Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 92

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Urho Kekkonen[muokkaa wikitekstiä]

Kekkonen oli presidenttinä viisi kautta. Kolmas kausi oli vuodet 1968-74, neljäs kausi 1974-78 ja viides kausi 1978-82. Wikipediassa on virhe tältä osin. –Kommentin jätti 85.76.9.88 (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 00.00 (EET)

Sittenkin vain neljä kautta. Kolmatta kautta jatkettiin poikkeuslailla 1978 asti: Laki Tasavallan Presidentin nykyisen toimikauden jatkamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1973. 1 §. Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen nykyinen toimikausi jatkuu 1 päivään maaliskuuta 1978 saakka. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 09.35 (EET)

Aprillipila 2018[muokkaa wikitekstiä]

Vuosiin ei ole täällä pilailtu, syynä on ollut useimminkin keksimmättömyys ja konsensusta ei löytynyt ajoissa. Ajattelinkin, että tehtäisiin taas, oikeasti huolella. Pyrittäisiin konsensukseen, ja keskusteltaisiin näin ajoissa. Oma ehdotukseni toimisi seuraavasti: (Ilmoitus etusivulla) Suomenkielinen Wikipedia muuttuu kaupalliseksi. Sivuille ilmestyy mainontaa ja maksusta artikkeleita voidaan muokata mainoksiksi. Suomenkielisen Wikipedian ohjaukseen siirtyy virallisesti Wikimedia Suomi Oy, joka aloittaa toimintansa 31. huhtikuuta 2018. (huomioi päivä :D) Yhteistyö- ja markkinointisopimuksia otetaan vastaan tällä sivulla. (Alempana voisi olla jokin feikkimainos) Tässä oma ideani, ehdottakaa tekin! --Zuissii Touhuilut 14. joulukuuta 2017 kello 18.51 (EET)

Mielestäni Wikipedia kannattaa jättää pilojen ulkopuolelle. Stryn (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 19.46 (EET)
Enkkuwikissä on tehty siinä mielessä tyylikkäästi tuo pilailu, että tiesitkö että -laatikossa on faktoja, jotka voivat kuulostaa aprillipiloilta, mutta ovatkin totta. Muunlaista pilaa en etusivulle kannata.--Olimar 14. joulukuuta 2017 kello 19.54 (EET)
Onko aprillipiloja tosiaan joskus ollut? Jos siis kommenttisi ensimmäisen lauseen oikein ymmärsin. Itseltäni mennyt sellaiset kokonaan ohi, enkä kyllä muutenkaan oikein keksi, että mitä annettavaa sellaisilla olisi. --Sblöbö (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.04 (EET)
Aprillipilojen tarkoitus on muistuttaa siitä, ettei kaikki ole niin vakavaa ja luiskaotsaista. Kannatan aprillipilaa enemmän Olimarin viittaaman en-wikin tyylin mukaan, Zuissiin ehdottama pila on sinänsä ihan hyvä, mutta käsittelee aihetta, jonka tiimoilla väärinkäsitykset ja niiden oikominen voivat aiheuttaa ihmisille ylimääräistä työtä.--Ukas (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.09 (EET)
Suomalaisessa Wikipediassa on ympäri vuoden tuollainen Olimarin mainitsema aprillipila sivulla Wikipedia:Tiesitkö, että... ;), muuten en kyllä kannata aprillipiloja. --Linkkerpar (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.16 (EET)
Kun korjaa artikkeleita, tavalliset artikkelit on joskus jatkuvaa aprillipilaa. Eikös niitä juuri siksi välillä suljeta käyttäjiltä joilla ei ole tunnusta? Tällä tarkoitan, että vastustan mitään ylimääräisiä piloja. --Typotus (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.19 (EET)
Minä taas kannatan, että ei mitään ylimääräisiä piloja. --raid5 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 22.39 (EET)
Täysin vastaava taisi olla etusivulla kymmenen vuotta sitten: [1]. --PtG (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.24 (EET)
Muistan itsekin tuon. Vähän turhan läpinäkyvä, eikä mielestäni kovin hauska muutenkaan. Oma ehdotukseni on, että Tiesitkö että -laatikkoon lisättäisiin mahdollisimman absurdeja, hatusta vedettyjä "faktoja". Kaikki linkit niissä voisivat olla artikkeliin aprillipila, jotta epäselvyyksiä ei syntyisi. Tässä muutamia ehdotuksia:
--Miihkali (artikuloi) 14. joulukuuta 2017 kello 23.17 (EET)

Tiedotus. Tasa-arvokomitean määräyksen numero 0104 mukaisesti kaikissa Wikipedia-artikkeleissa on aiheesta riippumatta otettava huomioon nais- ja miesnäkökulma sekä muunsukupuolisten näkökulma. Artikkeleihin tehdyt muutokset alistetaan tasa-arvokomitean tarkastettavaksi ennen julkaisua. Tarkastuksessa nais-, mies- ja muunsukupuolisten tekstinosien pituus mitataan erityisvalmisteisella viivaimella. Tasa-arvopoikkeaman ylittäessä 5 mm voidaan artikkeli hylätä syytä ilmoittamatta. Mielipiteet uudesta järjestelystä pyydetään esittämään 1.4. mennessä tästä. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 09.55 (EET)

Minä en kannata minkään paikkaansapitämättömän sisällön tahallista tuottamista suomenkieliseen Wikipediaan niin kauan kuin meillä on vähänkin uskottavuusongelmia. --Savir (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 10.02 (EET)

Sellaista julkaisua ei taida ollakaan, jota eivät uskottavuusongelmat vaivaisi. Oli miten oli, niin ainakaan mitään politiikkaa (sukupuolten tasa-arvo) tai talousasioita (maksulliset palvelut) sivuavaa ei kannata aprillipilaksi laittaa. Jonkinlainen aprillipila olisi joka tapauksessa kiva. Olen taipuvainen uskomaan, että hyvin toteutettuna se pikemminkin parantaa kuin heikentää Wikipedian imagoa. Ehkä ratkaisuna voisi tosiaan olla mahdollisimman absurdien mutta kuitenkin paikkaansapitävien faktojen etsiminen tiesitkö että -laatikkoon. --Miihkali (artikuloi) 15. joulukuuta 2017 kello 15.03 (EET)
Kannatan tuota oikeiden asioiden pukemista aprillipilan naamiaispukuun, koska siinä on edistynyt aprillipila. Kerron esimerkin. Kuulin lapsena, että jonkin rakennuksen, vaikkapa Finlandia-talon, ensimmäinen luonnos oli piirretty tupakka-askin kanteen. Koska tiesin, miltä savukerasiat näyttävät, niin pidin asiaa pelkkänä pilana: eihän kanteen voi piirtää, kun se on täynnä värikkäitä mainostekstejä eikä sisäkanteen mahdu kirjoittamaan. Vasta aikuisiällä näin kuvan vanhanaikaisesta savukeaskista (Työmies) ja tajusin, että vanhoissa askeissa oli laaja valkoinen sisäkansi, johon lyijykynän jälki tarttui hyvin. Ei ollutkaan mikään lastennarraus-juttu vaan paikkansapitävä seikka. Samaan tapaan olisi hienoa panna "Tiesitkö, että" -osioon samanlaisia juttuja. Paljon parempi idea kuin läväyttää etusivulle jokin "Wikipedia ja Wikileaks solmineet sponsorisopimuksen" -höpölöpö. --Pxos (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 16.51 (EET)
Tarkasti ottaen piirustusta ei tehty sisäkanteen vaan ulkopohjaan, ukkini on näyttänyt miten. --Allielina (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.13 (EET)
Artikkelissa Kulttuuritalo sanotaan "Tarinan mukaan [Alvar] Aalto luonnosteli rakennuksen alun perin Klubi-merkkisen tupakka-askin kanteen". En muista olisiko Finlandia-talosta kerrottu samanlaista juttua, mutta saman arkkitehdin suunnittelemahan sekin on, joten hyvin mahdollista. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.25 (EET)
Talo kuin talo. Anekdootit ovat joustavia. Yksi kiva vitsi kuuluu seuraavasti. Kaksi vanhaa kaverusta tapasi pitkästä aikaa vuonna ennen somea. Toinen virkkoi: "Sinulle taitaakin kuulua hyvää. Kuulin äskettäin, että olet voittanut kolmetuhatta euroa rulettipöydässä Kulosaaren kasinolla." Toinen sitten vastasi: "No jotain sinne päin. Kyseessä ei ollut ruletti vaan hedelmäpeli. Eikä se ollut Kulosaaren Kasino vaan Kyläsaaren Esso. Eikä summa ollut kolmetuhatta vaan kolmekymppiä. Enkä voittanut vaan hävisin." --Pxos (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 08.32 (EET)

Ei aprillipiloja, tai muutakaan tietoista väärän tiedon lisäämistä. Siitä taitaa olla jotain käytäntöjäkin meillä? Vai annetaanko kenen tahansa lisätä väärää tietoa yhtenä päivänä vuodessa? Eiköhän täältä löydy virheellistä tietoa muutenkin, ilman että sille omistetaan kokonainen päivä. --Otrfan (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.15 (EET)

Virheellinen tieto voi olla huono aprillipila uskottavuuden kannalta, (tajusin sen lukiessani näitä kommentteja), ja tajusin että paras mahdollinen aprillipila olisi nimenomaan se, että tiesitkö että... muuttuisi aprillipäivänä lähinnä itsestäänselvyyksiksi. Olisi ensin pari kolme hauki on kala (Hyvä sisäpiirivitsinäkin :D), 6 on numero -tyylisiä, ja viimeinen olisi: Tänään on aprillipäivä.. Faktojahan tässä kerrottaisiin :D --Zuissii Touhuilut 15. joulukuuta 2017 kello 22.28 (EET)

En kannata vitsejä tai piloja (Wikipediassa). -kyykaarme (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.04 (EET)

Nein! Tulee mieleen tällainen sivu, joka kattaa tällaisen tarkoituksen, mutta Ei Wikipediaan!--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 15. joulukuuta 2017 kello 23.30 (EET)

Ainakaan tietosanakirjasisältöä koskevien väärien tietojen laittaminen etusivulle tai mihinkään muuallekaan edes yhtenä päivänä vuodessa ei ole hyvä idea, juuri mainituista uskottavuussyistä. Jos olisi pakko levittää jotain valetietoa aprillipilana, niin korkeintaan se voisi olla jokin Wikipediaa itseään koskeva tiedotus, mutta senkin pitäisi olla jotain niin pöhköä ja yliampuvaa, että se tajuttaisiin heti vitsiksi (tuo maksulliseksi muuttuminen on vielä liian uskottavaa, enemminkin jotain tyyliin "Disney-yhtiö on ostanut suomenkielisen Wikipedian ja se muuttuu ensi maanantaista alkaen englanninkieliseksi"). Mieluummin tosin kannatan yllä esitettyä ideaa "käänteisestä aprillipilasta", jossa aprillimaiset tiedot olisivatkin täyttä faktaa. Toisaalta kun täällä ei ole ollut mitään säännöllistä aprilliperinnettä, niin varmaan ilmankin pärjätään. Etusivun "Tiesitkö, että..." -laatikon valjastaminen tähän tarkoitukseen taas ei luultavasti edes toimisi, koska nykytahdilla se ei edes ehdi päivittyä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.46 (EET)

Olisikohan sen päivittämiseen mahdollista saada joku botti? Päivitys voisi tapahtua maanantaisin klo 00:00 ja torstaisin klo 12:00. Onhan se nyt ihan hemmetin tyhmää, että täysin automatisoitavissa oleva työ tehdään käsin. Varsinkin kun moneen kertaan on havaittu, ettei sitä kukaan jaksa vuodesta toisin päivittää säännöllisesti. Aprillipäivänä voidaan toki päivittää laatikkoon jonon ohi käsin jotain vänkää, jos niin päätetään. --Miihkali (artikuloi) 16. joulukuuta 2017 kello 07.35 (EET)

Pitää varmaan laajentaa poistettu ohjaus Aimo Käikäle lupaavaksi lähteiden perusteella.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.51 (EET)

Hyvä kun tuli puheeksi ja kiitos Urjanhaille, että tarjosit aasille siltaa. Tuolla poistetulla artikkelilla on keskustelusivu, ja siitä aloitankin uuden aiheen. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 00.08 (EET)
EI mitään aprillipiloja, missään tapauksessa. --Tpe1 (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 10.15 (EET)
Joo ei. Menkääs töihin siitä. –Kotivalo (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 10.56 (EET)
Kommentoin uudestaan, että valheellista tietoa sisältävä aprillipila ei ole hyvä täällä. En saanut mitään kommenttia uudesta ideastani, joka olisi nimenomaan se, että lauottaisiin Tiesitkö että.. lootaan itsestäänselvyyksiä. Ja lopuksi maininta aprillista. --Zuissii Touhuilut 16. joulukuuta 2017 kello 11.18 (EET)
Mikä siinä sitten on pila, jos vähän poikkeaa normaalista? En kannataa mitään touhotusta aprillina. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 16. joulukuuta 2017 kello 11.25 (EET)

Kyllä tässä voisi kehitellä jotain aprillipilaa riippumatta siitä, toteutetaanko sitä. Olen jo esikypsyttänyt asiaa ylipalokunnassa, mutta ajatus etenee. Kun nyt ylläpitäjät ja muu vakioporukka on täällä täysin korruptoitunutta sakkia ja kun valta nousee ihmisten päähän ja syrjäyttää siellä ennestään olleen virtsan, niin Wikimedia F***tion on päättänyt siirtyä tunnuksettomaan muokkaamiseen. Käyttäjätunnukset sellaisinaan lakkautetaan. Jokaisen kerran, kun Wikipediaa muokataan Internetin kautta, muokkaajan IP-osoite korvataan vaihtuvalla 20-merkkisellä numerosarjalla (12F8-5DE7-060A-8815-C3PO), joka muuttuu jokaisen tallennuksen myötä toiseksi. Näin ei pysty syntymään mitään persoonallisuuksia eikä heille kerry painolastia tai arvovaltaa, jolla he musertavat viattomia Wikipediansotkijoita hyvä veli -verkostojensa avulla. Samalla kaikki toiminnot avataan kaikille, ja jokainen saa lukea, muokata ja ylläpitää verkossa olevaa tietosanakirjaa samoin valtuuksin kuin aiemmin hyvin vahingollisena käyttäjäryhmänä muokkaajia kiusanneet ylläpitäjät. --Pxos (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Hyvin sanottu. --88.192.29.242 19. joulukuuta 2017 kello 23.01 (EET)
Apropoo, kiva kun muistutit, että meiltä puuttuu edelleen suomenkielinen artikkeli aiheesta en:Bellum omnium contra omnes. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.14 (EET)

Viitteiden otsikoiden pituus[muokkaa wikitekstiä]

Viitteissä on joskus Nimekkeen kohdalla kopioitu lähteestä koko otsikko joka voi olla 100–150 merkinkin mittainen. Niitä tekisi mieli lyhentää, kuten nyt tein. Onko tästä mitään käytäntöä tai ohjetta, koska olen joskus nähnyt jonkun palauttavan pitkän otsikon sen jälkeen kun sitä on lyhennetty. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 13.33 (EET)

En huomannut käytännöstä kohtaa, jossa olisi rajoitettu nimekkeen sisältämää merkkimäärää. Koska siitä ei ole mainittu käytännössä, niin turhaa työtä tulee lisääjille ja poistajille. Toivottavasti tähän tulee ratkaisu eikä ainoastaan muutama kommentti puolesta ja vastaan, mikä ei vaikuta lopputulokseen. ---raid5 (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.32 (EET)
Miksei koko otsikkoa saisi näyttää nimekkeessä? Eikö vajaan otsikon näyttäminen ole harhaanjohtavaa? Digilehdissä, esim. HS.fi, otsikot ovat nykyään usein otsikon ja ingressin yhdistelmiä. Minusta tästä on pikemminkin hyötyä: usein lähteistettävä asia löytyy jo pitkästä otsikosta, lyhennetystä ei, tarvitsematta linkata lähdelinkkiä. –Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.36 (EET)
Olen itse sitä mieltä että viite on vain artikkelin tunnistamista varten, ja jos haluaa informaatiota sen sisällöstä, lukee sen sisällön. Otsikko voi antaa harhaisen kuvan, kuten usein varsinkin iltapäivälehdissä antaa. Pitkä otsikko laventaa viiteluetteloa mielestäni turhaan, eli ajattelisin niin, että viitteeseen tiedot ytimekkäästi ja asian selvittämiseksi luetaan lähde. Voin tietysti jonkun mielestä olla väärässä, ja otsikko kertookin lähteestä kaiken olennaisen. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.45 (EET)
Iltapäivälehtiä ei ylipäätään pitäisi käyttää lähteenä.. Mielestäni otsikon lainaamisen pitäisi olla samassa muodossa kuin alkuperäisessä lähteessä virheineen (suora lainaus), mutta jossain tapauksessa voi olla järkevää vaikka wikikoodia häiritsevät merkit käsitellä jotenkin. Ipr1 (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.48 (EET)
Iltapäivälehtiä kuitenkin käytetään, joten toivomuksesi on turha. Otsikko tietenkin siinä muodossa kuin se on lehdessä, mutta jos siinä on piste, ajatusviiva tai kaksoispiste ja sen jälkeen selitystekstiä, se on juuri sitä mitä Kotivalo sanoo: ingressi. Mutta jos on tarkoitus tarkistaa sanooko lähde sen mitä Wikipediassa väitetään, otsikon avulla siitä tuskin voi varmistua. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.52 (EET)
Lähteet pyydetään merkitsemään tarkasti, eikä lähdeviittausten pituudesta ole mitään haittaa. Lyhenteitä tai lyhennyksiä ei suos. leipätekstiinkään, miksi siis viitteitä pitäisi lyh.? Jos pitää katkaista ensimmäisestä välimerkistä, saamme tällaisia nimekkeitä: ValtakunnansyyttäjäTiedonantoMinulla ei ole teille tarjolla mitään muuta kuin vertaAlussa oli suoFedja-setä. – Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.26 (EET)
Häntien poistaminen ei tee otsikosta lyhennettä. Lyhenteet ovat esim. "jne", "ym.". Käytetäänhän täällä akronyyymejäkin: Unesco ym. Loppuosaan kommenttia riittää vastaukseksi, että järki on sitä varten että sitä käytetään. Ehkä halusit olla vitsikäs tai sitten olit tosiaan tosissasi. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.29 (EET)
Järkeä tuntuu olevan käytettäväksi niin moneen junaan. Jonkun järki haluaa lyhentää viitteitä, jonkun toisen järki haluaa näyttää otsikot kokonaan. – Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.36 (EET)
Juuri siksi, että viite on artikkelin tunnistamista varten, siinä on syytä olla otsikko kokonaan. Toinen seikka on, että jos otsikkoa "toimitetaan", sen ajatuskin saattaa muuttua. Joskus ajatus voi näin tehtäessä muuttua jopa lähteen vastaiseksi. Tämä ei voi olla hyväksyttävissä missään tapauksessa. Tällaisilta ongelmilta tai niiden mahdollisuyudelta vältytään, jos otsikkoa ei muuteta. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.10 (EET)
Tieteellisen viittauksen joissakin ohjeissa saatetaan lähteen pitkää otsikkoa lyhentää harward-viitteessä, alaviitteessä tai loppuviitteessä. Tällöin kuitenkin täydellinen ymmärrettävä otsikko lähdeluettelossa. Jos ainoa viittaus on vain viitteessä, silloin pitää olla koko otsikko.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)
Viitteen pitää olla niin selkeä, että lähteen voi sillä löytää, vaikka linkki olisi rikki tai teos vaikeasti saatavilla. Liian vuolas viite on harvoin ongelma. Ongelma voi tulla, jos vt. on liik. lyh. eik. siit. s. mit. selv. Jos lähdelinkki näyttää liian aivan pitkältä selaimeen, voi laittaa nimekkeen alkuosan linkiksi ja loppuosan (alaotsikon) selitystekstiksi tms. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.45 (EET)
Lue nyt hyvä ihminen mitä kirjoitin äsken. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.58 (EET)
Luin. Lue sitten, mitä kirjoitin sen jälkeen. Kirjoitat nimekkeiden pituudesta, vaikka tarkoitat sitten kuitenkin kai uutisotsikoiden pituutta. Kysyisit suoraan mielipidettä uutisotsikoiden lyhentämisestä, koska luulin että tarkoitit nimekkeen pituutta. Minusta ei tarvitse lyhentää, liikaa ei ainakaan kannata lyhentää, ja tarvittaessa voi laittaa alkuosan linkiksi ja jatkaa siitä ilman linkkiä. Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 18.49 (EET)
Viitemallineessa lukee " Nimeke =" ja tarkoitan juuri sen sisältöä. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.03 (EET)
Ketjussa on 15 kommenttia ja jo silloin selviää, mitä ketju käsittelee. Jo aiemmin selvisi, että kaikki eivät ole samaa mieltä samoin kuin se, että eri mielipiteet eivät ole suotavia. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 20.00 (EET)
Mitä hyötyä tuollaisesta linkin pätkimisestä olisi? Sekoittisi vain turhaan viitteen ulkoasua.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.04 (EET)
Monissa artikkeleissa alaviitteet sisältävät pitkiä lainauksia ja selostuksia (valaisevia esimerkkejä mm. artikkeleissa Godwin (jaarli), Harvey Milk ja Isaacus Rothovius). Tähän nähden tuntuu oudolta, että viitteiden pituutta rajoitettaisiin kieltämällä lähdetekstien otsikoiden lainaaminen täydellisinä. Alaviitteet ovat pienellä präntillä artikkelin lopussa juuri siksi, että silloin niiden pituus ei häiritse itse artikkelin lukemista. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.10 (EET)
Totta, alaviitteissä voi olla selostuksia, jotka täsmentävät artikkelin sisältöä. Linkkiviite kuitenkin ohjaa lähteeseen, josta pitäisi tarkistaa, pitääkö artikkelin väite paikkansa, eikä siihen riitä mielestäni otsikko. Ajattelin esimerkiksi tätä otsikkoa: " Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin", jolla lähteistetään tieto kellaripalosta. Mutta jos käyttäjät ovat sitä mieltä että kohtuuttomat otsikot ovat hyödyllisempiä kuin lyhyempinä, niin olkoon niin sitten. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.58 (EET)
Minusta on hyvä että lainaa mielummin vähän liikaa kuin liian vähän. Kun olen noita korjaillut niin välillä tulee sellaisia risoja linkkejä vastaan mistä ei voi päätellä otsikosta tai osoitteesta että mistä linkki on peräisin tai mitä mahdollisesti on sanottu. Paljon helpompi lähteä etsimään kokonaisen otsikon perusteella ja joka tapauksessa ne runsaat viitteet sivun lopussa voi vaikka laittaa sarakkeisiin {{Viitteet|Sarakkeet}} niin ne ovat ainakin minusta selvempiä. --Linkkerpar (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.25 (EET)
En tarkoita että kirjoitetaan risoja vaan otsikon alusta olennainen virke. Tuntuu että monet kommentoijat haluavat käsittää tarkoitukseni väärin. En taida osata kirjoittaa ajatustani niin selkeästi ettei sitä voisi käsittää väärin, joten olkoon enempi kommentointi. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.39 (EET)
Samaa mieltä kuin Linkkerpar: kuolleen linkin lähde on helpompi löytää, kun käytössä on kokonainen nimeke sellaisena kuin se oli lehtijutun otsikkona. "Liian pitkiä" nimekkeitä ei ole mielestäni riesaksi asti. Paperia riittää.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 20.25 (EET)
Käytännössä on osoittautunut, että liian pitkällä otsikolla Googlesta hakiessa oikea osuma voi jäädä tulematta. Googlen syvimpiä aivoituksia on maallikon vaikea tietää, mutta kantapää on opettanut jotain. --Tpe1 (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 07.59 (EET)
Pitkää nimekettä voi aina halutessaan lyhentää niin paljon kuin sielu sietää, lyhennetyn nimekkeen täydentäminen menee arvailuksi.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 08.30 (EET)
Mielestäni otsikon kuuluisi olla viitteessä ensisijaisesti täydellisenä. Missään nimessä ei tulisi harjoittaa minkäänlaista otsikon "toimittamista", koska viitteessä se "nimeke" tosiaan on nimeke. Jos haluaa googlata otsikolla, ja jos google toimii paremmin lyhyillä otsikoilla, niin lyhentämisen voi tehdä googlaaja googlausta aloittaessaan. Joissakin tieteellisen kirjoittamisen viittausohjeissa Wikipedian ulkopuolella on neuvottu käyttämään viitrteessä vain pääosikko ja jättämään alaotsikko pois. Viitteen tiedonvälitystehtävän kannalta tämä voi kuitenkin joskus toimia huonosti, niin kuin juuri tuo "Salaisuus kallion uumenissa" - Ilman alaotsikkoa viitteestä ei voi tietää edes mitä koko lähde käsittelee.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.02 (EET)
Urjanhain perustelu on hyvä. Paperijulkaisuissa on lyhennelty paperin säästämiseksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.36 (EET)

Mielestäni voi käyttää järkeä, Wikipediahan on suomalaisen järjen tiivistymä. Otsikkoa voi lyhentää loppupäästä, jos ei siellä ole mitään tärkeää. Lyhensin juuri tätä: Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä, koska loppuosa ei lisää artikkelin tunnistamista. Linkissä on julkaisija ja päiväys, jotka kertovat olennaisen. Kaikki sellaiset kuin "Katso video!", "Katso kuvat!" voi huoletta jättää pois. Käyttöön siis arkijärki. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 11.50 (EET)

Jokainen viite antaa mallin toiselle (uudelle) käyttäjälle. Siksi paras suositus on kehottaa lisäämään otsikko sellaisenaan. Sillä tavoin viitteet yleensä Wikipediassakin merkitään. Ylläolevassa esimerkissä oikea otsikko on Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. Toinen mainittu teksti on artikkelin muu johdantolause tai alaotsikko. HS:n verkkoversion vanhoissa artikkeleissa tällainen teksti on nostettu otsikkotekstiin ensimmäiseksi, mutta sen luonteen voi päätellä itse lauseesta ja tarkistaa digitaalisesta näköisversiosta. [2] --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.00 (EET)
Tuolta näkee suoraan otsikon (muuta sitten ei näekään) Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. --Linkkerpar (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.07 (EET)
Linkki oli näköjään vain niille joilla on verkkolehden tilaus, joten poistin sen. Wikipediassa on monenlaisia tapoja kirjoittaa viite, joten Thin väite että "Sillä tavoin viitteet yleensä Wikipediassakin merkitään" ei taida pitää paikkansa vaan on yhden ihmisen mielipide. Väistän nyt vasemmalle jouluun ja jääkää te riitelemään. Hyvän mielen jouluntoivotusta kaikille. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.34 (EET)
Tosiasiaväite on oikea tai väärä. Tavallisesti otsikko lisätään sellaisenaan, koska sen voi verkosta kopioida sellaisenaan. Otsikon omavaltainen muuttelu on myös eri asia kuin otsikon kuvailu tyyliin Artikkeli Helsingin Sanomien sivuilla. Asiaton kommentointi on yliviivattu. Ei pidä reagoida aggressiivisesti, vaikka hän toinen olisikin muuta mieltä. Yllä esitit, että oma tapasi on järjen käyttöä ja tästä voisi päätellä, että muut eivät toimi järkevästi. Keskusteluja seuraavat myös ulkopuoliset lukijat ja niihin viitataan vuosienkin päästä. Mahdollinen ulkopuolinen voisi saada käytännöistä väärän käsityksen, jos joku esittää jonkin väitteen käyttäen retorisina keinoina esimerkiksi vähättelyä. Asialliseen oikaisuun voi vastata asiallisesti. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)
Vielä vastaus Thi:lle: Siellä luki mustalla pohjalla PÄÄSY KIELLETTY. Ei tuollaisia linkkejä kannata antaa. Ja nyt mäkeen. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.37 (EET)
Olisin jättänyt linkin pois, mutta aikaisempien kokemusten vuoksi ajattelin että joku voisi kommentoida vihaisesti sen poissaoloa ja esittää sen perusteella syytöksiä. Kielteinen tunneperäinen reagointi ja mustamaalaava retoriikka pitäisi jättää keskusteluista pois ja olla mahdollisimman asiallinen. Muu vie tarpeettomasti kaikkien aikaa ja voimavaroja. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)
Olisi sen mielestäni voinut jättää kun onhan joillakin Hesarin tilaus, ei tosin itselläni ;). Eiväthän viitteenä olevat kirjatkaan aukene kaikille, ainakaan koneen ääressä, tosin tuohan ei ollut viite. Tässä on toinen joka on sitä mieletä \o, kuin Thi. Ei tässä mitän riidellä vaan asiallisesti keskustellaan ;), mutta hyvää joulua sinullekin, niin kuin kaikille muillekin. --Linkkerpar (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.45 (EET)
Tämän pitkä HS-linkin kirjoitusasu vaatii välimerkin lauseiden väliin. Lähteessä on rivinvaihto, mutta linkissä sitä ei voi käyttää. Laittaisin pisteen. Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä. Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. Verkkoversiossa on vain tämä yksi pitkä otsikko eikä mistään näe, kumpi lauseista on pääotsikko, joten paras laittaa molemmat. Tarvittaessa ensimmäinen lause linkiksi ja toinen heti perään. Järkeä ei mielellään tule käyttää ollenkaan, mutta jos on pakko, niin sitten Lehmäantiloopin ehdottamalla tavalla. --Wähäwiisas (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.49 (EET)
Oikea otsikko on siis Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi mutta muukin teksti auttaa. Koko tekstin kopiointi sellaisenaan on käyttäjälle yksinkertaisin vaihtoehto. Piste on siitä hyvä, että ei tarvitse miettiä merkitäänkö sen jälkeen iso vai pieni alkukirjain. Sillä ei ole niin väliä, mikä on tekstien väliaikainen versio ja mistä tosiseikat milloinkin tarkistetaan. Kaikki artikkelit muokkautuvat vähitellen ajan mittaan. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)

Liittymispäivän näkyminen[muokkaa wikitekstiä]

Mobiilissa näkyy hetken aikaa se, minä päivänä käyttäjä on liittynyt, mutta pian se vaihtuukin siihen, kuinka kauan sitten käyttäjä on liittynyt. Kummaa. Olisi kiva, jos liittymispäivä näkyisi koko ajan. --84.250.163.64 22. joulukuuta 2017 kello 16.28 (EET)

Ja toinen viesti perään sallitaan: Kommenttien lähettämiskellonajat muuttuvat automaattisesti, kun kelloja siirretään, mutta muokkauskellonajoissa näin ei tule. Kommenttien lähettämiskellonajoissa lukee teksti EET tai EEST, sen mukaan, onko kommenttien lähettämisaika kesä- vai talviaika. Mutta muokkauskellonajoissa näin ei tule. --84.250.163.64 22. joulukuuta 2017 kello 16.38 (EET)

Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Pitäisikö artikkeli Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa siirtää nimelle Antennitelevisio vai jakaa artikkeliksi nimeltä Antennitelevisio? --Patu98 (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 23.48 (EET)

Tuo artikkeli käsittelee digitaalisia lähetyksiä. Antennitelevisio on ollut muutakin kuin digiä. --Lax (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Ehdotus: kaikki etusivun artikkelitoiveet vaihtuvat erikseen valituiksi Suomi-aiheisiksi artikkelitoiveiksi[muokkaa wikitekstiä]

Saatan olla hieman myöhässä, mutta jos asia saa kannatusta sen voi hoitaa erittäin nopeasti. Ehdotan, että tämän loppupäivän ajaksi kaikki etusivun artikkelitoiveet vaihtuvat erikseen valituiksi Suomi-aiheisiksi artikkelitoiveiksi. Ymmärrän, että kyseessä on suomenkielinen WP, eikä Suomi-WP, mutta kyseiset artikkelitoiveet eivät hidastuisi paljoa ja nämä toiveet voisivat täyttyä jopa nopeammin Viikon kilpailun ja muiden anonyymejen kiinnostuksen takia. Eli samalla Wikipedian laatu paranisi ainakin Suomen osalta. Artikkelitoiveiksi voisi ottaa esim. yleiset Suomi-käsiteartikkelit kuten Naiset Suomessa. Mites otatte ehdotukseni vastaan :)? --Zuissii Touhuilut 6. joulukuuta 2017 kello 12.08 (EET)

Ja niitä toiveita löytyy täältä. --Zuissii Touhuilut 6. joulukuuta 2017 kello 12.09 (EET)
Wikipedia:Artikkelitoiveet/Suomen maantiede sisältää vain Suomen kulttuuri- ja luonnonmaantiedettä koskevia toiveita. Historiaa, taloutta, yhteiskuntaa, liikennettä, henkilöitä ja muita Suomeen liittyviä toiveita on aihepiirien mukaisilla sivuilla. --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.28 (EET)
Kyllä nyt tulee jo liian kiire. Riippumatta siitä, pidetäänkö ajatusta kannatettavana vai ei, mikä sekin olisi oma keskustelunsa, päivä on nyt jo puolessa, ja ennen kuin listakaan olisi valmis, olisi jo ilta. Jos jokin tällainen olisi tälle yhdelle päivälle ajoitettu, sen olisi jo aamulla tai käytännössä kai jo vuorokauden vaihtuessa ollut hyvä olla tip top valmiina. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.21 (EET)
Joo, sen taisin arvatakin. No, yritys hyvä kymmenen. --Zuissii Touhuilut 6. joulukuuta 2017 kello 12.26 (EET)
Itse ajatus kyllä olisi luultavasti ollut ihan mahdolinen, kun kerran samasta aihepiiristä on ollut artikkelinparannustalkootkin.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.30 (EET)
Idea sinänsä ihan hyvä, mutta keskustelu olisi pitänyt parhaassa tapauksessa aloittaa jo viime kuussa. Nyt tälle käy vähän kuin logollekkin, kun aika ei riitä. --4shadoww (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.33 (EET)

Vaihtoehtona voisin ehdottaa että aloitat projektin "Suomi 101" (kuten amerikkalaisen koulumaailman en:101 (topic) jossa lisätään puuttuvia ja parannetaan onnettomia artikkeleita. Sellaisen ehtii aloittaa tänään, ja VK voi tuoda osallistujia heti alkuun. --Tappinen (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 13.29 (EET)

Request for help in translation[muokkaa wikitekstiä]

Greetings from the French project ! I am working on an article on Montagu Brownlow Parker who led in 1909-1911, together with Valter Juva, a treasure hunt in Jerusalem. I would very much appreciate the help of a Finnish Wikipedian to translate in English or French some short passages of Valkoinen kameeli ja muita kertomuksia itämailta. Thanks, — Racconish ✉ 26. joulukuuta 2017 kello 19.01 (EET)

I don't know if you are aware that the work in question is fiction, and as such very poor material for a factual encyclopaedic article. -- Cimon Avaro 26. joulukuuta 2017 kello 20.31 (EET)
Thank you. Of course I am aware of this, in particular thanks to Landau's work. But the text, even if not reliable, is part of the coverage of the subject. — Racconish ✉ 26. joulukuuta 2017 kello 22.11 (EET)
Do you have some particular passages in your mind? Most of the text is probably not relevant for your purposes. -Ochs (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 00.17 (EET)
Yes, I do have some passages in mind and yes, most of the text is not relevant. Should you be willing to help out, I would prepare some extracts, as short as possible, and put them on your talk page. — Racconish ✉ 27. joulukuuta 2017 kello 00.49 (EET)

Ochs, Cimon Avaro, the passages in question are here. Please feel free to correct my draft. Thank you very much in advance for your help. — Racconish ✉ 27. joulukuuta 2017 kello 13.21 (EET)

I tried to correct in chapter one the places where the meaning was not properly understood. I guess the English is still clumsy, mais vous le pouvez traduire en français plus beau. I'll continue when I have time, if somebody else doesn't. -Ochs (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 23.53 (EET)
Thanks :-) — Racconish ✉ 28. joulukuuta 2017 kello 00.15 (EET)

Compal Electronics[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Tarvitsen apuanne artikkelin Compal Electronics kanssa. Voisitteko ystävällisesti auttaa lähteistämällä ja suomentamalla artikkelin? Kiitos! --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 21.41 (EET) edit --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 21.49 (EET)

Itsellänikin olisi halu auttaa sinua, mutta en tiedä ehdinkö? Ihme ettei täällä suomenkielisessä Wikipediassa ole ollut aiemmin artikkelia Compalista vaan sinun piti tehdä se. Onhan Compal tehnyt Nokialle älypuhelimia, kuten Foxconn. Arvostan työtäsi kovasti ja kiitos siitä! --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.03 (EET)
Hyvä yritys, ehkä joku tarttuu ;) Stryn (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.10 (EET)
Stryn, mitä tarkoitat? Lisäsin itse artikkeliin aikani kuluksi lähteen ja kieltä muokkailin, kun se oli näköjään Google Kääntäjällä tehty :) --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.25 (EET)
"Hei-tyyppi" kyseessä: Keskustelu_käyttäjästä:ComradeUranium/Arkisto_2#Renault_Cliosta. Stryn (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.38 (EET)
Voihan täällä Wikipediassa kuka tahansa käyttää tervehdystä "hei", "moi", "terve" jne. Minäkin käytän yleensä tervehdystä "moi" tai "terve". Mitä ihmeellistä siinä on? --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.45 (EET)
Mutta mutta.. olihan artikkeli saatava kuntoon, olipa sen aloittanut kuka tahansa. Enkö saa edes kiitoksia työstäni, josta en saa edes palkkaa? --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.47 (EET)
No, lopetetaan tää keskustelu. Hyvää jatkoa kaikille osapuolille! --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.53 (EET)
Sitä paitsi tuo Renault-juttu on Elisa Saunalahden verkosta? En halua saada estoa enkä enää jatkossa tee tuollaisia artikkeleita, joita en osaa edes suomentaa itse. --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)
Tässä artikkelissa on vielä tehtävää, jotka voin hoitaa aamulla/päivällä :) —Zuissii Touhuilut 28. joulukuuta 2017 kello 01.30 (EET)
Zuissii, hyvä että jaksat hoitaa homman. Kiitoksia tuhannesti! --Patu98 (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 02.03 (EET)

Juvenali Alaskalainen[muokkaa wikitekstiä]

Juvenali Alaskalainen Sisältää pyhimys mallineen. Ja näyttäisi olevan ainoa joka viittaa kyseisen mallineen. Mutta itse Mallinetta ei taida olla olemassa. Mitä pitäisi tehdä? -- Cimon Avaro 29. joulukuuta 2017 kello 09.27 (EET)

Yleensä pyhimysten kohdalla käytetään suomenkielisessä wikipediassa henkilö-mallinetta, koska pyhimys-mallinetta ei ole (ainakaan vielä) olemassa. Kannattaa vaihtaa kyseisen artikkelin pyhimys-malline henkilö-mallineeseen. Kalapulla123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 09.42 (EET)

Hah, onpa hauska sananvaihto. Aivot usein tuottavat harhanäkyjä, mutta kun oikein varmistin muokkaushistoriasta, että nimmarit ovat oikein, niin yllä on harvinainen tilanne, että viitisentoista vuotta eri Wikipedioissa toiminut tunnus (Cimon Avaro) saa esittämäänsä kysymykseen vastauksen tunnukselta, joka on toiminut suomenkielisessä Wikipediassa tasan kuukauden ajan (Kalapulla123). Viestien tyylikin on ikään kuin päinvastainen. Kysymys on juuri sellainen, jota odottaisi kuukauden vanhalta tunnukselta, ja vastaus on niin vakuuttavasti kirjoitettu, että tuolla tyylillä yleensä vastaavat vuosikausia Wikipediassa seikkaileet konkarit. Jännittävää. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 18.21 (EET)

Rohkea kommentti Offina: Jos joku muu olisi kirjoittanut kommentin jonka kirjoitit, poistaisit sen varmasti aika nopeasti. --Typotus (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 18.48 (EET)
Niin, en minä mikään pyhimys ole. Mutta en ole myöskään ennustaja. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.07 (EET) Lisäys: En myöskään osaa sanoa, kuinka monta villasukkaa täällä on viime aikoina kudottu. Kas kun luo tunnuksen, niin tunnuksen takana on ihminen. Joukko-oppi tulee taas mieleen, eli miten tunnusten joukko suhtautuu ihmisten joukkoon. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.09 (EET)