Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Arkistolinkkien kielto[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty kahvihuoneesta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). –Ejs-80 22. tammikuuta 2019 kello 10.56 (EET)

Helsingin sanomien artikkelit ovat nykyisin pääasiassa maksumuurin takana ja vanhatkin artikkelit päivitetty maksumuurin taakse. Kaivoin artikkeliin Miinalaiva Louhi arkistosta luettavat versiot, mutta käyttäjä Msaynevirta poisti ne sillä verukkeella että se on maksumuurin kiertämistä. En ymmärrä tällaista politiikkaa, ja ihmettelenkin että onko Wikipediassa joku sovittu käytäntö ettei web-arkistosta saa etsiä linkkiä josta kuka tahansa voi tarkistaa artikkelin tiedot? --Jani852 (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Laitetaan tähän vielä maksuton linkki aiempaan keskusteluun, ettei muiden tartte ihmetellä: Keskustelu käyttäjästä:Msaynevirta#Arkistolinkit. --Lax (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 21.52 (EET)
Ei kyllä ole tällaista käytäntöä tietääkseni sovittu. Päinvastoin, ihan yleinen toimintapa ollut, että jos alkuperäinen lähdelinkki vanhentunut, arkistolinkkejä voidaan hyödyntää. Itsekin tullut toimittua näin vuosien ajan, eikä tähän mennessä ole huomautuksia tästä tullut. --Nironen (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.06 (EET)
Tarkistettavuus-Käytännöstä: ”Maksullisia lähteitä (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myös käyttää, mutta…”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.27 (EET)
Maksulliset lähteet näkyvät tulleen sallituiksi käyttää fiwikissä v. 2008. Itse en luonnollisesti käytä noita, koska silloin rikkoisin ko. Käytäntöä (tarkistettavuus-K); se muuttuisi näennäiseksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 07.54 (EET)
Kaikki sanomalehdethän löytyvät kirjastosta ilnmiseksi, niin kuin kirjatkin. Jos jotain kirjastossa olevaa on netissä maksullisena, niin se on kirjastossa illmaisena.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.00 (EET)
Kyllä, printtilehti, ja kirjastoissa monista niistä myös mikrofilmit, digiversioista en tiedä. Sen tiedän, että digiuutisista on eri versioita, itselläni on käytössä digihesari, mutta kun luen digitaalisesti, luen vain näköislehteä, ja se voi olla eri kuin omasta postiluukustani tuleva (vai miten lie nykyisin, ei taida olla enää merkkejä, joista eri painokset erottaa). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.26 (EET)
Olen näitä viime aikoina päivitellyt, eikä ole tullut ihmettelyä, muuten kuin että jos käytetty linkki vie nykyisin maksumuurin taakse, sitä ei pitäisi poistaa, kun lisää arkistolinkin. Alun perin on voitu käyttää juuri sitä maksutonta linkkiä, ja vaikkei olisikaan, en näe asiassa mitään ongelmaa. Toivoja oli juuri Msaynevirta[1]. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2019 kello 22.51 (EET)
Monissa on alun perin käytetetty maksutonta. Nykyään alkaa Hesari olemaan maksumuurin takana ja uudet sivut ovat vain vähän aikaa luettavina ilmaiseksi. Parissa viikossa ne kai siirtyvät maksumuurin taakse. En ole enää käyttänyt Hesaria lähteenä jos jostain muualta löytyy sama tieto. --Linkkerpar 21. tammikuuta 2019 kello 23.35 (EET)
Olen itsekin vältellyt lähteenä HS:n verkkolehteä, mutta paperilehteä olen käyttänyt. Joka on digitilaaja, osaa hakea jutun lehdestään. Yle on usein hyvä lähde, ja maakuntalehtiä voisi ehkä käyttää enemmän, jos löytyy vapaasti luettava lähde, jonka voi vielä arkistoidakin. Hesarin vapaasti luettavia juttuja ei nykyisin saa tallennetuksi Archive.orgiin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 07.50 (EET)
Kaikki lehdethän löytyvät kirjastoista ilmaisina. Eihän kellään ole kaikkia kirjojakaan kotonaan. Ei ole mitään perustetta olla käyttämättä laadukasta sanomalehteä lähteenä tuosta syystä. Samalla perusteella joutuisit jättämään käyttämättä kaikki painetut kirjat, joita myydään kirjakaupoissa maksullisina. Eihän se nyt noin mene. Kukaan ei voi ostaa kaikkia maksullisia lähtreitä oitselleen, mutta silti niitä on sayytä käyttää niiden sisällön ja luotettavuuden pewrusteella, ja niin kuin maksulliset kirjatkin - esim. kalliit suurteookset - jokainen voi tarkistaa ne kirjastossa. Ei kellään, vaikka olisi kuinka rikas voi olla kaupungin tai yliopiston kirjastoakaan kotonaan. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.03 (EET)
Urjanhai On minun oikeutettu valintani, että jos luen jutun paperilehdestä, teen viitteen siihen, enkä lähde hakukoneella etsimään maksumuurin taakse ennemmin tai myöhemmin vievää linkkiä. Ei Hesari minulle siitä hyvitä, jos teen sille palveluksen joka vie digilehden mainossivulle. Toisaalta jos sama asia kerrotaan Ylen sivulla, joka on luettavissa vuodesta toiseen, en näe mitään pahaa viitata sinne. Vai? Digilinkkiin voisi ystävällinen käyttäjä merkitä selitteen "digilehden tilaajille", ettei tule turhaan langetuksi klikkijournalismiin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.39 (EET)
Minun oikeutettu valintani on tilata päivittäinen sanomalehteni digitaalisena, koska köyhänä minulla ei ole varaa kalliimpaan paperilehteen eikä edes tilaa säilyttää paperilehtiä. En näe tarvetta sensuroida linkkiä tai olla käyttämättä hyvää luotettavaa lähdettä minkään "nmaksullisuuden" takia. Aivan yuhtä lailla kaikki painetut kirjatkin ovat kirjakaupassa maksullisia, mutta jokainen voi lukea ne kirjastossa. Olen silti katveessa suhteessa esimerkiksi useimpiin, mielestäni erittäin laadukkaisiin maakunta- seutu- ja paikallislehtiin, koska millään tavallinen ihminen, ellei nyt kaikkien suomen lehtien seuraaminen tavalla tai toisella ole hänelle työ, jostra maksetaan, ei voi tilata kaikkia Suomen lehtiä, ja kun ei kerran voi niin ei se linkki silloin kenenkään päälle käy, vaan siitä on hyötyä niille jotka ovat teneet valinnan tilata lehtensaä digitaalisena eikä paperisena. Niilä lehdillä, joilla on mahdollisuus ostaa digitaalisia irtonumeroita, jopa oistan niitä toisinaan ihan niin kuin moneyt toisinaan ostavat paperistenkin lehtien irtonumeroita. Ylreisradiokin on kyllä hyvä lähde, mutta luotettavien, riippumattomien lähteiden sensurointi ja valikointi "maksullisuuden" perusteella ei nyt vain toimi. Ja yhtä maksullinenhan se paperilehtikin on.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 14.56 (EET)
En ymmärrä. Et kai sentään vaadi että vaikka luen paperilehteä, minun pitää etsiä jostain digilinkki jota en itse voi lukea? Ehkä jopa tarkistamaton linkki jos se on jo heti tuoreeltaan maksullinen? "Sensurointi" on aika vahva sana, jos käytetään lähteitä joita voi lukea – vielä ensi kuussakin. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.50 (EET)
Lehtiä kai pääsee lukemaan kirjastoissa valinnan mukaan joko digitaalisina tai paperisina, ihan niin kuin kirjojakin. Monen kirjan perään voi joutua matkustamaan jonkun etäisen paikkakunnan kotiseutukokoelmaan, maakuntakirjastoon tai Fennica-kokoelmaan. Jollekin voi olla helpompi tai vaikeampi tavoittaa joku lehti digitaalisena, jollekin paperisena. Miksi juuri se digitaalinen muoto olisi mörkö? Joku voi asua jonkun etäisen kunnankirjaston kotiseutukokoelman vieressä, joku Fennica-kokoelman vieressä.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 14.57 (EET)
Mun mielestä pelkkä maksumuurin takana oleminen ei välttämättä ole mikään syy muuttaa lähdelinkkejä jos ne muuten toimivat. Rikkinäiset linkit voi ihan hyvin korjata tai muuttaa osoittamaan arvchive.org:iin. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 10.49 (EET)
Pontti asiassa on minusta juuri se, ettei toimivia linkkejä pidä korvata ulkoisilla arkistoilla, vaikka linkin takana oleva sisältö olisi maksumuurin takana. Jos arkistolinkkejä lisätään suoran toimivan linkin sisältävään viitteeseen, se pitää tehdä alkuperäisen sivuston suora linkki säilyttäen, mihin voi käyttää esim. verkkoviitteen arkisto- ja arkistoitu-parametreja. Sivuhuomiona: Iso osa Wikipediassa käytetystä materiaalista on "maksumuurin" takana, jos asiaa ruvetaan tarkemmin miettimään. Esim. tiedeartikkelit ovat tunnettujen laatujulkaisujen osalta käytännössä aina maksumuurin takana, eikä tapana ole ollut lähteä lisäämään esim. linkkejä Sci-Hubiin, jolla nuo muurit pystyy kiertämään. Samaan tapaan painetut kirjat maksavat, jos niitä ei kirjastosta satu löytymään. --Msaynevirta (k · m) 22. tammikuuta 2019 kello 12.06 (EET)
Vähän riippuu tapauksesta onko alkuperäisiä linkkejä tarpeen säästää. Esimerkiksi korvasin viime yönä arkistolinkeillä sivuston, jonka toiminta oli loppunut ja jonka domain oli rekisteröity pikavippejäkauppaavaksi sivustoksi. (ylläpitäjien ilmoitustaulu, muokkaukset) Tässä tapauksessa en katsonut tarpeelliseksi säästää alkuperäisiä linkkejä, koska ne pystyi yhä päättelemään uusistakin linkeistä. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Zachen yllä tarjoamat linkit vielä pysyvästi pyörivinä pikauusintoina arkistoja lukeville tulevaisuuden ihmisille: 1 ja [2]. Liimasin viestini tarkoituksella tähän kohtaan, vaikka Msaynevirta ehti jättää oman kommenttinsa ennen minua. –Ejs-80 22. tammikuuta 2019 kello 12.57 (EET)
Tuota tarkoitin, ja olen noitten täysin kuolleitten linkkien kanssa toiminut täysin samoin. Ydinajatus liittyy enemmän juuri maksumuurin takana olevaan sisältöön: esim. tätä linkkiä ei pitäisi korvata arkistolinkillä, koska alkuperäisen sivuston suora linkki on edelleen toimiva, vaikka onkin maksumuurin takana. --Msaynevirta (k · m) 22. tammikuuta 2019 kello 12.54 (EET)
Ei todellakaan. Se on turhaa tiedon pimitystä. Arkistolinkin voi ehkä lisätä jos sille ei katsota olevan estettä esim. tekijänoikeudellisistäö syistä, mutta suoran saavutettavuuden pimittäminen on aivan tarpeetonta. En ole ehtinyt ottamaan selvää, kuuluko HS niihin lehtiin, joita saa kirjastossa lukea netin kauutta ilmaiseksi (ehkä ei?), mutta kyllä ainakin niillä jotka vähistä rahoistaan ovat itse digitilauksen maksaneet, on mielestäni oikeus säästyä tällaiseltä kepitykseltä. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.15 (EET)
Urjanhai Paperilehti jatkuvana vuositilauksena maksaa 449,00 euroa, digilehti 214,80 euroa. Maksan itse paperilehteni vähistä rahoistani. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 13.39 (EET)
No niin, miksi sitten valittaa digilehden linkeistä? Paperilehti on monella tapaa miellyttävä, mutta valintoja joutuu tekemään. Miksi juuri minua pitäisi kepittää omasta valinnastani? Mielestäni, lehdet, joista ei ole mahdollisuus ostaa digitaalista irtonumeroa, sahaavat omaa oksaansa rankasti. Lähes päivittäin tulee vastaan mielenkiintoisia linkkejä lehtiuutisiin, joiden takia voisi hyvin ostaa digitaalisen irtonumeron, mutta lehdet vain kauppaavat tilausta ytmmärtämättä, että ei yksi ihminen voi tilata kaikkia Suomen lehtiä, kun sen sijaan irtonumereoita moni ostaisi mielellään jos siihen olisi mahdollisuus.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.09 (EET)
Pahoittelen jos koet kepittämiseksi sen, etten halua etsiä linkkejä joita en itse voi lukea, tai että torjun ajatuksen kirjastokäynnistä linkkien takia (en tiedä, kuten et sinäkään, voiko kirjastoissa lukea digihesaria). Digitilaajat tietenkin lukevat oman versionsa, mutta linkittäessä voi merkitä että linkki on digitilaajille, kuten Kansallisbiografiankin linkit merkitään. Jokohan tämä riittää :) --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.48 (EET)
Merkintää maksullisuudesta en ole vastustanut.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.54 (EET)
Todettakoon muuten, etä paljon yleisempi tapaus kuin se että koko sivusto loppuu tai domaini myydään uudestaan (vaikka sitäkin tapahtuu) on, että sivusto säilyy, mutta osoitteita muutetaan sivuston alla. Tälklöin on edelleen kaksi alatapausta: joko kyseinen sisältö on järjestelyssä hävinnyt tai se on muuuttanut toiseen osoitteeseen joko saman sivuston alla tai (joskus harvemmin) uuteen domainiin. Kaikissa näissä tapauksissa vanhan osoitteen säilyttäminewn auttaa etsinnöissä, jos joku kiinnostuu linklkiä korjamaan, ja siksi on mielestäni yleensä tarpeetonta hävittää linkkiä. Lähinnä se voi tulla kysymykseen, jos domain on myyty uudelleen. Hyvin yleinenm tapaus on, että sama sisältö löytyy samalta sivustolta. Silloin linkin korjaustyö hankaloituu tarpeettomasti, jos koko linkki on hävitetty (osassa arkistolinkkejä vanha osoite kai säilyy osana uutta, mutta säilyykö se kaikissa?). Ajatus että "vanhentunut" linkki on automaattisesti ja oletuksena yhtä kuin poistettava linkki on mielestäni kestämätön ja jopa vähän naivi ja sen takia usein vahingollinen, koska suuressa osassa tapauksia sama sisältö löytyy entisen domainin alta uudessa sijainnissa.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 07.11 (EET)
Ja vielä sekin, että aika yleinen on tapaus, että arkistolinkkiä ei löydy, mutta itse sisältö silti löytyy muuta kautta. Kun luonnollisesti on parempi löytää itse sisältö uudessa polussaan, niin tulisi ymmärtää, että arkistolinkit ovat lopulta vain hätävara, eivät useinkaan se ensimmäinen saati autuaaksi tekevä keino. Ja tosiaan milloinkaan toimivaa maksullista linkkiä ei tulisi poistaa. Tätä mieltä olen silloinkin, vaikka itse olisin niin köyhä etten pääse sitä lukemaan. (Ja lisäksi ei ole koskaan sanottu, ettenkö ehkä pääsisi lukemaan sitä kirjastossa.) --Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 07.25 (EET)
Muistutan tässä yhteydessä, että riippumattomia lehtiä ei olekaan, luotettavia tiedotusvälineitäkin yleensä vain suhteellisesti ottaen. Valemedia on sitten asia erikseen. Ja että Wikipedia ei etsi totuutta vaan lähteenmukaisuutta. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2019 kello 15.02 (EET)
Ollaan kaukana otsikosta, mutta haluan tuoda esille seuraavaa:
Tarkistettavuus-Käytäntö sanoo: ” Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” Vastaava enwikissä: ”Articles must be based on reliable, third-party, published sources with a reputation for fact-checking and accuracy.”
Suomalais-Käytännön ja Höyhensin kommentin perusteella lehdet olisivat täällä kielletty lähde (kai fiwikin ”kolmas osapuoli” pitää lukea riippumaton, vai?). Itse tulkitsen käyttämistäni lehtien lähteistä: lähteen julkaisijan on oltava luotettava, lähde on löydettävissä julkaistuna jostain, mutta vain esitettävän tiedon on oltava riippumaton. Jokainen julkaisija on käytännössä aina jotenkin riippuva jostain, tai ainakaan ai ole helppo todistaa toisin. Lähteenmukaisuus on oleellista, ja kun lähde löytyy, vastaavuus Käytännön kanssa on todettavissa, jos riippumattomuus liittyy asiaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 11.26 (EET)

Jos noin tiukasti tulkitaan, ettei maksullisuutta sallita, saa suurimman osan minun kirjoittamista matematiikka käsittelevistä jutuista ja lähteistä poistaa. Käytän paljon lähteenä kallita kirjoja, esim. Thomas' Calculus maksaa toista sataa euroa ja löytyy lähinnä yliopistokirjastoista. Käyrän paljon myös muita vastaavia lähteitä ja minusta se on ihan ok.--LCHawk (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 12.27 (EET)

Kun puhuin kirjojen maksullisuudesta niin viittasin tietenkin siihen, että minkä tahansa lähteen maksullisuus on huono peruste sen käytön kieltämiseen, koska nykyään kirjastoista pääse lukemaan yhtä lailla monia "maksullisia" digitaalisia lähteitä niin kuin siellä maailman sivu on päässyt on päässyt lukemaan "maksullisia" tilattavia tai irtonumeroina myytäviä lehtiä tai "maksullisina" kirjakaupassa myytäviä kirjoja. Siksi siis nettilähteen "maksullisuus" tämän yllä tarkoittamani argumentoinnin mukaan olisi yhtä huono peruste jonkun lähteen kieltämiselle kuin se että kirjat "maksavat" niitä kaupasta ostettaessa ja lehdet "maksavat" niitä tilatessa tai irtonumeroita ostaessa. Päin vastoin siis argumentti oli, että ei voi olla mitäään eroa sillä, että jos "masullinen" kirja tai "maksullinen" lehti kerran kelpaa lähteeksi, kun sitä kerran pääsee lukemaan kirjastossa, niin miksi ei sitten "maksullinen" nettilähde kelpaisi yhtä lailla, jos sitäkin pääsee lukemaan kirjjastossa. Tämä argumentointini voi tietysti olla väärä, ja sen saa toki vapaasti esittää vääräksi, mistä olen kiitollinen jos joku niin tekee.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2019 kello 14.45 (EET)
Ei silläkään ole merkitystä, että pystyykö artikkelin lähteitä lukemaan kirjastossa. Artikkelissa oleva lähde on merkkinä siitä, että tekstin lisännyt käyttäjä on lukenut tiedot kyseisestä lähteestä. Jos lukijalla ei ole mahdollisuutta lukea juuri sitä lähdettä, niin harva tieto on sellainen, etteikö sitä voisi tarkistaa myös jostain muualta. Wikipedia itsekin tarjoaa muokkaajille pääsyä erilaisiin tietokantoihin ja laadukkaisiin julkaisuihin Wikipedia Libraryn kautta, vaikka monelle lukijalle pääsy niihin on mahdotonta. -kyykaarme (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 15.57 (EET)

Lähteiden palauttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Merkitse lähteet mukaan "Lähde tarkoittaa ensisijaisesti sitä tekstiä, jonka pohjalta artikkelissa oleva teksti on oikeasti kirjoitettu." Poistin lähteen, joka oli Käyttäjä:Phiitolan yksilöityä tietoa varten lisäämä [3], siirrettyäni viitteistetyn tiedon erilliseen artikkeliin. Sen jälkeen artikkelista tuli lähteetön, minkä osoitin käyttämällä lähteetön mallinetta sekä poistamalla samassa yhteydessä lähdepyynnöt [4]. Seuraavaksi Käyttäjä:Htm palautti lähteen korvaten lähteetön mallineen viitteetön mallineella [5]. Onko tämän kaltainen toiminta hyväksyttävää? Toiminta sai tukea käyttäjä Käyttäjä:Paranajalta, joka kumosi kumoamani Htm:n muokkauksen.--Reppū2 (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 10.58 (EET)

Olen seulonut artikkelin ja palauttanut siihen poistetun lähteen. Hylkäsin siis muokkauksesi siltä osin. Jos siirtää artikkelista tekstiä toiseen artikkeliin, ei yleislähteitä tarvitse viedä kokonaan pois. Merkintätavasta päätellen kyseessä on tai ei ole yleislähde, MSaynevirran mukaan artikkeli on vielä kesken. Ei yhden lähteen pitäsi kenenkään hanuria noin paljon hiertää. Osaat lukea PHiitolan ajatuksia? --Htm (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.04 (EET)
Vaihtuvia tunnuksia jotka muokkaavat sotalaiva-aihepiiriä niin että näkökannat pysyvät samoina tunnusten vaihtuessa, on ainakin kieltämättä esiintynyt vuosien varrella, ja jos tätä on pidetty mahdollisensa yhtä näkökantaa edustavan tunnuksen kohdalla, niin miksei toistakin. Samaa on lisäksi tainnut esiintyä vuosien varrella noin yleisesti aivan kokonaan muissakin aihepiireissä ja aivan kokonaan muillakin kiinnostuksen alueilla. Toisaalta taas tunnusten keskinäisiä yhteyksiä, kun altterisääntöjä ei rikota, ei ole katsottu suotavaksi arvuutella, vaikka joskus esim. joku uusi samaa näkökantaa edustava tunnus jopa on jossakin asiassa saattanut käydä vastailemassa samaa näkökantaa edustaneelle edeltävälle tunnukselle esitettyihin kommentteihin. Kun näin on, niin asia kai voidaan ratkaista argumentoimalla tosiasiapohjaisesti siitä, että onko niin, että kun osa artikkelista on eriytetty omaksi artikkelikseen, niin seuraako tästä, että lähde ei enää kohdistu artikkeliin. Jos ei kohdistu, niin silloin poisto on perusteltu, ja sen kumpi näkökanta on oikea, voi ratkaista menemällä kirjastoon tai kirjahyllylle ja katsomalla, onko lähteen kohdistuminen se mitä sanotaan.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.17 (EET)
Eli tämän siis pitäisi ratketa keskustelulla muokkausten sisällöstä ja viime kädessä lähteisiin vertaamalla, nyt kun näkökannat on tuotu esiin.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.36 (EET)
Toisalta lähteen palauttamistakaan ei voi pitää perustelemattomana, vaan erimielisyyden syntyessä asia jää joka tapauksessa ratkaistavaksi keskustelemalla.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 11.50 (EET)
Koska tuossahan se, että lähde kohdistuisi vain tuohon viitattuun kohtaan, ei käy ilmi muokkaushistoriasta eikä myöskään artikkelin ilmiasusta. Vaan päin vastoin, jos lähde lisätään tuossa muodossa, sen katsotaan (jos muuta ei ole sanottu esim. muokkausyhteenvedossa, ja tuossa ei ollut) olevaan yleislähde. - Koska jos olisi lähteistetty vain tuo yksi tieto, mutta lähde ei kohdistuisi muuhun osaan artikkelista, niin olisi oikeastaan pitänyt merkitä lähde, josta on viitattu vain yhteen kohtaan, kokonaan viitteeseen. Kun merkintätapa on tuo, niin on syytä olettaa, että lähde kohdistuu myös muihin kohtiin tekstistä ja että viitteitä mahdollisesti on tulossa myös saman lähteen muihin kohtiin artikkelin muissa kohdissa. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 12.03 (EET)
Itse en tulkitse asiaa noin, vaan peräkkäin tehty lähteen lisäys ja sitten heti sen jälkeen lisätty tieto varustettuna viitteellä aiemmin merkittyyn lähteeseen eli ei ainoastaan viitettä vaan sekä tieto että viite. Tuolloin voi minusta perustellusti väittää lähteen ja tiedon liittyvän toisiinsa eikä kyseessä siten ole väitetty yleislähde.--Reppū2 (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 14.46 (EET)

Ehdotus uudesta seulontakäytännöstä harkittavaksi 1.1[muokkaa wikitekstiä]

Männä vuonna marraskuussa tässä kahvihuoneessa esitettiin muutosta seulontakäytäntöön eli että otettaisiin käyttöön kaksivaiheinen seulonta. Keskustelu on kuivunut kokoon ilman näkyvää tulosta. Koska yksivaiheinen seulontakin kerää jonoa taakseen, niin pitäisikö keskustelua seulonnan tehostamisesta ja artikkeleiden laadun parantamisesta jatkaa vielä?--Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 06.07 (EET) (edit) Tuoreiden muutosten vahtijoita on ilmeisesti tarpeeksi, mutta vanhempien muutosten tarkkailijoita ei.--Htm (keskustelu) 5. maaliskuuta 2019 kello 00.06 (EET)

Seulontajonossa on nyt karvan verran alle 300 odottavaa muutosta ja noin 20 muutosta, jotka ovat odottaneet seulontaa 2 viikkoa tai yli, vanhimmat 19 päivää. Vieläkö löytyy kannatusta kaksivaiheiselle seulonnalle, jossa tarkastetaan, ovatko tehdyt muutokset lähteen mukaisia tai edes oikeita ilman lähdettä?--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 07.47 (EEST)
Ymmärtääkseni keskustelu kuivui kasaan, koska kaksivaiheinen seulonta olisi ollut teknisesti mahdoton toteuttaa nykyohjelmistolla.--Fotogurachan (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 08.35 (EEST)
”tai edes oikeita ilman lähdettä”? Ei kai noita pidä edes tarkistaa? Wikipediassa muokkaustiedolle pitää esittää aina lähde, ja jos laatua on tarkoitus parantaa, niin lähteetön tietohan deletoidaan heti? Tiedon lähteenmukaisuus on nykyisin oleellisin laadun tae. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 09.23 (EEST)
Jonoon jäävät roikkumaan hankalimmat tapaukset, kuten esim. tämä. Tutun ongelmakäyttäjän muokkaus, periaatteessa asiallisen näköisiä lisäyksiä paljon, lähteitäkin on merkitty, turhia wikityksiä, mahdollisesti epäolennaisuuksia ja virheitäkin seassa. Lisäksi harvoja edes kiinnostaa artikkelin aihe. Tuollaisen tunnollinen seulominen olisi todella työlästä, jos ei halua hylätä muutoksia suoraan. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 09.41 (EEST)
Oma kokemukseni on samantapainen parin vuoden takaa, kun tein seulontaa aktiivisesti noin vuoden ajan. Työ vaatii omaa luonnettaan, ja koko homman pohjafiilis on voimakkaan negatiivinen. Helpot tapaukset voi kuitata nopeasti, mutta hankalammat ovat todella työläitä. Positiiivista palautetta ei saanut oikeastaan ikinä: kaltoin kohdellut muokkaajat olivat jopa aggressiivisia ja aktiiviset pilkuttajatoverit halusivat muistuttaa olemassaolostaan ja jostakin mitättömän oloisesta säännöstä, vaikka 95 % seulojakorjauksista oli mennyt ihan oikein. Tapanani nimittäin oli aina korjata puutteet ja virheet, jos vaan asiantuntemus ko. alaan edes jotenkin riitti. Täydellistä lähteistystä ei voi käytännössä vaatia, sillä jos sille tielle mennään, hyvää tietoa häviää merkittävästi pesuveden mukana ja kokonaisia artikkeleita luultavasti kymmeniä tuhansia. --Huhdanjo (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.48 (EEST)
Juu, seulojaksi ei kannata ryhtyä alkuunkaan, jos odottaa saavansa jotain kiitoksen tai lievän hyväksynnän tapaista mutinaa osakseen. Voipi tuntua silä, että seulojana olet 24/7 koko kentän miesvartioinnissa ja huomautus napsahtaa heti, kun teet pienenkin virheen. Olo on kuin lapsella helikopterivanhempien valvonnassa. Jokainen tietysti tekee ja seuloo, niin kuin parhaaksi näkee ja niin hyvin kuin osaa.--Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 21.18 (EEST)
Pilkuttajatovereihin kommentoin sen verran, että kritiikki kohdistuu käsittääkseni aina siihen, jos on seulottu liian nopeasti vajavaisin tiedoin. Tuosta olen itsekin joskus saanut kuulla ja ihan syystä. Viikon vanhojen seulomisesta seulojayhteisö ei muistaakseni ole moittinut.--MAQuire (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 21.41 (EEST)
Jos hylkää kaikki lähteettömät tai kyseenalaiset muutokset, niin siitäkin saa kuulla. Puutteita on niin paljon, mutta seulonnan tarkoitushan ei ole muuta kuin poistaa ilmiselvä vandalismi. Artikkeleiden oikeellisuus tapahtuu vertaisarvioinneissa ja suositeltujen, hyvien ja lupaavien arvioinneissa, jotka ovat perusteellisempia kuin seulonta. Tämä monesti unohtuu tai siitä on epäselvää.--Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 21.51 (EEST)
Itse olen erittäin tyytyväinen, että seulonta on kehittynyt tuosta vaiheesta yhteisön parviälyn ansiosta. On vain hyvä, että ne yksilöt tuhotaan, jotka eivät osaa oikeaa tanssia ja alkavat sooloilemaan enemmmän kuin on yhteisön kannalta hyödyllistä. Nykyään jää jo paljon ilmiselvätöntä vandalismiakin seulontaan, mikä on vain hyvä asia. Ei lähteettömiä ja kyseenalaisia muutoksia kannata hylätä vain sen takia, että ne on lähteettömiä ja kyseenalaisia. Silloin hylkää paljon oikeaa ja hyödyllistä tietoakin. Mitä jos vain jättää sellaiset seulomatta ja hylkää ne vaikka viikon päästä, jos ne ovat vielä jonossa. Minusta voitaisiin luoda ylempi yliseulojien luokka kokeneista seulojista, joka seuloo yli kaksi viikkoa vanhat muutokset sillä kokemuksella, joka heillä on seulonnasta, mutta ei välttämättä seulotusta aiheesta. Tuolla aikamääreellä ei ainakaan muulla seulojayhteisöllä tule olla mitään valittamisen aihetta. Toinen vaihtoehto on, että vaikka kahden viikon jälkeen seulottava muutos automaattisesti hylätään, joka ohjaisi tiedon lisääjiä antamaan muokkaukselle luotettavan lähteen.--MAQuire (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 22.27 (EEST)
Esimerkkisi ei ole hankala alkuunkaan. On mielestäni mainos ja selvästi artikkeli, joka ei täytä Wikipedian merkittävyysvaatimusta, lähteet vain aiheesta riippuvia. Siirtäisin poistokeskusteluun. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 10.11 (EEST)
En tiedä viittaatko samaan kuin itse katsoin mutta yrityksistä ja liikelaitoksista kirjoittaminen on myös osa wikipediaan kuuluvaa sisältöä. Pitää vain olla riittävän neutraalia jotta ei sorru mainostamiseen. Jos kaiken kaupalliseen toimintaan poistaisi niin samalla poistuisi esim. jalkapalloseuroja, jotka urheilusta huolimatta tekevät myös bisnestä ja ovat pörsseissä noteerattuja. Esimerkiksi AS Roma. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.00 (EEST)
Ilmeisesti puhutaan samasta asiasta. Mainos on mainos on mainos. On mielestäni helppo ”kiertää” Wikipedian mainoskieltoa, jos aihe on merkittävä, ja muokkaaja ymmärtää lähteistämisen. Kaikki yritykset eivät näy ymmärtävän. Wikipediaan saa tehdä artikkeleita myös yrityksistä (ml futisseurayritykset), mutta niiden merkittävyyden todistaa (yhtenä monesta merkittävyysklriteeristä) lähteet, jotka eivät ole riippuvia aiheesta. On helpohkoa ainakin minun ymmärtää, että jos suomalaisesta KaPS FC:stä kirjoitetaan vähän kattavammin kuin vain ottelutulos mainiten Hesarissa (tmv ns. luotettavassa mediassa), juttu käy yhtenä merkittävyystodistelähteenä, mutta seuran, fanien, futisdatastojen, sarjan, SPL:n jne. verkkosivut eivät käy. Merkittävyyskäytäntöä näytään ymmärrettävän hyvin monella tapaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 15.02 (EEST)

Kysymys lähteeseen linkittämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Lähteistys on periaatteessa pakollista, ja aika useinkin lähde löytyy netistä, joten siihen voi linkittää. Linkittäminen on hyödyllistä ja kätevää. Oletetaan että netissä on saatavilla jonkin käytetyn lähteen kopio, mutta ei ole varmaa onko se kopio netissä kyseisen teoksen oikeuksien omistajan luvalla vai ei. Onko Wikipediassa jokin oma periaate tai käytäntö joka ohjaa linkittämistä tällaisissa tapauksissa? ––Nikolas Ojala (keskustelu) 27. helmikuuta 2019 kello 13.30 (EET)

Käytäntösivulla Wikipedia:Tekijänoikeudet lukee: "Tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin ei pidä linkittää." Eli tuossa tapauksessa ei saa linkittää, mutta lähteen voi silti merkitä. Miten se sitten kussakin tapauksessa tehdään, voi olla ongelmallista. -Ochs (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 15.25 (EET)

Henkilönimet mallineissa[muokkaa wikitekstiä]

Monissa vanhoissa artikkeleissa oli otsikkona henkilön tunnettu nimi, jonka jälkeen br-tagilla nimi alkuperäiskielisellä merkistöllä. Asiaa helpottamaan mallineissa on nyt kenttä "alkuperäinen nimi", johon tuo alkuperäisellä merkistöllä oleva nimi on tarkoitus sijoittaa _silloin kun se on tarpeen_. Nyt monet sijoittavat tuohon kenttään henkilön koko nimen (jota varten on olemassa koko nimi/oikea nimi kenttä). Kysymys kuuluukin 1) onko käytäntö muuttunut 2) tarvitseeko sitä muuttaa 3) tarvitaanko parempaa ohjeistusta (ovatko ihmiset ymmärtäneet väärin)? Toivottavasti ainakin saadaan sen verran näkyvyyttä asialle ettei tarvitse säätää asian kanssa edestakaisin. Ipr1 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 07.08 (EET)

Haluaisin huomauttaa, että mallineet eivät oikeastaan juuri liity käytäntöihin. Mallineet ovat Mitä Sattuu -maailman olioita. Mallineita rakennetaan, kehitetään ja uudistetaan yleensä ilman mitään käytäntöä, ja niitä myös käytetään ja täytetään niin kuin hyväksi nähdään. Usein mallineita saadaan paremmaksi, kun tehdään koodista parempaa ja kirjoitetaan parempia ohjeita. Kun kysyttiin, onko käytäntö muuttunut, niin mitään käytäntöä ei luultavasti ole koskaan ollutkaan. Mallineet ovat tapa saada merkkijonoja näkymään artikkelissa hallitsemattomasti tai hallitsemisen illuusiona. Jos ihmiset panevat tietokenttiin mitä sattuu, se on oikeastaan normaalia. On myös normaalia, että tietokentät ovat mitä sattuu. Olen itse monta kertaa miettinut, mitä jonkin mallineen kenttään pitäisi oikeastaan panna. Eipä se selviä ohjeista eikä koodista eikä muokkausyhteenvedoistakaan. Käytännöstä juttelemisen sijasta pitäisi tehdä mallineista ja niiden ohjeista parempia ja hyväksyä se, että niitä käytetään kuitenkin vapaasti. Koko malline-maailma on täynnä edestakaista säätöä. Aina säännöllisin väliajoin paikalle tulee tyyppi, joka korjaa satoja ellei tuhansia mallineita "yhtenäisyyden nimissä". Sitten parin vuoden kuluttua tyyppi vaihtuu, ja sama työ tehdään taas uudestaan. Todellinen tietosanakirjan tekijä kirjoittaa tiedot leipätekstiin ja jättää tietolaatikkomallineet sivun laitaan häpeämään. --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 11.37 (EET)
Tavoitteena onkin saada noihin standardointia ja selkeyttä jotta niistä myös tulee hyödyllisempiä. Hyvä malline ohjaa syöttämään oikeat tiedot oikeassa muodossa. Monessa tapauksessa tuosta tavoitteesta kuitenkin jäädään.. Ipr1 (keskustelu) 28. helmikuuta 2019 kello 14.15 (EET)
Kyllä tietolaatikkomallineet ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana parempaan suuntaan. Vähän yli vuosi sitten ne olivat sekava kokoelma joissa ei ollut juuri minkäänlaisia ohjeita tai edes esimerkkejä miten koodia pitäisi käyttää. Ne ovat yhtenäistyneet ja niissä on ohjeita sekä esimerkkejä nykyään. Tuo että Ipr1 mallineita johtuu kai siitä että niitä on ollut eri aikoina eri ihmisiä tekemässä jotka ovat vain tehneet sen mallineen jota ovat tarvinneet ja tuloksena on ollut todella sekava tulos josta on vaikea saada selvää. Minusta tietolaatikot ovat hyviä. Osa ihmisistä tulee vain etsimään jotain tiettyä tietoa, ja tieto voi olla pitkässä artikkelissa melkein missä vain mutta tietolaatikoissa ne ovat nopeasti löydettävissä. --Linkkerpar 28. helmikuuta 2019 kello 15.44 (EET)

Luotettava lähde[muokkaa wikitekstiä]

Jostain syystä käytännöt muuttuvat kun yritän soveltaa keskusteluissa sovittuja käytäntöjä. Olen ollut siinä käsityksessä että Facebookia ei pidä käyttää lähteenä. Jos tieto on luotettava se pitäisi löytyä myös luotettavasta lähteestä. Nyt kuitenkin se joidenkin silmissä on muuttunut hyväksytyksi lähteeksi. Olisi hyvä jos käytännöt pysyisivät vähän pitmepään samanlaisina ja etteivät ne ainakaan pärstäkertoimen mukaan muuttuisi. Siis onko Facebook hyväksytty lähde vai ei? --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 20.12 (EET)

Jotkin pienet yhdistykset tai yritykset käyttävät Facebookia ikään kuin kotisivunaan. Tällöin sieltä voi varmaankin harkiten lähteistää sen tyyppisiä tietoja kuten yhdistyksen puheenjohtaja tai yrityksen toimitusjohtaja, joihin voinee luottaa. Eräänlainen primäärilähdehän se on kuten yksityiset kotisivutkin, ja mieluummin pitäisi käyttää sekundäärilähdettä. -Ochs (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 20.30 (EET)
Jos lähteenä on Facebook-sivulla julkaistuja tietoja, lähteenä on ymmärtääkseni tietojen julkaisija eikä julkaisualusta. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriöllä on Facebook-sivut, joilla olevien tietojen lähde on kai ministeriö eikä Facebook. Alustalla, eli vaikkapa juuri Facebookilla, ei pitäisi olla ministeriön sivujen tietojen luotettavuuteen vaikutusta. Vai onko ilmennyt sellaista, että tietojen lähteenä olisikin Facebook? ¬Antilope 18. maaliskuuta 2019 kello 21.33 (EET)
Luotettavuudesta löytyy jokaista muokkaajaa velvoittavista Käytännöistä hyvin vähän neuvoja web-sivustoihin. Mielestäni oleellisin (ainoa?) on Tarkistettavuus-Käytännön: ”Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi".
Yo. sanoo mielestäni sen, että asian esille tuojan status määrittelee luotettavuuden, eli organisaatio tai henkilönimi. Käytäntö on ok eli FB:n pitäisi sanotulta osin kelvata. Oma kokemukseni on se, että FB:ssa,Twitterissä jne harrastamistani asioista (suomiseurajalkapallo) niiden organisaatiot ovat yleisesti ulkoistaneet tiedottamisen hyvin vähän ko. asiaa ymmärtäville henkilöille, eli lähtökohtaisesti itselleni verkkosivut eivät ole luotettava lähde, eli en yleensäkään käytä niitä, enkä usko tietoja, jotka lähteistetään niihin (tarkistan tiedot aina luotettavimmista lähteistä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.02 (EET)
Faktaan kyllä, tulkinnalliseen tietoon ei. Rajatapaukset ratkaisuun artikkelin keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.05 (EET)
Muokkaajan ”ei tarvitse miettiä” onko esittämänsä totta (en muista missä jokaista muokkaajaa velvoittavassa Käytännössä tuo sanotaan), pitäisi miettiä, että ”tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” (Tarkistettavuus-Käytäntö). Tulkinnallinen tieto ja rajatapaus ovat ikiliikkuja-kategoriaan kuuluvia keskustelunaiheita, eli niitä on jo monimutkaisempi ymmärtää. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.51 (EET)
Mun käsittääkseni FB:n käyttö faktatiedoille perustuu tähän Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin käyttää materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilöstä tai organisaatiosta itsestään. Tällöin on kuitenkin oltava varmuus materiaalin kirjoittajasta ja materiaalin pitää olla olennaista eikä kyseessä saa olla itsensä korostaminen. Itse julkaistua materiaalia ei tule käyttää toissijaisena lähteenä vaan ainoastaan tosiasioiden tarkistukseen. (wikipedia:tarkistettavuus). --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 09.57 (EET)
Koska julkaisualustojen käyttö lähteenä näyttää olevan epämääräistä ja tulkinnanvaraista ja koska esimerkiksi facebookiin pääsee tarkistamaan luotettavuuden vain sattumanvaraisesti olemalla siellä itse ja mahdollisesti vielä kaveri, niin voisi olla parempi käyttää lähteenä tietoja, jotka on julkaistu luotettavammilla alustoilla, joiden luotettavuuden tulkinnasta ei tarvitse keskustella. Jään varmaan tässä tappiolle, koska monien mielestä luotettavuus ja jopa itse lähteistäminen on Wikipediassa sivuseikka. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 10.32 (EET)
Ylläpidon näkemys kaikkia velvoittavan Käytännön orwellmaisen tulkintamahdollisuuden hävittämiseksi olisi kiva. Omani ja Zachen tulkinnat (mikä pätee Käytännön perusteella) yllä ovat mielestäni kuin tosi ja vale/vale ja tosi luotettavuuden kannalta, eli minun näkemys on väärä? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 07.46 (EET)

Amerikkalaisen jalkapallon pelaajan merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Tapaus Sam Montgomery herättää tarvetta määritellä amerikkalaisen jalkapallon pelaajien merkittävyyttä tarkemmin. Jääkiekossa on löyhemmät merkittävyyskriteerit kuin monessa muussa lajissa. Nyt on syntynyt tarveita rajavedoille. Riittääkö, että on ollut joskus huippulupaus? Riittääkö NFL-varaus? Riittääkö, että on ammattilainen vaikkei pääsarjatasolla? Riitääkö sopimus NFL-seuran kanssa, vaikkei koskaan pääse kentälle? Amerikkalainen jalkapallo on hyvin seurattu laji rapakon takana ja monista pelaajista kirjotetaan paljon jo ennen ammattilaisuraansa riippumattomissa lähteissä. --Vnnen (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 21.11 (EET)

Hyvä on tehdä periaateratkaisu. Huippulupaus ei riitä missään. Suomenkieliset seurannevat enemmän esim. Ruotsin lätkäliigaa kuin AAF-sarjaa. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 21.24 (EET)
Ainakin jääkiekossa pääsarjasopimus on riittänyt. Ja kuten 5yny573r varsinaisesta pelaamisesta totesi: debyytti tuskin muuttaa ammattilaispelaajan statusta. Ja huippulupauksista on lukemattomia (ja muutama luettu) artikkeleja.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 21.48 (EET)
Kuten Montgomeryn merkittävyyskeskustelussa äsken mainitsin, ovat yliopistosarjatkin merkittäviä tapahtumia tuolla päin maailmaa ja menestyminen siellä ihan varteenotettava meriitti. Koripallon yliopistosarjojen matseja näyttävät jopa Suomen valtakunnallisella kanavalla. --Lax (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 23.39 (EET)
Onhan yliopistourheilu todella iso juttu Yhdysvalloissa. Pitää kuitenkin laittaa myös perspektiiviiniin, että Division 1 -tasolla yliopistojoukkueen rosterissa saa olla jopa yli sata pelaajaa. Montgomery tosin on scoutattu aika korkealle. --Vnnen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 15.32 (EET)
Lisäksi mietin, pitäisikö suomalaisilla pelaajilla oli jokin eri kriteeri? Seppo Evwarayea pidetään Suomen menestyneimpänä pelaajana ja oli kaksi vuotta osa Minnesotan organisaatiota pääsemättä kertaakaan pelissä kentälle. SM-tasolla Vaahteraliigassa voi käydä kääntymässä kentällä, eikä se kovin suuri meriitti mielestäni ole. --Vnnen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 15.32 (EET)
Myönnän, että yliopistourheiulu on iso juttu Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on iso ja rikas ja näkyvä maa, yliopistot ottavat opiskelijoita urheilumenestyksen perusteella ja monille kehitysmaiden nuorille se on ainoa mahdollisuus menestykseen, suomalaisista puhumattakaan. Mutta juuri tämä ei nyt vaan mene wikipeedisenä menestysperusteena läpi. Kyllä jokainen Ameriikkaan kullankaivuuseen lähtenyt on samalla perusteella merkittävä. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 22.51 (EET)vast.
Povorzniukin kohdalla näköjään kantani hävisi merkittävyyskeskustelun. Mielestäni sitä ei voi pitää ennakkotapauksena. Vien senkin vastenmielisesti poistoäänestykseen, jos tämä katsotaan merkittäväksi. Kaikessa wikirakkaudessa --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 22.58 (EET)

Muistaako joku sen jenkkilätkääjän..jolla oli sopimus Ruotsiin. Oli jopa sopimus jonkin seuran kanssa. Pelasi Belgian päsarjassa kuusi matsia (hahhahhaa?) mutta loukkaantumisten vuoksi jäi läpimurto tekemättä. Se tyyppi olisi ennemmin ansainnut paikan Wikipediassa kuin nämä. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.06 (EET)

Kysymys kuuluu, onko tämä jokin juniorien mainoskanava vai todellisista tapahtumista kertova tietosanakirja yst. terv. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.12 (EET)

Jääkiekossa on ilmeisesti vaadittu, että on käynyt kentällä pääsarjaottelussa. Jalkapallossakin vaikuttaa olevan sama kriteeri. Miksi amerikkalainen jalkapallo (Amerikassa tai muualla) olisi poikkeus?--Htm (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 07.46 (EEST)

Ainakin siksi, että kyse on ns. marginaalisesta lajista, eli levinneisyys maailmalla ja harrastajien määrä ja kirjoittelut luotettavissa riippumattomissa medioissa on vähäistä jopa jos verrataan toiseen maailmalla marginaaliseen lajiin jääkiekkoon. Jokainen jefun yliopistopelaaja ja Suomessa jääkiekon alasarjapelaajakin lienee täyttävät löysästi tulkiten Suomen Wikipedian Merkittävyys-Käytännön kriteerit kunhan vain näkee vaivan ja etsii lähteet. Eli ko. pelaajien artikkeleita ei pitäisi poistaa, jos luotettavia riippumattomia tietolähteitä esitetään artikkeleissa.
Onko muunkielisissä Wikipedioissa Suomea vastaavaa eli, että Merkittävyys-Käytäntö pätee vain tiettyihin artikkeleihin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 09.03 (EEST)
Jokaista muokkaajaa velvoittava Merkittävyys-Käytäntö sanoo: ”Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä. Em. riippumattomuus määritellään ”Aiheesta riippumattomissa” tarkoittaa, että aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottama aineisto ei ole pätevä lähde merkittävyyden arvioimiselle. Tällaista aineistoa ovat muun muassa mainokset ja markkinointi, kohteen itsensä julkaisema materiaali, omaelämäkerrat, kotisivut ja lehdistötiedotteet.”
Esimerkiksi joukkueurheiluissa yllä mainituiksi aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottamaksi aineistoksi lukisin urheilijoiden, seurojen, kilpailun järjestäjän ja muiden vain ko. urheiluun keskittyvien toimijoiden mediat. Esimerkkinä oleva Montgomery-artikkeli sisältää teoriassa 2 merkittävyyden todistavaa lähdettä, eli ok. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 14.26 (EEST)
Nykyään ainakin jääkiekossa riittää penkkillä istuminenkin pääsarjaottelussa. Ei tarvitse enää käydä kentällä.--MAQuire (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 10.51 (EEST)
Pääsarjoillakin on eroa. On jonkin vähemmän menestyneen maan pääsarja ja sitten on jokin sellainen pääsarja, jonne pyritään ympäri maailmaa ja jonka ulkopuolelle jääneet joutuvat tyytymään heikompitasoisiin sarjoihin, esimerkiksi muiden maiden pääsarjoihin. Kovatasoisemmissa maissa sitten muutkin sarjat kuin se yksittäinen pääsarja ovat merkittävämpiä kuin rupumaiden pääsarjat. Tuo kentällä/vaihtopenkillä käynti on vain lyöty lukkoon vähemmän asiaan perehtyneidenkin ymmärtämäksi selkeäksi rajaksi, jotta ihan jokaisesta pelaajasta ei tarvitse twistata. --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 14.29 (EEST)
Pystyykö joku vastaamaan siihen, ovatko naisten pääsarjat automaattisesti tasa-arvoisia eli vastaava kuin miehillä pätee merkittävyyteen? Onko jefun Vaahteraliigan vastine naisilla lippupallon SM-sarja? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 14.53 (EEST)
Vastaan vain jälkimmäiseen: Naisilla on myös amerikkalaisen jalkapallon SM-sarja eli Vaahteraliiga. --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 20.21 (EEST)

Keskustelu on vähän rönsyillyt. Katsoin parhaaksi viedä artikkelin poistoäänestykseen. --Vnnen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 22.51 (EEST)

Käyttäjäsivun alasivut ilman käyttäjäsivua[muokkaa wikitekstiä]

Tulipa tässä sattuneesta syystä mieleeni kysymys: Onko jossain säädetty tai keskusteltu siitä, saako käyttäjällä olla käyttäjäsivun alasivuja, jos hänellä ei ole käyttäjäsivua? --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 20.33 (EEST)

En tiedä onko säädetty tai keskusteltu, mutta en keksi miksi se olisi kiellettyä. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 20.47 (EEST)
Minusta se on aivan selviö, että jos käyttäjä vaikka haluaa näyttää täällä Metan käyttäjäsivunsa, hän ei menetä oikeuttaan tehdä paikallisia alasivuja. Mikä järki tämän kieltämisessä olisi? jni (k) 31. maaliskuuta 2019 kello 20.52 (EEST)
Eikai pakko itsestään ole mitään kertoa käyttäjäsivullaan vain sen takia, että saa luonnostella artikkelia alasivullaan. Stryn (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 21.08 (EEST)
Entä jos kertoo itsestään vain alasivulla (esim. luettelo aloittamistaan artikkeleista)? --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 21.17 (EEST)
Onko se ongelma? En nyt ymmärrä mistä kiikastaa. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 23.29 (EEST)
En näe tässä mitään käytänntöjen vastaisuuksia. Toisaalta joskus haluaa katsoa käyttäjäsivua ja jos se on punaisella ei ehkä haluakaan. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 09.36 (EEST)
Sitä tässä yritän selvittää, kiikastaako mistään. Yksi näkökulma on se, että tuollaisessa tapauksessa käyttäjällä on käyttäjäsivu, jota käytetään kuin käyttäjäsivua mutta joka ei löydy siten kuin tavallinen käyttäjäsivu. --Lax (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 09.52 (EEST)
Tietysti harmittaa vietävästi ettei sitä löydy suoralta kädeltä vaan pitää olla utelias. Jos se on kuitenkin mainosmainen sivu, jota linkitetään muualle, sitä koskee sama mainoskielto kuin käyttäjäsivua. Arvioinnin tekemiseksi olisi hyvä tietää mikä se piilotettu sivu on. --Abc10 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 10.39 (EEST)
Jotkut käyttäjät pitävät käyttäjäsivullaan linkkejä omille alasivuilleen, mutta alasivut voivat myös olla orpoja eli niin, että niihin ei ole linkkiä miltään toiselta sivulta. Käyttäjän alasivut näkee katkaisuhaulla, joka löytyy kun menee käyttäjäsivulle (vaikka se olisi punainen) ja klikkaa vasemmalla olevaa "Sivun tiedot" -linkkiä. Sieltä löytyy kaikki kyseisen käyttäjän alasivut ja alasivujen alasivut. Jos alasivujen sisältö liittyy Wikipediaan eivätkä ne riko käytäntöjä, niin niissä ei ole ongelmaa. -kyykaarme (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 21.33 (EEST)
Ei tarvitse edes tehdä hakua, vaan sivulla käyttäjän muokkaukset on alimmaisena suora linkki käyttäjän alasivut. Ne eivät siis ole mitenkään piilossa olipa linkkiä tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 21.54 (EEST)
Katos vaan. En ole ikinä jaksanut selata noin alas, että olisin tuommoisen linkin aiemmin huomannut. Eivät ne alasivut sitten ihan täysin piiloon jääkään. Lopputulema tästä kaiketi on siis se, että käyttäjä voi tehdä käyttäjäsivunsa myös pelkälle alasivulle ilman varsinaista käyttäjäsivua ja alasivua koskevat samat säännöt kuin varsinaista käyttäjäsivua (plus se tuttu juttu, että alasivuja voi käyttää hiekkalaatikkona). --Lax (keskustelu) 1. huhtikuuta 2019 kello 22.24 (EEST)

Olivia Manning[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty sivulle WP:Kahvihuone (kielenhuolto) otsikolla Piste kuvatekstissä. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Nuorisovaltuustojen merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä nuorisovaltuustojen artikkeleista. Tällä hetkellä artikkeleita eri kuntien nuorisovaltuustoista on nähdäkseni kahdeksan (Luokka:Nuorisovaltuustot). Sisällöltään ne ovat kuitenkin mielestäni kaikki samantyyppisiä: esitellään toimintatavat, jotka ovat usein varsin samantyyppisiä keskenään, ja osassa artikkeleista perään lyödään vielä lista alaikäisten nimistä. Pitäisikö näiden artikkeleiden merkittävyydestä keskustella - onko tarpeen, että Wikipediassa on jossakin vaiheessa 311 artikkelia eri kuntien nuorisovaltuustoista, joiden sisältö lienee isoilta osin päällekkäistä keskenään? En löytänyt mitään aiempaa keskustelua aiheesta, joten siksi kiinnostuin asiasta. Mielestäni voisi harkita vain Nuorisovaltuusto-artikkelin laajentamista näiden kautta. --Kissa21782 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.30 (EEST)

Riippuu nuorisovaltuustosta. Joku Pekingin tai New Yorkin saattaa ollakin.--MAQuire (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.40 (EEST)
Onko Pekingissä tai New Yorkissa sellaisia?--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 21.01 (EEST)
Minusta nämä ovat "riskiartikkeleita" eli artikkeleita, jotka voivat houkutella paljon kokemattomia muokkaajia ja erilaisia vandaaleja tekemään "hupimuokkauksia". En myös osaa pitää noitä kovin merkittävinä. Ehkä jossain yksittäisessä poikkeustapauksessa, jos nuorisovaltuuston edesottamukssita kirjoitettaisiin myös ko. alueen ulkopuolella, voisi nuoriso valtuusto olla merkityksellinen. Minusta siis yksittäisen nuorisovaltuuston artikkelin voisi poistaaa (kaikki ne, jotka nyt siellä ovat joutaisivat pois) ja jättää vain tuo yleisartikkeli niistä. Jossain poikkeustapauksessa voisi yksittäisestä luoda artikkelin, mutta merkittävyyskynnys tulisi pitää korkealla.--LCHawk (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 08.13 (EEST)
Toisaalta, ainakin Espoon nuorisovaltuusto näyttäisi täyttävän selvästi Wikipedian merkittävyyskriteerin: siitä on kirjoitettu laajoja juttuja Hesarissa ja Länsiväylä-lehdessä. Näitä juttuja ei ole käytetty artikkelin lähteinä, mutta sehän ei vaikuta merkittävyyteen. --TuomoS (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 09.32 (EEST)
Toisaalta, Länsiväylä on paikallislehti, ja todennäköisesti missä tahansa paikallislehdessä varsinkin pienemmissä kunnissa käsitellään oman kunnan nuorisovaltuustoa aina toisinaan. (Merkittävä Espoon nuorisovaltuusto silti toki on, käsittelyä löytyy Hesarilta ja Yleltä.) Espoolla on kuitenkin muistaakseni Suomen suurin nuorisovaltuusto, joka on vieläpä toiminut harvaisen pitkään – merkittävyydeltään Espoon tasoisia ei montaa varmaankaan ole. --Kissa21782 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.04 (EEST)
Paikallislehdethän kelpaavat ihan hyvin riippumattomiksi luotettaviksi lähteiksi. --TuomoS (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 14.37 (EEST)
Hesari on paikallislehti. Iivarius (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 17.53 (EEST)
Juu, oikeassa olette. Pointtini olikin juuri, että tätä kautta lähes kaikki nuorisovaltuustot ovat merkittäviä, kun kunkin paikkakunnan paikallislehdet niitä varmasti käsittelevät ajoittain. Mutta tuliko samalla vastattua tuohon alkuperäiseen kysymykseeni säilytettävyydestä - riittävätkö paikallislehtien artikkelit justifioimaan 311 hyvin samankaltaista, ennen kaikkea omaa artikkelia jokaiselle nuorisovaltuustolle? --Kissa21782 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 11.34 (EEST)

Pöytäjääkiekkoilijat[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisin tässä ihan vaan uteliaisuudesta kysyä, mitä mieltä olette pöytäjääkiekkoon liittyvistä artikkeleista, kuten pöytäjääkiekkoilijoista ja sen sellaisista. Kuuluuko mielestänne pöytäjääkiekko wikipediaan? Lisäksi haluaisin tietää, missä merkittävyyden raja menee. James Chudrie 😇 10. huhtikuuta 2019 kello 22.43 (EEST)

Ihan ensinnäkin tämän keskustelun paikan valinnassa olisi ehkä kannattanut uskoa kokeneempaa wikipedistiä, koska kysymys ei liity käytäntöihin. Eli olisit vain antanut tämän olla sekalaisissa. Sitten asiaan: ensimmäinen intuitiivinen ajatukseni oli, että laji on niin marginaalinen, että vain kansainvälisen tason huipuista (kuten Roni Nuttunen) kannattaa kirjoittaa. Sitten katsoin luokkaa ja hämmästyin: täällähän on paljon artikkeleja, ehkä laji on sittenkin tärkeämpi kuin luulin. Sitten tajusin, että kaikki artikkelit olivat joko sinun tai Jnovikovin aloittamia, eikä niitä ollut vielä kukaan hoksannut kyseenalaistaa... -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 00.27 (EEST)
Ei olisi kannattanut herättää nukkuvaa karhua... --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 07.51 (EEST)
Nyt pitäisi tehdä joku selkeä raja että mitkä pöytääjäkiekkoiijat ovat merkittäviä. En minä ainakaan uskalla tehdä aiheesta uusia artikkeleita ennen rajanvetoa --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 11. huhtikuuta 2019 kello 10.13 (EEST)
Muuten, pöytäjääkiekko on Venäjällä ihan virallinen urheilulaji, ja siellä turnausvoitoista saa paljon rahaa. Siellä on myös paljon lajin valmentajiakin. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 11. huhtikuuta 2019 kello 10.25 (EEST)
Vakiintunut laji, jossa kilpaillaan virallisten lajiliittojen alaisuudessa. Urheilun vuosikirjakin noteeraa arvokilpailujen ja SM-kisojen tulokset. Oma mielipiteeni on, että Suomen-mestareista (ja muiden vastaavan tason maiden kansallisista mestareista) ja arvokilpailuissa edes joten kuten menestyneistä voi tehdä artikkelit. --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 10.34 (EEST)
Hoksasin kyllä jo aikoja sitten, mutta merkittävyyden kyseenalaistamisen poistoprosenttini on tippunut aikalailla nollaan, niin jäin odottamaan, että joku muu kyseenalaistaisi esimerkiksi 13-vuotiaan rankingilla 450 olevan pöytäjääkiekkoilijan, ettei merkittävyyskriteerit säilyttämisen myötä tippuisi aivan alas.--MAQuire (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 13.27 (EEST)
Isompienkin lajien juniorimenestyjillä on tehnyt tiukkaa mahtua Wikipediaan, joten poistin nyt Röholmin poikien omat artikkelit suoraan epämerkittävinä. Keskitytään tosiaan aikuistason menestyjiin. --Lax (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 12.28 (EEST)
Vaikea kysymys. Laji on toki vakiintunut, mutta esimerkiksi tuo Roni Nuttunen perustuu vain johonkin kilpailutilastointiin. Onko pöytäjääkiekon pelaajista oikeasti aihetta laajasti käsitteleviä lähteitä? --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 23.29 (EEST)
Nuttusesta olisi esim. [6] ja muutakin löytyy, mutta niitä ei ole artikkelissa jostain syystä käytetty. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 23.38 (EEST)
Venäjällä lajin huippuottelut televisioidaan omalla kanavallaan Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 12. huhtikuuta 2019 kello 11.33 (EEST)
Rinnastuuko nämä enemmän perinteisiin urheilijoihin vai e-urheilijoihin? Noiden säilyttämiskriteereissä on iso ero.--MAQuire (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 14.05 (EEST)
Pöytäjääkiekko on jotain e-urheilun ja urheilun välimaastosta. Tosin ei ehkä yhtä huomattavaa kansainvälisesti, paikallisesti kylläkin. Lajin mestareista lienee asiallista säilyttää artikkelit. --Vnnen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 13.41 (EEST)