Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 92

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Urho Kekkonen

Kekkonen oli presidenttinä viisi kautta. Kolmas kausi oli vuodet 1968-74, neljäs kausi 1974-78 ja viides kausi 1978-82. Wikipediassa on virhe tältä osin. –Kommentin jätti 85.76.9.88 (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 00.00 (EET)

Sittenkin vain neljä kautta. Kolmatta kautta jatkettiin poikkeuslailla 1978 asti: Laki Tasavallan Presidentin nykyisen toimikauden jatkamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1973. 1 §. Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen nykyinen toimikausi jatkuu 1 päivään maaliskuuta 1978 saakka. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 09.35 (EET)

Aprillipila 2018

Vuosiin ei ole täällä pilailtu, syynä on ollut useimminkin keksimmättömyys ja konsensusta ei löytynyt ajoissa. Ajattelinkin, että tehtäisiin taas, oikeasti huolella. Pyrittäisiin konsensukseen, ja keskusteltaisiin näin ajoissa. Oma ehdotukseni toimisi seuraavasti: (Ilmoitus etusivulla) Suomenkielinen Wikipedia muuttuu kaupalliseksi. Sivuille ilmestyy mainontaa ja maksusta artikkeleita voidaan muokata mainoksiksi. Suomenkielisen Wikipedian ohjaukseen siirtyy virallisesti Wikimedia Suomi Oy, joka aloittaa toimintansa 31. huhtikuuta 2018. (huomioi päivä :D) Yhteistyö- ja markkinointisopimuksia otetaan vastaan tällä sivulla. (Alempana voisi olla jokin feikkimainos) Tässä oma ideani, ehdottakaa tekin! --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 14. joulukuuta 2017 kello 18.51 (EET)

Mielestäni Wikipedia kannattaa jättää pilojen ulkopuolelle. Stryn (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 19.46 (EET)

Enkkuwikissä on tehty siinä mielessä tyylikkäästi tuo pilailu, että tiesitkö että -laatikossa on faktoja, jotka voivat kuulostaa aprillipiloilta, mutta ovatkin totta. Muunlaista pilaa en etusivulle kannata.--Olimar 14. joulukuuta 2017 kello 19.54 (EET)

Onko aprillipiloja tosiaan joskus ollut? Jos siis kommenttisi ensimmäisen lauseen oikein ymmärsin. Itseltäni mennyt sellaiset kokonaan ohi, enkä kyllä muutenkaan oikein keksi, että mitä annettavaa sellaisilla olisi. --Sblöbö (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.04 (EET)

Aprillipilojen tarkoitus on muistuttaa siitä, ettei kaikki ole niin vakavaa ja luiskaotsaista. Kannatan aprillipilaa enemmän Olimarin viittaaman en-wikin tyylin mukaan, Zuissiin ehdottama pila on sinänsä ihan hyvä, mutta käsittelee aihetta, jonka tiimoilla väärinkäsitykset ja niiden oikominen voivat aiheuttaa ihmisille ylimääräistä työtä.--Ukas (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.09 (EET)

Suomalaisessa Wikipediassa on ympäri vuoden tuollainen Olimarin mainitsema aprillipila sivulla Wikipedia:Tiesitkö, että... ;), muuten en kyllä kannata aprillipiloja. --Linkkerpar (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.16 (EET)

Kun korjaa artikkeleita, tavalliset artikkelit on joskus jatkuvaa aprillipilaa. Eikös niitä juuri siksi välillä suljeta käyttäjiltä joilla ei ole tunnusta? Tällä tarkoitan, että vastustan mitään ylimääräisiä piloja. --Typotus (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.19 (EET)

Minä taas kannatan, että ei mitään ylimääräisiä piloja. --raid5 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 22.39 (EET)

Täysin vastaava taisi olla etusivulla kymmenen vuotta sitten: [1]. --PtG (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 20.24 (EET)

Muistan itsekin tuon. Vähän turhan läpinäkyvä, eikä mielestäni kovin hauska muutenkaan. Oma ehdotukseni on, että Tiesitkö että -laatikkoon lisättäisiin mahdollisimman absurdeja, hatusta vedettyjä "faktoja". Kaikki linkit niissä voisivat olla artikkeliin aprillipila, jotta epäselvyyksiä ei syntyisi. Tässä muutamia ehdotuksia:

• ...laamat eivät näe keltaista, koska Andeilla ei ole keltaisia petoeläimiä.?
• ...luonnossa ei esiinny numeroa yhdeksän?
• ...ensimmäisissä levysoittimissa vinyyli pysyi paikallaan ja neula liikkui spiraalin muodossa uraa pitkin, mutta mekanismi oli herkkä hajoamaan ja korvattiin myöhemmin pyörivällä levyllä?
• ...muinaiset roomalaiset osoittivat gladiaattoreille suosiota sormiaan napsuttelemalla, koska käsiä taputtaminen oli varattu orjien kutsumiseen?

--Miihkali ^(artikuloi) 14. joulukuuta 2017 kello 23.17 (EET)

Tiedotus. Tasa-arvokomitean määräyksen numero 0104 mukaisesti kaikissa Wikipedia-artikkeleissa on aiheesta riippumatta otettava huomioon nais- ja miesnäkökulma sekä muunsukupuolisten näkökulma. Artikkeleihin tehdyt muutokset alistetaan tasa-arvokomitean tarkastettavaksi ennen julkaisua. Tarkastuksessa nais-, mies- ja muunsukupuolisten tekstinosien pituus mitataan erityisvalmisteisella viivaimella. Tasa-arvopoikkeaman ylittäessä 5 mm voidaan artikkeli hylätä syytä ilmoittamatta. Mielipiteet uudesta järjestelystä pyydetään esittämään 1.4. mennessä tästä. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 09.55 (EET)

Minä en kannata minkään paikkaansapitämättömän sisällön tahallista tuottamista suomenkieliseen Wikipediaan niin kauan kuin meillä on vähänkin uskottavuusongelmia. --Savir (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 10.02 (EET)

Sellaista julkaisua ei taida ollakaan, jota eivät uskottavuusongelmat vaivaisi. Oli miten oli, niin ainakaan mitään politiikkaa (sukupuolten tasa-arvo) tai talousasioita (maksulliset palvelut) sivuavaa ei kannata aprillipilaksi laittaa. Jonkinlainen aprillipila olisi joka tapauksessa kiva. Olen taipuvainen uskomaan, että hyvin toteutettuna se pikemminkin parantaa kuin heikentää Wikipedian imagoa. Ehkä ratkaisuna voisi tosiaan olla mahdollisimman absurdien mutta kuitenkin paikkaansapitävien faktojen etsiminen tiesitkö että -laatikkoon. --Miihkali ^(artikuloi) 15. joulukuuta 2017 kello 15.03 (EET)

Kannatan tuota oikeiden asioiden pukemista aprillipilan naamiaispukuun, koska siinä on edistynyt aprillipila. Kerron esimerkin. Kuulin lapsena, että jonkin rakennuksen, vaikkapa Finlandia-talon, ensimmäinen luonnos oli piirretty tupakka-askin kanteen. Koska tiesin, miltä savukerasiat näyttävät, niin pidin asiaa pelkkänä pilana: eihän kanteen voi piirtää, kun se on täynnä värikkäitä mainostekstejä eikä sisäkanteen mahdu kirjoittamaan. Vasta aikuisiällä näin kuvan vanhanaikaisesta savukeaskista (Työmies) ja tajusin, että vanhoissa askeissa oli laaja valkoinen sisäkansi, johon lyijykynän jälki tarttui hyvin. Ei ollutkaan mikään lastennarraus-juttu vaan paikkansapitävä seikka. Samaan tapaan olisi hienoa panna "Tiesitkö, että" -osioon samanlaisia juttuja. Paljon parempi idea kuin läväyttää etusivulle jokin "Wikipedia ja Wikileaks solmineet sponsorisopimuksen" -höpölöpö. --Pxos (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 16.51 (EET)

Tarkasti ottaen piirustusta ei tehty sisäkanteen vaan ulkopohjaan, ukkini on näyttänyt miten. --Allielina (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.13 (EET)

Artikkelissa Kulttuuritalo sanotaan "Tarinan mukaan [Alvar] Aalto luonnosteli rakennuksen alun perin Klubi-merkkisen tupakka-askin kanteen". En muista olisiko Finlandia-talosta kerrottu samanlaista juttua, mutta saman arkkitehdin suunnittelemahan sekin on, joten hyvin mahdollista. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.25 (EET)

Talo kuin talo. Anekdootit ovat joustavia. Yksi kiva vitsi kuuluu seuraavasti. Kaksi vanhaa kaverusta tapasi pitkästä aikaa vuonna ennen somea. Toinen virkkoi: "Sinulle taitaakin kuulua hyvää. Kuulin äskettäin, että olet voittanut kolmetuhatta euroa rulettipöydässä Kulosaaren kasinolla." Toinen sitten vastasi: "No jotain sinne päin. Kyseessä ei ollut ruletti vaan hedelmäpeli. Eikä se ollut Kulosaaren Kasino vaan Kyläsaaren Esso. Eikä summa ollut kolmetuhatta vaan kolmekymppiä. Enkä voittanut vaan hävisin." --Pxos (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 08.32 (EET)

Ei aprillipiloja, tai muutakaan tietoista väärän tiedon lisäämistä. Siitä taitaa olla jotain käytäntöjäkin meillä? Vai annetaanko kenen tahansa lisätä väärää tietoa yhtenä päivänä vuodessa? Eiköhän täältä löydy virheellistä tietoa muutenkin, ilman että sille omistetaan kokonainen päivä. --Otrfan (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.15 (EET)

Virheellinen tieto voi olla huono aprillipila uskottavuuden kannalta, (tajusin sen lukiessani näitä kommentteja), ja tajusin että paras mahdollinen aprillipila olisi nimenomaan se, että tiesitkö että... muuttuisi aprillipäivänä lähinnä itsestäänselvyyksiksi. Olisi ensin pari kolme hauki on kala (Hyvä sisäpiirivitsinäkin :D), 6 on numero -tyylisiä, ja viimeinen olisi: Tänään on aprillipäivä.. Faktojahan tässä kerrottaisiin :D --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 15. joulukuuta 2017 kello 22.28 (EET)

En kannata vitsejä tai piloja (Wikipediassa). -kyykaarme (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.04 (EET)

Nein! Tulee mieleen tällainen sivu, joka kattaa tällaisen tarkoituksen, mutta Ei Wikipediaan!--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 15. joulukuuta 2017 kello 23.30 (EET)

Ainakaan tietosanakirjasisältöä koskevien väärien tietojen laittaminen etusivulle tai mihinkään muuallekaan edes yhtenä päivänä vuodessa ei ole hyvä idea, juuri mainituista uskottavuussyistä. Jos olisi pakko levittää jotain valetietoa aprillipilana, niin korkeintaan se voisi olla jokin Wikipediaa itseään koskeva tiedotus, mutta senkin pitäisi olla jotain niin pöhköä ja yliampuvaa, että se tajuttaisiin heti vitsiksi (tuo maksulliseksi muuttuminen on vielä liian uskottavaa, enemminkin jotain tyyliin "Disney-yhtiö on ostanut suomenkielisen Wikipedian ja se muuttuu ensi maanantaista alkaen englanninkieliseksi"). Mieluummin tosin kannatan yllä esitettyä ideaa "käänteisestä aprillipilasta", jossa aprillimaiset tiedot olisivatkin täyttä faktaa. Toisaalta kun täällä ei ole ollut mitään säännöllistä aprilliperinnettä, niin varmaan ilmankin pärjätään. Etusivun "Tiesitkö, että..." -laatikon valjastaminen tähän tarkoitukseen taas ei luultavasti edes toimisi, koska nykytahdilla se ei edes ehdi päivittyä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä. --Risukarhi (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.46 (EET)

Olisikohan sen päivittämiseen mahdollista saada joku botti? Päivitys voisi tapahtua maanantaisin klo 00:00 ja torstaisin klo 12:00. Onhan se nyt ihan hemmetin tyhmää, että täysin automatisoitavissa oleva työ tehdään käsin. Varsinkin kun moneen kertaan on havaittu, ettei sitä kukaan jaksa vuodesta toisin päivittää säännöllisesti. Aprillipäivänä voidaan toki päivittää laatikkoon jonon ohi käsin jotain vänkää, jos niin päätetään. --Miihkali ^(artikuloi) 16. joulukuuta 2017 kello 07.35 (EET)

Pitää varmaan laajentaa poistettu ohjaus Aimo Käikäle lupaavaksi lähteiden perusteella.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 23.51 (EET)

Hyvä kun tuli puheeksi ja kiitos Urjanhaille, että tarjosit aasille siltaa. Tuolla poistetulla artikkelilla on keskustelusivu, ja siitä aloitankin uuden aiheen. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 00.08 (EET)

EI mitään aprillipiloja, missään tapauksessa. --Tpe1 (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 10.15 (EET)

Joo ei. Menkääs töihin siitä. –Kotivalo (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 10.56 (EET)

Kommentoin uudestaan, että valheellista tietoa sisältävä aprillipila ei ole hyvä täällä. En saanut mitään kommenttia uudesta ideastani, joka olisi nimenomaan se, että lauottaisiin Tiesitkö että.. lootaan itsestäänselvyyksiä. Ja lopuksi maininta aprillista. --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 16. joulukuuta 2017 kello 11.18 (EET)

Mikä siinä sitten on pila, jos vähän poikkeaa normaalista? En kannataa mitään touhotusta aprillina. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 16. joulukuuta 2017 kello 11.25 (EET)

Kyllä tässä voisi kehitellä jotain aprillipilaa riippumatta siitä, toteutetaanko sitä. Olen jo esikypsyttänyt asiaa ylipalokunnassa, mutta ajatus etenee. Kun nyt ylläpitäjät ja muu vakioporukka on täällä täysin korruptoitunutta sakkia ja kun valta nousee ihmisten päähän ja syrjäyttää siellä ennestään olleen virtsan, niin Wikimedia F***tion on päättänyt siirtyä tunnuksettomaan muokkaamiseen. Käyttäjätunnukset sellaisinaan lakkautetaan. Jokaisen kerran, kun Wikipediaa muokataan Internetin kautta, muokkaajan IP-osoite korvataan vaihtuvalla 20-merkkisellä numerosarjalla (12F8-5DE7-060A-8815-C3PO), joka muuttuu jokaisen tallennuksen myötä toiseksi. Näin ei pysty syntymään mitään persoonallisuuksia eikä heille kerry painolastia tai arvovaltaa, jolla he musertavat viattomia Wikipediansotkijoita hyvä veli -verkostojensa avulla. Samalla kaikki toiminnot avataan kaikille, ja jokainen saa lukea, muokata ja ylläpitää verkossa olevaa tietosanakirjaa samoin valtuuksin kuin aiemmin hyvin vahingollisena käyttäjäryhmänä muokkaajia kiusanneet ylläpitäjät. --Pxos (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Hyvin sanottu. --88.192.29.242 19. joulukuuta 2017 kello 23.01 (EET)

Apropoo, kiva kun muistutit, että meiltä puuttuu edelleen suomenkielinen artikkeli aiheesta en:Bellum omnium contra omnes. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.14 (EET)

Viitteiden otsikoiden pituus

Viitteissä on joskus Nimekkeen kohdalla kopioitu lähteestä koko otsikko joka voi olla 100–150 merkinkin mittainen. Niitä tekisi mieli lyhentää, kuten nyt tein. Onko tästä mitään käytäntöä tai ohjetta, koska olen joskus nähnyt jonkun palauttavan pitkän otsikon sen jälkeen kun sitä on lyhennetty. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 13.33 (EET)

En huomannut käytännöstä kohtaa, jossa olisi rajoitettu nimekkeen sisältämää merkkimäärää. Koska siitä ei ole mainittu käytännössä, niin turhaa työtä tulee lisääjille ja poistajille. Toivottavasti tähän tulee ratkaisu eikä ainoastaan muutama kommentti puolesta ja vastaan, mikä ei vaikuta lopputulokseen. ---raid5 (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.32 (EET)

Miksei koko otsikkoa saisi näyttää nimekkeessä? Eikö vajaan otsikon näyttäminen ole harhaanjohtavaa? Digilehdissä, esim. HS.fi, otsikot ovat nykyään usein otsikon ja ingressin yhdistelmiä. Minusta tästä on pikemminkin hyötyä: usein lähteistettävä asia löytyy jo pitkästä otsikosta, lyhennetystä ei, tarvitsematta linkata lähdelinkkiä. –Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.36 (EET)

Olen itse sitä mieltä että viite on vain artikkelin tunnistamista varten, ja jos haluaa informaatiota sen sisällöstä, lukee sen sisällön. Otsikko voi antaa harhaisen kuvan, kuten usein varsinkin iltapäivälehdissä antaa. Pitkä otsikko laventaa viiteluetteloa mielestäni turhaan, eli ajattelisin niin, että viitteeseen tiedot ytimekkäästi ja asian selvittämiseksi luetaan lähde. Voin tietysti jonkun mielestä olla väärässä, ja otsikko kertookin lähteestä kaiken olennaisen. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.45 (EET)

Iltapäivälehtiä ei ylipäätään pitäisi käyttää lähteenä.. Mielestäni otsikon lainaamisen pitäisi olla samassa muodossa kuin alkuperäisessä lähteessä virheineen (suora lainaus), mutta jossain tapauksessa voi olla järkevää vaikka wikikoodia häiritsevät merkit käsitellä jotenkin. Ipr1 (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.48 (EET)

Iltapäivälehtiä kuitenkin käytetään, joten toivomuksesi on turha. Otsikko tietenkin siinä muodossa kuin se on lehdessä, mutta jos siinä on piste, ajatusviiva tai kaksoispiste ja sen jälkeen selitystekstiä, se on juuri sitä mitä Kotivalo sanoo: ingressi. Mutta jos on tarkoitus tarkistaa sanooko lähde sen mitä Wikipediassa väitetään, otsikon avulla siitä tuskin voi varmistua. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 15.52 (EET)

Lähteet pyydetään merkitsemään tarkasti, eikä lähdeviittausten pituudesta ole mitään haittaa. Lyhenteitä tai lyhennyksiä ei suos. leipätekstiinkään, miksi siis viitteitä pitäisi lyh.? Jos pitää katkaista ensimmäisestä välimerkistä, saamme tällaisia nimekkeitä: Valtakunnansyyttäjä – Tiedonanto – Minulla ei ole teille tarjolla mitään muuta kuin verta – Alussa oli suo – Fedja-setä. – Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.26 (EET)

Häntien poistaminen ei tee otsikosta lyhennettä. Lyhenteet ovat esim. "jne", "ym.". Käytetäänhän täällä akronyyymejäkin: Unesco ym. Loppuosaan kommenttia riittää vastaukseksi, että järki on sitä varten että sitä käytetään. Ehkä halusit olla vitsikäs tai sitten olit tosiaan tosissasi. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.29 (EET)

Järkeä tuntuu olevan käytettäväksi niin moneen junaan. Jonkun järki haluaa lyhentää viitteitä, jonkun toisen järki haluaa näyttää otsikot kokonaan. – Kotivalo (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.36 (EET)

Juuri siksi, että viite on artikkelin tunnistamista varten, siinä on syytä olla otsikko kokonaan. Toinen seikka on, että jos otsikkoa "toimitetaan", sen ajatuskin saattaa muuttua. Joskus ajatus voi näin tehtäessä muuttua jopa lähteen vastaiseksi. Tämä ei voi olla hyväksyttävissä missään tapauksessa. Tällaisilta ongelmilta tai niiden mahdollisuyudelta vältytään, jos otsikkoa ei muuteta. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.10 (EET)

Tieteellisen viittauksen joissakin ohjeissa saatetaan lähteen pitkää otsikkoa lyhentää harward-viitteessä, alaviitteessä tai loppuviitteessä. Tällöin kuitenkin täydellinen ymmärrettävä otsikko lähdeluettelossa. Jos ainoa viittaus on vain viitteessä, silloin pitää olla koko otsikko.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Viitteen pitää olla niin selkeä, että lähteen voi sillä löytää, vaikka linkki olisi rikki tai teos vaikeasti saatavilla. Liian vuolas viite on harvoin ongelma. Ongelma voi tulla, jos vt. on liik. lyh. eik. siit. s. mit. selv. Jos lähdelinkki näyttää liian aivan pitkältä selaimeen, voi laittaa nimekkeen alkuosan linkiksi ja loppuosan (alaotsikon) selitystekstiksi tms. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Lue nyt hyvä ihminen mitä kirjoitin äsken. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.58 (EET)

Luin. Lue sitten, mitä kirjoitin sen jälkeen. Kirjoitat nimekkeiden pituudesta, vaikka tarkoitat sitten kuitenkin kai uutisotsikoiden pituutta. Kysyisit suoraan mielipidettä uutisotsikoiden lyhentämisestä, koska luulin että tarkoitit nimekkeen pituutta. Minusta ei tarvitse lyhentää, liikaa ei ainakaan kannata lyhentää, ja tarvittaessa voi laittaa alkuosan linkiksi ja jatkaa siitä ilman linkkiä. Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 18.49 (EET)

Viitemallineessa lukee " Nimeke =" ja tarkoitan juuri sen sisältöä. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.03 (EET)

Ketjussa on 15 kommenttia ja jo silloin selviää, mitä ketju käsittelee. Jo aiemmin selvisi, että kaikki eivät ole samaa mieltä samoin kuin se, että eri mielipiteet eivät ole suotavia. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 20.00 (EET)

Mitä hyötyä tuollaisesta linkin pätkimisestä olisi? Sekoittisi vain turhaan viitteen ulkoasua.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.04 (EET)

Monissa artikkeleissa alaviitteet sisältävät pitkiä lainauksia ja selostuksia (valaisevia esimerkkejä mm. artikkeleissa Godwin (jaarli), Harvey Milk ja Isaacus Rothovius). Tähän nähden tuntuu oudolta, että viitteiden pituutta rajoitettaisiin kieltämällä lähdetekstien otsikoiden lainaaminen täydellisinä. Alaviitteet ovat pienellä präntillä artikkelin lopussa juuri siksi, että silloin niiden pituus ei häiritse itse artikkelin lukemista. --Risukarhi (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.10 (EET)

Totta, alaviitteissä voi olla selostuksia, jotka täsmentävät artikkelin sisältöä. Linkkiviite kuitenkin ohjaa lähteeseen, josta pitäisi tarkistaa, pitääkö artikkelin väite paikkansa, eikä siihen riitä mielestäni otsikko. Ajattelin esimerkiksi tätä otsikkoa: " Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin", jolla lähteistetään tieto kellaripalosta. Mutta jos käyttäjät ovat sitä mieltä että kohtuuttomat otsikot ovat hyödyllisempiä kuin lyhyempinä, niin olkoon niin sitten. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 17.58 (EET)

Minusta on hyvä että lainaa mielummin vähän liikaa kuin liian vähän. Kun olen noita korjaillut niin välillä tulee sellaisia risoja linkkejä vastaan mistä ei voi päätellä otsikosta tai osoitteesta että mistä linkki on peräisin tai mitä mahdollisesti on sanottu. Paljon helpompi lähteä etsimään kokonaisen otsikon perusteella ja joka tapauksessa ne runsaat viitteet sivun lopussa voi vaikka laittaa sarakkeisiin {{Viitteet|Sarakkeet}} niin ne ovat ainakin minusta selvempiä. --Linkkerpar (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.25 (EET)

En tarkoita että kirjoitetaan risoja vaan otsikon alusta olennainen virke. Tuntuu että monet kommentoijat haluavat käsittää tarkoitukseni väärin. En taida osata kirjoittaa ajatustani niin selkeästi ettei sitä voisi käsittää väärin, joten olkoon enempi kommentointi. --Ja1l&caa (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Samaa mieltä kuin Linkkerpar: kuolleen linkin lähde on helpompi löytää, kun käytössä on kokonainen nimeke sellaisena kuin se oli lehtijutun otsikkona. "Liian pitkiä" nimekkeitä ei ole mielestäni riesaksi asti. Paperia riittää.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 20.25 (EET)

Käytännössä on osoittautunut, että liian pitkällä otsikolla Googlesta hakiessa oikea osuma voi jäädä tulematta. Googlen syvimpiä aivoituksia on maallikon vaikea tietää, mutta kantapää on opettanut jotain. --Tpe1 (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 07.59 (EET)

Pitkää nimekettä voi aina halutessaan lyhentää niin paljon kuin sielu sietää, lyhennetyn nimekkeen täydentäminen menee arvailuksi.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 08.30 (EET)

Mielestäni otsikon kuuluisi olla viitteessä ensisijaisesti täydellisenä. Missään nimessä ei tulisi harjoittaa minkäänlaista otsikon "toimittamista", koska viitteessä se "nimeke" tosiaan on nimeke. Jos haluaa googlata otsikolla, ja jos google toimii paremmin lyhyillä otsikoilla, niin lyhentämisen voi tehdä googlaaja googlausta aloittaessaan. Joissakin tieteellisen kirjoittamisen viittausohjeissa Wikipedian ulkopuolella on neuvottu käyttämään viitrteessä vain pääosikko ja jättämään alaotsikko pois. Viitteen tiedonvälitystehtävän kannalta tämä voi kuitenkin joskus toimia huonosti, niin kuin juuri tuo "Salaisuus kallion uumenissa" - Ilman alaotsikkoa viitteestä ei voi tietää edes mitä koko lähde käsittelee.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.02 (EET)

Urjanhain perustelu on hyvä. Paperijulkaisuissa on lyhennelty paperin säästämiseksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. joulukuuta 2017 kello 15.36 (EET)

Mielestäni voi käyttää järkeä, Wikipediahan on suomalaisen järjen tiivistymä. Otsikkoa voi lyhentää loppupäästä, jos ei siellä ole mitään tärkeää. Lyhensin juuri tätä: Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä, koska loppuosa ei lisää artikkelin tunnistamista. Linkissä on julkaisija ja päiväys, jotka kertovat olennaisen. Kaikki sellaiset kuin "Katso video!", "Katso kuvat!" voi huoletta jättää pois. Käyttöön siis arkijärki. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 11.50 (EET)

Jokainen viite antaa mallin toiselle (uudelle) käyttäjälle. Siksi paras suositus on kehottaa lisäämään otsikko sellaisenaan. Sillä tavoin viitteet yleensä Wikipediassakin merkitään. Ylläolevassa esimerkissä oikea otsikko on Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. Toinen mainittu teksti on artikkelin muu johdantolause tai alaotsikko. HS:n verkkoversion vanhoissa artikkeleissa tällainen teksti on nostettu otsikkotekstiin ensimmäiseksi, mutta sen luonteen voi päätellä itse lauseesta ja tarkistaa digitaalisesta näköisversiosta. [2] --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.00 (EET)

Tuolta näkee suoraan otsikon (muuta sitten ei näekään) Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. --Linkkerpar (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.07 (EET)

Linkki oli näköjään vain niille joilla on verkkolehden tilaus, joten poistin sen. Wikipediassa on monenlaisia tapoja kirjoittaa viite, joten Thin väite että "Sillä tavoin viitteet yleensä Wikipediassakin merkitään" ei taida pitää paikkansa vaan on yhden ihmisen mielipide. Väistän nyt vasemmalle jouluun ja jääkää te riitelemään. Hyvän mielen jouluntoivotusta kaikille. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.34 (EET)

Tosiasiaväite on oikea tai väärä. Tavallisesti otsikko lisätään sellaisenaan, koska sen voi verkosta kopioida sellaisenaan. Otsikon omavaltainen muuttelu on myös eri asia kuin otsikon kuvailu tyyliin Artikkeli Helsingin Sanomien sivuilla. Asiaton kommentointi on yliviivattu. Ei pidä reagoida aggressiivisesti, vaikka hän toinen olisikin muuta mieltä. Yllä esitit, että oma tapasi on järjen käyttöä ja tästä voisi päätellä, että muut eivät toimi järkevästi. Keskusteluja seuraavat myös ulkopuoliset lukijat ja niihin viitataan vuosienkin päästä. Mahdollinen ulkopuolinen voisi saada käytännöistä väärän käsityksen, jos joku esittää jonkin väitteen käyttäen retorisina keinoina esimerkiksi vähättelyä. Asialliseen oikaisuun voi vastata asiallisesti. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)

Vielä vastaus Thi:lle: Siellä luki mustalla pohjalla PÄÄSY KIELLETTY. Ei tuollaisia linkkejä kannata antaa. Ja nyt mäkeen. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.37 (EET)

Olisin jättänyt linkin pois, mutta aikaisempien kokemusten vuoksi ajattelin että joku voisi kommentoida vihaisesti sen poissaoloa ja esittää sen perusteella syytöksiä. Kielteinen tunneperäinen reagointi ja mustamaalaava retoriikka pitäisi jättää keskusteluista pois ja olla mahdollisimman asiallinen. Muu vie tarpeettomasti kaikkien aikaa ja voimavaroja. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)

Olisi sen mielestäni voinut jättää kun onhan joillakin Hesarin tilaus, ei tosin itselläni ;). Eiväthän viitteenä olevat kirjatkaan aukene kaikille, ainakaan koneen ääressä, tosin tuohan ei ollut viite. Tässä on toinen joka on sitä mieletä \o, kuin Thi. Ei tässä mitän riidellä vaan asiallisesti keskustellaan ;), mutta hyvää joulua sinullekin, niin kuin kaikille muillekin. --Linkkerpar (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.45 (EET)

Tämän pitkä HS-linkin kirjoitusasu vaatii välimerkin lauseiden väliin. Lähteessä on rivinvaihto, mutta linkissä sitä ei voi käyttää. Laittaisin pisteen. Pihlajamäen hiidenkirnu on halkaisijaltaan Suomen suurin, syvyyskin 8,5 metriä. Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi. Verkkoversiossa on vain tämä yksi pitkä otsikko eikä mistään näe, kumpi lauseista on pääotsikko, joten paras laittaa molemmat. Tarvittaessa ensimmäinen lause linkiksi ja toinen heti perään. Järkeä ei mielellään tule käyttää ollenkaan, mutta jos on pakko, niin sitten Lehmäantiloopin ehdottamalla tavalla. --Wähäwiisas (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 13.49 (EET)

Oikea otsikko on siis Hiidenkirnun uumenista löytyi kuution kokoinen jauhinkivi mutta muukin teksti auttaa. Koko tekstin kopiointi sellaisenaan on käyttäjälle yksinkertaisin vaihtoehto. Piste on siitä hyvä, että ei tarvitse miettiä merkitäänkö sen jälkeen iso vai pieni alkukirjain. Sillä ei ole niin väliä, mikä on tekstien väliaikainen versio ja mistä tosiseikat milloinkin tarkistetaan. Kaikki artikkelit muokkautuvat vähitellen ajan mittaan. --Thi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.40 (EET)

Liittymispäivän näkyminen

Mobiilissa näkyy hetken aikaa se, minä päivänä käyttäjä on liittynyt, mutta pian se vaihtuukin siihen, kuinka kauan sitten käyttäjä on liittynyt. Kummaa. Olisi kiva, jos liittymispäivä näkyisi koko ajan. --84.250.163.64 22. joulukuuta 2017 kello 16.28 (EET)

Ja toinen viesti perään sallitaan: Kommenttien lähettämiskellonajat muuttuvat automaattisesti, kun kelloja siirretään, mutta muokkauskellonajoissa näin ei tule. Kommenttien lähettämiskellonajoissa lukee teksti EET tai EEST, sen mukaan, onko kommenttien lähettämisaika kesä- vai talviaika. Mutta muokkauskellonajoissa näin ei tule. --84.250.163.64 22. joulukuuta 2017 kello 16.38 (EET)

Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa

Hei! Pitäisikö artikkeli Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa siirtää nimelle Antennitelevisio vai jakaa artikkeliksi nimeltä Antennitelevisio? --Patu98 (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 23.48 (EET)

Tuo artikkeli käsittelee digitaalisia lähetyksiä. Antennitelevisio on ollut muutakin kuin digiä. --Lax (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Ehdotus: kaikki etusivun artikkelitoiveet vaihtuvat erikseen valituiksi Suomi-aiheisiksi artikkelitoiveiksi

Saatan olla hieman myöhässä, mutta jos asia saa kannatusta sen voi hoitaa erittäin nopeasti. Ehdotan, että tämän loppupäivän ajaksi kaikki etusivun artikkelitoiveet vaihtuvat erikseen valituiksi Suomi-aiheisiksi artikkelitoiveiksi. Ymmärrän, että kyseessä on suomenkielinen WP, eikä Suomi-WP, mutta kyseiset artikkelitoiveet eivät hidastuisi paljoa ja nämä toiveet voisivat täyttyä jopa nopeammin Viikon kilpailun ja muiden anonyymejen kiinnostuksen takia. Eli samalla Wikipedian laatu paranisi ainakin Suomen osalta. Artikkelitoiveiksi voisi ottaa esim. yleiset Suomi-käsiteartikkelit kuten Naiset Suomessa. Mites otatte ehdotukseni vastaan :)? --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 6. joulukuuta 2017 kello 12.08 (EET)

Ja niitä toiveita löytyy täältä. --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 6. joulukuuta 2017 kello 12.09 (EET)

Wikipedia:Artikkelitoiveet/Suomen maantiede sisältää vain Suomen kulttuuri- ja luonnonmaantiedettä koskevia toiveita. Historiaa, taloutta, yhteiskuntaa, liikennettä, henkilöitä ja muita Suomeen liittyviä toiveita on aihepiirien mukaisilla sivuilla. --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.28 (EET)

Kyllä nyt tulee jo liian kiire. Riippumatta siitä, pidetäänkö ajatusta kannatettavana vai ei, mikä sekin olisi oma keskustelunsa, päivä on nyt jo puolessa, ja ennen kuin listakaan olisi valmis, olisi jo ilta. Jos jokin tällainen olisi tälle yhdelle päivälle ajoitettu, sen olisi jo aamulla tai käytännössä kai jo vuorokauden vaihtuessa ollut hyvä olla tip top valmiina. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.21 (EET)

Joo, sen taisin arvatakin. No, yritys hyvä kymmenen. --Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 6. joulukuuta 2017 kello 12.26 (EET)

Itse ajatus kyllä olisi luultavasti ollut ihan mahdolinen, kun kerran samasta aihepiiristä on ollut artikkelinparannustalkootkin.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.30 (EET)

Idea sinänsä ihan hyvä, mutta keskustelu olisi pitänyt parhaassa tapauksessa aloittaa jo viime kuussa. Nyt tälle käy vähän kuin logollekkin, kun aika ei riitä. --4shadoww (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 12.33 (EET)

Vaihtoehtona voisin ehdottaa että aloitat projektin "Suomi 101" (kuten amerikkalaisen koulumaailman en:101 (topic) jossa lisätään puuttuvia ja parannetaan onnettomia artikkeleita. Sellaisen ehtii aloittaa tänään, ja VK voi tuoda osallistujia heti alkuun. --Tappinen (keskustelu) 6. joulukuuta 2017 kello 13.29 (EET)

Request for help in translation

Greetings from the French project ! I am working on an article on Montagu Brownlow Parker who led in 1909-1911, together with Valter Juva, a treasure hunt in Jerusalem. I would very much appreciate the help of a Finnish Wikipedian to translate in English or French some short passages of Valkoinen kameeli ja muita kertomuksia itämailta. Thanks, — Racconish^✉ 26. joulukuuta 2017 kello 19.01 (EET)

I don't know if you are aware that the work in question is fiction, and as such very poor material for a factual encyclopaedic article. -- Cimon Avaro 26. joulukuuta 2017 kello 20.31 (EET)

Thank you. Of course I am aware of this, in particular thanks to Landau's work. But the text, even if not reliable, is part of the coverage of the subject. — Racconish^✉ 26. joulukuuta 2017 kello 22.11 (EET)

Do you have some particular passages in your mind? Most of the text is probably not relevant for your purposes. -Ochs (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 00.17 (EET)

Yes, I do have some passages in mind and yes, most of the text is not relevant. Should you be willing to help out, I would prepare some extracts, as short as possible, and put them on your talk page. — Racconish^✉ 27. joulukuuta 2017 kello 00.49 (EET)

Ochs, Cimon Avaro, the passages in question are here. Please feel free to correct my draft. Thank you very much in advance for your help. — Racconish^✉ 27. joulukuuta 2017 kello 13.21 (EET)

I tried to correct in chapter one the places where the meaning was not properly understood. I guess the English is still clumsy, mais vous le pouvez traduire en français plus beau. I'll continue when I have time, if somebody else doesn't. -Ochs (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 23.53 (EET)

Thanks :-) — Racconish^✉ 28. joulukuuta 2017 kello 00.15 (EET)

Compal Electronics

Hei! Tarvitsen apuanne artikkelin Compal Electronics kanssa. Voisitteko ystävällisesti auttaa lähteistämällä ja suomentamalla artikkelin? Kiitos! --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 21.41 (EET) edit --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 21.49 (EET)

Itsellänikin olisi halu auttaa sinua, mutta en tiedä ehdinkö? Ihme ettei täällä suomenkielisessä Wikipediassa ole ollut aiemmin artikkelia Compalista vaan sinun piti tehdä se. Onhan Compal tehnyt Nokialle älypuhelimia, kuten Foxconn. Arvostan työtäsi kovasti ja kiitos siitä! --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.03 (EET)

Hyvä yritys, ehkä joku tarttuu ;) Stryn (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.10 (EET)

Stryn, mitä tarkoitat? Lisäsin itse artikkeliin aikani kuluksi lähteen ja kieltä muokkailin, kun se oli näköjään Google Kääntäjällä tehty :) --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.25 (EET)

"Hei-tyyppi" kyseessä: Keskustelu_käyttäjästä:ComradeUranium/Arkisto_2#Renault_Cliosta. Stryn (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.38 (EET)

Voihan täällä Wikipediassa kuka tahansa käyttää tervehdystä "hei", "moi", "terve" jne. Minäkin käytän yleensä tervehdystä "moi" tai "terve". Mitä ihmeellistä siinä on? --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.45 (EET)

Mutta mutta.. olihan artikkeli saatava kuntoon, olipa sen aloittanut kuka tahansa. Enkö saa edes kiitoksia työstäni, josta en saa edes palkkaa? --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.47 (EET)

No, lopetetaan tää keskustelu. Hyvää jatkoa kaikille osapuolille! --Patu98 (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 22.53 (EET)

Sitä paitsi tuo Renault-juttu on Elisa Saunalahden verkosta? En halua saada estoa enkä enää jatkossa tee tuollaisia artikkeleita, joita en osaa edes suomentaa itse. --82.181.121.47 27. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Tässä artikkelissa on vielä tehtävää, jotka voin hoitaa aamulla/päivällä :) —Zuissii ^{✉ ★ Touhuilut} 28. joulukuuta 2017 kello 01.30 (EET)

Zuissii, hyvä että jaksat hoitaa homman. Kiitoksia tuhannesti! --Patu98 (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 02.03 (EET)

Juvenali Alaskalainen

Juvenali Alaskalainen Sisältää pyhimys mallineen. Ja näyttäisi olevan ainoa joka viittaa kyseisen mallineen. Mutta itse Mallinetta ei taida olla olemassa. Mitä pitäisi tehdä? -- Cimon Avaro 29. joulukuuta 2017 kello 09.27 (EET)

Yleensä pyhimysten kohdalla käytetään suomenkielisessä wikipediassa henkilö-mallinetta, koska pyhimys-mallinetta ei ole (ainakaan vielä) olemassa. Kannattaa vaihtaa kyseisen artikkelin pyhimys-malline henkilö-mallineeseen. Kalapulla123 (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 09.42 (EET)

Hah, onpa hauska sananvaihto. Aivot usein tuottavat harhanäkyjä, mutta kun oikein varmistin muokkaushistoriasta, että nimmarit ovat oikein, niin yllä on harvinainen tilanne, että viitisentoista vuotta eri Wikipedioissa toiminut tunnus (Cimon Avaro) saa esittämäänsä kysymykseen vastauksen tunnukselta, joka on toiminut suomenkielisessä Wikipediassa tasan kuukauden ajan (Kalapulla123). Viestien tyylikin on ikään kuin päinvastainen. Kysymys on juuri sellainen, jota odottaisi kuukauden vanhalta tunnukselta, ja vastaus on niin vakuuttavasti kirjoitettu, että tuolla tyylillä yleensä vastaavat vuosikausia Wikipediassa seikkaileet konkarit. Jännittävää. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 18.21 (EET)

Rohkea kommentti Offina: Jos joku muu olisi kirjoittanut kommentin jonka kirjoitit, poistaisit sen varmasti aika nopeasti. --Typotus (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 18.48 (EET)

Niin, en minä mikään pyhimys ole. Mutta en ole myöskään ennustaja. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.07 (EET) Lisäys: En myöskään osaa sanoa, kuinka monta villasukkaa täällä on viime aikoina kudottu. Kas kun luo tunnuksen, niin tunnuksen takana on ihminen. Joukko-oppi tulee taas mieleen, eli miten tunnusten joukko suhtautuu ihmisten joukkoon. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.09 (EET)

Klan corporation

Piti mennä ylläpitäjien sivulle.

Jos joku ihmettelee mikä tämä on niin se on nyt tuolla Klan corporation --Linkkerpar (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 22.52 (EET)

Punalinkit kuolleiden luettelossa

Halutaanko kuolleiden luetteloon ruveta lisäämään järjestelmällisemmin punalinkkejä, jolloin se on pilkottava kuukausittaiksi luetteloiksi? Täällä kaivataan kommentteja: Keskustelu:Luettelo vuonna 2018 kuolleista henkilöistä#Punalinkit ja luettelon koko. --Silvonen (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 20.31 (EET)

"Pienet muutokset"

Eräs <kommenttia lyhennetty> käyttäjä esitti minulle ja toiselle käyttäjälle (Käyttäjä:Kuohatti) "toivomuksen", että luokkien lisäämiset sivuille tulisi merkitä pieniksi muutoksiksi, kun jossain ohjeessa kuulemma näin lukee.

Kysynkin nyt, onko tällaiselle todellista, välttämätöntä ja oibjektiivista tarvetta vai saavatko käyttäjät käyttää omaa harkintaa?

Pienen muutoksen ajatushan on, että kyseessä ovat tosiaan pienet muutokset, joista ei voi olla erimielisyyttä ja joita ei ole tarpeen tarkistaa.

Kuitenkin suuri osa luokkamuokkauksista nimenomaan ei ole tässä mielessä pieniä, vaan ne yleensä vaikuttavat sisältöön ja usein vaativat tapauskohtaista harkintaa ja ratkaisuja, ja näin siis ohje itse asiassa on itsensä kanssa ristiridassa.

Ainoa peruste voisi olla, että jos joku tekee paljon luokkamuokkauksia, niin joku voi haluta ne piilottaa, mutta toisaalta ristiriita on siinä, että kun suuri osa luokkamuokkauksista ei todellisuudessa ole lainkaan pieniä, niin vaatimus niiden merkitsemisestä pieniksi on siksi ristiriitainen itsensä kanssa.

Silloinhan vastaavasti se, jolle luokkamuutosten seuraaminen on tärkeää, joutuu seuraamaan näitä todellisuudessa isoja muutoksia pienten seassa, ja siitä aiheutuu hänelle haittaa. Ja vasttavasti, seuraammepa mitä muutoksia tahansa, niin suuri osa muutoksista joka tapauksessa on meille "ylimääräisiä".

Hedelmällisempää kuin vaatia käyttäjiä merkitsemään todellisuudessa ei pieniä muutoksia pieniksi vain sen takia, että joskus johonkin on joku niin keksinyt kirjoittaa, voisi olla (kun nyt muutenkin tuoreiden muokkausten käyttöliittymää on pantu uusiksi) luoda luokkamuokkauksille esim. bottimuokkauksien tapaan oma painikkeensa, jolloin ne eivät täysin todellisuuden vastaisesti pakkoniputtuisi yhteen pienteen muokkausten kanssa, jotka ovat kokonaan eri asia. Silloin kukin voisi vapaasti valita haluaako suodattaa luokkamuutokset, bottimuokkaiukset, todelliset pienet muokkaukset jne. eri typpiset muokkaukset mukaan vai ei. Kahden täysin eri muokkaustyypin pakkoniputtamisessa samaan sen sijaan ei ole minkäänlaista järkeä. Pienet muutokset, bottimuutokseet, luokkamuutokset, uusien sivujen luonnit jne. ovat kerta kaikkiaan eri asioita.

Sikäli siis keskustelunaloitus oli tärkeä ja hyödyllinen, että seki näkyväksi aivan ilmeisen ja selkeän kehitystarpeen ja jopa suoranaisen suuren puutteen tuoreiden muutosten esittämisen käyttöliittymässä. Ja kun käyttöliittymää nyt on muutenkin pantu uusiksi, niin luulisi tämän menevän siinä helposti mukana. Kiitän siis vielä keskustelun aloittajaa siitä, että hän tuli tuoneeksi esiin tärkeän kehitystarpeen. Nykyisellään ohje pakkoniputtaa luokkamuokkaukset pieniksi muokkauksiksi vastoin muokkausten todellista luonetta ei kerta kaikkiaan toimi.

Keskustelusivullani aiheesta jo esitettiin eri näkökantoja, mutta parhaiten mahdollista jatkokeskustelua voinee käydä täällä.

--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.29 (EET)

Olipas lyhyt ja ytimekäs kysymys. Vastaus: pientä muutosta ei ole pakko merkitä pieneksi. --Otrfan (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.47 (EET)

Noh, senhän jo Käyttäjä:Laxkin ehti tuolla sanoa. Muutoin asialla toki on puolensa ja puolensa.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.55 (EET)

Kuten sanoit, niin "pieni" muutos ei aina ole pieni. Kyllä omaan arviointikykyyn kannattaa luottaa, ja tätä suosittelen kaikille tasapuolisesti. Pakko ei ole kuin kuolla. --Vilhokki (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.59 (EET)

Luokan lisäys ja vaihto on ohjekirjan mukaan pieni muutos. Minusta ohje on perusteltu. Luokka itsessään ei vaikuta artikkelin sisältöön. Vähäiset toimenpiteet on korrektia merkitä pieniksi muutoksiksi, jotta ne erottuvat varsinaisista sisältömuutoksista. Ohjeeseen täytyisi vielä lisätä, että myös luokan poiston voi merkitä pieneksi muutokseksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.11 (EET)

Ongelma tulee siitä, että luokan vaihto on ohjekirjan mukaan pieni muutos, mutta ei vastaa todellisuudessa samassa ohjeessa esitettyä pienen muutoksen asiallista määritelmää, josta vallitsee yleinen konsensus. Kyllähän luokka ilman muuta on osa artikkelin sisältöä ja vaikuttaa siihen. Pieniä muutoksia pienen muutoksen asiallisen määritelmän mukaan on vain osa luokkamuutoksista. Luulen että ohje periytyy Wikipedian niin varhaisesta esihistoriasta, ettei silloin vielä kokemusperäistä hahmotusta ollut kertynyt tarpeeksi. Mutta tietysti nämä ovat hyvin paljon sillä rajalla.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.29 (EET)

Lisätty ohjeeseen 2006 ja olihan noista myöhemmin HotCatin yhteydessä keskustelua. Ihan aiheellista pitää pieninä muutoksina. --Otrfan (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.33 (EET)

No, en nyt vastustakaan, koska asialla on puolensa ja puolensa, ja kovin monien eri kategorioiden luomiselle on myös vasta-argumentteja, vaikka toki voi olla puoltaviakin.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.36 (EET)

Mielestäni luokka ei useinkaan vaikuta artikkelin sisältöön. Olen huomannut, että niitä lisätään yleisesti koskematta itse tekstiin. Jos luokka todella vaikuttaa sisältöön, silloin se joka tapauksessa näkyy isona muutoksena, kun tekstiä seuraavaksi muutetaan. Jos vaikka yhtiö X siirretään luokasta Suomalaiset yhtiöt luokkaan Suomalaiset rakennusyhtiöt, eihän sen tarvitsekaan vaikuttaa tekstiin yhtään mitään. Mielestäni se on silloin vain pieni muutos, jota ei tarvitse erityisesti seurata. Näissä on harvoin ollut vandalismiakaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.50 (EET)

Wikipedian keskustelukulttuurista

Wikipedian keskustelukulttuuri on omituinen, jos minut halutaan mainita nimellä "Eräs syyskuussa tunnuksensa luonut käyttäjä". Onko olemassa joku aikaraja jonka jälkeen käyttäjällä on oikeus kommentoida asioita? Olin mielestäni ystävällinen esittäessäni pyynnön, mutta myöskään vastaukset sillä sivulla eivät olleet ystävällisiä. Koska enää en jaksa olla ystävällinen, suljen koneen tältä illalta. --Typotus (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.16 (EET)

Pyydän anteeksi. Wikipedia sosiaalisen median yhteisönä tuottaa sekä paksunahkaisuutta että herkkänahkaisuutta. Kun monilla on tapana ilmaista itseään rivien väleissä, niin joskus saattaa vahingossa rivien välistä tulla lukeneeksi sellaistakin mitä siellä ei ehkä olekaan. --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.29 (EET)

Aikaraja on olemassa, vaikkei sitä sanota ääneen. Se on huomattavasti yli 5 vuotta. Olen seikkaillut täällä nyt tuon 5 vuotta ja törmännyt jatkuvasti siihen, että asiat oli jo päätetty sitä ennen. Liian myöhään liittyneiden ei kannata kommentoida asioita, koska niitä ei kiveen hakkaamisen jälkeen ole voinut enää muuttaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 20.37 (EET)

Höpsis. Ainakaan mitään yli viiden vuoden aikarajaa ei ole vaikka se tuossa sanotaankin ääneen. Sen sijaan täälläkin voi päteä se ns. oikeasta elämästä tuttu juttu, että tutuksi tulleita ihmisiä kuunnellaan hieman eri korvalla kuin sellaisia, joiden kanssa ei ole aiemmin oltu tekemisissä. Urjanhain keskustelunavauksen ensimmäinen lause ei kuitenkaan ansaitse kovin korkeita tyylipisteitä ja tämä aihe olisi hyvin voitu käsitellä ilman noita avaussanoja. --Lax (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 21.23 (EET)

Joo, se oli epäonnistunut. --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 21.39 (EET)

Aikaraja on ikävä kyllä olemassa. Viimeksi tänään olen joutunut puolustautumaan nimittelyltä ja perusteettomalta syytökseltä sen vuoksi, että olen eri mieltä ikivanhojen päätösten kanssa. Aikaraja ei ole virallinen vaan ns. "hiljaista tietoa". En tarkoita Urjanhaita vaan yleistä käyttäytymismallia, jolla torjutaan uusia ajatuksia. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 16.47 (EET)

Ole huoleti. Kyllä niitä perusteettomia syytöksiä tulee vaikka tunnus olisi vanhempikin, ei siinä mitään aikarajaa ole. --Jmk (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 16.54 (EET)

Kyse on akuutissa tapauksessa minusta. Olen ollut täällä aktiivisena suunnilleen saman ajan kuin Wähäwiisas. Olen yrittänyt sopeutua ennen minun aikaani tehtyihin linjauksiin, varsinkin sen jälkeen kun omat alkukapinointini on vaiettu, vatvottu tai kumottu kuoliaiksi. Olen myöntynyt ajatukseen, että merkittävyysasioissa on vähän hankala tehdä valtavia muutoksia yli 10 vuoden toiminnan jälkeen, koska linjanmuutokset tarkoittaisivat tuhansien hyvienkin artikkelien poistoja tai tuhansien huonojen mahdollista vyörymistä sisään. Alan omasta mielestäni olla yhä hövelimpi inklusionisti, sillä ketäpä me triviatiedon harrastelijat olemme lopulta päättämään maailman asioiden merkittävyysjärjestystä. Jos on lähteitä, niin ammennetaan niistä kuin vettä vaan. – Kotivalo (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 17.38 (EET)

Sinä (Wähäwiisas) sekoitat tuossa nyt kaksi asiaa toisiinsa. Haluttomuus muuttaa Wikipedian alkuaikoina tehtyjä linjauksia on eri asia kuin se, että uudempien käyttäjätunnusten mielipiteitä kohdeltaisiin jotenkin vähempiarvoisina (jälkimmäistäkin voi tietysti esiintyä, mutta nämä ilmiöt eivät liity toisiinsa). Yhdysvalloissa on ollut sama perustuslaki 1700-luvulta alkaen, mutta se ei tarkoita sitä, että vain yli 200-vuotiaat amerikkalaiset voisivat nykyään vaikuttaa maan valtiosääntöön. Jos jostain ammoisesta päätöksestä on tullut kiveen hakattu, sen muuttaminen on nyt yhtä vaikeaa vanhoille kuin uusillekin käyttäjille. "Uusien tulokkaiden pureminen" saattaa olla täällä ihan aito ongelma, mutta se ei liity mihinkään x:n vuoden aikarajoihin. --Risukarhi (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 17.47 (EET)

Täällä on ylevät periaatteet ("perustuslait"), mutta niistä ei välitetä tuon taivaallista, koska "on päätetty". Isot yhteiskunnalliset aiheet on käsittelemättä ja keskitytään puffaamaan marginaalisia muusikoita, omia suosikkibisneksiä ja urheilevia poliitikkoja (kärjistys). Sitten kun edes auttavasta tasapuolisuudesta huomauttaa, aina löytyy vuoden 2006 äänestys, kuinka kaikista X kirjoitetaan, oli X miten mitätön tahansa. Tubettajat on ajankohtainen esimerkki. Tubettajista ei ole vuoden 2006 äänestystä, joten he eivät pääse helpolla seulasta, josta ystävämme muusikot ja palloilijat pääsevät. Ei ole oma lehmä ojassa, koska en kirjoita henkilöartikkeleita. Jos puu on kasvamassa vinoon, sitä pitäisi voida oikaista varovasti taivuttamalla uusia oksia oikeaan suuntaan ja ehkä hiukan leikkaamalla huonoja oksia pois. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.19 (EET)

Kyllä joitain vuoden 20006 äänestyksiä ainakin minun mielestäni voi ottaa uuteen äänestykseen (näistähän on joskus keskusteltukin, enkä nyt muista, mikä oli tarkka lopputulos, eli tästä voi olla erilaisia näkemyksiä), koska tuosta alkuvaiheesta käsitykset monista asioista ja myös menettelytavat ovat saattaneet tarkentua. Aivan samoinhan vanhojen laatuarvioitujen artikkelien laatuarvioinneista on äänestetty uudelleen. Vuosien myötä käsitykset voivat muuttua muutenkin. Usein käsitysten muuttumisen taustalla on se, että on kokemuksen kautta paremmin alettu nähdä, miten niitä alkuperäisiä periaatteita oikeastaan tulisi soveltaa, tai vastaavasti maailmanlaajuisessa Wikimedia-liikkeessä alkuperäisä periaatteita on kokemuksen kautta saatu operationalisoitua pidemmälle. Kun vuosia kuluu, niin käsitys jostain aihealueesta saattaa hyvinkin ajallisen etäisyyden myötä muuttua. --Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.48 (EET)

Isot yhteiskunnalliset aiheet ovat epäkiitollista kirjoitettavaa harrastuspohjalta – vaikeita, kiistanalaisia, vandalismiherkkiä ja usein jatkuvaa päivittämistä vaativia. Omien harrastusten ja kiinnostusten piiristä löytyy kaikilta omia harmittomia triviapuuhastelun aiheita, kuten nyt vaikka leffateatterit ja urheilusankarit. Puu on kieltämättä kasvanut vinoon, mutta onneksi siitä ei näe kaikkea kerrallaan. – Kotivalo (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Jos joku on havainnut selkeää vinoutumista merkittävyyssuuntaviivoissa, kannatan äänestysten aloittamista räikeimmistä tapauksista. Aikanaan MC Vittumeitsi oli säilytetty äänestyksessä, mutta vuosien jälkeen artikkeli saatiin lopulta roskiin ja samalla murrettua vakiintunut käytäntö, että levyttänyt artisti on automaattisesti merkittävä. Itseäni huolettaa eniten resentismi eli päivänkohtaisuus. Nykyisin netti-ilmiöt tulevat ja menevät niin kovalla vauhdilla, että olisi syytä antaa aina tilanteen rauhoittua ennen artikkelin tekoa. Tubettajista esim. jos poistavat kanavansa, niin ei jää jäljelle mitään. Toki eri aikakausien tilanteita on vaikea verrata objektiivisesti. --Jannex (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 19.42 (EET)

Minusta merkittävyyskäytännöt eivät sinänsä ole kovin pahasti vinoutuneet. Tietysti ongelmallisiakin tapauksia on, mutta toisaalta tärkein syy perinteisten tietosanakirjojen tiukalle seulalle oli tilan puute ja kustannustehokkuus. Välillä tulee silti mieleen, olisiko Bändipedia osuvampi nimi sivustolle. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti johdu siitä, että täällä olisi hirvittävä määrä yhdentekeviä artikkeleja yhdentekevistä yhtyeistä, vaan siitä, että muista aiheista ei ole riittävästi artikkeleja. Tämä taas palautuu siihen, ettei suomenkielinen Wikipedia ole saavuttanut kriittistä massaa. Wikien toimintaperiaatteen kannalta olennainen itseään korjaavuus ja yhdessä tekeminen ei siis toteudu. Jos joku itseoppinut kirjallisuusasiantuntija vaikkapa kirjoittaa sinänsä erittäin laadukkaan artikkelin Clark Ashton Smithin merkittävimmästä teossarjasta, on melko todennäköistä, ettei kenelläkään toisella käyttäjällä ole artikkelin suhteen mitään annettavaa. Siksi artikkeli jää mainitun kirjallisuusasiantuntijan laatimaan muotoon hamaan ikuisuuteen. Varsinkin ajankohtaisissa tai tieteellisissä aiheissa tämä on ongelma. Joko artikkelit ovat pahasti ajastaan jäljessä, tai sitten niitä päivitetään lisäämällä aina jonon jatkoksi jokin uutiskynnyksen ylittänyt tapaus ja perään viite Iltalehden juttuun aiheesta. --Miihkali ^(artikuloi) 30. joulukuuta 2017 kello 20.32 (EET)

Erinomainen pointti tuo itseäänkorjaavuuden huono toteutuminen. Onko sitten syynä kriittisen massan puute vai mikä, mutta tänne on pesiytynyt erikoinen kulttuuri, jossa yhdistetään ristiriitaiset postulaatit "jokainen saa editoida vapaasti" ja "kun minä olen jotain kirjoittanut, niin kukaan muu ei saa enää koskea siihen tai tulee tupen rapinat" (vrt. mielipidekirjoitus WP:Artikkelien omistus). Ehkä tuo osin johtuu siitä kriittisen massan puuttumisesta. Kun on ensin tottunut kriittisen massan puuttuessa kirjoittelemaan artikkeleita yksinään, eikä niihin kukaan vuosikausiin koske, niin sitten tulee järkytyksenä, jos jossain vaiheessa kirjoittaminen muuttuukin yhteisölliseksi ja muutkin osallistuvat samaan artikkeliin. On myös havaittavissa arkuutta muokata enää sellaista, minkä joku toinen on kirjoittanut – siksi sitten kirjoitetaan jonon jatkoksi kuten Miihkali toteaa. --Jmk (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 21.02 (EET)

Artikkelien omimishalua lisää varmaan myös se, että Suomiwikissä yksittäisen artikkelin aiheeseen perehtynyttä väkeä on hyvin vähän. Jos artikkeli on kohtuullisen hyvässä kunnossa, on valitettavan todennäköistä, että "ulkopuolisten" muokkaukset vievät sitä huonompaan eivätkä parempaan suuntaan. Mihinkään erityiseen tapaukseen en tällä viittaa eikä itselläni ole huonoja kokemuksia asiasta. Sellainen muistikuva minulla kuitenkin on, että suomenkielisen Wikipedian alkuvuosina itseään korjaavuus ja yhteistyö toteutuivat nykyistä paremmin. Paradoksaalisesti artikkelien keskimääräinen taso on kuitenkin vuosien mittaan selvästi noussut. Tämä kehitys - hyvässä ja pahassa - johtunee ennen kaikkea parantuneista laatustandardeista sekä hyvin tiukasta lähdekäytännöstä. Jälkimmäinen on toki hyvin perusteltu, koska tarkistettavuus on projektin luotettavuuden kannalta keskeistä.

Toisaalta Wikipedian nykyinen linja tosiasiassa edellyttää jopa yleissivistykseen kuuluvan tiedon viitteistämistä, mikä on selvästi akateemista käytäntöä tiukempi vaatimus. Tieteellisissä tutkimuksissahan yleensä viitteistetään lähinnä mielipiteet ja kiistanalaiset väitteet, tarkat numero- ja muut nippelitiedot sekä tietysti alkuperäislähteistä peräisin oleva informaatio. Itse olen opiskellut yliopistossa historiaa ja uskontotiedettä, mutta en ole kummastakaan kiinnostunut kirjoittamaan Wikipediaan. En nyt yritä väittää, että olisin maan johtava asiantuntija, jota ilman Wikipedia ei pärjää. Se, ettei Wikipedia millään tavoin huomioi asiantuntemusta on kuitenkin aidosti ongelmallista, vaikka ehkä onkin välttämätön paha. Tohtoritason tutkija voisi varmasti kylmiltään kirjoittaa Wikipediaan hyvin laadukkaita artikkeleja, mutta jaksaako hän kaivaa esiin lähdeviitettä joka ainoan lauseen perään onkin sitten ihan eri asia.

Erityisen ärsyttävää on, että aiheesta mitään tietämätön voi googlaamalla löytämiensä lähteiden perusteella alkaa urputtamaan yksityiskohdista tai muuttamaan artikkelia huonompaan suuntaan. Sitten on vielä Wikipedian itsepintainen vaatimus rutikuivasta "tietosanakirjamaisuudesta", joka käytännössä tarkoittaa sitä, ettei adjektiiveja saa käyttää sellaisenaan, vaan on aina mainittava, kuka on luonnehtinut aihetta tällä tavoin. Ei siis voi sanoa, että "kihnaattinen prioriteetti on helppo tapa yksinkertaistaa kvinttimekaniikan yhtälöitä" vaan on korostettava, että kyse on vain professori Xavier Zangiefin mielipiteestä. Helppoushan on mielipidekysymys! Tämä ei muuten ole mitään mutua, vaan monen yliopistoihmisen suusta kuultua.^{kenen mukaan?} Oletteko muuten huomanneet, että monet lätkivät Kenen mukaan -mallinetta sellaistenkin tietojen perään, jotka itse asiassa ovat totuusväitteitä, eivät mielipiteitä. (Esim. Neuvostoliiton väkiluku oli lähes 300 miljoonaa.^{kenen mukaan?})

--Miihkali ^(artikuloi) 30. joulukuuta 2017 kello 22.46 (EET)

Sellainen asia on kuin nöyryys tiedon edessä, jonka puute on joskus Wikipediassa ongelma. Enkä puhu siis omasta puolestani vaan sivusta seuranneena. Meillä on täällä aktiivimuokkaajissa kyllä tohtoreitakin (itse en ole, pois se minusta), mutta tieteellisen kirjoittamisen kokemuksensa kautta heillä ei ole kokeneina wikipedisteinä mitään vaikeutta mukautua lähdeviitepakkoon (pikemminkin luulen, että päin vastoin), koska Wikipedian mekanismi nyt vain on se, että argumentit ja tarkistettavuus ratkaisevat. Mutta liian monta tohtoria tai muuta asiantuntijaa täältä on myös lähtenyt raamit kaulassa. --Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 23.49 (EET)

Ehkä hain tuossa enemmän itseään korjaavuutta tai pikemminkin sen puutetta. Varmasti löytyy akateemikkoja, jotka jaksavat referoida tutkimuskirjallisuutta ja tuottaa Wikipediaan laadukasta sisältöä. Tällöin tuloksena on laajoja ja huolellisesti viitteistettyjä artikkeleja, jotka ovat yleensä kokonaisuudessaan yhden käyttäjän käsialaa. Tässähän ei tietenkään ole mitään pahaa vaan se on päinvastoin hyvä juttu. Projektiin osallistumattomia asiantuntijoita on kuitenkin vaikeampi houkutella mukaan, jos selkeästi puutteellista artikkelia ei voi yleissivistyksen perusteella parannella tai asiavirheitä muokata pois, jos ei ole tarjota tilalle lähdettä. Ihan hatusta heitän vaikkapa artikkelin sosialismi, joka on aukottomasti lähteistetty mutta hyvin lyhyt. Kyllähän tuota pystyisi yleissivistyksen perusteella laajentamaan muutaman kappaleen mittaiseksi kuka tahansa poliittista historiaa tunteva. Käytännössä pitäisi kuitenkin etsiä lähdekirjallisuutta ja merkitä viitteet rehellisesti sanottuna aika hankalaan mallineeseen. Se on kynnys, joka pienen käyttäjäkunnan Suomiwikissä ei ole toistaiseksi ylittynyt. En siis tosiaan sano, että tämä olisi ongelma (ei ainakaan isompi ongelma kuin vaihtoehto, eli lähteistämättömän tiedon hyökyaalto). Kunhan teen huomioita. --Miihkali ^(artikuloi) 31. joulukuuta 2017 kello 11.03 (EET)

Ei muuta kuin kirjoittamaan niistä merkittävistä yhteiskunnallisista aiheista, vai oletko kohdannut jotain vastustusta niistä kirjoittaessasi? Eivät ne vähemmän merkittävistä aiheista kertovat artikkelit ole niiltä pois, ja me vähemmän merkittävistä aiheista kirjoittavat tumpulat tervehdimme ilolla niitä, jotka osaavat kirjoittaa merkittävistä yhteiskunnallisista aiheista. --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 22.14 (EET)

Sanoisin että tarvittaisiin sellaisia yliopisto- (tai miksei myös vaikka lukio-) opetuksen kursseja, joissa on kokeneita yliopistokoulutuksen (tai muuten ylipäätään saman koulutuksen saaneita kuin mitä opetettavat ovat hankkimassa) wikipedistejä opettajina. Sitten rupeaa homma toimimaan. Opiskelussa tai työhankkeissa voi vallan mainioisti käyttää Wikipedia-artikkelien kirjoittamista muistilappuina. Kun niihin kokoaa lyhyeen artikkelinaloitukseen esim. jonkun tärkeän aiheen lähteet, niin ne ovat sitten siinä, eikä tarvitse kaivaa muualta. Voi esim. katsoa sen kirjan sivunumeron tai lehden numeron Wikipediasta pienemmällä vaivalla kuin kävelee kirjahyllylle. Tämä vain edellyttää, että tunnetaan Wikipedian perusmekanismit. Joku meksikolainen tms. peruskoulun opettaja (jonkun suomalaisen opettajan blogikirjoituksen mukaan) käytti semmoista metodia, että ensin näytettiin lapsille jonkun tutun aiheen perusteella, että Wikipediassa voi olla mitä vaan täyttä höpöä ja sitten ruvettiin töihin. (Onhan meillä täälläkin ollut esim. peruskouluikäisiä ylläpitäjiä, se käytännössä vaatii vain lähinnä tasaista luonnetta.)--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 00.09 (EET)

Sanoisin, että on "uusia ajatuksia" ja on "uusia ajatuksia". Muistan aivan hyvin, kun uutena muokkaajana esitin joitain ajatuksia, jotka torjuttiin viitaten Wikipedian periaatteisiin, ja jälkikäteen ajateltuna on aivan selvää, että Wikipedian periaatteiden puolustajat olivat oikeassa. Tietenkin myös kehitystä tapahtuu em. periaatteissa mutta se on pikemminkin hidasta ja kokemuksen kutta kumuloituvaa ja usein vielä myös kansainvälisen kokemuksen kautta kumuloituvaa. Tämä tuottaa tietyn inertian oikeastaan väistämättä.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 23.42 (EET)

On tosi harmillista jos taitavia ja tietäviä kirjoittajia lähtee pikkuasioiden vuoksi. Totuus on kuitenkin että nimimerkkikirjoittelussa asiat tahtovat mennä henkilöön. Vaikka näennäisesti kysymys on asiasta, näperrellään minimaalisilla asioilla kun naama ei miellytä. Urani Wikipediassa on lyhyt, mutta netissä sen olen huomannut ja juuri tämän vuoksi olen lopettanut kaikenlaisen nettikirjoittelun, etten menettäisi yöuniani. Täällä en kirjoita omasta alastani, koska siinä on paljon kiistanalaisia kysymyksiä, jotka voivat herättää nukkuvia hirviöitä. --Esbogossen (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 23.54 (EET)

Wikipedia, ei niinkään sinällään, mutta jostain syystä toteutuneessa muodossaan (vrt. "reaalisosialismi"), näyttää vaativan toisaalta paksunahkaisuutta, toisaalta nöyryyttä jonkinlaisena ihmeellisenä yhdistelmänä, vaikka aivan selvä on, että yhtä hyvin ihmiset voisivat koko ajan ja aina käyttäytyä toisiaan kohtaan myös nätisti. Eikä tämä myöskään näytä rajoittuvan vain suomeen, vaan ainakin en-wikistä näkee kerrottavan vielä paljon hirmuisempia tarinoita, sen rinnallahan suomi on ankkalampi. Osittain tämä on nettikirjoittaimisen yleinen ominaisuus, mutta vain osittain. Ratkaisu tähän ei oikeastaan voi olla muu kuin että pitäisi käyttäytyä nätisti. (vrt. en:WP:Civility - "civil" = "helpfully polite"). --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 00.22 (EET)

Tästä tuli yllättäen hyvä keskustelu, kiitos kaikille. Maailma ei kuitenkaan parantunut, yhtään ratkaisua ei keksitty, paitsi että sosialismia pitäisi täydentää. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 11.34 (EET)

Jos konkreettisia toimenpiteitä keskustelukulttuurin parantamiseksi halutaan, minulla on kaksi ehdotuksta. Ensimmäinen niistä on, että Wikipediassa sallitaan myös yleisluontoinen, projektiin liittymätön jutustelu. Se voisi koskea vaikkapa kunkin henkilökohtaisia mieltymyksiä koskien niitä pahamaineisia bändejä ja palloilijoita. Näin käyttäjät tutustuvat toisiinsa ja saavat myönteisiä keskustelukokemuksia. Se saattaisi parantaa ilmapiiriä ja sitä myötä koko keskustelukulttuuria. Toki uskonnosta ja politiikasta keskustelemisen pitäisi olla kiellettyä, koska muuten tuloksena olisi vain entistä pahempia riitoja. Toinen mahdollinen toimenpide on nykyistä herkempi bännien jakaminen. Sellaista Internet-yhteisöä tosin taida ollakaan, jossa olisi sekä paljon aktiivisia käyttäjiä että mukava ilmapiiri. --Miihkali ^(artikuloi) 2. tammikuuta 2018 kello 22.16 (EET)

Tarkoitatko herkemmällä bännien jakamisella jotain tiettyä ongelmasegmenttiä? Jatkuvaan ip-häiriköintiin (artikkelien selvä sotkeminen) suhtautuminen on nähdäkseni muuttunut aika paljon alkuaikojen laissez faire -meiningistä. Esimerkiksi tästä surullisesta vuosikirjasta näkee, miten alkuaikoina läiskittiin tervetuloa ja varoitusta toisensa perään, mikä ei ilmeisestikään mitään auttanut. Mutta ehkä tarkoitat jotain muuta ongelmasegmenttiä? --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 22.25 (EET)

En kyllä kannata kumpaakaan ehdotusta. Wikipedian hyviä puolia on juuri se, että keskustelun on pääsääntöisesti liityttävä ensyklopedian sisältöön tai sen rakenteisiin eikä pelitaitoluisteluun. Ajatella, jos minulla olisi normaalit kollegiaaliset välit jonkun tunnuksen kanssa, joka paljastuisi Turun Ilveksen hurmahenkiseksi kannattajaksi kun itse fanittaisin verta nenässä Rauman Ässiä. Sitten kun kiista yltyisi, erityiset moderaattorit antaisivat muokkausestoja kikkailemisesta joko kielellä tai kiekolla. Hui olkoon. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 22.32 (EET)

On oikeastaan aika vaikea erottaa kunkin henkilö- tai viiteryhmäkohtaisia puutteita yhteisön toimintakulttuurin tms. mahdollisista yleisistä puutteista. Tosiasia on ainakin, että uusia muokkaajia tarvittaisiin kipeästi. --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 21.01 (EET)

[HUOM. Tämä on vastaus käyttäjälle Typotus] Ohjetta on kai tähän saakka tulkittu siten, että ei-pienten muutosten merkitseminen pieniksi on kiellettyä, mutta pienten muutosten merkitseminen pieniksi on vapaaehtoista (myös sanamuodot sivulla Wikipedia:Yhteenveto tukevat tätä tulkintaa, kuten on jo mainittukin). Huomauttelusi vaikutti siltä, että yritit luoda toisille muokkaajille jotain ihan uutta velvoitetta. Noin toimimalla saa helposti kylmäkiskoisen vastaanoton, vaikka olisi omasta mielestään ystävällinen ja kohtelias. Niin voi käydä, vaikka huomauttaja olisi "vanha" käyttäjätunnus. --Risukarhi (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 23.19 (EET)

Artikkelien merkittävyydestä ja Wikipedian aihepainotuksista

Wähäviisaan kommentti 3.1. kello 13.35 (alla) on vastaus Miihkalin kommenttiin 2.1. kello 22.16 (pari kappaletta ylempänä), mutta keskustelun siirryttyä uuteen (v)aiheeseen panen tähän väliotsikon. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 14.42 (EET)

Kyse on enemmänkin kivettyneistä päätöksistä. Yleisaiheiden (asia-artikkelit) muokkaajista on pulaa ja yksilöaiheiden (bändit, palloilijat ja bisnekset) tarjonta ylittää rajan "huomattava laaja käsittely riippumattomissa lähteissä". Tästä kriteeristä ei ole yhteistuumin luovuttu, mutta käytännössä siitä lipsutaan vetoamalla vuoden 2006 äänestyksiin. Silloin ei varmastikaan voitu nähdä etukäteen, mihin se johtaa. Nyt sitten ollaan tilanteessa, että Wikipediaan ei luoteta, mutta tänne pyritään, koska täällä saa kirjoittaa melkein mistä tahansa melkein mitä haluaa. Esimerkiksi mainoksen. Ongelmaan ei voi puuttua yleisellä keskustelulla. Ainoa mahdollisuus on tarttua yksittäisiin artikkeleihin, mikä synnyttää kiistan juuri siitä artikkelista mutta ei korjaa yleistä suuntaa mihinkään päin. Artikkelista sosialismi oli poistettu koko sisältö eikä kukaan tehnyt mitään 9 vuoteen. Ehkä se riittää osoittamaan, että painopiste on siirtynyt isoista asioista mikrotasolle niin paljon, että se häiritsee koko tietosanakirjaa. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 13.35 (EET)

Paremminkin ei ole luovuttu, koska noissa aiheissa ei ole ollut ikinä tuollaista linjaa. Ylipäätänsä merkittävyys-käytännön ongelma yhtään minkään linjanvedon kanssa on siinä, että se on syntynyt sattumalta. Systeemin syntyhistoria on suurin piirtein seuraava

• 2004-> Artikkeleita poistettiin poistoäänestyksien kautta tai suoraan roskana. Äänestyksissä selkeät tapaukset merkittiin suuntaviivoiksi. Poistoäänestyksiä pidettiin tuhansia vuodessa ja systeemi oli ihan älyttömän raskas. "Epämerkittäviä" artikkeleita poistettiin myös suoraan roskana kunkin ylläpitäjän oman harkinnan mukaan. Sosiaalisesti artikkelien aloittajat kokivat sen hyvin negatiivisena, että heidän aloittamansa artikkelit merkittiin roskaksi tai ne vain yksinkertaisesti katosivat. Tämä tapahtui mahdollisesti kesken artikkelin muokkaamisen.
• 2007 luotiin merkittävyysmalline jossa oli 3 päivän viive ratkomaan sosiaalista paskamyrskyä joka roskana poistosta tuli. Periaate merkittävyyskeskusteluissa oli, että mikäli suuntaviivoissa tai poistoäänestyksissä on ennakkotapauksia siitä pitäisikö artikkeli poistaa vai säilyttää niin keskustelussa pyritään noudattamaan sitä. Epäselvät tapaukset menivät poistoäänestykseen.
• 2008 Dilaudid kääntää enwikistä nykyisen merkittävyyskäytäntötekstin samalla kun hän kääntää muita käytäntötekstejä. Osasta käännöksistä tehdään kahvihuonekeskustelujen kautta käytäntöjä ja käytösohjeita. Merkittävyys-käytäntö ei kuitenkaan ollut näiden joukossa. Kun käännös oli ollut muutaman kuukauden rauhassa, niin se muutettiin ehdotuksesta käytännöksi. Käytännöksi merkitsemisestä tai käytännön sisällöstä ei kuitenkaan ikinä ollut mitään keskustelua eli sen sisältö oli suurin piirtein sellainen millaiseksi Dilaudid sen käänsi.
• 2009-> Merkittävyysarviointien määrä kasvaa nopeasti ja se käytännössä korvaa poistoäänestykset. Osin siksi, että se on prosessina paljon kevyempi kuin poistoäänestykset, mutta myös siksi että sillä on helpompi poistaa asioita. Periaate pysyy aika pitkään kuitenkin sellaisena, että pyritään noudattamaan poistoäänestyksissä luotuja suuntaviivoja.
• 201X Lähteiden painoarvoa merkittävyysarvioinnissa pyritään jatkuvasti nostamaan osin siksi, että se on hyvä keino saada poistetuksi niitä juttuja joita poistoa kannattavat haluavat poistaa.
• 2015 Lähteissä ei riitä enää se, että säilytyksen argumentteina käytetyt tiedot saadaan tarkistettua oikeiksi vaan on ruvettu vaatimaan laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä.

Kirjoitin ylläolevan pääpiirteissään elokuussa 2015. Täsmensin nyt tuohon vuoden 2008 syntyhistoriaa, selkeytin tekstiä ja lisäsin linkit. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 14.41 (EET)

Kiitos historiikista, jonka mukaan 2015 alkaen on ruvettu vaatimaan "laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä". Luonnehdinta "huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä" on kylläkin ollut käytäntöehdotuksessa/käytännössä jo vuodesta 2008 [3]. Se on siinä heti sivun alussa. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 14.49 (EET)

Siinä lukee myös: Viime kädessä artikkeliaiheiden merkittävyydestä päättää Wikipedian muokkaajayhteisö poistoäänestyksen avulla. Tällä hetkellä poistoon vaaditaan 70 prosentin kannatus ja äänestysten myötä muodostuneita suuntaviivoja on kirjattu ylös yleistä kiinnostusta varten.. Siinä vaiheessa kun tuo merkittiin käytännöksi, niin systeemi pyrki noudatamaan poistoäänestyksiä ja suuntaviivoja. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 14.54 (EET)

Juu. Kyllä siinä kaikenlaista lukee. Mutta se kriteeri "laaja käsittely riippumattomissa lähteissä" oli siis mukana jo vuodesta 2008 eikä vasta 2015. Eikä vain "laaja" ja "riippumattomissa", vaan "huomattavan laaja" ja "riippumattomissa luotettavissa". --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 14.57 (EET)

Niin ja edelleen sitä ei käytännön kirjoittamisaikaan tulkittu kirjaimellisesti vaan painotus oli poistoäänestyksissä. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 15.11 (EET)

Joo no tuo on sitten sinun tulkintasi. Tosiasiassa kyllähän siellä poistoäänestyksissä vedottiin siihen merkittävyyskriteereissä mainittuun "huomattavan laajaan käsittelyyn" jo kauan ennen vuotta 2015, niin kuin nyt vaikka Wikipedia:Poistoäänestykset/Qentinel vuonna 2011. Että ei se ny mitenkään vuonna 2015 tyhjästä tupsahtanut. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 15.26 (EET)

Qentinel näemmä säilyi merkittävyyskeskustelussa yhtenä säilytysargumenttinaan "huomattavan laaja käsittely luotettavissa lähteissä, ja tämän jälkeen se meni poistoäänestykseen jossa se poistettiin. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 16.09 (EET)

Äh, lopetetaan tämän jankkaaminen ja yritetään siirtyä johonkin rakentavampaan. (luovutan siis) Periaatteessa se mitä hain tuolla vuodella 2015 oli oikeastaan se, että silloin viimeistään alettiin upottamaan keskustelusivulla käydyissä keskusteluissa voimakkaammin argumentteja jotka eivät perustuneet laajaan käsittelyyn luotettavissa lähteissä. Tätä on tehty jo aikaisemmin, mutta vuonna 2015 siitä käytiin mm. kahvihuonekeskustelua ja viimeistään tuolloin se selkeästi päässyt vallalle eikä se ole ollut yksittäisen käyttäjän henkilökohtainen näkemys. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 16.15 (EET)

Sitten sellainen huomio varmaan myös pitäisi sanoa on, että sittemmin merkittävyys-käytännöstä on keskusteltu aika paljon ja sitä haluttaisiin muuttaa. Siitä vain ei ole yksimielisyyttä miten siitä miten sitä pitäisi muuttaa. Henkilökohtaisesti luopuisin merkittävyyden arvioinnista ja käyttäisin artikkelin sisältöön liittyviä laadullisia kriteerejä pääasiallisena säilytyskriteerinä. Näin siksi, että sen pystyy määrittelemään täsmällisemmin ja, koska 1.) Wikipedian pääasiallinen pullonkaula on muokkaajat niin viimekädessä halutaan artikkeleiden aloittajien tekevän ne itse valmiiksi ja artikkelin säilyminen toimii porkkanana JA 2.) koska halutaan antaa aloitteleville muokkaajille negatiivisten kokemusten sijaan positiivisia kokemuksia. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 14.41 (EET)

Kiitos tiedoista. Mistä aiheista kirjoitetaan ja mistä ei on sisällön kannalta keskeinen kysymys. Se ohjaa työpanosta toivottuun suuntaan ja vaikuttaa sitä kautta tietosanakirjan laatuun.

Minua häiritsee se, että sanotaan yhtä ja tehdään toista. Merkittävyyskäytännössä lukee yhtä, keskusteluissa vedotaan toiseen ja äänestyksissä kolmanteen asiaan. Vedotaan mm. siihen, että aihetta saatetaan käsitellä lähteissä, vaikkei niitä näy. Yhdelle A on tärkeä, koska B:stäkin on artikkeli. Yhden mielestä kaikki Z:t ovat automaattisesti merkittäviä tai poistettavia. Yhden mielestä asia päätettiin jo 2007. Osa ei perustele mitenkään. Osa tuntee aiheen ja puoltaa sen vuoksi, osa ei kannata ko. asiaa ja haluaa siksi artikkelinkin pois.

Jos sääntö on sellainen, että artikkeli säilytetään, jos 30 % puoltaa sitä millä tahansa perusteella, käytännössä pitäisi myös lukea näin ja poistaa "riippumattomat lähteet" tarpeettomana pykälänä. Taas jos lähdevaatimus katsotaan tärkeäksi, sitä pitäisi sitten noudattaa myös. Kompromissina voitaisiin vaatia joko lähteitä tai esim. 50 % minimisuosiota wikipiireissä. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 17.00 (EET)

Hyvin monissa keskusteluissa ainakin jo vuodesta 2008 alkaen josta alkaen olen muokannut, olen havainnut ilmiön että toistellaan "ei ole riippumattomia lähteitä". vaikka kuinka vääntäisi rautalangasta että niitä juuri ja nimenomaan on, ja samaan aikaan joutuu muistuttamaan siitä, että ne riippumattomat lähteetkin tarkoittavat vain, että voidaan pitää merkittävänä, eli harkintavaltaa jää. Joillekin vain näyttää olevan vaikea hyväksyä riippumattomia lähteitä silloin kun oma vakaumus on, että aihe ei omasta mielestä ole merkittävä. Toisaalta sitten säilytetään vaikka mitä, vaikkei lähteistä oikeasti ole hajuakaan. Mutta kun yhteisöllisen harkinnan vapautta on, ja sitä myös käytetään, niin homma kai toimii joten kuten. Kun menee muutama vuosi, viisi vuotta tai seitsemän vuotta, niin eiköhän ne kuivettuneet pokemonit ja lopulta salkkaritkin voi käydä krapistelemassa sieltä navetan räystäältä alas, ja tuskin koira perään haukkuu. Sillä välin voi muokata niitä kaikkien merkittäviksi tunnustamia aiheita, joita kuitenkin riittää. Mitään äkillistä muutosta etenkään vuoden 2015 kohdalla enkä oikeastaan vuoden 2008 jälkeen, jolloin aloin itse muokata, en muista havainneeni. Erilaisia formulointeja ja postulointeja muistan kyllä eri vaiheissa esitetyn (joskaan en enää välttämättä tarkasti kaikkien sisältöä), mutta itse noudatetussa de facto menettelyssä en muista hahmottaneeni äkillisiä muutoksia (voin tietysti olla väärässäkin), enkä oikeastaan juuri noudatetussa linjassakaan, paitsi että ehkä lähteiden korostus (joka koko ajan ollut käytäntöön kirjattuna) on ehkä vähän nostanut painoarvoaan. Hyvää siinä ehkä on, että on vähän mahdollisesti saatu korostettua sitä asetelmaa, että kysymys usein voi olla juuri merkittävyyden osoittamisesta: on joko osoitettu tai tai ei ole osoitettu, ja jos ei ole osoitettu, niin aina välttämättä ei voida niillä tiedoilla tietää.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 23.11 (EET)

Minusta taas täällä ei ymmärretä mitä ovat riippumattomat lähteet. Tai siis kun minä ymmärrän sen suunnilleen näin, mutta täällä näkee aivan kummallisia väitteitä riippumattomista lähteistä ja "huomattavasta käsittelystä". "että ne riippumattomat lähteetkin tarkoittavat vain, että voidaan pitää merkittävänä". Niin, eli vaikka lähteitä olisikin, niin artikkelin aihe ei silti välttämättä ole merkittävä. Wähäwiisaalla on hyvää analyysia merkittävyyskeskusteluista/poistoäänestyksistä, ja hänen mainitsemiensa ongelmien takia yritänkin välttää niihin osallistumista. -kyykaarme (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 00.52 (EET)

Tuossa en ottanut kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla, vaan mikä on nykyinen toteutunut menettely: on aivan selvää, että esimerkiksi keskikoisten kuntien keskeisistä kunnallispoliitikoista, joita usein on eduskuntavaaliehdoikkaina, on runsaasti riippumattomia lähteitä esim. medioissa, jotka eivät ole ao. puolueiden äänenkannattajia, eli ovat sekä riippumattomia että luotetytavia, mutta silti on päätetty ja on muodostunut äänestyksissä linja, että he eivät ole "merkittäviä" artikkelien aiheiksi wikipediassa. (Koko sana "merkittävä" on muuten huono: se ei taida olla merkitykseltään täsmälleen sama kuin englannin "notable", ja tämän näkee aiheuttavan suurta sekaannusta jatkuvasti.) Se että "voidaan pitää" (joka tuolla jossain lukee) ei siis ole henkilökohtainen mielipiteeni vaan kuvaus noudatetusta toteutuneesta menettelystä (ja lisäksi se lukee siellä jossain) sikäli kuin olen ymmärtänyt oikein (itse asiassa tähän se taisi tulla jostakin commonsissa olevassta slideshowsta, jonka tekijä on Käyttäjä:Juha Kämäräinen). Se, tulisiko linjan ja menettelyn, jota noudatetaan, olla tämä, on sitten toinen kysymys enkä lähde siihen ottamaan kantaa, koska jos lähtisin, niin en muuta ehtisi tekemäänkään. Joku toki voi tämänkin pohtimiseen kohdistaa panostaan ja kehitystyötä, ja hyvä niin.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 08.00 (EET)

"Voidaan pitää" tulkitaan kyllä niinkin, että aihetta "voidaan pitää" merkittävänä ilman laajoja lähteitäkin. Esimerkiksi suomalaisen meteorologin artikkelissa on 1 lähde. Häntä kannatettiin merkittäväksi aiheeksi, koska: 1) saman alan muistakin henkilöistä on artikkeleita, 2) hän on "tunnettu", 3) he "yleensä päätyvät antamaan myös henkilöhastatteluja", 4) "kyllähän lähteitä löytyy", 5) "jatkuvasti televisiossa". Perusteluista 3 viittasi muuhun kuin lähteisiin. 2 viittasi lähteiden olemassaoloon antamatta lähdeviitettä. Todellinen merkittävyyskynnys oli selvästi "tunnettuus", ei lähteet. Tämä on aivan tavallinen tilanne Wikipediassa.

Todellisuus ja keskustelut eivät noudata merkittävyyskäytäntöä. Käytäntö on jäänyt teoriaksi. Käytäntö täytyisi kirjoittaa uudelleen niin, että se vastaa vallitsevaa menettelyä, tai sitten menettelyn on muututtava. Kumpaakaan tuskin voidaan tehdä, koska "on päätetty". Uudet käyttäjät rämpikööt aikansa tässä suossa ennen kuin oppivat pitämään suunsa kiinni.

Itse haluaisin viedä sisältöä siihen suuntaan, että täällä painottuisi enemmän perinteiset "tärkeät" asiat ja vähemmän viihdepedia. Esimerkiksi yhteiskunta, talous, verotus, laki, politiikka, historia jne. Nykymallissa tunnettuus ja vuoden 2006 äänestykset ohjaavat kirjoittamaan yksilöistä (hahmoista, firmoista, tuotteista) yli sen painoarvon, mikä niille tietosanakirjassa kuuluu. Sisältö painottuu materiaaliin, joka ei lisää tietosanakirjan luotettavuutta. Usein sisältö kopioidaan kotisivuilta, jolloin tietosanakirja typistyy referaatiksi eri kotisivuista. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 11.39 (EET)

Ei ole uskottavaa, että jos vaatimus kirjoittaa vain merkittävistä aiheista toteutuisi, niin Salatuista elämistä kirjoittavat siirtyisivät kirjoittamaan yhteiskunnan rakenteista, politiikasta ja muista tärkeistä asioista. He putoaisivat pois, koska heillä tuskin on edellytyksiä kirjoittaa muusta eikä myöskään tietoa. Eivätkä he myöskään ole kiinnostuneet lukemaan muusta kuin "salatuista elämistä" eli hömpästä. Toinen asia on, että jotkut hömpän kirjoittajista, joilla olisi oikeaa asiantuntemusta, eivät halua kirjoittaa omasta alastaan. Se on tullut kommenteissa esiin. Tämä on harrastelijoiden hömppäpedia ja siksi aina epäluotettava, ja siksi tarvitaan lähteet. --Teakoo (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 12.01 (EET)

Ei ole pakko vaatia käytäntöä kirjoitettavaksi uudelleen "vastaamaan menettelyä", jos on sitä mieltä, että menettely tai sen tuottama tulos on huono. Voi myös vaatia käytäntöä noudatettavaksi tarkemmin ja vaatia aiheita poistoäänestyksiin tai vaatia niitä poistettaviksi merkittävyyskeskusteluissa puutteellisten lähteiden perusteella, jos pitää poistoa juuri kyseisessä tapauksessa tai aihealueessa tärkeänä. Itse en pidä muutaman kymmenen tv-meteorologin poistoa poistoista kiireisimpänä, kun on vielä pokemoneissa ja salkkareissa ja BB-taloissakin töitä. Samalla vaivalla voi tuottaa sisältöä merkittävistä aiheista sillä aikaa. Tärkeät asiat painottuvat kun niistä kirjoittaa. Eri tapauksissa yhteisö muodostaa kokonaisarvion nopeasti, ja joskus arvio voi olla vähän rouhaistu tai jopa selkeästi jonkun mielestä aivan väärä, mutta silloin siihen voi aina tarvittaessa palata. Systeemi on siis loppujen lopuksi melko fleksiibeli (vaikka siinä onkin omat puutteensa, joihin joskus voidaan joutua palaamaan) ja mahdollistaa aivan täysin työskentelyn nimenomaan tärkeiden asioiden parissa. Toki isojakin tarkistuksia on syytä joskus tehdä, mutta koko ajan ei voi muuttaa kaikkea, koska silloin ei ehtisi muuta tehdäkään. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 12.07 (EET)

Eräs todellinen ongelma muuten on se, että kun jostain ajankohtaisesta aiheesta kirjoitetaan tuoreeltaan artikkeli, jota laajennetaan ja joka ehkä vielä vertaisarvioidaan lupaavaksi tai hyväksi, niin sitten kun ko. aiheesta parin kolmen vuoden sisällä ehtii ilmestymään tyypillisesti vaikka pari kolme sitä laajasti käsittelevää uutta tietokirjaa, niin artikkeli edelleen perustuu samaan vanhaan sanomalehtisilppuun. Ajatellen vertaisarvioinnin kriteerejä, tämä luultavasti jossain vaiheessa tulee johtamaan arviointien uuudelleentarkasteluun. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 12.33 (EET)

Olen vaatinut merkittävyyden perusteluja melko usein. Siihen kyllä löytyy käyttäjiltä kärjekkäitäkin näkemyksiä eikä niissä juuri vedota lähteisiin. Sitten jos kirjoittaa vaikka sosialisoinnista, kansantaloudesta tai verotuksesta, juuri koskaan ei löydy toista käyttäjää, joka toisi aiheeseen lisää sisältöä. Periaatteessa ne koskettavat meitä kaikkia, mutta vaikeista aiheista ei ole kirjoittajia. Energia suunnataan yksinkertaisiin yksilötason kohteisiin. Esim. talouspuolella yksittäiset tuotteet (kuten levyt ja puhelinmallit) ja toimijat (firmat, julkkikset) ovat nousseet tärkeämmiksi aiheiksi kuin tieto siitä, miten talous toimii. Jos selvästi vähämerkitykselliset yksilöt jättäisi pois, voisi energiaa riittää isompiin aiheisiin. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 14.21 (EET)

Wikipedia on vapaaehtoisprojekti, jossa jokainen kirjoittaa oman motivaationsa mukaan. Jos "helpoista" aiheista kirjoittaminen kiellettäisiin, ei ole mitään takeita siitä, että samat ihmiset siirtyisivät kirjoittamaan "vaikeista" aiheista. Voi käydä niinkin, että ne kirjoittajat vaan luopuvat uuden sisällön tuottamisesta ja työpanos menetetään saamatta mitään tilalle. Jos halutaan lisää kirjoittajia "tärkeisiin" tai "vaikeisiin" aiheisiin, kannattaa mieluummin miettiä, mikä olisi siihen tehokas kannustin. En myöskään usko tärkeiden yhteiskunnallisten aiheiden hyötyvän siitä, että niistä kiinnostuneet käyttäjät tuhlaisivat pääosan ajastaan merkittävyyskeskusteluissa yrittäessään savustaa joitain yhdentekeviä hömppäartikkeleita ulos täältä. Jos haluaa enemmän sisältöä aiheesta A, kannatta itse kirjoittaa aiheesta A, eikä tuhrata kaikkia voimiaan kädenvääntöön niiden kanssa, jotka haluavat kirjoittaa vain aiheesta B. --Risukarhi (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 15.53 (EET)

Juuri näistä asioista puhuin äsken kommentissani, mutta kukaan ei taida lukea aikaisempia kommentteja. Ei haittaa, kunhan huomasin. --Teakoo (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 16.50 (EET)

Luin kyllä kommenttisi ennen kuin kirjoitin omani ja pyrin jatkamaan samaa ajatusta. Joskus saman asian sanominen eri tavoilla on auttanut. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 00.19 (EET)

Sisältö vetää lisää samanlaista sisältöä puoleensa. Ja samalla karkottaa muuta sisältöä. Kuka viitsii kirjoittaa perinpohjaisia laatuartikkeleita kaiken pinnallisen sekaan? Ne kirjoittajat menevät helposti muualle. Olkoon siis niin. Ongelma ratkeaa, kun uudet tulokkaat pysyvät poissa tai siirtyvät muualle, ja vanhat jäävät puuhastelemaan vanhoilla periaatteillaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 18.01 (EET)

Näissä Wikipedian periaatekeskusteluissa nousee aina ajoittain esiin uskomus, että jos merkittävyyskriteerejä tiukennettaisiin tai täältä poistettaisiin massoittain artikkeleita vähemmän tärkeistä aiheista, niin tänne ryntäisi jostain joukko päteviä asiantuntijoita kirjoittamaan huoliteltuja artikkeleita tärkeistä aiheista. Minusta se on toiveajattelua. Keskeisimmät syyt, joiden vuoksi useimmat "oikeat asiantuntijat" eivät pidä Wikipediaa uskottavana tai tänne kirjoittamista houkuttelevana, ovat lukuisten asia-aiheita käsittelevien artikkelien heikko laatu tai pitkään korjaamattomat virheet, vapaan muokattavuuden herättämät epäluulot (kuka tahansa asiantuntematon voi sorkkia tekstiä) ja se, että Wikipedian ulkoiset meriitit eivät tuo täällä etuoikeuksia. Sen sijaan vaikkapa salkkarihahmoartikkelien olemassaolo tuskin vaikuttaa Wikipedian uskottavuuteen ulkopuolisten silmissä juuri mitenkään, koska harva edes tietää niiden olemassaolosta ellei ole niitä nimenomaiseti etsinyt. Huonolaatuinen sisältö varmasti karkottaa hyvälaatuista sisältöä, mutta en usko että "turha" sisältö sinällään karkottaa "tärkeää". Pahimpien virheiden, puutteiden ja neutraaliusongelmien korjaaminen muutamasta sadasta tärkeästä asia-aiheesta lisäisi tämän tietosanakirjan uskottavuutta suunnattoman paljon enemmän kuin vaikka parinkymmenentuhannen turhimman artikkelin poisto triviaaleista faniaihepiireistä. Jos merkittävyysrimaa halutaan itsetarkoituksellisista syistä nostaa (esim. ihan vaan tilanteen selkiyttämiseksi), niin se voidaan tietysti aina tehdä, mutta on turha kuvitella sen olevan joku ihmelääke siihen täysin liittymättömiin Wikipedian ongelmiin. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 00.19 (EET)

Samaa mieltä. Yhden korjaamo-projektin aikana lähestyin harvinaisten aiheiden asiantuntijoita, ja tiivistynyt viesti oli että laittakaa ensin alan keskeiset artikkelit kuntoon, älkää surko onko tuollainen väitöskirjan alaviitteessä mainittu aihe huuhaata vai ei. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 09.46 (EET)

Ja ehkä yksi kulma mikä tähän voisi myös pistää on se, että taidepuolella meillä on ollut kirjoittamasssa henkilöitä jotka työskentelevät taiteen parissa. Esimerkiksi Porin taidemuseo ja taidekenttä siellä ylipäätänsä on ollut aktiivinen ja he ovat oma-aloitteisesti järjestäneet asioita joissa Wikipedia on osana. Esimerkkinä vaikka syksyllä 2017 tehdyt taiteilijavierailut jonka yhtenä konkreettisena tuloksena oli mm. suomalaisten rahojen kuvien tallentaminen Commonsiin taiteilijan luvalla. (Huomasin nyt ettei noissa ole OTRS-lupaa merkittynä; sanon tästä Antasalle). Tämän kaltainen toiminta on käsittääkseni sitä mitä haluttaisiin olevan enemmän. Yksi selkeä ongelma mikä on tullut vastaan on, että ainakin osa asioista jotka ovat kyseisten toimijoiden kannalta kiinnostavia aiheina oli sitten kyseessä Porin taidemuseo tai jokin isompi museo ovat sellaisia joista ei ole mitään takeita, että ne säilyisivät Wikipediassa. --Zache (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.34 (EET)

Se on vähän ihmeellistä, että monille muokkkaajille keskeinen osa toimintaa on artikkelien pois räiskiminen wikipediasta vähän niin kuin ammuskelisi ilmakiväärillä virvoitusjuomatölkkejä aidan päältä. En minä ainakaan tunne mitään tarvetta kiusata taidemuseoporukoita. Joskus olen jopa jättänyt kiusaamatta yksityishenkilöitä.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.48 (EET)

Jos et kuitenkaan kehittäisi negatiivisia luonnehdintoja muiden käyttäjien toiminnasta. Epämerkittävien artikkelien poistaminen on normaalia tietosanakirjan toimittamista, eikä mitään kiusaamista. -kyykaarme (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.58 (EET)

Ylläpitäjille on annettu oikein tehtäväksikin räiskiä tölkkejä pois aidan päältä. Ymmärtääkseni tehtävää ei yleisesti ottaen koeta houkuttelevana. Tölkit odottavat pitkäänkin, että joku tekis jotakin. (Tuoreena esimerkkinä hatara sananselitys poistuminen oli kolme vuorokautta aidan päällä "välittömästi poistettavana".) --Jmk (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.03 (EET)

Ylläpitäjäthän tekevät työtään yhteisön päätösten ja suuntavivojen mukaisesti silloin kun johonkiin ratkaisuun on jo päädytty tai suoraan oma-aloitteisesti silloin kun tapaus on niin selvä, ettei siitä kenenkään mielestä ole keskusteltavaa. Sen takia ylläpitäjien ratkaisut ovat lähestulkoon aina melko riidattomia ja jos keskustelua tulee, niin enemmän menetettelytapojen nyansseista kujin sisällöistä. Se on siis eri asia.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.22 (EET)

Kysymys onkin siitä, ovatko nämä räiskimisen kohteena olevat artikkelit epämerkittäviä. Kun näitä sitten käsitellään, niin huomattava osa jostain syystä osoittautuu merkittäviksi. Se tuntuisi vittaavan siihen, että joskus on räiskimessä hiukan liian raaka sihti. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.22 (EET)

Tai sitten se viittaa siihen, että merkittävyyskeskusteluissa ei oikeasti keskustella aiheen merkittävyydestä, vaan perustellaan, että koska täällä on BB-talon asukkeja ja Salkkari-hahmoja, niin kaikki muutkin artikkelit pitää säilyttää. -kyykaarme (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.32 (EET)

@Urjanhai Ylempänä on aiheena keskustelukulttuuri ja siinä pyytelet anteeksi, mutta ei pitkälle tarvitse mennä, kun käyttäjien tasonkohotusyritykset ovat mielestäsi räiskintää. Hm. Mieti vähän. --Tpe1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 13.04 (EET)

Sano vain Urjanhai suoraan, että kenekään tai ainakaan Wähäwiisaan ei pitäisi asettaa merkittävyysmallineita eikä käynnistää äänestyksiä, koska se on väärin. Vaikka pysyy asia-argumenteissa ja perustelee juurta jaksain, aina menee käyttäjän arvosteluksi, vähintään väärä motiivi. Yleisimpiä valitusaiheita Wikipediassa ovat, että X:iä on liikaa ja Y:t ovat turhaa hömppää. Kukaan ei uskalla korjata asiaa. Jos joku yrittää, vika on hänessä. --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 13.21 (EET)

Jos ja kun kaikkein selvimmät tapaukset menevät suoraan pikapoistoon, ja lähempänä rajaa olevat pannaan merkittävyyskeskusteluun, niin on kai odotuksenmukaista, että osa keskusteluista päätyy poistoon ja osa säilytykseen. Sitä vartenhan ne on keskusteluun pantu, että asia selvitetään. Jos merkittävyyskeskustelun saisi avata vasta, kun on täysin varmaa että artikkeli tullaan poistamaan, niin olisihan se outoa. – Voisihan esim. A-traktorin panna täysin kuvitteellisesta sisällöstään huolimatta merkittävyyskeskusteluun, ja sitten kävisi ilmi, että onhan aihe A-traktori olemassa, vaikka artikkelin sisältö olikin täyttä tuubaa. Sitten voitaisiin todeta, että onpas taas yritetty räiskiä, vaikka aihe osoittautui merkittäväksi. --Jmk (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 14.15 (EET)

Toisaalta olen ollut vähän suruissani siitä, GLAM-puolelta muut kuin taidealan toimijat eivät ole aktivoituneet. Siksi on tietysti erityisen hienoa, että edes tällaista aktivoitumista tapahtuu.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.51 (EET)

Wikipediaan kaivataan kirjoittajiksi ensisijaisesti vain riittävän älykkäitä ja sivistyneitä maallikkoja, jotka ymmärtävät populaaria tietokirjallisuutta ja osaavat kirjoittaa hyvää suomea. Jos johonkin artikkeliin kaivataan erityisesti "asiantuntijoita", sen aihe on luultavasti liian tieteellinen, ammattimainen tai marginaalinen suurelle yleisölle suunnattuun tietosanakirjaan. Erikoisalojen asiantuntijat ovat yleensä tottuneet kirjoittamaan toisille asiantuntijoille ja saamaan myös korvauksen työstään. Heistä meille hyödyllisiä ovat ne, jotka ovat julkaisseet maallikoille suunnattua tietokirjallisuutta, jota täällä pitäisi suosia ensisijaisena lähteenä. --Savir (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.04 (EET)

Ajatus, että "asiantuntijat" eivät osaisi kirjoittaa, on hömppästereotypia. Me maallikot vain rääsimme kukin kykymme mukaan ja tulos on sen mukainen. "Asiantuntijoiden" osallistumista rajoittaa lähinnä pelko, kauhu ja työvuoro.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.33 (EET)

Asiantuntijat eivät kirjoita tänne, koska eivät halua kirjoittaa edes populaaria tietokirjallisuutta tai lehtiartikkeleita. Niitä kirjoittamaan sortuvat saavat muulta tiedeyhteisöltä läpsyjä korvilleen kun alentuvat tuollaiseen populaariin moskaan. Kyllä se vie halut kirjoittaa Wikipediaan, sen lisäksi, että täällä on paljon sisäistä skismaa joka myös karkottaa kirjoittajia. --Gar.bon.vez (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 11.48 (EET)

Mitä, onko täällä skismaa. Missä? --Tpe1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 13.04 (EET)

Tämähän ei rajoitu wikipediaan: Hyvää tiedejournalismia on vähänlaisesti, kun tieteestä kirjoittavat yleistoimittajat, jotka vain saattavat poimia uutisvirrasta sirpalelehdistötiedotteita ja ymmärtävät nekin väärin: pääpointiksi nostetaan joku jo 10 vuotta sitten keksitty yleisempi asia, jota tiedotteen käsittelemässä tutkimuksessa on vain tutkittu joltain vähän uudelta kantilta. Hyviä tietokirjoja kyllä ilmestyy, joskin juuri tämän päivän lehdessä Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja (joka on asiantuntija ja kirjoittanut popopulaareja tietokirjoja ja saanut niistä palkintoja) valitti, että julkaisukynnyksen alentuessa tietokirjojenkin taso laskee. Hyvien populaarien tietokirjojen kirjoittajia kuitenkin löytyy, mutta hyvästä tiedejournalismista on pulaa. Koska yleisö lukee hyviä tietokirjojakin, ja niille on kirjoittajia, niin tämä on erikoinen tilanne. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 13.58 (EET)

Olet kyllä oikeassa tiedeuutisten suhteen. Tutkimuksia referoidaan väärin tai huonosti. Kärkeen nostetaan joku herkullinen asia, jota tutkimus ei edes selvittänyt, tai tulokset yliyksinkertaistetaan ja ylitulkitaan. Toimittajat eivät (kiireessä?) lue niitä tutkimuksia, joista kirjoittavat. Wikipedistin on syytä referoida suoraan alkuperäistä tutkimusta, ei lehtiuutista. Täällä ei deadline paina päälle eikä skuuppi mene kilpailijalle. --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 14.22 (EET)

Ainakin lääketieteen uutiset näyttävät esimerkiksi Ylelle tulevan Duodecimin kautta. Sitä Duodecimin uutista on kai Ylen pakko sitten referoida, koska alkuperäislähteet eivät useinkaan ole luettavissa. Duodecim taas tekee uutisia sellaisesta minkä uskoo kiinnostavan suurta yleisöä, tietenkin. Joku keltavuokon terälehden genetiikan tutkimus (kuvitteellinen esimerkki, joka ei olekaan tosin lääketiedettä) tuskin saa montaa lukijaa. - Äh, mutta tämänkin ajan voisi käyttää hyödyllisemmin kuin täällä koska keskustelu tuskin kuitenkaan johtaa mihinkään vaan on ihan turhaa suomi24-suunsoittoa. --Tpe1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 14.47 (EET)

Monet tutkimukset ovat kuitenkin ihan vapaasti ladattavissa netistä. Niiden referointi vaatii työtä, ja usein ne oikeat tulokset ovat rivikansalaiselle aika mitäänsanomattomia, jollei niitä väritä. Yle tuskin on pahimmasta päästä. --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 15.28 (EET)

Kaksi seuraavaa kommenttia (Htm 3. tammikuuta 2018 klo 21.12 ja Urjanhai 4. tammikuuta 2018 klo 23.11) liittyvät keskustelun siirtymiseen pois pienten muutosten merkinnästä ja Wikipedian keskustelukulttuurista uuteen aiheeseen eli merkittävyyskäytäntöön (kommentin kirkoitushetkellä), kolmas kommentti (Jmk 4. tammikuuta 2018 klo 14.42 on ylläpitäjän kommentti tekemästään väliotsikoinnista.--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 10.30 (EET)

Keskustelu vaikuttaa ajautuneen aika kauas otsikosta. Jos esimerkiksi merkittävyyskäytäntöä aiotaan muuttaa tai edes keskustella siitä, tämä on väärä kahvihuone.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 21.12 (EET)

Joo.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 23.11 (EET)

Panin nyt aluksi väliotsikon, jolla koetin erityttää yleisen "keskustelukulttuurista" keskustelun ja merkittävyysjutuista keskustelun. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 14.42 (EET)

Aihepiireistä ja kirjoittamisesta

Käyttäjän Wähäwiisas mukaan tärkeitä aihepiirejä käsiteltäväksi tarkemmin olisivat ainakin yhteiskunta, talous, verotus, laki ja politiikka. Yksi tapa edistää asiaa olisi ainakin lisätä keskeisiä puuttuvia käsitteitä artikkelitoiveisiin. Historialle ja taloudelle on omat alasivunsa. Ehkäpä yhteiskuntaa koskeva pitkähkö sivu pitäisi jakaa ja jäsennellä paremmin. --Raksa123 (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 12.47 (EET)

On tietysti hyvä jos tärkeisiin aiheisiin suunnataan nykyistä enemmän voimavaroja. Mutta koska Wikipedia on sekalaisten nimimerkkien ylläpitämä tietosanakirja, mitään tärkeää täältä ei järkevä lukija tule etsimään. Juuri taloudesta, verotuksesta, laista ja politiikasta kertovat artikkelit ovat parhaimmillaan lyhyitä, koululaisenkin ymmärtämiä yleiskuvauksia aiheesta, ja niiden aiheesta muualla -osio on kattava luettelo luotettaville sivuille vievistä linkeistä, joiden takaa lukija voi sitä itselleen tärkeää tietoa etsiä. Wikipedian ydinsisältöä ovat elämäkerrat, historia, kulttuuri, maantieto, eliöt ym. hiukan "kevyemmät" aiheet. --Savir (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 12.59 (EET)

Kyllä wikipediaan saa ja pitä kirjoittaa mistä vaan tärkeistä aiheista. Jos on hyvä konsepti niin voi jopa hakea suoraan wikimedia-säätiöltä rahoitusta, tai joltain kansalliselta rahoittajalta. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tulosta rupeaa syntymään, jos saadaan kokeneiden wikipedistien ohjaamia kursseja yliopisto-opiskelijoille. Itse olen valinnut kirjoittamiseni kohteet niin, että kirjoitan aiheista, joista arvattavasti kukaan muu tänne tällä hetkellä kirjoittava pysty, halua tai ehdi kirjoittaa. Tosin näistäkin yleensä löytyy myös suurehko joukko muita kirjoittajia, eli muodostammekin ilmeisesti ihmeellisen friikkiporukan. Turha näitä kuitenkin on jakaa "raskaisiin" tai "keveisiin". Tärkeintä on, että pyrkii laadukkuuteen ja läpinäkyvyyteen. Kura ja plörinä tärkeästä aiheesta vie ojasta allikkoon mutta pienikin hippunen hyvin kirjoitettuna vie hanketta eteenpäin. Tosin hankekin etenee, ja sekä hankkeen että oman kirjoittamisen edetessä huomaa vanhempien juttujen puutteet. Luultavassti kaikkein tärkeimmät aiheet kuitenkin jäävät eläkepäiviin, ja kun sinne on paljon muutakin jonossa, niin ne eivät ehkä ehdi toteutuakaan, tai sitten ainakin pitää elää yhtä vanhaksi kuin Eino Jutikkala. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 14.57 (EET)

Vuosina 2015-2017 toimineen Suomi 100 -wikiprojektin aikana tartuin joihinkin vakaviin aiheisiin: Suomen talous, Suomen poliittinen järjestelmä, Suomen hallinto, Suomen itsenäistyminen. Koen, että sain oikein hyvää tukea yhteisöltä tässä. Sen sijaan oman ammattialani perusartikkeleita välttelen edelleen, ja voisin allekirjoittaa Miihkalin ja Esbogossenin kommentit ylläolevassa osassa. --Tappinen (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 16.15 (EET)

Tästä kai nähdään, että todella kokenut ammattikirjoittaja pystyy pyöräyttämään kunnollisia artikkeleita myös vaikeista, oudoista aihepiireistä ihan noin vain sormiharjoituksena. Verrattuna kehen tahansa kokeneeseen ammattikirjoittajaan ainoa etu, joka on puolellasi, on pitkä rutiinikokemus Wikipediakirjoittamisesta. Noilla eväillä voisit ruveta kurssitamaan kokeneita ammattikirjoittajia wikipediakirjoittamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 16.46 (EET)

En usko että kyse on osaamisesta vaan motivaatiosta. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 09.46 (EET)

Kommentoin Raksa123:lle, Savirille ja muille: Artikkelitoiveita on, vaan onko kirjoittajia toivotuille artikkeleille? Savirin "kevyet" aiheet historia, kulttuuri, maantieto, eliöt ovat tietenkin yhtä hyviä kuin mainitsemani "raskaat" talous/yhteiskunta-aiheet. Kuitenkin Savirin mielestä Wikipediasta ei kannata etsiä mitään tärkeää. Tämän yksi vahvuus on kuitenkin siinä, että täältä pääsee tärkeän tiedon lähteille lähdeviitteiden kautta. Toinen vahvuus on, että näkee mitä tietoa on edes olemassa. Kolmas vahva kohta on käsitteiden selitys. Selitys-artikkeleita olisi helppo laatia lisää (mikä on cis-nainen tai korkovähennys jne.). Laajat yleisartikkelit Suomen talous jne. vaativat kirjoittajalta kunnon perehtymistä asiaan ja ovat vaikeampia kirjoittaa. Monia selitys-artikkeleita pystyy myös hyvin laajentamaan. Esimerkiksi startup-yritysten kohdalla olisi hyödyllistä ymmärtää, miten startup-yritys tarkoittaa, mitä potentiaalia niillä on, mitä ongelmia, miten sellainen perustetaan, moniko niistä kaatuu, mitä riskejä niihin sijoittamisessa on, mitä poliittisia toiveita niihin liittyy jne. Vähemmän hyödyllistä on luetteloida yksittäisiä startup-yrityksiä, niiden tuotteita tai TV:stä tuttuja startup-yrittäjiä. Tämän logiikan uskon pätevän muillakin aloilla TV-viihteestä politiikkaan ja musiikista urheiluun: tietosanakirja kertoo asioista ja huomattavista yksilöistä, mutta ei luetteloi aivan kaikkia yksilöitä kuten matrikkeli tai tietokanta. --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 13.00 (EET)

Miten luokka-tyyppisiä yhteenvetoja tehtiin

Teitkö nuo (Luokka:Salon historia) -tyyppiset yhteenvedot käsin vai tulevatko ne jostakin automaattisesti? -kyykaarme (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 21.56 (EET)

Käsin, kun kopioin luokkamerkintöjä copypastella artikkeliin, niin kopioin niitä samalla myös yhteenvetokenttään. On myös olemassa joku HotCat-työkalu, jonka kai voi aktivoida asetuksista ja joka taitaa olla commonsissa aktiivinen oletuksena, mutta tässä muokkasin vain suoraan wikitekstiä.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 22.45 (EET)