 22.35 (EET)

Pistin tuohon ihan tarkoituksella, että se on tarkoitettu lisättäväksi ainoastaan uusiin artikkeleihin. Vaikka tuossa onkin 3kk aika niin ideana on se, että jatkossa kun artikkeleita luodaan niin niiden pahimmat ongelmat käsiteltäisiin. Eikä niin, että niihin lätkitään korjattava malline ja ne jäävät roikkumaan ikuisiksi ajoiksi. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 22.39 (EET)

Jalo tarkoitus, kuten yleensä. Mutta kuka tahansa vähänkin aikaa Wikipedian menoa seuranneena tietää, että asiassa ei tule käymään kuten toivot. Pahimmillaan mallineesta tulee yksi miekka lisää käyttäjien asevarastoon, josta he valitsevat, että mitäs löisin tällä kertaa tähän artikkeliin, jota en avaa enää koskaan uudestaan. --Mpadowadierf 22. joulukuuta 2009 kello 22.43 (EET)

Kaikkia mallineita voidaan väärinkäyttää, mutta niiden käyttöä tulee tietenkin valvoa ja väärinkäyttöön puuttua. Mainitsemasi väärinkäyttö on vielä kohtuullisen helppo havaita. -- Piisamson 22. joulukuuta 2009 kello 22.46 (EET)

..Mutta emmehän halua näyttää 3kk surkeaa artikkelia lukijoille, kun sen korjaamiseen menee alle kaksi minuuttia? Kaksi viikkoakin riittää vallan mainiosti.-Henswick- Sermo? 22. joulukuuta 2009 kello 22.41 (EET)

Kolme kuukautta on eittämättä turhan pitkä aika, kaksi viikkoa riittänee. Artikkeleiden aakkostaminen luokkaansa aikajärjestykseen helpottanisi korjaustehtävien priorisointia. -- Piisamson 22. joulukuuta 2009 kello 22.52 (EET)

Onko luokan järjestämiseen mitään keinoa täällä? (ulkoinenkin työkalu käy) Wikiuutisissa DynamicPageList järjestää luokan aikajärjestykseen, mutta sitä ei ole asennettu tänne. --Zache 22. joulukuuta 2009 kello 23.01 (EET)

Eikös se onnistu helposti käyttämällä päivämäärää lajitteluavaimena? --A333 K 23. joulukuuta 2009 kello 15.30 (EET)

Malline tarvitsisi vielä vastaavan käyttäjän huomautusmallineen. --A333 K 23. joulukuuta 2009 kello 15.30 (EET)

Muutin ohjeistusta siihen suuntaan, että mallineen lisääjän tulee infota artikkelin aloittajaa ja kertoa siitä mikä artikkelissa on vikana. En tehnyt uutta mallinetta, koska toisen käyttäjän artikkelikohtaista neuvomista ei oikein pysty automatisoimaan fiksusti. --Zache 23. joulukuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Kysymys: Onko siitä liikaa hommaa jos artikkelin aloittajaa joutuu neuvomaan "käsin" sen sijaan, että ainoastaan lisää automatisoidun mallineen? IMO tuo henkilökohtainen neuvominen on paljon parempi ratkaisu jos se ei vaan ole liian työlästä. --Zache 23. joulukuuta 2009 kello 18.48 (EET)

Minulle tulee tynkäartikkeleista vaikutelma, että ne ovat eräänlaisia artikkelitoiveita. Tyngän alkuunpanija kenties haluaa, että hänen aloittamastaan aiheesta olisi kunnon artikkeli, mutta hän ei viitsi/kykene kirjoittaa sitä itse. Lisäksi tynkä antaa vaikutelman näennäisaktiivisuudesta. Tehtaillaan sisällöttömiä tynkiä ja sitten julistetaan käyttäjäsivulla omaa aloitteellisuutta; "tämä käyttäjä on aloittanut 10000 artikkelia" jne. Wp:ssahan ei ole aikarajoja sille, milloin artikkelin tulee olla julkaistavissa, joten artikkelin voi yhtä hyvin kirjoittaa jo alkuaan laajemmaksi. Nyt fi-Wp täyttyy levytyngistä, näyttelijätyngistä yms. Jos joku etsii tietoa Katri Helenan albumista "Katson rakkauden sineen" (kuvitteellinen esimerkki), hän löytää Wp:sta artikkelin, joka kertoo, että "'Katson rakkauden sineen' on Katri Helenan albumi. Se julkaistiin vuonna 1999." On todennäköistä, että tiedonhakijalla on hallussaan tuo esimerkkialbumi, jonka kansivihkossa on jo nuo tiedot ja enemmänkin. Kenties joku joskus saattaa laajentaa tyngän, mutta tynkien historiaa tutkimalla se vaikuttaa sangen epätodennäköiseltä. Eli useimpia tynkiä voi kutsua "nolla-artikkeleiksi". -- Drefer 23. joulukuuta 2009 kello 11.00 (EET)

Jep. Pakko myöntää että olen itsekkin syyllistynyt "tynkäilyyn" melko vakavasti; vastapainoksi tosin teen silloin tällöin laajempia artikkeleita joita yritän hyviksi (esimerkkinä vertaisarvioinnissakin tällä hetkellä oleva Alamedan piirikunta). Pitäisikö alkaa jakamaan palkintoja niille, jotka parantelevat aktiivisesti tynkiä?-Henswick- Sermo? 23. joulukuuta 2009 kello 15.30 (EET)

Papukaijojahan voi jokainen jakaa oman harkintansa mukaan. Sv-wikissä taas on viikon kilpailuja, joissa välillä on artikkelien laajennusta jne. Esim. viime viikolla oli tällainen sv:Wikipedia:Veckans tävling/Naturvetenskap och teknik. Joskus ajattelin ehdottaa vastaavia kilpailuja tännekin, sillä kyllähän palkinnot joitain käyttäjiä (erityisesti nuorempia) motivoivat + tietyn aihepiirin artikkelien tilanne saattaa parantua ihan kivasti kilpailun seurauksena. Jäi sitten ehdottamatta, kun on kilpailuilla haittapuolensakin. --Otrfan 23. joulukuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Tunnut kuvailevan pikemminkin minitynkiä, kuin tynkiä. Tynkä on artikkeli, josta puuttuu jotain oleellista tietoa. Olisiko minun esim. pitänyt jättää William Joyce kirjoittamatta pelkästään sen takia, että en jaksanut etsiä lähteitä/kirjoittaa hemmon vaimoista mitään nimiä lukuun ottamatta? Britannican verkkoversiossa on kaverista viisi riviä, ja niihinkin mahtuu ainakin kaksi virhettä. --Otrfan 23. joulukuuta 2009 kello 18.15 (EET)

Kysymys: Korjaakos tuo tekemäni malline ongelmaa jota ei ole? Eli tarkistetaanko me pääpiirteissään kaikki uudet artikkelit (tai ainakin ip:den tekemät) ja suurin osa uusien artikkeleiden epämääräisestä tauhkasta korjataan, hieman pienempi osa tagitetaan korjattavaksi ilman korjausta, mutta vain satunnaisia korjattavaksi kuuluvia artikkeleita pääsee läpi kenenkään huomaamatta? --Zache 23. joulukuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Oikeaan osut. Moni käyttäjä (minä myös) käy uusia sivuja sillä silmällä läpi, onko roskaa seassa. Nykyiset roska-, hok- ja minitynkämallineet ovat minusta riittäviä. Ongelmia ovat mm. ne artikkelit, joissa on enemmän asiaa kuin hokissa, mutta jotka olisi silti mieli tehnyt poistaa roskana, tuoreena esimerkkinä Elli Aaltonen. Ei siinä olisi tuo uusikaan malline auttanut. --Hrrkrr31 23. joulukuuta 2009 kello 23.43 (EET)

Jep, rupesin selailemaan noita kuukauden vanhoja uusia artikkeleita vasta sen jälkeen kun olin tehnyt tuon mallineen. Vielä enemmän kuin roska-, hok ja minityngän kanssa niin tuo menee minusta korjattava-mallineiden kanssa päällekkäiseksi. Ainakaan tuosta tuollaisena ole juurikaan hyötyä, joten taitaapi mennä keskustelun päätteeksi roskiin mutta antaa sen olla olemassa vielä hetken. --Zache 24. joulukuuta 2009 kello 09.20 (EET)

Mikäli pääpiirteissään kaikki ongelma-artikkelit korjatataan suhteellisen nopeasti on tuo malline tietysti turha. Tuon Elli Aaltosen merkkasin HOKiksi, sillä artikkelin taso oli surkea vaikka se ei kyllä HOKin määritelmää täyttänyt. Olisiko se jäänyt kokonaan korjaamatta, jos olisin merkannut sen vaikka mallineella {{Korjattava/Muoto}}? Onko esim. tällä hetkellä olemassa artikkeleita jotka ovat tuota tasoa ja odottavat korjaamista? Ainakin merkkaamiani HOKeja menee monesti poistoon vaikka luulisi niiden korjaamisen olevan yhtä helppoa kuin Elli Aaltosen tasoisten artikkelien. --A333 K 24. joulukuuta 2009 kello 16.14 (EET)

Edelleenkään en käsitä mitä tarvetta (ääri-inklusionismin lisäksi) palvelisi "kieliasu, luokituksen puuttumine, artikkeli ei kerro aiheesta juuri mitään"-tekeleiden, eli selkeän roskan säilöminen, kun ongelmana on voimavarojen, siis kunnollisen artikkelin tekoon kykenevien käyttäjien puute. --J 24. joulukuuta 2009 kello 04.06 (EET)

Nuo em. tyyppiset artikkelintekeleet voisi paremminkin lisätä Wikipedia:Artikkelitoiveet-listaan, koska noin puutteellisista aloituksista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä varsinaisen artikkelin teossa.--J 24. joulukuuta 2009 kello 04.30 (EET)

No esimerkkejä artikkeleista joita tuolla voisi tagittaa: Full Contact Karate, WWE TLC: Tables, Ladders & Chairs tai Pekka Lakka. Nuo eivät ole selkeää HOK tyyppistä roskaa vaan ne eivät ole muuten kelvollisia. Siis ideahan tuossa oli, että jos meillä ei ole riittävästi työvoimaa korjaamaan uusia artikkeleita, niin sellaiset artikkelit joita kukaan ei ole valmis korjaamaan poistuisivat jollain aikavälillä. Tosin tämän ajatuksen virhe on siinä, että tällä hetkellä me jo hyvinkin tehokkaasti korjataan uudet artikkelit täyttämään minimikriteerit ja parhaiten tuossa hommassa pystyy auttamaan selaamalla uudet sivut listaa. Tässä siis ei ole ongelmaa tällä hetkellä.

Se toinen juttu ehdotuksessa on: Se mitä voidaan merkittävyys-mallineesta oppia on, että käyttäjät ovat valmiita tekemään asioita artikkeleidensa eteen. He ovat valmiita puolustamaan niiden merkittävyyttä keskustelusivulla, koska {{merkittävyys}} riittävän selkeästi opastaa heitä tekemään niin. He ovat myös valmiita parantamaan artikkeleita jos vain osaavat. Miksei näin siis tapahtuisi myös teknisesti puutteellisten artikkeleiden kohdala?

Eli (IMHO) jos käyttäjälle kerrotaan riittävän selkeästi, että a.) hänen luomansa artikkeli ei ole vielä teknisesti riittävän hyvä; b.) artikkeli poistetaan jos se ei täytä minimikriteereitä c.) ohjeistetaan riittävän suoraviivaisesti millainen artikkelin tulisi olla ja d.) kerrotaan mistä voi kysyä neuvoa jos ei osaa, niin kirjoittajat ovat valmiita parantamaan luomiaan artikkeleita jotta ne säilyisivät. --Zache 24. joulukuuta 2009 kello 09.20 (EET)

Siis olen ollut siinä käsityksessä että esim. artikkelit kuten Elli Aaltosen ensimmäinen versio pitäisi nykykäytännöillä merkata Korjattava-mallineella ja odottaa, että joku korjaa ne. Voisihan tuon mallineen aikarajaa muuttaa vaikka 1 päivään kuten HOKeissa.--A333 K 24. joulukuuta 2009 kello 16.21 (EET)

Vähän eri tavalla katsottuna tätä ehdotusta. Jos kerran uusien artikkelien kohdalla ei ole ongelmaa niin ehkä ei kannata siihen puuttua. Entäpä huomiota kaipaavien sivujen karsiminen poistojen avulla? Wikiprojekti Korjaamon tilastojen perusteella ongelmatagattujen artikkelien määrä kasvaa koko ajan. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska täällä kuitenkin on 200 000 -artikkelia joten kyllä siihen jokunen kymmenentuhatta korjattavaa artikkelia mahtuu (luokassa Huomiota kaipaavat sivut on tagitettuna noin 13000 artikkelia pois lukien puutteelliset lähdemerkinnät, kuvitettavat ja triviat) ja lisää on tulossa. Selvää on ettei tällä vauhdilla me olla noita kaikkia korjaamassa.

Joten botti voisi poimia noista jollain kriteereillä korjattavia jotka poistettaisiin tietyn ajan kuluessa jos kukaan ei tee niille mitään. Kriteerit voisivat olla tyyliin kauanko on ollut tagitettuna, mikä on aika viimeisimmästä muokkauksesta ja paljonko on lukijoita. Jos valittujen määrä pysyisi riittävän pienenä tyyliin vain 5-10 kerralla niin se varmistaisi, että joku niitä yksittäisiä artikkeleita viitsi edes vilkaista. Suurin osa noista ongelma tageista on niin pieniä, että ne on nopeasti korjattu. Moniongelmaiset ja sellaiset artikkelit jotka eivät ketään kiinnosta päätyisivät kuitenkin poistoon. --Zache 27. joulukuuta 2009 kello 06.29 (EET)

Minusta tämä on hyvä idea ja sitä kannattaisi kehittää. Käytännössä nykyään kelvotonkin artikkeli jää helposti roikkumaan, jos sille ei tehdä mitään parin ensimmäisen vuorokauden aikana. Kriteereistä ehkä tärkein olisi aika viimeisimmästä muokkauksesta.--Tanár 29. joulukuuta 2009 kello 21.05 (EET)

Vanhoissa artikkeleissahan on korjausta kaipaavaa muotoa, kieltä ja ulkolinkkejä ym on paljon, ja yleensä vuosikausia ilman tageja. Esim Sara Hildén tai Hans Tyderle.

Lienisi sille käyttöä uusissakin ehkäisemässä, ettei kovin muodotonta kamaa kerry lisää. Jokusen sekavan rivin tuikkaajilta voisi toivoa pientä vaivaa artikkelin eteen. Esim Tuuli Luukas. Vaatii kuitenkin aika paljon vaivaa vakikäyttäjiltä parsia noita. Rivien laittajat kuitenkin usein pyyhältävät mainostamaan samaa asiaa muualle, esim fr-wikiin tai en-wikiin. Ehkä heidät voisi pysäytettää pikku hetkoseksi.

En-wikissä on aika perusteellisia ohjeitä http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Articles_for_creation/Wizard-Subject --BluePuddle 29. joulukuuta 2009 kello 03.48 (EET)

Ylläpitäjien taso

Suomenkielisessä Wikipediassa on ollut tapana että ylläpitäjien pitää osata torjua vandalismia sen eri muodoissa mutta sitä millaista vandalismia torjutaan on ollut hieman kyseenalaista. Nykyiset ylläpitäjät eivät osaa tunnistaa artikkeleissa ilmeneviä lähteettömyys ongelmaa tai monet muokkaajat ovat tehneet tästä oman kanavan jossa julistetaan vaikka mitä mutta taaskaan ylläpitäjät eivät tunnista sitä ongelmaksi kuin vasta kun tehdään asiasta kommenttipyyntö kuten tapahtui äskettäin kahden eri muokkaajan kohdalla. Tuoreemassa tapauksessa jopa eräs ylläpitäjä antanut yhden 24 tunnin eston asianomaiselle mutta vaikka muuten asiasta jatkettiin keskustelua niin eri ylläpitäjät tyytyivät vain huomauttelemaan keskutelusivustolla yli vuoden ajan kun allettiin toimimaan. Kun huomautin eräälle ylläpitäjälle että artikkelissa ei ole kunnolla lähteitä niin tämä vastasi että on siellä noin yhdeksänkymmentä mutta itse vastasin siihen että erässä huomattavasti lyhyemmässä artikkelissa on yli seitsemänkymmentä niin en saannut siihen enää vastausta. Siten on tulkittavissa suurin nykyisin aktiivisena olevista ylläpitäjistä eivät ole tehtäviensä tasalla ja heidän osamattomuus rapauttaa koko tämän projektin uskottavuutta. Sehän on hyvä että he tunnistavat kuka tekee sukkanukeilla muokkausia(vai tunnistavatko?) ja estävät proxyt tai thor-verkon tunnisteet mutta eivöt ollenkaan artikkeleihin tehdyt väärät muokkaukset, joka kuitenkin on tärkeämmät kuin ip:eiden Ofrtan on homo tai anldanndddk muokkaukset. D100a 26. joulukuuta 2009 kello 23.53 (EET)

Ei muuta kuin kommenttipyyntöjä tapauksista linkkien kera, toimivaksi havaittu keino. Kun on yhteisön kanta johonkin epäselvään asiaan tiedossa niin on ei tarvitse miettiä ja ottaa mahdollista moiteryöppyä niskaan yksin. Yleisesti ottaen artikkelien sisältöön liittyvät kiistat ei ole välittömien ylläpitotoimien kohde jos käyttäydytään asiallisesti, sillä ylläpitäjä ei ole päätoimittaja tai edes sen korvike. Yleiselle "ylläpitäjät on perseestä" valituksella voit olla varma ettei mitään tapahdu. --Harriv 27. joulukuuta 2009 kello 00.03 (EET)

Sinulla on täysi vapaus asettaa kykenevämpiä käyttäjiä ehdolle ylläpitäjiksi :). Minustakin ylläpitäjiä saisi olla lisää. --Quadriplegia 27. joulukuuta 2009 kello 00.05 (EET)

Kukaan ei ole täydellinen. –Ejs-80 27. joulukuuta 2009 kello 00.10 (EET)

Korjataan niitä artikkeleita ja lisätään niitä lähteitä ihan normaalisti. Oliskohan jääkaapissa vielä kinkkua? --Jaakonam 27. joulukuuta 2009 kello 02.33 (EET)

Linkit artikkeleihin jossa ongelma on ollut tai ongelmaa ei ole olemassa. - Vähän vakavammin; sellaisista virheellisistä tiedoista jotka vaativat huomiota voi ilmoitella vaikka kahvihuoneeseen jos ne sinusta vaativat välittömiä toimenpiteitä. Yleisesti ottaen artikkelin lähteettömyys ei kuitenkaan ole ongelma josta tulisi bänniä. --Zache 27. joulukuuta 2009 kello 05.17 (EET)

Kuka on Ofrtan? --Otrfan 27. joulukuuta 2009 kello 05.34 (EET)

Miksi muuten uusien ylläpitäjien kohdalla perustellaan vastustus sillä, että kirjoitetaan: "Pitäisi saada vanhatkin ensin aktiivisiksi". Tilanteessa on kaksi mahdollisuutta: 1. Käyttäjän A mielestä Käyttäjä B ei ole sopiva ylläpitäjäksi, mutta sille pitää keksiä joku perustelu ja laittavat edellä mainitun asian. Perustelisivat ennemmin sillä, mikä on oikea syy, tai vaikka jättäisivät perustelematta. 2)Ovat oikeasti sitä mieltä. MIKSI? —Aku506  1. tammikuuta 2010 kello 13.06 (EET)

Käytäntöehdotuksia

Suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu mielestäni keskeisiä käytäntöjä ja ohjeita. Haluaisin täydentää niitä näillä ehdotuksilla. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 17.44 (EET)

Linkkejä ehdotuksiin olisi hyvä saada. Käytännön muutoksista on myös keskusteltava ennen muutoksia.--Khaosaming 28. joulukuuta 2009 kello 17.47 (EET)

Vastustan kaikkia uusia ehdotuksia. Pitäisi tietää ilman omaa sivuakin, kuinka on paras toimia. --Mpadowadierf 28. joulukuuta 2009 kello 20.31 (EET)

Mitenkähän paljon ehdotuksia on tulossa? Yksi tai kaksi ehdotusta kerrallaan olisi ollut parempi ratkaisu. Ei näihin kaikkiin ehdi perehtyä tolkullisessa ajassa. --Otrfan 28. joulukuuta 2009 kello 21.23 (EET)

Aloittaisit sillä, että kertoisit mitä käytäntöä nämä vastaavat englanninkielisessä äiti-Wikipediassa. Sinun tulisi myös kertoa miten nämä ehdotuksesi eroavat en-wikin käytännöistä – ja pyrkiä perustelemaan erot. -- Petri Krohn 29. joulukuuta 2009 kello 02.07 (EET)

Petri Krohn, pyyntösi on hyvä ja oikeutettu. Nyt on kuitenkin niin, että aikani on rajoitettu. Aikani ei riitä kaikkiin keskustelupyyntöihin. Rehellisesti, lähden mieluummin ulos tai luen kirjoja. Siksi laitoin ehdotukset tänne heti ne käännettyäni. Pohjana on edellinen versio, jos on, ja joulukuun 2009 en wiki. Minulle nämä olivat hyödyksi. Toivon vilkasta keskustelua, parannuksia ja ensimmäisen version hyväksyntää. Käytännöt ovat mielestäni kaikki hyvin tarpeellisia. --Watti 29. joulukuuta 2009 kello 18.44 (EET)

Ovatko ehdotukset siis suoria käännöksiä? Olisit heti sanonut! Minulla ei ole mitään suoria käännöksiä vastaan, jos ei niitä sellasenaan haluta hyväksyä. ainakin ne kelpaavat kehittelyn pohjaksi.

Tässä asiassa olisi voinut edetä kahdessa vaiheessa:

1. Olisit ensin voinut kertoa, että pyrit kääntämmän käytännöt – ja pyytänyt kommenteja käännöksen tarkkuudesta.
2. Vasta kun käännöksestä olisi päästy yksimielisyyteen olisi ollut oikea hetki aloittaa keskustelu käytäntöjen hyväksymisestä suomiwikissä.

-- Petri Krohn 30. joulukuuta 2009 kello 16.03 (EET)

Eivät ole suoria käännöksiä, kuten täällä jo kommentoinkin: Keskustelu Wikipediasta:Käyttäjien häirintä --Otrfan 30. joulukuuta 2009 kello 16.05 (EET)

Pieniä virheitä ei tarvitse pelätä: Suurin osa muokkaa hyvällä tahdolla. Käytäntöjä voidaan myös helposti myöhemmin täydentää ja korjata samalla tavalla. --Watti 31. joulukuuta 2009 kello 15.00 (EET)

Käytäntöjä koskevat hieman eri vaatimukset kuin artikkeleja. Käytännöthän eivät ole vapaasti muokattavissa, siksi sellaisen muoto tulee hioa mahdollisimman valmiiksi, jotta käytäntöä ei tarvitse ainakaan kielenhuoltosyistä muokata hyväksymisen jälkeen. Huonosti laadittu tai käännetty käytäntöehdotus tuskin saa kannatusta.--Khaosaming 31. joulukuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Äänestäminen ei korvaa keskustelua

Äänestäminen ei korvaa keskustelua on Wikipedian käytösohje-ehdotus. Se ansaitsee mielestäni paikan, koska konsensus on keskeinen wiki käytäntö, mikä tulisi huomioida myös päätöksenteossa. Emme me ole täällä tappelemassa vaan Wikipedia pyrkii konsensukseen keskustelusivuilla tai yleiskeskusteluissa. Kiistat ratkotaan keskusteluissa, vuoropuheissa ja yhteistyössä. Vaikka äänestys on sallittua, sitä tulisi mielestäni käyttää harkiten ja tilanne huomioiden. Mielestäni Äänestäminen ei korvata keskustelua. Siksi käytösohje ansaitsee mielestäni kiistatta paikkansa myös Suomen wikissä. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 17.51 (EET)

Tuohan on melkein identtinen viimeksi hylätyn ehdotuksen kanssa[6] --Otrfan 28. joulukuuta 2009 kello 17.57 (EET)

Ilmeisesti viimeksi pysähtynyt vastustukseen jo keskusteluvaiheessa? Gopase+f 28. joulukuuta 2009 kello 18.19 (EET)

Juu, tosin silloin yritettiin saada teksti käytännöksi, nyt käytösohjeeksi. Lisäksi tekstiä muokattiin keskustelun aikana aika reippaasti. --Otrfan 28. joulukuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Heippa kaverukset. Tämä ohje ei ole ollut aiemmin kahvihuoneessa keskustelussa. Siihen on kannustettu. Käytännön ja käytösohjeen erosta ja paremmuudeta voi myös keskustella. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 18.37 (EET)

Näkyy olevan jonkinlainen käännös en-käytännöstä Wikipedia:Polling is not a substitute for discussion. Mitä eroa? -- Petri Krohn 29. joulukuuta 2009 kello 02.10 (EET)

P.S. - En-artikkelin interwiki taas ohjaa tänne: Wikipedia:Äänestäminen on pahasta -- Petri Krohn 29. joulukuuta 2009 kello 02.12 (EET)

Ehdotus uudeksi käytännöksi: Wikipedia:Kohteliaisuus

Kohteliaisuus ansaitsee mielestäni paikan on Suomen Wikipedian käytännöissä, kuten Ruotsin, Saksan, Espanjan, Ranskan ja monen muun maan Wikipediassa. Kohteliaisuus vahvistaa yhteisöä ja auttaa vuorovaikutuksessa, ymmärtämisessä ja kuuntelussa. Kohteliaisuus on neutraalia käytöstä, mikä on Wikipedian peruspilari. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Minkä ihmeen Suomen Wikipedian? Ei ole olemassa maakohtaisia versioita, on vain kieliversioita. --Quadriplegia 29. joulukuuta 2009 kello 01.01 (EET)

Ihmisillä on oikeus olla myös epäkohteliaita. Hyviltäkään muokkaajilta ja arvokkailta sisällöntuottajilta ei tarvitse vaatia käytännön turvin kohteliaisuutta. Ihmisille on kehittynyt tunneälyä enemmän tai vähemmän, jotta tällaisia käytäntöjä ei tarvitsisi kirjoittaa. Mielestäni ehdotuksen lause "Tätä käytäntöä ei ole tarkoitettu aseeksi muita käyttäjiä vastaan." on vähintään paradoksaalinen. Jos käytäntö hyväksytään, oma arvaukseni sattumanvaraisessa keskustelussa tapahtuvaan ensimmäiseen päähänlyöntiin kuluvasta ajasta on noin 14 minuuttia. --Jaakonam 29. joulukuuta 2009 kello 01.08 (EET)

Ihmisten oikeudet ja Wikipedian käytännöt ovat täysin eri asioita. Käytännöissä on kyse siitä, mikä on Wikipedian kannalta hyödyllistä. Niissä ei ole kyse käyttäjien asevarustelusta, vaan yksinkertaisesti yhteisön yhteisten toimintatapojen hyväksymisestä ja näkyviin kirjaamisesta. Väitän, että epäkohteliaisuus järjestään vähentää muokkaajan Wikipedialle tuottamaa arvoa. Mikäli kohteliaisuutta ei olla valmiita hyväksymään toimintatavaksi, tarkoittaa se suoraan, että epäkohteliaisuus hyväksytään toimintatavaksi, mikä on nähdäkseni täysin kestämätöntä ja Wikipedian kannalta äärimmäisen haitallista.

En usko, että olisi sellaista tilannetta, että epäkohteliaalla toiminnalla saavutettaisiin Wikipedian kannalta kerta kaikkiaan mitään kokonaishyötyä kohteliaaseen toimintaan nähden. Tähän asti olemme luottaneet käyttäjien tunneälyyn. Kokemukseni mukaan seuraus on, että erittäin suuri osa täällä käytävistä keskusteluista on epäkohteliaasti sävyttyneitä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Voimme yhteisönä toimia paremmin kehittämällä yhteisiä toimintatapojamme. Yhteisellä päätöksellä pystymme siihen, jos niin haluamme. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 10.23 (EET)

Olen samaa mieltä, mutta IMHO käytäntö on huono tapa määritellä kohteliaisuutta. Ei ystävällisyyttä voi pakottaa pampulla. Essee tai käytösohje josta ilmenee, että sillä on wikipedian käyttäjien tuki takanaan on huomattavasti parempi ja minusta myös tehokkaampi viesti siitä miten tulisi käyttäytyä vaikkei sitä bänneillä voisikaan valvoa. (kirjoittaa henkilö joka ehdotti juuri, että kommenttipyynnössä voitaisiin päättää riitelevien käyttäjien pistämisestä jatkossa lyhyille jäähyille jos he eivät osaa olla puuttumatta toistensa tekemisiin) --Zache 29. joulukuuta 2009 kello 10.38 (EET)

Minustakin oleellisinta tässä on se, että yhteisö hyväksyy kohteliaisuuden yhteiseksi toimintatavaksi ja periaatteeksi. En kuitenkaan aivan jaa käsitystä siitä, että käytäntöjen tarkoitus olisi toimia ensisijaisesti rangaistuksenanto-ohjeina. Nähdäkseni mielekkäämpi rooli on yhteisön keskeisimpien toimintaperiaatteiden kirjaaminen ja vahvistaminen (”Käytäntöjen mukaisuuteen pyritään muun muassa keskustelemalla ja korjaamalla tehtyjä virheitä.”). Kohteliaisuuden tulisi olla aivan keskeisimpiä toimintaperiaatteita. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 10.52 (EET)

Mitä ihmisten oikeuksiin tulee, mielestäni ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 10.52 (EET)

Menneisyys on jo osoittanut, että aina, kun on luotu jokin uusi ihmisten käyttäytymistä ohjaava ja kaikkia sitova käytäntö (esim. WP:POINT, WP:HH, WP:NIMI tai Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta), sen teho menee 85 % vanhoista käyttäjistä hukkaan (koska he toimivat jo muutenkin niin, ilman kirjoitettua käytäntöä) ja lopulla 15 % on sitten vaikeuksia sisäistää käytännön henkeä tai he käyttävät sitä lyömäaseena muita vastaan. Tämä on se ongelma, minkä takia etikettiä, kohteliaisuutta, käytöstapoja, moraalia jne. ei voi pakottaa kirjallisilla ohjeilla. Wikipedian käytännöt ovat kuitenkin poikkeuksetta sitovia, joiden noudattamatta jättämisestä tämän yhteisön kulttuurin mukaan tulee ensin huomauttaa ja rikkomusten jatkuessa myöhemmin estää. Ymmärrät varmaan, mitä ajan takaa. --Jaakonam 29. joulukuuta 2009 kello 11.36 (EET)

Ymmärrän, että kohteliaisuuteen ei voi pakottaa, mutta siihen voi kannustaa. Kyllä, käytäntöjen ja käytösohjeiden sisäistäminen voi olla joillekin vaikeaa. Tässä olemmekin asian ytimessä. Periaatteen tai toimintatavan sisäistäminen edellyttää sen ymmärtämistä, että yhteisö kokonaisuudessaan todella on kyseessä olevan periaatteen tai toimintatavan takana. Kohteliaisuuden osalta tällä hetkellä näin ei ole. Niin kauan kuin kohteliaisuus ei ole käytäntö tai käytösohje, epäkohteliaat käyttäjät voivat vedota oikeuteensa olla epäkohteliaita, vaikka siitä on Wikipedialle pelkkää haittaa.

Huomautan, että moni kokenutkin käyttäjä käyttäytyy järjestäen epäkohteliaasti. Uskon, että he eivät ole muuttaneet toimintatapojaan seuraavista syistä: 1) Yhteisö on hiljaisesti hyväksynyt epäkohteliaisuuden yleiseksi toimintatavaksi. 2) Epäkohteliaat käyttäjät eivät ole ymmärtäneet epäkohteliaalla toiminnallaan tekevänsä hallaa Wikipedialle. 3) Epäkohteliailla käyttäjillä ei välttämättä ole ollut sosiaalista kannustusta ja itseanalyysin välineitä muuttaa toimintatapojaan. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 12.05 (EET)

Jos kohteliaisuuteen on tarkoitus kannustaa, niin muutokset kannattaa aloittaa HH-käytännöstä. Siellähän lukee tällähetkellä: "Seuraavat asiat eivät tee kommentista henkilökohtaista hyökkäystä:... ...Kiroilu tai epäkohteliaisuus." Asiasta kannattaisi käydä keskustelua kyseisen käytännön keskustelusivulla sen sijaan, että täällä keskustellaan erillisestä uudesta käytäntöehdotuksesta, joka on ristiriidassa vanhan kanssa. Järkevintä voisi olla, että kyseinen kohta poistettaisiin ensin, ja katsottaisiin sitten mihin suuntaan ongelmallisten käyttäjien käytös menee. Nythän HH-käytäntö suorastaan yllyttää epäkohteliaisuuteen. Mutta kuten sanoin: tämä on väärä paikka ko. käytännön muutoksista keskusteluun. Gopase+f 29. joulukuuta 2009 kello 13.58 (EET)

Kuriositeettina: englanninkielisessä Wikipediassa kohteliaisuus on käytäntö, eikä mikä tahansa käytäntö, vaan yksi viidestä pilarista. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 13.15 (EET)

Itseäni oudoksuttaa että ehdotus tuotiin kahvihuoneeseen ottamatta mitään kantaa jo esitettyyn kritiikkiin keskustelusivulla Watin tuplattua tekstin. Huomiotta jättäminen ei kerro kohteliaisuudesta tai kannusta kommentointiin, mutta pääasia tietysti on että kommentit löytyvät yhä keskustelusivulta. Terv. --Riisipuuro 29. joulukuuta 2009 kello 14.31 (EET)--

Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Kiistojen sopiminen

Kiistojen sopiminen on Wikipedian käytäntöehdotus. Käytäntö on jo 36 muulla wikikielellä, mutta ei vielä suomeksi. Se ansaitsee mielestäni paikan, koska käytäntö kuvaa miten toimia kiistoissa Wikipediassa. Wikipedia ei ole taisteluja varten, mutta kiistojen sopimiseen on useita tapoja. Kiistojen sopiminen on välttämätöntä yhteisön toiminnan vuoksi ja edellytys neutraalin ja laadukkaan sanakirjan saavuttamiseen. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 19.05 (EET)

Tästä voin sanoa, että on nykymuodossaan hyvin kaukana omasta käsityksestäni hyvästä ohjeesta wikipedian kiistojen ratkaisuksi. Vastustan. Gopase+f 28. joulukuuta 2009 kello 19.11 (EET)

Otsikossa "Jos tilanne on kiireellinen" luodaan käsittäkseni uusia ohjeita, mm. "Jos sinut on estetty ja haluat poistaa eston lisää keskustelusivullesi koodi: Malline:Esto pois". Toivon ettei tavoitteena ole antaa häiriköille vain lisää otsikkotilaa. "Kiistojen sopiminen" ja "kiireellisyys eston poistossa" eivät asioina sovi mielestäni yhteen. --Opa1974 29. joulukuuta 2009 kello 14.00 (EET)

En kannata tätä käytännöksi. Käytösohjeeksi mielummin, jos tämä on pakko käyttöön ottaa. Jotenkin vaan tuntuu oudolta, että pitäisi olla erillinen käytäntö sopimisesta ja muutenkin tuntuu turhalta alkaa asiasta neuvomaan. Ja jos vedetään kaunis oletus että kaikki toimii nykykäytöntöjen mukaan hyvässä hengessä niin kuin pitäisi, niin silloinhan ei tarvita erillistä käytösohjettakaan tappeluiden selvittämiseen.... --Velma 1. tammikuuta 2010 kello 13.26 (EET)

Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia: Käyttäjien häirintä

Käyttäjien häirintä on Wikipedian käytäntöehdotus. Käytäntö on tarkoitettu Wikipedian muokkaajien suojaksi todelliselta häirinnältä. Häirinnän tavoite voi olla tehdä Wikipedian muokkaukset kiusatulle epämiellyttäväksi, pelotella, heikentää hänen työtään ja/tai pyrkiä kokonaan lannistamaan häntä muokkaamasta Wikipediaa. Käyttäjien häirintä käytäntö on pähkinänkuoressa: Älä häiritse ketään Wikipediassa uhkauksilla, aiheettomasti mielipahaa tuovilla tai kiusallisilla viesteillä, henkilökohtaisilla hyökkäyksillä, henkilötietoja kirjoittamalla ja/tai työniloa pilaamalla. Mielestäni tämä käytäntö edistää projektia, mikä on yhteinen tavoitteemme. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Käytäntöehdotus on en-Wikin vastaavasta kelvoton käännös, jossa on vielä onnistuttu sotkemaan käännösvaiheessa tahattomasti tai tahallisesti muun muassa ylläpitäjiä käsittelevä osio. Wikipedia:Käyttäjän vainoaminen, joka oli ansiokkaampi yritys kotoistaa en-Wikin käytäntöä, herätti jonkin verran keskustelua, muttei edennyt käytäntö- tai edes käytösohjeasteelle. Siinä oli kyseessä yritys täydentää käytäntöä Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä, mutta keskustelussa tultiin enemmän tai vähemmän siihen tulokseen, että HH-käytäntö nykyisessä muodossa riittää. --Jaakonam 29. joulukuuta 2009 kello 01.00 (EET)

Alkuperäinen siis löytyy täältä. Wikipedia:Harassment. Itse asiassa olen sitä mieltä, että tämän käytännön yleispätevyys ohittaa suomiwikin autonomian - ainakin niin pitkään kunnes tänne saadaan vahvistettua oma käytäntö. Tämä siis sitoo väliityslautakuntaa, riippumatta siitä, mitä mieltä suomiwikin käyttäjät ja sen häiriköt ovat aiheesta. -- Petri Krohn 29. joulukuuta 2009 kello 02.26 (EET)

Tulkintasi on mielenkiintoinen. Mutta kuten itse sanot, se on vain mielipiteesi, eikä ainakaan vielä välityslautakuntaa, fi-Wikin käyttäjiä tai häiriköitä sitova. --Jaakonam 29. joulukuuta 2009 kello 03.23 (EET)

Erikoinen tulkinta minustakin. Miksi fi-wikin käytännöt olisivat jotenkin alisteisia en-wikin käytännöille? Tällainen tulkinta vain sekoittaisi lisää nykyisten fi-wikin käytäntöjen soveltamista. Gopase+f 30. joulukuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Olen itsekin ollut siinä uskossa, että suomiwikin käytännöt ovat voimassa vaikka ne olisivat ristiriidassa enwikin käytäntöjen kanssa tahi puutteellisia näihin verrattuna.--Khaosaming 30. joulukuuta 2009 kello 17.13 (EET)

En-wikin harassment-käytäntö on täällä voimassa, koska se on mainittu käytännössä WP:HH --Jisis (keskustelu) 30. joulukuuta 2009 kello 18.13 (EET)

Jos puhutaan abstraktista asiasta, olisin sitä mieltä, että en-wikin käytännön mainitseminen fi-wikin käytännössä ei tee siitä vahvasti velvoittavaa oikeuslähdettä vaan heikosti velvoittavan. Suomalainen käytäntö kieltää yksiselitteisesti käyttäjän vainoamisen. Sen, mitä tällä tarkoitetaan, määrittelee ensisijaisesti yhteisö toiminnallaan. Tässä se voi käyttää apunaan en-wikin käytäntöä, mutta ei ole siihen sidottu, mikäli on perusteltu syy tulkita "käyttäjän vainoaminen" toisin kuin en-wikissä. --M. Porcius Cato 30. joulukuuta 2009 kello 20.01 (EET)

Keskustelussa ja perusteluissa kun kyseinen linkki enkkuwikiin tehtiin ei ollut tarkoitus viitata kuin määritelmään, ei koko käytäntöön. Terv. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2009 kello 20.33 (EET)--

En-wikin linkki on lähinnä osoittamassa yhden mahdollisen tulkinnan siitä, mitä "häirintä" voi tarkoittaa. Gopase+f 30. joulukuuta 2009 kello 20.39 (EET)

Periaatteessa samaa mieltä edellisten kanssa. Joka tapauksessa tällä hetkellä tuo en-wikin käytäntö on vahvemmassa asemassa kuin sen suomennos, joka on toistaiseksi hylätty. --Jisis (keskustelu) 30. joulukuuta 2009 kello 21.16 (EET)

En ole sanomassa, etta kaikki en wikin kaytannot olisivat taalla voimassa. en:WP:HARASS on erikoisasemassa, koska se on sidoksissa Yhdysvaltain lainsaadantoon, Wikimedia saatioon ja Jimbon nakemykseen. Hairintakysymysten osalta USA:n lait vaikuttavat myos suomivikin toimintaan. --Petri Krohn 30. joulukuuta 2009 kello 21.30 (EET)

Pari yleistä kommenttia ehdotuksista

Ensinnäkin vastustan suositusten tai määräysten lisäämistä ehdotetussa määrin kerralla. Käyttäjien jokapäiväiseen wikitoimintaan liittyviä käytäntöjä on runsaat parikymmentä, käytösohjeita kymmenkunta. Tälläinen määrä lisäohjeita yhdellä kertaa on hyvin epäkäytännöllinen tapa saada läpi uusia käytäntöjä ja suosituksia: käyttäjilläkin on rajansa uuden oppimiselle ja projektisssa pitäisi saada keskittyä tietosanakirjatyöhön eikä ylimittaisen ohjeistuksen opetteluun. Suuri määrä uusia ohjeita kerralla aiheuttaa pitkän läpivientiajan, jolloin ohjeiden soveltaminen täysimääräisesti venyy ja käytännöt ovat epäselvät käyttäjille ja tulkitsijoille. Huomattavasti parempi tapa on viedä läpi korkeintaan pari ohjetta kerralla, mieluiten yksi. Uusien ohjeiden sijaan tulisi harkita vanhojen täydentämistä.

Ohessa pari kaikkia ehdotuksia koskevaa yleistä huomautusta, ehdotuksilla näyttää olevan selkeästi yhteisiä piirteitä:

"Kiistojen sopimista" lukuun ottamatta tekstit ovat varsin pitkä ohjeeksi, useimmat yli 10000 tavua. Pituudella ei ole kuitenkaan saatu aikaan kuin huonoja puolia tekstien ohjeena toimimisen kannalta. Turha toisto tekstin sisällä, toistot muista ohjeista tai vuolaat selittelyt soveltuvat huonosti ohjetekstiksi. Ohjeiden tulisi olla ytimekkäitä, esittää perusasiat selkeästi ja ilmetä mielellään vain yhdessä paikassa jotta ne olisi helppo oppia, soveltaa ja niiden noudattamista helppo valvoa. Määrittelyjen tulisi olla harkittuja ja eksakteja, ne tulisi olla koottu yhteen eivätkä ne saisi muuttua ohjeen sisällä tai muihin ohjeisiin verrattuna. Nämä ehdotukset eivät mielestäni tätä toteuta.

Olennaista on mikä on asian ydin: mikä on ongelma ja miten se aiotaan korjata. Tämä jää näissä ohjeissa hämäräksi: enemmänkin vain pyöritelläään asioita eri kantilta. Pähkinänkuorilauseen jälkeen asiaan ei kuitenkaan tuoda olennaista uutta. Näissä teksteissä on aivan liikaa toistoa, epäselvää ilmaisua ja rakennetta, sekä sekoittavaa päällekkäisyyttä ohjeen sisäisesti ja muiden käytösohjeiden/käytäntöjen kanssa erikseen. Lisäksi teksteissä on runsaasti arveluttavia uusia sääntöjä.

Ehdotuksista löytyy lause: "Monien ohjeiden ensisijainen tavoite on kuvata nykykäytäntö ja auttaa muokkaajia ymmärtämään Wikipedian toimintatavat". Tässä ehdotusten teksti ei onnistu. Näiden tekstien hyväksyminen ohjeistukseksi mielestäni haittaisi Wikipediatyöskentelyä, ei parantaisi sitä.

Lienee helpompaa ensin keskustella mikä on määräysten/suositusten tarve ja päämäärä, ja sen jälkeen rakentaa uusi artikkeli tai täydentää vanhoja hyväksytyn, selkeän periaatteen ympärille, kuin koettaa karsia näistä toimivia. En kannata käytännöksi, en käytösohjeeksi enkä ohjeeksi. Terv. --Riisipuuro 29. joulukuuta 2009 kello 10.18 (EET)

Periaatteessa samaa mieltä. Rakentavampaa olisi tehdä nykyisiin käytäntöihin ehdotuksia parannuksista/lisäyksistä perusteluineen (ja esimerkkeineen). Väärä toimintatapa on tehdä vanhojen käytäntöjen tapaisia uusia käytäntöehdotuksia, joihin on "piilotettu" uusia ajatuksia. Monet Watin käytäntöehdotuksista voisi tiivistää olennaisilta osin pariin lauseeseen, mutta tämän sijaan asiaa kierrellään ja kaarrellaan mitään sanomatta. Gopase+f 29. joulukuuta 2009 kello 10.53 (EET)

Yhdyn Riisipuuron ja Gopasen kommentteihin. Tässä on vähän sama ongelma kuin Watin artikkelituotannossakin: tekstiä tulee kuin Ruuneperilta, ja seassa voi olla ihan mitä vaan; kaikki pitäisi koluta läpi jotta "piilotetut" yllätykset löytyvät, mutta se on tolkuton urakka ja sen hyöty on kyseenalainen. Vastustan kaikkia viittä ehdotusta jo tällä perusteella. Vastustan muutenkin uusia pakkokohteliaisuus-tyyppisiä kuonokoppakäytäntöjä. Jos jossakin on vikaa, siitä on voitava puhua avoimesti ilman, että ensimmäiseksi lyödään päähän "nyt et ollut kohtelias ja rakentava, lässyti lää". Meillä on jo nyt aivan riittävästi keskustelua ohjaavia käytäntöjä, lisä on vain pahaksi, ja jos keskustelukulttuurissa on ongelmia, ne eivät pakkopaidalla parane. --Jmk 29. joulukuuta 2009 kello 11.02 (EET)

Kuten yllä. Käytäntöjen tehtailijan ongelma on se, ettei hän pysty noudattamaan nykyisiäkään käytäntöjä. Tätä ongelmaa ei korjata tuottamalla lisää ympäripyöreää huttua. --Joonasl (kerro) 29. joulukuuta 2009 kello 17.16 (EET)

Ehdotuksiin on työlästä perehtyä määrän, kiemurtelevan luonteen ja epämääräisen esityksen vuoksi. Usein vähemmän on enemmän, niin kuin nytkin. Tuntuu, että on kierretty puuroa, joka on jo ehtinyt jäähtyä ja pilaantua. En näe ehdotusten tuovan mitään oleellista uutta vallitseviin käytäntöihin. Nykykäytännöissä on tarpeeksi sisältöä, kunhan noudatetaan niiden henkeä ja yhteisön keskuudessa vakiintuneita suuntaviivoja niiden tulkinnassa. Käytäntöjen sorvauksessa ohjenuorana tulisi minustakin olla selkeys ja ytimekkyys. Käyttäjille voi jättää varsin paljon tilaa järjen äänelle ja ihmisestä kumpuavalle rationaaliselle ajattelulle. Harvat sopeutumattomat poikkeustapaukset ovat käytäntöjen ulottumattomissa.--Khaosaming 29. joulukuuta 2009 kello 17.22 (EET)

Tässä lienee malliesimerkki siitä, miten näitä ehdotettuja käytäntöjä/käytösohjeita on ilmeisesti tarkoitus käyttää keskusteluaseena. Eli kun käyttäjän toimintaa kritisoidaan, niin kritiikki sivuutetaan "koska se on häirintää", "koska se ei ole kohteliasta" jne. (ja vaikutelman tehosteeksi "häirintä", "kohtelias" jne. ovat linkkejä). Jos tämä on ajateltu käyttötarkoitus, niin entistä suuremmalla syyllä vastustan jokaista ehdotusta kokonaisuudessaan. Kysymys ei siis ole edes siitä, voisiko ehdotuksista pienin parannuksin saada hyviä käytäntöjä, vaan niiden tarkoitus on jo lähtökohdaltaan pielessä. --Jmk 29. joulukuuta 2009 kello 20.03 (EET)

samempaa mieltä kun jmk :) --Opa1974 29. joulukuuta 2009 kello 21.18 (EET)

Tietenkään mitään käytäntöjä ja käytösohjeita ei ole tarkoitus käyttää ”keskusteluaseina” tilanteissa, joihin ne eivät sovi. Ehdotuksissa esiteltyjen periaatteiden sovellusalueet ja -tavat ovat yhteisön sovittavissa. Käyttäjä, joka ymmärtää näillä sivuilla esitellyt periaatteet, ei käytä niitä väärin. Nähdäkseni kyse on nimenomaan yhteisön periaatteiden viestimisestä. Yrityksestä huolimatta en ymmärrä, mikä tässä lähtökohdassa on pielessä. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 23.04 (EET)

Samaa mieltä kuin Jmk, Khaosaming ja muutkin. Nykyiset käytännöt riittävät, ja niitä voidaan täsmentää jos esimerkiksi kohteliaisuutta halutaan tuoda enemmän esiin (mikä olisikin minusta hyvä idea). Lisäksi ehdotuksien tekijän vilpittömyyteen on vaikea uskoa.--Tanár 29. joulukuuta 2009 kello 21.32 (EET)

Minusta on Wikipedian kannalta enemmän kuin surullista, mikäli käytäntöehdotuksia punnitaan niiden laatijan eikä sisällön mukaan. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 23.04 (EET)

Olet ihan oikeassa, surullistahan se on.--Tanár 29. joulukuuta 2009 kello 23.28 (EET)

Valitettavasti Wikipedialla on käyttäjiä, joitten vilpittömyyteen ei heidän käytöksensä perusteella voi täysin luottaa. Tämän vuoksi heidän tekemiensä ehdotusten tarkoitusperiin ei voi enää soveltaa automaattisesti hyvän tahdon olettamusta. --M. Porcius Cato 30. joulukuuta 2009 kello 20.08 (EET)

Niinpä. Tähän perustuen ja melkein pelkästään jo törkeän tekstimäärän takia olen kaikkia näitä käytäntöehdotuksia vastaan, oli niiden idea miten hyvä tahansa. Valitettavasti. --albval (keskustelu) 30. joulukuuta 2009 kello 22.19 (EET)

Ehdottaisin, että näitä ehdotuksia käsiteltäisiin yksi kerrallaan, aloittaen Wikipedia:Kohteliaisuudesta siten, että sen voisi hyväksyä käytännöksi, käytössäännöksi tai esseeksi mahdollisten muutosten kera. Käytäntöehdotuksen vastustajilta toivoisin ehdotuksia sen suhteen, millä muilla keinoin epäkohteliaisuutta olisi mahdollista karsia Wikipediasta. –Dilaudid • κ, μ • 29. joulukuuta 2009 kello 23.04 (EET)

Itse olen lukeutunut aikaisemmin Kohteliaisuus-käytännön kannattajiin. Varsinaiset käytäntöehdotukset ja esimerkit kuitenkin käänsivät toiselle puolelle, joten voinen vastata tuohon viimeiseen lauseeeseen: muokataan HH-käytäntöä. Sieltä löytyy tuo Gopase+f:nkin mainitsema jokseenkin idioottimainen epäkohteliaisuuden hyväksyminen, ja muutenkin asia liittyy epäkohteliaisuuteen. Pidättäydytään vain välttämättömimmässä ja olennaisessa, ei jaaritella ja kierrellä asiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta tämä asia ei liity nnäiden mielestäni aiheesta ohi ja ylityöstettyjen ehdotusten käsittelyyn. Terv. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2009 kello 00.32 (EET)--

Jep, HH-käytäntöä pitää laajentaa ja täysin typerä kohta, jossa painotetaan kiroilun ja epäkohteliaisuuden hyväksyttävyyttä, pitää poistaa. HH-käytäntö ilmeisesti sallii nykyisellään esim. haistattelun, mitä porsaanreikää eräs käyttäjä aikoinaan käytti hyväkseen. --ML 30. joulukuuta 2009 kello 21.44 (EET)

Tässä vaiheessa voisi olla parasta kehittää näistä sivuista vahvistetut käännökset en-wikin käytännöille, ja merkitä ne tämän mukaisesti. Soveltamisesta voitaisiin keskustella myöhemmin, yksi kerrallaan. -- Petri Krohn 30. joulukuuta 2009 kello 16.06 (EET)

Mielestäni en-wikin käytännöille ei tule enää myöntää tällaista erikoisasemaa. Meillä on fi-wikissä jo kehittynyt osittain en-wikistä poikkeavia todellisia, mutta kirjaamattomia käytäntöjä eikä en-wikin käytäntöjä voi sellaisenaan soveltaa. Käytäntötyöhön ei tulisi ryhtyä ajatuksella, että käytäntöjen kirjoittamisella muokataan Wikipedian toimintaa. Meillä on toimiva Wikipedia, ja mahdollisten uusien käytäntöjen tulee perustua nykyisten toimintatapojen kirjaamiseen, ei pyrkimykseen luoda uusia toimintatapoja. --M. Porcius Cato 30. joulukuuta 2009 kello 20.08 (EET)

Erinomainen pointti. Itse kannatan käytäntöasemaa kohteliaisuudelle, koska luotan siihen, että olemme yhteisönä samaa mieltä siitä, että kohteliaisuus on Wikipedian kannalta selkeästi hyödyllinen periaate. Nähdäkseni kohteliaisuuden rooli ja merkitys yhteisössä kuitenkin tarvitsevat vielä keskustelua ja käsittelyä, ja tämä keskustelu käytännöksi saattamisesta on minusta keskeinen tapa lähestyä asiaa. Toimintatapojen selkeyttämisen tulee nimenomaan perustua keskusteluun ja yhteisön tahtoon, käytäntöjen tulee vain kuvata yhteistä kantaa. –Dilaudid • κ, μ • 31. joulukuuta 2009 kello 08.50 (EET)

Lax kävi jo sipaisemassa pois HH-käytännöstä maininnan haistattelusta ja epäkohteliaisuudesta. Onko nyt varmaa, että tämän keskustelun muutaman puoltavan mielipiteen jälkeen olemme saaneet asiaan konsensuksen? Itse hyväksyn muutoksen, mutta nyt pitäisi vielä saada varmuus toiseen suuntaan: onko haistattelu käytäntörikkomus, jos sitä ei kuitenkaan erikseen mainita HH-käytännössä? Sen poistaminen "ei ole"-listasta ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti HH:n tunnusmerkkejä täyttävää. Muutoksesta (suuntaan tahi toiseen) pitäisi minusta vielä erikseen mainita vaikka ajankohtaista-laatikossa tai jossakin muussa näkyvässä paikassa, tyyliin "Wikipedian käytäntö "Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä" on muuttunut.", jotta ihmiset tietävät muutoksesta laajemminkin. --Jaakonam 31. joulukuuta 2009 kello 00.14 (EET)

Kyllähän haistattelut ja vastaavat voisi suoraan kirjata HH-käytäntöön. Ne ovat kuitenkin selvästi HH-käytännön tarkoituksen ja hengen vastaisia. Jos "olet tyhmä" on kielletty, on aika absurdia että "haista v*****" on sallittu, vaikka sen viestinnällinen funktio on täsmälleen sama. --ML 31. joulukuuta 2009 kello 00.22 (EET)

ML:n esimerkki on sen verran tyhjentävä, että ainakin henkilöön kohdistuvat haistattelut ovat ihan loogisuudenkin vuoksi HH. Kiroilusta en sen sijaan antaisi mitään rangaistusta, mutta jonkinlainen huomautus sen välttämisestä olisi paikallaan. Terv. --Riisipuuro 31. joulukuuta 2009 kello 01.16 (EET)--

Käytäntö ei mielestäni ole muuttunut niin oleellisesti että siitä pitäisi erityisemmin tiedottaa. Ainakin toivon, ettei käytäntöä aleta tulkita niin, että kiroilu ja epäkohteliaisuus olisi automaattisesti henkilökohtainen hyökkäys. --Jisis (keskustelu) 31. joulukuuta 2009 kello 01.45 (EET)

Tohon kyseiseen epäkohteliaisuus-kohtaan on vedottu sen verran useasti, että mun mielestä poistosta pitää tehdä erillinen lyhyt ehdotus kyseisen käytännön keskustelusivulla. Sinne sitten poistoa kannattavat voivat tiputtaa oman nimmarinsa. Näin mennään oikeassa järjestyksessä ja kyseinen poisto kestää paremmin kritiikkiä tulevaisuudessa. (mulla on ainakin pieni kutina, että tohon kohtaan ja sen poistamiseen tullaan palaamaan kun muutaman käyttäjän pitkähköt estot päättyvät tulevaisuudessa. :) Gopase+f 31. joulukuuta 2009 kello 04.48 (EET)

Tähän vähän kautta rantain viittasinkin. Takautuvasti saattaa tulla pientä yleisen oikeudenmukaisuuden perään kuulutusta, sekä tietysti jonkin verran meteliä käytäntömuutoksiin liittyvän normaaliprosedyyrin ohittamisesta. Asiasta olisi hyvä keskustella käytännön omalla keskustelusivulla - täällä kahvihuoneiden puolella tapahtuu sen verran paljon ja tiheään, että keskustelu saattaa mennä monelta ohi. Vuodenaikakaan (joulun aika, välipäivät ja uusi vuosi) ei ole ehkä paras mahdollinen yrittää livauttaa läpi merkittävää muutosta. --Jaakonam 31. joulukuuta 2009 kello 05.26 (EET)

Ihan kuinka vaan, vaikka omasta mielestäni muutos ei ole merkittävä. Jos se nähdään sellaisena, muutos ei ehkä ole hyvä ja pitäisi selvemmin kertoa mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ilmeisesti haistattelun kieltämiselle olisi kannatusta. --Jisis (keskustelu) 31. joulukuuta 2009 kello 08.51 (EET)

Muutos on aika merkittävä niille käyttäjille, jotka ovat toistuvasti vedonneet kyseisen käytännön kyseiseen kohtaan... Gopase+f 31. joulukuuta 2009 kello 10.19 (EET)

Jos kyseistä kohtaa on joku käyttänyt porsaanreikänä, tällainen käyttäjä varmasti huomaa että käytäntö ei edelleenkään kiellä esimerkiksi haistattelua. --Jisis (keskustelu) 31. joulukuuta 2009 kello 14.34 (EET)

Kyseistä kohtaa on mahdotonta kuvailla porsaanreiäksi. :) Jos se poistetaan niin mikään muu ei muutu, mutta ylläpitäjillä on mahdollisuus jatkossa antaa myös epäkohteliaisuudesta estoja HH-käytäntöön perustuen. Kyseisen lauseen takia absurdein tilanne mikä muistaakseni on ollut: käyttäjä sanoi toiselle käyttäjälle: "haista vittu" tai "painu vittuun". Käyttäjän tekstiä ei voitu poistaa HH-käytännöllä perustellen, mutta se voitiin poistaa sillä perusteella, että viesteissä kehotettiin toista käyttäjää wikipedian ulkopuoliseen toimintaan, joka ei liittynyt mitenkään wikipediassa toimintaan. :) Gopase+f 31. joulukuuta 2009 kello 17.25 (EET)

Ei estoja voi pelkän epäkohteliaisuuden perusteella jakaa. On toki ihan hyvä että käytännössä ei siihen "yllytetä". --Jisis (keskustelu) 31. joulukuuta 2009 kello 17.46 (EET)

Juuri Jisiksen mainitsemalla tavalla asiaa ajattelin. Tekemäni muutos ei ole suuri, sillä on paljon muitakin asioita, jotka eivät ole HH:ita mutta joita ei silti ole ko. sivulla mainittu. Se, että kiroilua ym. ei enää mainita ei-HH:ksi, ei tarkoita sitä, että se jatkossa olisi HH. Siitä, että jotkut ovat käyttäneet mainintaa puolustuksena epäkohteliaalle käytökselleen, halutaan ylempänä lukemani perusteella päästä eroon ja hyvä niin: miksi tehdä sääntöjä, jotka erikseen mainiten sallivat tietynlaisen epäkohteliaan käytöksen (kyllä sitä on riittämiin muutenkin). Mitä tulee haistatteluun, joka kohdistuu suoraan tiettyyn henkilöön (ja joka on eri asia kuin yleinen kiroilu), niin sen lisäämisestä HH-listaan voidaan keskustella käytännön keskustelusivulla. --Lax 31. joulukuuta 2009 kello 14.50 (EET)

Tässä pitää olla muotoilun kanssa tarkkana. Jos A kirjoittaa "Mitä &%¤ meinaat muutoksella xx" ja B vastaa "Poistin jälleen tekemäsi virheen, senkin &%¤" niin arvostelevatko he toistensa toimintaa vai henkilöä, onko tämä yleistä kiroilua vai HH (ja kumpi, A vai B). Mun mielestä molemmat onn epäkohteliaasti sanottu, mutta en jakelisi tästä ensikertalaiselle estoja. --Tappinen 31. joulukuuta 2009 kello 14.58 (EET)

Ylläpitäjiltä vaaditaankin pelisilmää sääntöjen pilkuntarkan lukemisen sijasta (vaikka yksittäinen käyttäjä heiltä vaatisikin pilkuntarkkaa toimintaa). Ehkä osittain senkin vuoksi jotkut suhtautuvat alaikäisten toimimiseen ylläpitäjinä nihkeästi. Jos kohdistettu haistatus olisi HH ja yleinen ei, niin B syyllistyisi pilkuntarkalla tulkinnalla HH:hon ja A ei, mutta ylläpitäjän tehtävä on suhteuttaa teko tilanteeseen ja muiden käyttäjien edeltävään toimintaan. Mutta jos tuokin porsaanreikä saadaan käytännön muotoilulla tukittua, niin vielä parempi. --Lax 31. joulukuuta 2009 kello 15.17 (EET)

Alkuperäinen maininta kiroilun ja epäkohteliaisuuden hyväksyttävyydestä oli myös yhden käyttäjän lisäämä (alunperin käytäntöä ei hyväksytty millään äänestyksellä tm.), joten eiköhän sen voi yksi käyttäjä poistaakin. Kuten enkkuversiossa mainitaan, mitään selvää rajaa HH:n ja ei-HH:n välillä ei ole; tuollaiset "mitä ***:ttiä luulet tekeväsi" ovat rajatapauksia. Haistattelu on kuitenkin päivänselvästi HH ja se pitäisi lisätä esimerkkeihin. --ML 31. joulukuuta 2009 kello 19.05 (EET)

Keskustelun lopputulos

Viikkoon ei keskusteluun ole tullut uutta, joten asia on ilmeisesti käsitelty. Lienee selvää, etteivät käytösehdotukset Wikipedia:Äänestäminen ei korvaa keskustelua, Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2, Wikipedia:Kiistojen sopiminen, Wikipedia: Käyttäjien häirintä, eikä käytäntöehdotus Wikipedia:Kohteliaisuus saaneet mikään taakseen riittävää konsensusta statuksen nostoon. Käydyn keskustelun perusteella kuitenkin kehitettiin HH-käytäntöä. Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 16.22 (EET)-- (Huomasinpa vasta jälkeenpäin että ehdotus on tehty 28.12.2009, joten itseänikin hieman arveluttaa onko nämä olleet riittävän kauan esillä vaikkei keskustelua enää käydäkään? Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 16.26 (EET)--)

Mielestäni ovat olleet riittävän kauan, eikä mikään estä nostamasta jotain yksittäistä ehdotusta uudestaan keskusteltavaksi. Yhteen ehdotukseen olisi helpompi keskittyäkin. --Jisis (keskustelu) 8. tammikuuta 2010 kello 16.31 (EET)

Käytäntöehdotukseni

Seuraava keskustelu on siirretty jälkeenpäin kahvihuoneesta tähän kohtaan arkistoa Watin pyynnöstä. –Ejs-80 30. tammikuuta 2010 kello 22.45 (EET)

Keskustelun hyvien perusteluiden vuoksi kannatan ehdotusten harkintaa yksittäin tai pienemmissä ryhmissä. Mielestäni oli perusteltua harkita rauhallisesti käytäntöjen hyväksyntää parhaan tuloksen takaamiseksi. Kommenttipyynnön esimerkkien vuoksi koin käytäntöjen tarkistamisen tarpeellisiksi. En havainnut keskustelussa jatkossa konsensusta estäviä perusteita. Ehdotuksia oli useita näkyvyyden parantamiseksi ja käytäntöjen sidosten vuoksi, mutta nythän näkyvyys on jo savutettu. Kaikki Wikipedian käytännöt ja ohjeet voidaan kiteyttää viideksi pilariksi. Jos peruspilareista puuttuu suomen versio, mielestäni kaikki ulkomaiset versiot pätevät. Tämä koskee esimerkiksi neljättä oranssia pilaria WP:5P: Oranssi pilari: Käytösohjeet ja etiketti eli ”Code of Conduct and Etiqeutte”. --Watti 18. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Miksi käytäntöehdotukseni poistettiin ja vieläpä arkistoitiin ilman yhteenvetoani ja mahdollisuuttani kommentoida niitä? [7]

Esimerkki kansallisista kohteliaisuus eroista on teitittely. Teitittely on monissa maissa itsestään selvää, mutta saattaa vaihdella samassakin maassa tilanteista ja yhteisöistä riippuen. Ruotsissa teititellään miltei vain kuningasta. Saksassa nuoretkin ihmiset voivat loukkaantua, jos vieras ihminen sinuttelee heitä. Wiki on kansainvälinen. Nyt kaikki ulkomaiset ristiriitaisetkin kohteliaisuus- ja etikettikäytännöt pätevät myös Suomessa. Siksi ehdotan, että laadimme kansalliset suomalaiset käytännöt. Käytäntöjen tarpeellisuudesta ja yhteistyöstä lainaan Barack Obaman kirjaa Rohkeus toivoa (2009) : ” Meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Muiden etujen puolustaminen on omankin etumme mukaista. Kun tarpeeksi moni uskoo näin ja toimii sen mukaisesti, voimme saada aikaan jotain mielekästä .” . --Watti 18. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Käytäntökahvihuoneessa arkistoon on viety sellaiset keskusteluosiot, joihin ei ole tullut kommentteja yli kahteen viikkoon, ja ehdotuksiisi tuo aikaraja päti. Keskustelun lopputulos -osion kommentit eivät olleet noin vanhoja mutta kuitenkin yli viikon ikäisiä, joten arvelin, että sen voisi arkistoida samalla, koska Riisipuuro oli nähtävästi onnistunut käydystä keskustelusta tekemässään yhteenvedossa. Oman yhteenvetosi voit esittää esimerkiksi tässä osiossa. Koin arkistoinnin tarpeelliseksi, koska ilman sitä käytäntökahvihuoneen koko lähentelisi pian 400 binäärikilotavun rajaa. Aktiivisesta kahvihuoneesta löytyy edelleen osio Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2, koska siihen oli tullut tuoreita kommentteja. –Ejs-80 18. tammikuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Mielestäni käytäntö ja suositus on ollut: aloittaja lopettaa keskustelun ja tekee yhteenvedon. Pyydän liittämään yhteenvetoni arkistoituun keskusteluun eli edeltä kappaleet: Keskustelun... ja Esimerkki.... Keskustelusta eristettynä yhteenvetoni saattaa mielestäni häviätä asiayhteydestä. --Watti 28. tammikuuta 2010 kello 16.54 (EET)

Tämä on nyt siirretty arkistoon, kuten halusit. –Ejs-80 30. tammikuuta 2010 kello 22.45 (EET)

Lisätäänkö Aiheesta muualla -osioon muitakin kuin nettilinkkejä?

Tyyliopas kertoo Ohje:Artikkelin rakenne#Aiheesta muualla -osiossa :

"Aiheesta lisää tietoa haluavalle lisätään artikkelin loppuun osioon Aiheesta muualla. Se on lähinnä luettelo aihetta käsittelevistä kirjoista ja verkkosivuista, joiden tulee täyttää Aiheesta muualla -käytännön vaatimukset. Aineistojen, etenkin verkkosivujen, tulee siis olla luotettavia ja niiden valitsemisessa tulee käyttää lähdekritiikkiä. Artikkelin aihetta käsittelevät kirjat kerätään numeroimattomaan luetteloon käyttämällä Kirjaviite-mallinetta."

Aiheesta muualla -käytäntöä ei ole. Sen sijaan meillä on käytösohje Aiheesta muualla. Siinä puolestaan ei kirjallisuudesta puhuta mitään, ainoastaan nettilinkeistä:

"Aiheesta muualla on artikkelin lopussa oleva osio, jossa on linkkejä muualla kuin suomenkielisessä Wikipediassa olevaan aineistoon artikkelin aiheesta."

Kysymys: lisätäänkö Aiheesta muualla -osioon muitakin kuin nettilinkkejä? Jatkokysymys: jos osio on ainoastaan linkeille missä ne muut, esimerkiksi kirjallisuus, listataan? Lukija ei ainakaan ymmärrä mieltää ko. osiota ainoastaan linkeille kuuluvaksi. Aikaisempaa keskustelua: 3/2009, 10/2008, rakenne-esitys 10/2007. Itse olen ymmärtänyt asian yo. viimeisen linkin Uspin rakenne-esityksen pohjalta. Näin on mielestäni myös useimmat artikkelit rakennettu.

Aiheen esille nousu tässä keskustelussa. Terv. --Riisipuuro 26. joulukuuta 2009 kello 08.04 (EET)--

Olen laittanut kirjojakin AM-osioon, varsinkin jos niitä on vain pari kappaletta ja AM-osio on jo olemassa, esim. Cavalcade of America. Ei tuohon kannata yhdelle kirjalle omaa otsikkoaan tehdä. --Otrfan 26. joulukuuta 2009 kello 08.12 (EET)

Samat sanat. Kaksinkertaisen hölmöltä näyttä, jos sekä linkkejä että kirjoja on molempia vain yksi (tai muutama) ja ne ovat omien otsikkojensa alla --albval (keskustelu) 26. joulukuuta 2009 kello 12.41 (EET)

Minusta olisi selkeää, että aiheesta muualla-osiossa olisi pääsääntöisesti nettilinkkejä ja kirjat laitettaisiin kirjallisuutta-osioon. Englanninkieliset vastineet ovat "external links" ja "further reading". Olen tosin itsekin laittanut joskus aiheesta muualla -osioon muuta kuin linkkejä. --Jisis (keskustelu) 26. joulukuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Tästä olisi hyvä saada jotain selvennystä, koska kerran on ristiriitaisia ohjeistuksia, ja näitä myös näkee siirreltävän (ja olen itsekin tainnut siirrellä) molempiin suuntiin, samoin kuin näkyy olevan eri tapoja siitä, tulisiko aiiheesta muualla otsikon alla linkit ja kirjallisuus erottaa alaotsikoilla vai ei. Nyt on vaikea tietää mitä tulisi noudattaa yhtenäisyyteen pyrkiessään, kun edes ohjeet eivät ole yhtenäisiä.--Urjanhai 26. joulukuuta 2009 kello 12.38 (EET)

Minusta Uspin rakenne-esitys on hyvä, AM-osioon väliotsikot tarvittaessa. -- Piisamson 26. joulukuuta 2009 kello 12.46 (EET)

Uspin ehdotus ei ole huono, mutta samassa keskustelussa on moni (Jaakonam, PeeKoo, Ephief) mielestäni ihan hyvin perustein kannattanut sitä, että kirjallisuudella olisi oma pääotsikkonsa. --Jisis (keskustelu) 26. joulukuuta 2009 kello 13.27 (EET)

Itse hyväksyn sen että kirjallisuus ja linkit ovat sekaisin, tai eroteltuna, tai kirjallisuus ylemmällä otsikkotasolla, miten vaan kuhan ohjeistukseen saataisiin jokin yhtenevä esitys. Loogisuuden vuoksi olisi tietysti hyvä että kirjallisuus esitettäisiin Aiheesta muualla -otsikon alapuolella, tai jos ei niin ko. otsikko pitäisi muuttaa vastaamaan enkkuwikin External links -otsikkoa. Terv. --Riisipuuro 26. joulukuuta 2009 kello 16.53 (EET)--

Aiheesta muualla toisen tason otsikko, jonka alle internetlinkit, Kirjallisuutta toisen tason otsikko, jonka alle kirjalliset teokset. --Mpadowadierf 26. joulukuuta 2009 kello 17.04 (EET)

Aluksi muutama yleinen huomio:

1. Keskeisen lähdekirjallisuuden luetteleminen itse artikkelissa, käytännössä siis Lähteitä-osiota edeltävässä Kirjallisuutta-osiossa, on tarpeellista, vaikka niitä ei olisikaan käytetty lähteenä.
2. Suositellussa sivussa ei tule olla Kirjallisuutta-osiota, vaan keskeisiä lähteitä tulee käyttää artikkelin lähteenä.
3. Painattuja lähteitä jotka eivät ole keskeisiä lähteitä (ja joita ei ole käytetty lähteenä) ei ole tarpeen mainita artikkelissa.

Nykyisessä Ohje:Artikkelin rakenne-sivussa on siis virhe, tai ainakaan se ei vastaa nykyistä käytäntöä. Aiheesta muualla -osio on vastine en-Wikin External links-osiolle. Lähdekirjallisuutta ei ole sijoitettu eikä pidäkään sijoittaa tänne.

Koko Aiheesta muualla-osio on jonkinlainen umpilisäke ja tai kaatopaikka, joka on hyvästä artikkelista syytä leikata pois. Osion historia on usein tällainen:

1. Aloitteleva käyttäjä tekee uuden artikkelin tuntemattomasta aiheesta.
2. Vakiokäyttäjä epäilee aiheen olemassa oloa tai ainakin merkittävyyttä. Tekee muutaman Google-haun, löytää jotakin, joka ehkä liittyy aiheeseen. Lisää loppuun Aiheesta muualla -osioon osoittamaan jonkinlaista merkittävyyttä. Artikkeli jää vuosikausiksi tähän tilaan.

-- Petri Krohn 26. joulukuuta 2009 kello 21.08 (EET)

Aiheesta muualla osio ei ole turha tai "umpilisäke". Se on hyvä paikka sijoittaa mm. elävien ja kuolleiden henkilöiden, musiikkiyhtyeiden, tv-sarjojen, elokuvien jne. viralliset kotisivut, vaikka niitä käytettäisiinkin lähteenä artikkelissa. --Jaakonam 27. joulukuuta 2009 kello 02.25 (EET)

---

Mielipiteitä kysymykseen lisätäänkö Aiheesta muualla -osioon muitakin kuin nettilinkkejä tuli päivän aikana: [ei: 3 käyttäjää] [määrittelemätön: 1 käyttäjä] [kyllä : 4 käyttäjää].

Ei siis yhtenäistä mielipidettä. Artikkeleissa näkyy kuitenkin nykytilanne: 50 tarkistamastani satunnaisesta artikkelista 12 kpl sisälsi "Aiheesta muualle" -osion, kaikissa ainoastaan linkkejä. Kaksi artikkelia sisälsi "Kirjallisuutta" -osion, molemmat 1. väliotsikkotasolla, toinen ennen, toinen jälkeen Lähteet -osiota. Yksikään ei sisältänyt Aiheesta muualle-osiossa painotuotteita, väliotsikon kanssa tai ilman.

Eli artikkeleista on luettavissa noudatettu tapa, jonka mukaan Aiheesta mualle -osiossa listataan vain linkkejä, ja tärkeimmät painotuotteet listataan erillisen 1. väliotsikkotason ==Kirjallisuutta==-osioon.

Jos soraääniä ei tule korjaan ohjeistuksen tämän mukaan, joskin mielestäni otsikointi Aiheesta muualla on tällöin lukijalle harhaanjohtava, ja se tulisi vastaisuudessa muuttaa, esim. Linkkejä aiheesta Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2009 kello 02.14 (EET)--

Kirjaa neljäs ei-ääni. Linkkien luetteloituna AM-otsikon alla ja kirjallisuus oman otsikon alla tai lähdeluettelossa. --Jaakonam 27. joulukuuta 2009 kello 02.28 (EET)

Viides. Mikäli "harhaanjohtavaa" joskus muutetaan, niin botilla - ei sitä 200 000 kertaa jaksa käsin tehdä. --Ras 27. joulukuuta 2009 kello 02.30 (EET)

OK. Mielipiteitten leveä haarukka lienee kuitenkin ilmeinen. Ja tuota, eikös meillä jossakin aina joku valita että jotkut käyttäjät vain kasaavat itselleen muokkauslaskuriin merkintöjä - tuossa olisi mahdollisuus saada mittariin maileja ilman suurempaa aivonystyräkapasiteetin uhrausta. Rannesuoja vaan käteen ja varahiiri vierelle... Tulehtuneen etusormen voi lastoittaa vaikka eskimojätskin tikuilla ja teipillä ; ) Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2009 kello 03.13 (EET)--

Entäs Humen giljotiini? Kahden artikkelin otantakaan (mukaan lukien siis vain ne aiheen kannalta relevantit artikkelit, joissa kirjoja on jossakin lähteiden ulkopuolella lueteltu) ei vaikuta vielä tilastollisesti kovin vakaalta. Minä olen tupannut pitämään suomiwikin Aiheesta muualla -otsikosta esimerkiksi enkkuwikin External linksiä enemmän juuri siksi, ettei se turhan päiten rajaa ilmaisumediumeja erikseen. Entä jos aiheesta on erityisen merkittävä aikakauslehtiartikkeli? Tai DVD-dokumentti? Haluttiin tai ei, viittausten jaottelu yläotsikkotasolla kirjallisuuteen ja nettilinkkeihin vaikuttanee väistämättä myös arvottavalta – ”kirjallisuudesta se totuus löytyy, mutta sitten on näitä nettilinkkejä jos ette jaksa kirjastoon kävellä”. Tämä yleisarvotus ei kuitenkaan kaikilla aloilla välttämättä ole mitenkään erityisen pätevä nyt saati tulevaisuudessa. Minusta tulisi siis mieluiten säilyttää Aiheesta muualla -yläotsikko, jonka alle aihetta käsittelevät merkittävät (lähteinä käyttämättömät) julkaisut listattaisiin, tarpeen tullen alaotsikoilla kirjallisuudeksi, dokumenttielokuviksi, nettilinkeiksi yms. jaotellen. – Haltiamieli 29. joulukuuta 2009 kello 02.46 (EET)

Otos vaikuttaa kovin pieneltä. Artikkeleja, joissa on Aiheesta muualla -otsikon alla myös kirjallisuutta, on pilvin pimein (koska niin on joissakin ohjeissa käsketty tehdä). Miten pitäisi menetellä, siihen en ota kantaa, mutta jos kirjallisuutta ei sijoiteta Aiheesta muualla -otsikon alle, niin tulisi myös määritellä, mihin se sijoitetaan ja mikä on sen suhde Lähteet -osiossa olevaan kirjallisuuteen.--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 12.05 (EET)

Väliotsikko Kirjallisuutta on hyvä, silloin se on lukijalle selkeä viesti, että nyt on kyseessä painettu lähde/teos eikä satunnainen nettisivu (It must be true, we found it from the Internet! —Adam Savage). Aiemmin käytiin jossain keskustelua käytetäänkö muotoa ulkoiset linkit, linkkejä vai aiheesta muualla, joista viimeisin valittiin. Kaikki linkkejä muualle -muodot ovat mielestäni teennäisiä suoria käännöksiä enklannista. —Tve4 ^(Gblk) 3. tammikuuta 2010 kello 12.12 (EET)

Tuo on totta, ja yhdessä alla esittämäni kanssa se puoltaisi Kirjallisuutta ja Aiheesta muualla -osioiden erottamista toisistaan. Mutta mikä silloin olisi Kirjallisuutta -osion paikka? Tulisiko se ennen vai jälkeen lähteiten? Onko tästä ohjetta, ja oliko yllä oleva Käyttäjä Petri Krohniin henkilökohtainen näkemys vaiko vakiintunut käytäntö?--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Lisähuomiona muuten vielä: Jos päädytään siiheen, että otsikon Aiheesta muualla alla on vain internet-linkkejä, niin tämä ei mielestäni välttämättä tarkoita sitä, että otsikoksi pitäisi vaihtaa jokin sanan "linkki" sisältävä ilmaisu, koska ilmaisu "aiheesta muualla" voidaan hyvin ymmärtää lyhennykseksi ilmaisusta "aiheesta muualla internetissä (Wikipedian lisäksi)" Siksi jopa kirjallisuuden listaaminen sen alle (niin kuin on käsketty) on tuntunut vähän ongelmalliselta, koska kirjallisuus ei ole internetissä. Ja kun näin on, niin ehkä juuri tämä voisi puoltaa kirjallisuuden sijoittamista erilleen, enkä näkisi ainakaan tarpeelliseksi muuttaa "Aiheesta muualla" -osion nimeä; riittää kun vain selvennetään ohjeet, mitä sen alla kuuluu olla ja mitä ei.--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 12.30 (EET)

Eli siis näkisin että "Aiheesta muualla" itse asiassa on hyvä ja toimiva käännös juuri nimenomaan ilmaisulle "external links". Hyvät ilmaisuthan harvoin ovat sanatarkkoja käännöksiä, vaan päinvastoin parhaat käännökset usein ilmaisevat saman asian kunkin kielen omilla ilmaisuilla.--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 12.33 (EET)

Mä pitäisin selkeyden vuoksi linkit aiheesta muualla -osiossa ja kirjallisuuden kirjallisuutta-osiossa. Toisaalta se toimisi parhaiten varmaan niin, että "kirjallisuutta" olis aiheesta muualla -osion alaotsikko. Tosin en myöskään vastustaisi otsikon vaihtoa, "linkkejä" voisi olla hyvä. Lehtijutut (ei netissä olevat) on sitten vähän rajatapauksia. Mihis ne voi tunkea, ei niille varmaan kannata omaa otsikkoa laittaa? --Velma 4. tammikuuta 2010 kello 15.18 (EET)

Onko vieralijana oleminen merkittävä artikkelissa

En löytänyt tähän kanvihuoneesta aikaisempaa keskustelua joten haluaisin muittenkin mielipiteitä asiasta, onko se että vierailee jollakin levyllä merkittävää artistin diskografiassa, meillä on tällä hetkellä yksi artikkeli aiheesta Asa jossa on vieraililista. Missään muussa artikkelissa ei ole tuollaista listaa, asiaa sivuttiin vähän keskustelussa Keskustelu:MGI.

Jos ajatellaan muita meillä olevia musiikin alan artikkeleita niin vastaavasti pitäisi olla jonkun laulajan artikkelissa listaa levyistä joissa hän on ollut taustalaulajana mukana, tällaisiakin laulajia on.

Samoin voitaisiin ajatella soittajia jotka on käyneet eri artistien levyillä. Eihän meillä ole Heikki Laurilan kohdallakaan listaa niitten esiintyjien 7200 levyistä joissa hän on ollut mukana soittamassa.

Mitä mieltä muut ovat asiasta--Musamies 2. tammikuuta 2010 kello 23.47 (EET)

Ja kaikki Kymppitonnissa mukana olleet kans omaan luetteloonsa? (okei, toi menee oikeasti jo triviatiedon puolelle). Olisi siis harkittava onko tuo verrattavissa triviatietoon. Varmasti noissa tulee olemaan hirmuinen työ, varsinkin jos haluaa saada sen lähteistettynä muutenkin kuin takakansitekstin avulla. —Tve4 ^(Gblk) 2. tammikuuta 2010 kello 23.52 (EET)

Toiset on ahkeria vierailemaan, toiset ei. Mutta ei siitä mun mielestä kannata erilisiä listoja alkaa vääntämään. Sen voi kuitenkin kertoa mainintana artikkelissa, jos henkilö on vieraillut saman tyypin levyillä useammankin kerran tai taustalaulaa/soittaa suht vakituisesti saman artistin levillä/keikoilla. --Velma 4. tammikuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Törmäsin tällaiseen vierailulistaan juuri päivä pari sitten, olisiko ollut kitaristi tai jotain, meinasin poistaa, mutta sitten se jäi, kun ajattelin että tappelu siitä tulee kuitenkin. Olen kyllä sitä mieltä, ettei tuollaisia listoja tarvita. Ja missä menee varsinaisen vierailijan ja tavallisen studiomuusikon raja? Sitten tulee taustalaulajat. Ääninäyttelijät on jo muuten jonkinmoinen riesa, tai lähinnä niiden listat. --Ulrika 4. tammikuuta 2010 kello 16.33 (EET)

Tynkämerkintöjen uudistus

Arkistoidulla äänestyssivulla todetaan:

Tynkäluokkien määrän merkittävää vähentämistä kannatti 44/49 eli noin 89,8 % joten vähentämisestä järjestettiin konsensuskeskustelu.

Merkinnän muuttamista huomaamattomammaksi kannatti 39/46 eli noin 84,8 % joten merkinnän muuttamisesta järjestettiin konsensuskeskustelu.

En edes huomannut, missä nämä konsensuskeskustelut järjestettiin. Voisiko joku kertoa, missä ne olivat ja mikä niiden tulos oli? --Jmk 4. tammikuuta 2010 kello 19.35 (EET)

Ei niitä ole järjestetty. Ei tainnut kenelläkään riittä energia niiden aloittamiseen:-( --albval (keskustelu) 4. tammikuuta 2010 kello 21.46 (EET)

Joo, ja ehkä ihan hyvä niin. Äänestyksessä menetettiin paras ratkaisu, koska 30% vastusti. Sen jälkeen asiaan ehkä ei enää kannata tuhlata energiaa. --Jisis (keskustelu) 4. tammikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Miksei, eikö äänestyksen tulos ole kumminkin sen verran sitova? --Velma 6. tammikuuta 2010 kello 15.48 (EET)

Sitova tai ei, äänestyksen tulos voi luokkien määrän vähentämisen osalta tarkoittaa lähes mitä tahansa. Mutta ei tarkoitukseni ollut vastustaa konsensuskeskustelua, jos jollakin viitseliäisyyttä riittää. --Jisis (keskustelu) 6. tammikuuta 2010 kello 16.45 (EET)

Olen valmis aloittamaan molemmat keskustelut. Aloitan ne tälle sivulle, saa siirtää jos keksitte paremman paikan. --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 19.26 (EET)

Artikkelin nimen muuttaminen

Sattui eteen artikkeli, joka muuten on aika OK (tosin tynkä), mutta itse nimi oli vähän väärin. Ja sitähän ei näköjään pääsee editoimaan. Pitäisikö

1) artikkeli poistaa, tai jotenkin ylläpidon kautta poistattaa, ja luoda uusi artikkeli samalla sisällöllä mutta hieman eri otsikolla vai 2) luoda uusi artikkeli uudella nimellä ja rukata linkkejä niin että vanha artikkeli jää orvoksi? Tuomo Lintulaakso 4. tammikuuta 2010 kello 20.21 (EET)

Kerrotko mikä artikkeli on kyseessä ja mille nimelle se tulisi siirtää? --MiPe ^(wikinät) 4. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

No niin, senhän olisin tietysti voinut kertoa heti alkuun: Artikkeli on nimellä "Serranon kinkku", ja se ei nyt ole ihan hyvä. Nimittäin sellaista henkilöä, paikkakuntaa, tuottajaa tms kuin Serrano ei ole olemassa. Kyseessä on käännös espanjan ilmauksesta "jamón serrano", joosa sejälkimmäinen sana on adjektiiviattribuutti merkitykseltään "vuoristoinen" tai "vuoristo-". Olen tehnyt uuden artikkelin "Vuoristokinkku", jossa käsitellään yhdessä jamón serranoa ja jamón ibericoa. Jälkimmäiseltä puuttuu vielä oma artikkeli. Tuomo Lintulaakso 6. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)

Artikkelin ylälaidassa on muokkaa- ja historia-painikkeiden vieressä siirrä-painike. --Mpadowadierf 4. tammikuuta 2010 kello 20.27 (EET)

Kohta 2) kulkee nimellä leikkaa-liimaa -siirto (copy-paste). Sitä ei missään tapauksessa pidä tehdä tai edes yrittää Wikipediassa. -- Petri Krohn 4. tammikuuta 2010 kello 20.30 (EET)

No siinähän se oli. En ymmärtänyt tuon 'siirtämisen' merkitystä sen vertaa, että olisin mennyt ja kokeillut, että mikä siirtyy miten ja minne. Kiitos tiedosta!Tuomo Lintulaakso 6. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)

Klikkaa siirä oikeassa yläkulmassa. Nykyisestä sivusta tulee uudelleenohjaussivu uuteen artikkeliin. —Aku506  4. tammikuuta 2010 kello 20.57 (EET)

Ks. yllä, asia hyvin selvä nyt, kiitos. Tuomo Lintulaakso 6. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)

Asia loppuunkäsitelty niiltä osin kuin kuuluu Kahvihuoneeseen, kiitos. Vielä toivoisin, että joku espanjan kielestä ja espanjalaisesta gastronomiasta kiinnostunut tulisi tuonne Vuorostokinkku -artikkelin keskusteluun pohtimaan tuota kinkkuterminologiaa. Ei ole ihan itsestään selvää asiaa. Tuomo Lintulaakso 6. tammikuuta 2010 kello 21.09 (EET)

Luotettavat lähteet?

Mitä käytännnössä ovat luotettavat lähteet? Lähteinä olen wikipediassa nähnyt esim. Iltalehden, joka ei mielestäni arkijärjellä ajatellen ole luotettava lähde. Myöskään en luotettavaksi lähteeksi sanoisi esim. 7 päivää -lehden juorupalstaa, joka on kuitenkin painettu ja julkaistu lehti. Joten missä raja? ~ ~ ~ ~ --jr888 5. tammikuuta 2010 kello 20.00 (EET)

Wikipedia:Tarkistettavuus#Lähteet. Keltainen lehdistö ei ole luotettava lähde. ("kuten Katso tai 7 päivää, sekä myös iltapäivälehdet Iltasanomat ja Iltalehti") --Mpadowadierf 5. tammikuuta 2010 kello 22.04 (EET)

Usein kannattaa käyttää myös maalaisjärkeä. Jos on esimerkiksi keltaisen lehdistön haastattelu artikkelia koskevasta ihmisestä, niin se lienee luotettavampi kuin satunnainen editoriaali juuri missään tahansa muualla. --Ras 6. tammikuuta 2010 kello 06.35 (EET)

Tämä ei ole ollenkaan hyvä periaate. Huomattava osa keltaisen lehdistön "haastatteluista" on ainoastaan haastatteluformaattiin kirjoitettuja artikkeleja, joissa lähteenä on käytetty muita tietolähteitä - ei suinkaan henkilön oikeaa haastattelua. Terv. --Riisipuuro 6. tammikuuta 2010 kello 21.24 (EET)--

Ok. Hyvä tietää. --Ras 8. tammikuuta 2010 kello 04.22 (EET)

Tietolähteen luotettavuus pitäisi arvioida tapauskohtaisesti, tuskinpa mikään lehti, "lehdistö" tai media on kokonaisuudessaan epäluotettava riippumatta sisällöstä. Iltalehti voi jotakin tietoa koskien olla hyvä tietolähde, kun taas Encyclopedia Britannicassakin voi olla virheellisiä tietoja, kuten missä tahansa. Riippuu, mistä tiedosta ja kokonaisasetelmasta artikkelissa on kyse, kuinka paljon ja minkälaisia lähteitä aiheesta on ylipäätään saatavissa. Nykymaailmassa pitäisi kai jokaisen osata vähän lähdekritiikkiä, mutta varsinaiseen lähteiden tutkimiseen ei tässä foorumissa kannata ryhtyä, kun Wikipedia ei pyri opinnäytetyön tai tutkimuksen kaltaiseen lähdetietojen varmistamiseen. --Kulttuurinavigaattori 6. tammikuuta 2010 kello 08.41 (EET)

Pitää myös muistaa, että Wikipediassa kyse on tarkistettavuudesta, ei totuudesta. --Mpadowadierf 6. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET)

Tapauskohtaisesti. Aina kannattaa tukeutua parhaaseen mahdolliseen lähteeseen. Käytännössä on ollut tapana pitää luotettavana lähteenä mitä tahansa sekundäärilähdettä. Toinen asia on sitten se, että missä kulkee primääri- ja sekundäärilähteen raja. Rajasta on wikipedisteillä montaakin eri mielipidettä. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 11.22 (EET)

Ja jos lähde on liian huteraksi niin silloin artikkelissa on ilmaistu millaisesta/mistä lähteestä tieto on peräisin. Esimerkiksi Pääminsiteri Matti Vanhanen kirjoitti blogissaan presidentti Tarja Halosen uuniperunarespetin olevan kuuluisa ja erinomainen. --Zache 6. tammikuuta 2010 kello 11.28 (EET)

Juuri näin: primäärilähteiden kohdalla on aina syytä kertoa mikä lähde on kyseessä. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 11.33 (EET)

Mikähän Wikipedian suhde oppikirjateksteihin on ollut? Tämän sivun mukaan luokittelisin oppikirjatekstit luotettaviksi ja käytettäviksi lähteiksi normaaliin tapaan. --Vici * 7. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Samalla tavalla menee. Eli kyse on enemmän tarkistettavuudesta kuin totuudesta. --Zache 7. tammikuuta 2010 kello 18.44 (EET)

Oppikirjathan ne vasta luotettavia ovatkin. Niissä on se kunkin alan perustieto, joka on yleensä laajalti yleisesti hyväksytty ja sitten kirjattu jälkipolvien opittavaksi. --Ulrika 7. tammikuuta 2010 kello 18.55 (EET)

Kuitenkin nykyään esimerkiksi peruskoulun oppikirjoissa tieto voi (aiheesta riippuen) olla sen verran yksinkertaistettua, ettei siitä aina ole tietosanakirja-artikkelin lähteeksi. Tähän on kiinnitetty huomiota esimerkiksi artikkelissa Suomen murteet (ja samassa artikkelissa oli joskus myös niin karkea murrealuekartta, ettei siitä ollut mihinkään, mutta en tiedä, oliko se peräisin lähteenä käytetystä peruskoulun kirjasta vai muualta). (Joskin vastaavasti tästä samasta aiheesta on netissä hyvin lähteeksi kelpaavia koulun oppimateriaaleja, joten tämäkin vaihtelee). Kun joskus selaa menneiden sukupolvien oppikirjoja ja uudempia, niin tässä on ehkä tapahtunut muutos: ennen ne olikin tarkoitettu yleispäteviksi oppaiksi elämässä, joita oppilas saattoi käyttää tietoteoksena vielä aikuisenakin, mutta nykyisissä kirjoissa tämä ehkä vaihtelee enemmän. Vaikka olihan nniissä vanhoissakin kaikenlaista. Eli kyllä niissä ehkä tietty kriittisyys pitää olla ainakin peruskoulun kirjoissa.--Urjanhai 7. tammikuuta 2010 kello 19.39 (EET)

Itse ainakin pitäisi lähdekriittisyyttä Wikipedian normaaliin "toimitustyöhön" kuuluvana eikä sinällään siihen, että voidaanko heikompia lähteitä käyttää. Eli lähteenä voi käyttää oppikirjaa, mutta jos tieto näyttää väärältä tai on ristiriidassa muiden lähteiden kanssa niin silloin etsitään/valitaan parempi lähde. --Zache 7. tammikuuta 2010 kello 19.49 (EET)

Ainakin tässä esimerkissä kysymys ei ole niinkään oikeasta ja väärästä, vaan pikemminkin siitä, että tietoa on yksinkertaistettu (joko lähteessä tai kirjoittaessa kun lähdettä on käytetty), että artikkelin kriittiseen kehittämiseen tai arviointiin ei ole edelltyksiä muuten kuin aloittamalla kokonaan alusta edistyneempien lähteiden kanssa. Mutta se on tietysti myös juuri sitä lähdekritiikkiä, ja myös hyvin odotettavissa, kun lähde on merkitty.--Urjanhai 7. tammikuuta 2010 kello 21.00 (EET)

Ehdotus: Wikiuutiset wikipedian etusivulle

Herättelin tuolla Pohjois-Amerikan lumipyry 2009 artikkelissa keskustelua siitä, että jos haluamme sijoittaa Wikiuutisiin Wikipediaan tulevat ajankohtaiset aiheet, niin Wikiuutiset tarvitsee muutakin tukea suomenkielisen Wikipedian puolelta.

Suomenkielisessä Wikipediassa on kohtalaisen laaja konsensus siitä, etteivät ajankohtaiset uutiset kuulu Wikipediaan kuin poikkeustapauksissa ja ne pitäisi pääsääntöisesti sijoittaa Wikiuutisiin. Niille joille Wikiuutiset on uusi asia, niin se on Wikimedia-säätiön Wikinewsin suomenkielinen osio. joka perustettiin kaksi vuotta sitten. Perustajina sillä olivat muutenkin suomenkielisessä Wikipediassa aktiiviset kirjoittajat. Pääasiallinen ongelma Wikiuutisilla on kuitenkin kokoajan ollut sen olematon näkyvyys ja se, että copypastea parempien uutisten kirjoittaminen on työlästä eikä säännöllistä uutistahtia pysty pienellä porukalla pitämään yllä. Nyt kun uutistahti on tippunut yhteen uutiseen viikossa, niin Wikiuutiset tuskin on omin avuin enää hiljaisuudessa nousemassakaan. Se on kuitenkin hyvin ylläpidetty ja ainakin PeeKoo kirjoittaa sinne hyvää tekstiä.

Se mitä Wikiuutiset (IMHO) tarvitsee toimiakseen on a.) uutismallin jolla voidaan tehdä uutisia harvoin ja satunnaisesti, jotta niistä harvemmista saadaan tehtyä kunnollisia Ja b.) silti saada riittävästi lukijoita, jotta sinne on motivoivaa kirjoittaa.

Sinänsä Wikipedia pystyisi tarjoamaan molemmat asiat. Me voisimme nostaa etusivulle joksikin aikaa ne hyvät uutiset (ei kaikkia) joita wikiuutiset on onnistunut tekemään jolloin kirjoitetut uutiset saisivat lukijoita ilman säännöllistä julkaisutahtia. Konkreettisesti tämä voisi tapahtua niin, että lisäämme etusivun uutisissa laatikkoon tilaa wikiuutisten uutisotsikoille. Esimerkiksi näin:

Uutisissa Ilmastosopimusta ei syntynyt Kööpenhaminassa (wikiuutiset, 20.12) Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus tulessa. Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja muun muassa sen torni romahti. (16.4.) Kanada voitti jääkiekon naisten maailmanmestaruuden. Hopeaa saavutti Yhdysvallat ja pronssia Suomi. (14.4.) Iran hyökkäsi Israelia kohti yli 300 ohjuksella ja lennokilla, joista suuri osa torjuttiin. (13.–14.4.) Vantaalla Viertolan koulussa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi 12-vuotiasta oppilasta. (2.4.) Lappajärven kraatterijärvi hyväksyttiin Geopark-kohteeksi. (27.3.) Meneillään: Gazan sota • Venäjän hyökkäys Ukrainaan Lisää uutisia

Toinen asia joka nousi keskusteluissa esille on, että jos artikkeli on ajankohtaisesta aiheesta ja se siirretään nopeasti sen aloittamisen jälkeen Wikiuutisiin, niin sen paikalle jätettäisiin muiden wikimedian projektien tapaan tiedotelaatikko siitä (esimerkki artikkelissa Konkreettinen), että aiheesta on toisaalla artikkeli. Näitä tiedotelaatikkoja voidaan jälkikäteen poistaa kun aihe ei ole enää ajankohtainen. Tärkeimmistä uutisista ohjaukset voitaisiin kuitenkin jättää. --Zache 23. joulukuuta 2009 kello 09.52 (EET)

Aikaisempia keskusteluita Wikiuutisista ja siihen linkityksestä.

1. Wikiuutiset (16.12.2007 - 18.12.2007)
2. Käyttääkö wikiuutisia kukaan? (16.2.2009)
3. Wikiuutiset: rivilinkki vai boxi (16.5.2009 - 20.5.2009)

--Zache 23. joulukuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Juuri näin. Hyvä Zache! —Aku506  23. joulukuuta 2009 kello 14.42 (EET)

Hyvä että otit puheeksi, olin itse unohtanut koko projektin, vaikka muokkauksia siellä on minulla yli 250. Pitää taas jatkaa siellä aktiivisena, kun lätkä palaa tauolta. – EtäKärppä^khihi 23. joulukuuta 2009 kello 23.56 (EET)

Tästä oli tosiaan puhetta aikaisemmin ja täysin samoin perustein (lisänäkyvyys -> lisää tekijöitä). Silloin hanke tyssäsi siihen, että wikiuutisiin kirjoittaa erityisen aktiivisesti muuan Watti, jonka uutisiin ei mielellään laittaisi linkkiä Wikipedian etusivulta. Taso oli liian kirjavaa. Onko tästä haasteesta päästy yli? Tutustukaa asiaan ja muodostakaa oma mielipiteenne. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.33 (EET)

Eli käytännössä miten tämä Zachen kuvaama valkkaus "voisimme nostaa etusivulle joksikin aikaa ne hyvät uutiset (ei kaikkia) joita wikiuutiset on onnistunut tekemään" tapahtuisi? Miten esille nostettavat valitaan? Tuskin voidaan ainakaan äänestää, sillä sen päättymisen jälkeen uutinen ei olisi enää uutinen. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.40 (EET)

Tämän vuoksi en voi kannattaa ehdotusta. Wikiuutisten taso on vaihteleva ja valinta menee liian vaikeaksi. Lisäksi uutisissa-malline on Wikipedian näkyvimmällä paikalla, enkä näe syytä muuttaa sitä sisarprojektin näyteikkunaksi. --Jisis (keskustelu) 24. joulukuuta 2009 kello 21.04 (EET)

Jisiksen kanssa aika lailla samaa mieltä. Wikiuutisista löytyy melkoista epäneutraalia soopaa - hyvien artikkeleiden joukossa. Filtteröinti olisi ehdoton vaatimus, ja olen hyvin skeptinen siitä olisiko lopputuloksena meille jotain hyötyä vai ainoastaan lisää työtä. Terv. --Riisipuuro 24. joulukuuta 2009 kello 22.21 (EET)--

Vastasin tähän tuossa alla olevan Henswick kysymyksen vastauksen yhteydessä. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Mainitaan nyt vielä yksi asia, miksi wikiuutisten kehittäminen voisi olla houkuttelevaa. Se on lisänäkyvyys. En.wikinewsin otsikot näkyvät mm. Google Newsissä. Ei varmaankaan tarvitsisi hurjasti edistyä nykyisestä tasosta, että wikiuutisten otsikot saataisiin uusien silmäparien eteen esim. Ampparit.comissa. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.53 (EET)

Kysymys. Voidaanko Wikiuutisiin tehdä jonkinlainen systeemi, jolla internet-sivujen ylläpitäjät voisivat laittaa sivuilleen laatikon, josta näkyisi Wikiuutisten uusimmat aiheet?-Henswick- Sermo? 24. joulukuuta 2009 kello 22.26 (EET)

Voisi ja wikiuutisista on rss-feedit. Ongelma on tuo Jisiksen, Riisipuuron ja Ras:n mainitsema uutisten tason mielivaltainen vaihtelevuus ja lisäksi aihealueiden laajuus. Wikiuutisille ei ole mikään ongelma esimerkiksi se, että joku tekee Kalevan tasoista uutisointia siitä, että palokunta pelasti kissan puusta. Vaikka uutinen kissan pelastamisesta olisi loistava niin me ei kaiketi haluta sitä wikipedian etusivulle. Nähdäkseni ratkaisu tuohon on, että me tehdään jotkin kriteerit millaisia uutisia me halutaan etusivulle. Nuo kriteerit kaiketi vastaisivat suurin piirtein sitä mitä nytkin siihen pistetään. Se kuka etusivulle nostettavat uutiset valitsee ja moderoi on IMHO ne tyypit ketkä aktiivisesti wikiuutisissa toimii. Jos tuleva sisältö ei vastaa niitä kriteereitä joita me ollaan asetettu niin sitten sanotaan pahasti, jos ei auta niin tehdään niin kuin vandalismin kanssa normaalistikin ja jos ei sekään auta niin lopetetaan kokeilu. (Tämä ei mitenkään eroa meidän uutisboksin normaalista toiminnasta IMO)

Henswick, tässä yksi tapa seurata wikiuutisten otsikoita. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.24 (EET)

Sinänsä en oikein usko uutisten valikoitumisen suhteen pahoja ongelmia tulevan, koska siellä on kuitenkin ihan täyspäistä porukkaa pyörittämässä sitä. (ylläpitäjinä mm: AtteL, Str4nd ja Ilaiho, muita aktiivisia henkilöitä siellä on ollut minun lisäksi esim , Argus, Peekoo, EtäKärppä) jotka ovat kaikki kevyesti kykeneviä valitsemaan ja moderoimaa etusivulle sopivia uutisia. Mahdolliseksi ongelma kuitenkin on, että ketä enää tällä hetkellä kiinnostaa, mutta voin ilmoittautua yhdeksi vapaaehtoiseksi jos se siitä on kiinni. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Hienoa olisi jos wikiuutiset olisivat sen uuden artikkelin tynkä, niin kai? sen tulisi olla :)--Opa1974 25. joulukuuta 2009 kello 00.21 (EET)

Vaikka osattaisiin valita hyvin kirjoitettuja wikiuutisia, en silti ole vakuuttunut niiden mainostamisesta Wikipedian etusivulla. Wikipedia ei kuitenkaan ole uutispalvelu, ja tuon uutisissa-mallineen idea on mielestäni lähinnä kertoa millaisia artikkeleita Wikipediaan on kirjoitettu ajankohtaisia uutisia sivuavista aiheista. Onhan siinä myös erillinen linkki Wikiuutisiin, joka ehkä voisi olla näkyvämpi. --Jisis (keskustelu) 25. joulukuuta 2009 kello 01.03 (EET)

No niiden linkkien pitäisi olla nimenomaan suoria linkkejä uutisiin, koska wikiuutiset ei nykytilassaan pysty tuottamaan riittävän nopealla tahdilla uutisia jotta sen oma etusivu pysyisi kiinnostavana. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.28 (EET)

Ei kai wikiuutisten käyttäjät voi valita uutisia wikipedian etusivulle. Eiköhän wikipediasta päin pitäisi valita mitkä wikiuutisten jutut kelpuutetaan "omalle etusivulle". Mielestäni kyllä voidaan mainostaa uutisia pedian etusivulla, mutta niille olisi luotava oma laatikko, jonka sisällöstä kukin käyttäjä voi muodostaa oman kokemuksensa. Mikäli wp:n ja uutisten otsikot sekoitettaisiin, saattaisi käyttäjä hylätessään uutislinkit hylätä myös wp:n sisäiset "nostot". --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.15 (EET)

Ehkä muotoilin tuon väärin. Minusta on luonnollista, että ne käyttäjät jotka ovat aktiivisesti muutenkin wikiuutisissa tekevät ne valinnat (koska he pystyvät seuraamaan mitä siellä tapahtuu). Meidän etusivulla näkyvät mallineet joita tässä tapauksessa olisi pakko muokata käsin vaativat sen, että muokkaajalla on suomen kieliseen wikipediaan yli neljä päivää vanha käyttäjätunnus. Sen kummempaa kriteeriä meillä ei ole uutisboksin muokkaamiseen. Ja käytännössä kaikki wikiuutisten aktiiviset kirjoittelijat ovat olleet wikipediasta. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.20 (EET)

Totta, mutta wp:ssa on 100-kertainen volyymi tuoreiden muutosten kyttääjiä vandaalien varalta. Uutisissa ei tule aina edes yhtä muokkausta tunnissa. Yksi ratkaisu olisi uutisten päässä olevan boksin rajoittaminen ylläpitäjien muokattavaksi. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.30 (EET)

Siis se boksi olisi täällä Wikipediassa ja sitä tultaisiin käsin päivittämään Wikipedia-tunnareilla. Sen sisältö ainoastaan osoittaisi wikiuutisiin, mutta ei sijaitsisi siellä. (Tehty esimerkki: {{Uutisissa_wikiuutiset_esimerkki}} ) . Lisäksi siinä ratkaisussa jossa sekoitetaan Wikiuutiset ja wikipedian uutisnostot niin silloin puhuttaisiin konkreettisesti samasta uutisboksi-mallineesta. (esimerkki1, esimerkki2). Lisäksi vielä yksi vaihtoehto on, että mahdollinen wikiuutislinkki olisi wikipedia-nostojen lisänä (esimerkki) --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.38 (EET)

Toiminee. Tosin mielestäni olisi parempi erotella vielä tehokkaammin näyttämällä wikiuutisten logo jokaisen wikiuutiseen johtavan rivin yhteydessä. Kts. alla tuunattu wikiuutiset-rivi -malline. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 02.55 (EET)

Saattaisi toimiakin OK. On kuitenkin sekä wikiprojektien että lukijan kannalta tärkeää että lukija tietää linkeistä siirtyvänsä Wikiuutisiin. Ainakaan mikäli asia on ikonin varassa se ei välity; tilannehan on se, että ns. normaalilukija ei tiedä eri wikejä olevankaan saati tunnistaa pikkuruisen logon. Ei meidän kannata tehdä etusivulle toimintoja joista Wikipedian lukijat tietämättään joutuvat jonnekin muualle. Jos ja kun koko matsku olisi wikiuutisista pääotsikon (Uutisissa) tulisi kertoa heti mihin ollaan menossa: esim. Poimintoja Wikiuutisista tms. Hyvä ja selkeä ratkaisu olisi avata Wikiuutiset selaimen uuteen välilehteen. Terv. --Riisipuuro 25. joulukuuta 2009 kello 05.55 (EET)--

Uutisen erottuvuutta voitaisiin korostaa esim väreillä ( lisäsin värityksen alareunan uutisboksiin) ja pitää wikiuutisteksti siinä lopussa. Erilliseen selainikkunaan avaavan linkin tekeminen mediawikillä kuulostaa noin ensiajatuksena hankalalta toteuttaa. (Se lienee mahdollista ylläpitäjille tai byrokraateille ja jollei, niin ainakin bugzillan kautta, mutta taviskäyttäjät ei sellaisia pysty tekemään). --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 09.10 (EET)

Vaikka muuten enimmäkseen taidan kirjoittaa siitä, että uutiset menisi sekaisin, niin minulle sopii molemmat tavat. (Sekä uutiset sekaisin, että selkeästi erillisinä.) Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa. Tuossa uutiset sekaisin mallissa hyvistä tärkeimpänä taitaa olla, se että se vaatii minimaalisesti ruutupinta-alaa ja se mahdollistaa vain satunnaisten Wikiuutisten lisäämisen ja uutisvirta näyttää silti aktiiviselta. Uutisvirran mukana ne myös katoavat luonnollisen oloisesti. Huonona puolena niin useampi uutinen hukuttaa alleen wikipedian omat nostot. Toisaalta wikiuutiset linkittää linkitetyistä uutisistaan myös laajasti wikipediaan päin takaisin joten se paikkaa wikipedian omien uutisnostojen mahdollista katoamista.

Erillisissä bokseissa eri projektit ovat selkeästi erillään eikä useampi uutinen peitä wikipedian muita nostoja. Tällöin siinä voisi olla ajankohtaisten tapahtumien aikaan (esim tulevat Talviolympialaiset joiden uutislinjauksesta keskusteltiin täällä. ) linkki wikiuutisten aihettakäsittelevälle teemasivulle ja muutamia uutislinkkejä tms. Huonona puolena ne uutiset pitää muistaa poistaa ja viikonkin verran samassa paikassa ollut sama wikiuutinen näyttää aika pitkään olleelta. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 09.46 (EET)

Nyt vaikuttaa hyvältä. Logo, taustaväri ja avautuminen eri ikkunaan - erottuu. Zache: Huono puoli realisoituu vain jos olemme liian laiskoja kirjoittamaan uusia. Mikäli tämä päätettäisiin ottaa käyttöön, niin mielestäni voitaisiin sopia suoraan, että mitään jalkapallon/jääkiekon viikkokierroksen tuloksia ei esiteltäisi wikipedian etusivulla. Käyköön vähempiarvoiset uutiset edelleen vain wikiuutisten etusivuilla. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 15.28 (EET)

Ei lupailla uusiin ikkunoihin avautumista kun en ainakaan minä tiedä kuinka hankalaa sen toteutus on. Sisällöstä, selkeät tapaukset on helppoja. Martti Ahtisaaren Nobel palkinto on sopiva etusivulle, paikalliset liigatulokset ei ole. Mutta entä hätätilan aiheuttanut iso lumipyry yhdysvalloissa? Tai suomalaisen urheilijan kansainvälinen palkitseminen urastaan? Nuohan ovat juttuja joista on keskusteltu, että sopiiko ne tämänhetkiseen uutisboksiin. Mutta kaipa tuollaisissa tapauksissa linja selkiytyy mahdollisen käytön ohessa. --Zache 26. joulukuuta 2009 kello 05.44 (EET)

Eipä se uuteen ikkunaan avaaminen ole oleellista. Konsepti alkaa näyttää valmiilta äänestykseen. --Ras 26. joulukuuta 2009 kello 06.27 (EET)

Onko ihmisillä mitään kommenttia siitä, että jos laitan äänestyksessä wikiuutislinkkien etusivulle pistämisen määräaikaiseksi kokeiluksi. Puolessa vuodessa ehditään nähdä, että toimiiko tuo konseptina, saako wikiuutiset siitä riittävästi tukea toimiakseen kunnolla ja miten se muuten vaikuttaa tuohon uutisboksiin. Samalla siinä olisi selkeä päivämäärä jolloin homman voisi lopettaa jos se ei ole vaivan arvoista. Eli pistäisin äänestysehdotukseen kesälle jonkun päivämäärän jolloin tehdään selostus miten homma on toiminut ja päätetään jatkosta, joko uudella äänestyksellä tai muuten. Toinen kysymys mikä olisi sopiva prosenttiluku äänestyksessä? Konsensuksen 70% vai riittääkö enemmistöpäätös, koska on kyse vaikutuksiltaan pienestä määräaikaisesta muutoksesta? --Zache 26. joulukuuta 2009 kello 17.15 (EET)

Uutisissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat (Wikiuutiset 5.11.) Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus tulessa. Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja muun muassa sen torni romahti. (16.4.) Kanada voitti jääkiekon naisten maailmanmestaruuden. Hopeaa saavutti Yhdysvallat ja pronssia Suomi. (14.4.) Iran hyökkäsi Israelia kohti yli 300 ohjuksella ja lennokilla, joista suuri osa torjuttiin. (13.–14.4.) Vantaalla Viertolan koulussa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi 12-vuotiasta oppilasta. (2.4.) Lappajärven kraatterijärvi hyväksyttiin Geopark-kohteeksi. (27.3.) Meneillään: Gazan sota • Venäjän hyökkäys Ukrainaan Lisää uutisia

--Ras 25. joulukuuta 2009 kello 02.55 (EET)

Anteeksi epäluottamukseni, mutta tähän mennessä wikiuutiset ei ole osoittanut yhtään merkkiä sellaisesta kehityksestä, että jatkossakaan olisi asiallista viitata sinne wikipedian etusivulta. Gopase+f 26. joulukuuta 2009 kello 23.30 (EET)

Jonkinlainen muna ja kana -ongelma siis: Wikiuutisten käyttäjät haluaisivat vetoapua Wikipedialta etusivun kautta, jotta sisältö uusien käyttäjien myötä laajenisi ja paranisi, mutta tällaista vetoapua ei uskalleta antaa, koska Wikiuutisten sisältöä ei pidetä riittävän tasokkaana. –Ejs-80 27. joulukuuta 2009 kello 20.32 (EET)

Minä en kannata ehdotusta, koska Wikipedia ja Wikiuutiset ovat kaksi erillistä projektia. Wikipedian tarkoituksena ei ole edelleenkään toimia uutistpalveluna. Uutisboksin funktio on johdattaa lukija ajankohtaisen uutisen kautta Wikipediasta löytyvän taustatiedon pariin, ei Wikiuutisiin. Jo nyt uutisboksi tuottaa tarpeeksi työtä, ja on muutenkin hankalaa löytää kelvollisia uutisia, joista löytyy kuranttia taustamateriaalia wikistä. Minusta nykytilanne on tyydyttävä sellaisenaan.--Khaosaming 26. joulukuuta 2009 kello 23.39 (EET)

Ei meillä ole varaa staattisuuteenkaan. Etusivun pitää elää tai koko projekti vaikuttaa pian kuolleelta. --Ras 27. joulukuuta 2009 kello 02.33 (EET)

Minusta tuo linkitys etusivulta olisi pitänyt tehdä heti alusta lähtien täsmälleen noista mainitsemistani syistä. Sitä myös ehdotettiin silloin, mutta jostain syystä se ei toteutunut. Sinänsä parhaimmillaan kun siellä oli eniten kirjoittajia niin siellä oli riittävästi porukkaa uutisten kirjoittamiseen, mutta koska lukijoita tai muuta näkyvyyttä ei ollut niin aika harva jaksaa toisilleen mitään kirjoitella. Enkä ole yhtään varma herääkö se henkiin edes vaikka se etusivulle pääsisi, mutta on se mahdollista. Mutta mutta, jos täällä ihmiset ovat sitä mieltä että wikiuutisia ei pidä auttaa millään tavalla niin saadaanpahan ainakin päätös sille, että ehdotetaan uutisia siirrettäväksi sinne. Minusta tuo on kuitenkin ihan kokeilemisen arvoinen asia eikä siinä mitään pahoja haittojakaan ole. --Zache 27. joulukuuta 2009 kello 05.14 (EET)

Olen samaa mieltä. Wikiuutiset on oma projektinsa, ja minun mielestäni ei kovin vakuuttava. Wikipedian tarkoitus sen sijaan ei ole edes yrittää olla uutiskanava. Etusivun uutislaatikon tarkoituksena on tuoda luettavaksi ajankohtaisista aiheista kertovia tietosanakirja-artikkeleita. --SM 27. joulukuuta 2009 kello 09.27 (EET)

Tietyati Wikiuutiset ovat oma projektinsa, mutta pitäähän "kavereita" auttaa. Kannatan kokeilua. —Aku506  30. joulukuuta 2009 kello 12.39 (EET)

Vastataas kanssa tähän. Kysymys: Eli jos ihmisille sopii niin pidetään tämä yleisenä keskusteluna ja pistän tämän äänestykseen joskus tammikuun alussa?

Toinen juttu. Kuten Aku506 tuossa edellä sanoi, niin Wikiuutiset ja Wikipedia IMO eivät ole kaksi kilpailevaa sivustoa vaan kaksi Wikimedia-säätiön sivustoa joiden molempien menestyminen on kokonaisuudelle tärkeää. Lähtökohtana tulisi siis molemmissa olla se, että miten sivustot oman toimintansa ohessa pystyvät parhaiten tukemaan muita Wikimedian projekteja. Käytännössä englanninkielisessä Wikipediassa ja Wikinewsissä näin myös tapahtuu. Esimerkiksi englanninkielinen Wikipedia nostaa Wikinewsin otsikot näkyvästi heidän Current events-sivulleen ja Wikinews puolestaan linkittää uutistensa taustoituksen englanninkielisen Wikipedian puolelle. Minusta tämä sekä esittelee huomattavasti paremmin Wikityyppisen alustan mahdollisuuksia, että myös ohjaa lukijoita aiheen pariin paremmin kuin yhden rivin mittaiset tiivistelmät.

Muita tapoja tehdä yhteistyötä voisi olla myös Wikiuutisten puolella tapahtuva ajankohtaisten kuvien kokoaminen. Sopivaa kuvitusta kuitenkin tulee koko ajan Flickriin, Commonsiin koko ajan ja pienellä innostuksella voisi saada ihmisiä myös lähettämään kuvia ajankohtaisista aiheista. Tämän kaltaista toimintaa ei tee tällä hetkellä AFAIK Wikipedioiden, Wikinewsin tai Commonsin puolella kukaan ja tämä tukisi suoraan myös yleensä aika huonosti kuvitettujen Wikipedian artikkeleiden kehitystä Ehdotinkin asiaa siellä eilen.

Eli asiaa tulisi IMHO ajatella siltä kannalta, että miten asiat voitaisiin saada toimimaan. --Zache 30. joulukuuta 2009 kello 13.26 (EET)

Wikiuutiset Wikipedian etusivulla olisivat omiaan ehkäisemään resentismiä. Ne kannustaisivat ihmisiä kirjoittamaan polttavista uutisista Wikiuutisiin, kun voisivat luottaa siihen että Wikipedian lukijat löytävät sinne. Tuli vaan mieleeni, kun tänään sattui taas yksi juttu... Tapauksesta ilmestyi Wikipediaan uutinen (!) kello 11.50. --PeeKoo 31. joulukuuta 2009 kello 13.25 (EET)

Ja kun aina vastaavanlaisissa tuomio on: "Siirretään Wikiuutisiin!". Ongelmaksi koituu vain se, että tekijänoikeussyistä artikkelia ei voi siirtää suoraan uutisiin. Ongelma poistuisi, kun kaikki tehtäisiin suoraan wikiuutisiin. Wikiuutiset eivät saa ilmaa siipiensä alle, jos kukaan ei löydä niitä. Wikipedian etusivulta ihmiset löytäisivät tien kyseisiin uutisiin. Lisäksi huomasin että on jo olemassa aiemmin ehdottamani Malline:Wikiuutiset, jota voisi joko sellaisenaan tai hieman muokattuna käyttää ohjaamaan merkittävämmistä aiheista Wikiuutisiin etusivunäkyvyyden päätyttyäkin. Silloin ihmiset löytäisivät wikiuutisten artikkelin Wikipedian hakutoiminnolla. Tämä olisi mielestäni jopa hyödyllisempi kuin Wikisanakirjaan ohjaava vastaavanlainen malline (Kts. esim: konkreettinen. —Aku506  31. joulukuuta 2009 kello 16.32 (EET)

Askartelin nyt Malline:Wi:n pohjalta mallineen Malline:Wikiuutinen. Vaatinee lisää keskustelua ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

Lisenssien yhteensopimattomuuden vuoksi artikkeleita ei voi siirtää suoraan Wikipediasta Wikiuutisiin. Voisi kuitenkin ajatella seuraavia tilanteita:

1. Wikipedian käyttäjä huomaa resentistisen tynkäartikkelin. Hän joko huomaa että Wikiuutisissa on uutinen samasta aiheesta tai sitten kirjoittaa sinne uutisen. Sitten hän korvaa tynkänä olevan WP-artikkelin Wikiuutinen-mallineella.
2. Käyttäjä huomaa resentistisen artikkelin ja pyytää sen kirjoittajaa harkitsemaan, voisiko tämä siirtää sen Wikiuutisiin. Jos artikkelin kirjoittaja päätyy siirtämään sen, hän korvaa tekemänsä Wikipedia-artikkelin em. mallineella.

--PeeKoo 1. tammikuuta 2010 kello 19.30 (EET)

Mä kannattaisin jonkunlaista wikiuutisten näkyvöittämistä täällä. Joko etusivun boksilla tai sitten jollain mallinesysteemillä artikkelisivuilla mitä PeeKoo lähti tossa jo kehittelemään. Se olisi oikeasti parempi, jos saataisiin täältä ne "pahimmat" uutistapaukset menemään uutisiin niin kuin niitten pitäisikin, että täällä voitaisiin keskittyä siihen tietosanakirjan tekemiseen. Enkä mä ihan täysin niele vastustusperusteleuksi projektien erillisyyttä, kun nyt jo niihin muihin on linkit etusivulla ja artikkeleissa on aikaisemminkin linkitelty ihan tyytyväisinä wikikirjastoon ja -sanakirjaan. Se on niille pikkuprojekteille vaan parempi jos ne saa näkyvyyttää, kun suuri yleisö ei ole niistä perillä. Niin ja jos siihen lähdetään, että lisätään Zachen mallin mukaisesti etusivulle uutisboksi, niin ei tietenkään siihen kannata lähteä kaikkea linkittämään (niin kuin ei täältäkään kaikkea kaiveta nykyisiin etusivun bokseihin) - mä ainakin luotan siihen, että kyllä joku ne osaa valita järkevästi. --Velma 5. tammikuuta 2010 kello 13.05 (EET)

Aiheesta käydään äänestys 8.–22.1.2010 sivulla Wikipedia:Äänestys/Wikiuutisten_otsikot_etusivulle. Ilmoitanpa tässäkin. -tKahkonen 9. tammikuuta 2010 kello 14.55 (EET)