Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Matematiikan artikkelit, joiden nimelle ei tunnu löytyvän suomenkielistä käännöstä[muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä olen uusien matematiikkaa käsittelevien artikkelien osalta törmännyt ongelmaan siinä, etten löydä mistään termeille suomenkielistä käännöstä. Miten siis tällöin menetellään? Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian termi primorial, jolle looginen käännös olisi alkulukukertoma, mutta toisaalta myös alkoma (versio sanasta kermota englanninkielisiä termejä primorial ja factorial) olisi tähän sopiva käännös. Miten siis artikkelin suhteen menetellään: 1) Käytetään englannninkielistä nimeä 2) Käytetään tuota merkityksen perusteella tehtyä käännöstä alkulukukertoma 3) Käytetään tuota sanojen ulkoasun perusteella tehtyä alkoma-sanaa. Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen on olemassa vielä Primorial prime, joka tarkoittaa alkulukua, joka on muotoa tällainen luku. Tämä taasen puolustaisi tuota kohdan 3 käytäntöä, koska tällöin suomenkieliseksi sanaksi tälle tulisi alkoma-alkuluku, joka kuulostaa paljon järkevämmältä kuin alkulukukertoma-alkuluku.--LCHawk (keskustelu) 20. heinäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)

Käyttäisin englanninkielistä nimeä ja avaisin suomenkielellä termin sisällön siihen alkuun. Lisäksi artikkeliin voisi pistää jonkun huomio-tyyppisen maininnan siitä, että termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä joko suoraan tekstiin tai sitten yläviitteenä (ks. [ryhmittely]) --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 06.08 (EEST)
Käyttäjä:J Hokkanen ilmoittaa käyttäjäsivullaan olevansa yliopistokoulutuksen saanut matemaatikko. Osaisikohan hän auttaa suomennosten etsimisessä? --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 10.48 (EEST)
Itselläni on samantasoinen koulutus ja olen kysynyt useilta alan tuttavilta, mutta en ole saanut, mitään lähteistettäväksi keltaavaa versiota. Laitan toki kysymyksen tuonnekin.--LCHawk (keskustelu) 22. heinäkuuta 2017 kello 21.50 (EEST)

Tämä on yleisempikin ongelma luonnontieteiden ja tekniikan aiheissa. Aina termille ei valitettavasti löydy suomenkielistä termiä, ainakaan sellaista mikä olisi yleisesti käytössä. Esimerkiksi minulla ei ole aavistustakaan, mitä en:Migratory insertion on suomeksi. Joskus näissä tapauksissa on vain paras selittää mitä termi tarkoittaa ja kertoa englanninkilinen termi. --MiPe (wikinät) 24. heinäkuuta 2017 kello 12.21 (EEST)

Kyllä on. Pitäisikö näistä tehdä jokin käytäntölinjaus, miten toimitaan? Eli artikkeli englanninkieliselle nimelle ja sitten, jos ja kun löytyy suomenkielinen lähteistettävä termi, siirto ja uudelleenohjaus englanninkielisestä? Toisaalta voisi miettiä, että palvelisiko esim. lukio-opeusta se, jos meillä olisi jokin, vaikkapa vain epävirallinen suomenkielinen käännös, jotteivät luonnontieteet ja tekniikka mene enempää finglishiksi kuin tällä hetkellä on. Tämä voisi auttaa myös suomenkielen säilymisestä kielenä edes vähän pidempään alan koulutuksessa.--LCHawk (keskustelu) 24. heinäkuuta 2017 kello 12.32 (EEST)
Itse näen tärkeänä, että suomenkielistä käännöstyötä pyritään tekemään rohkeasti. Jonkunhan on ensimmäisenä käännös joskus tehtävä, joten miksei se voisi olla Wikipediasta lähtöisin, sillä täällä on kuitenkin ammattitaitoa? Suoraan suomentaminen on järkevää, jos potentiaalisia käännösvaihtoehtoja on vain yksi, ja kaikki muut kuulostavat tökeröiltä ilmaisuilta. Mikäli järkevältä kuulostavia käännösvaihtoehtoja on useampia, tällöin kannattaisi olla varauksellisempi tietyn käännöksen valitsemissa ja ilmaista artikkelissa, että kyseinen termi voi kääntyä useammalla vaihtoehdolla. -- Synkkis (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 17.24 (EEST)
Kun puhutaan tieteellisestä terminologiasta, niin uusien käännösten tekeminen ei ole Wikipedian tehtävä. Itsekin näen tärkeänä, että suomen kieli olisi tieteen ja tekniikan kieli Suomessa, mutta Wikipediassa on kuitenkin kielletty oman tutkimuksen tekeminen, mihin kategoriaan aivan uusien termien keksiminenkin menee. --PtG (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 08.18 (EEST)
Toivottavasti sitten ollaan myös muiden aihepiirien, kuten kulttuurin suhteen yhtä täsmällisiä ja esim. listaukset "Lauluja paikasta X" tulkitaan myös uudeksi tutkimukseksi, jos ei ole lähdettä, joka nimenomaan kertoo, että paikkakunnasta X kertoo laulu Y. Itse tosin epäilen tätä, sillä kulttuurissahan on koko yhteiskunnan osalta aina eri säännöt kuin muualla.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 12.39 (EEST)
Lähteet pitää tietysti olla myös kulttuuriartikkeleissa. --PtG (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.35 (EEST)
Jatkan vielä tähän kääntämispulmaan: meillä ei oikeastaan ole tällä hetkellä tahoa, jonka intresseissä olisi tehdä ainakaan matematiikkaan ja tilastostieteeseen liittyvää termien suomentamista, sillä ne henkilöt, jotka näitä termejä työssään tarvitsevat, osaavat englantia ja käyttävät sitä. Toisaalta termien kääntäminen vaatii alan osaamista, joten ihan kylmiltään kukaan kielenkääntäjäkään ei voi tehdä. Ne harvat, joita alan popularisoiminen kiinnostaa ja asiaanl liittyvien populaarien artikkelien kirjoittaminen, eivät taasen yleensä ole siinä asemassa, että he voisivat lanseerata jossain uusia käännöksiä.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.39 (EEST)
Tieteen termipankki voisi olla jotain sellaista mitä haet. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.46 (EEST)
Loin nyt tänne artikkelin primorial tuolla nimellä ja artikkelissa on vain selitetty termi, eikä sille ole edes ehdotettu mitään suomennosta. Tämäkö on se tapa, jolla näissä aletaan toimia? Pitäisikö näitä varten kehittää jokin mallinne, jossa kerroittaisiin, että tälle termille ei ole vakiintunutta suomennosta ja sen takia on käytetty englanninkielistä termiä?--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 15.04 (EEST)
Tuo on minusta ihan ok. Lisäksi malline on ihan hyvä idea, koska tuolloin saadaan jotenkin selville mitkä ovat sellaisia termejä joilta tuo suomenkielinen käännös puuttuu. --Zache (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 19.23 (EEST)
Jos suomennosta ei ole (eikä sitä voida suoraan johtaa olemassaolevista suomenkielisistä termeistä), niin silloin pitäisi kai käyttää alkukielistä nimitystä. Jos suurin osa nykypäivän tieteellisistä julkaisuista on englanninkielisiä, alkukieli on varmaan tyypillisesti englanti, mutta ei välttämättä aina, varsinkaan vanhempien käsitteiden kohdalla. Jos jonkin termin olisi vaikka alkujaan lanseerannut saksalainen tiedemies saksankielisessä julkaisussa, niin silloin suomennoksen puuttuessa saksankielinen muoto olisi periaatteessa ensisijainen englanninkieliseen nähden (näitähän löytyy esim. filosofian termistöstä pilvin pimein). Tosin jos aiheesta löytyisi arvovaltaisia suomenkielisiä lähdetekstejä, joissa olisi käytetty englanninkielistä muotoa, niin silloin se voisi tietysti kelvata tännekin. --Risukarhi (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 19.40 (EEST)
Käsitteet olivat siis primorial ja primorial prime. Koska en:prime on alkuluku, niin voiko jälkimmäisen kääntää ainakin osittain muotoon primorial-alkuluku? Jos primorial suomennettaisiin, niin silloin siitä voisi ehkä tulla primoriaali samaan tapaan kuin social suomennetaan sosiaali. Muissa wikeissä englanninkielistä termiä näyttää vain hiukan mukautetun: ranskaksi primorielle, italiaksi primoriale, hollanniksi primoriaal, venäjäksi praimorial, turkiksi primoriyel. --Raksa123 (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 22.26 (EEST)

Ehdotus: Sanan käytäntö muuttaminen järjestyssäännöksi[muokkaa wikitekstiä]

Muutamat käyttäjät ovat ottaneet esille sen ristiriitaisuuden, että Wikipedian järjestyssääntöjä kutsutaan käytännöiksi. Talonyhtiössä on järjestyssäännöt, mutta talonyhtiöiden käytännöt taas voivat muuttua erilaisiksi vuosien saatossa.

Ehdotan, että sanasta käytäntö luovuttaisiin ja siirryttäisiin käyttämään kirjakielen yksiselitteisempää sanaa järjestyssäännöt. ────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────

»käytäntö, teorian vastakohta. Vrt. praksis.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: käytäntö. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Käytäntö
1. Käytännöllinen elämä, todellisuus (teorian vastakohta). »
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm + käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

»järjestyssäännöt, kunnanvaltuuston hyväksymiä määräyksiä kunnan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta on vuodesta 2003 ollut säännökset järjestyslaissa, joka korvasi kunnalliset järjestyssäännöt.»
(Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: järjestyssäännöt. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8. )

»Järjestyssääntö eril. järjestystä koskevia säännöksiä.
Talonyhtiön järjestyssääntö.»
(Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: CD-perussanakirja. Tietoja teoksesta: 1 optinen levy (CD-ROM) ; 12 cm + käyttöohje (25 s.). Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio. )

Mikäli muutos tehtäisiin sivu Wikipedia:Käytännöt ohjattaisiin Wikipedia:Järjestyssäännöt ja johdanto voitaisiin muuttaa esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

Wikipedian järjestyssäännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä velvoittavia ohjeita tai säännöskokonaisuuksia, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi.

Sanan sääntö karsisin pois, koska ei sanaa, jota määritellään voi määritellä itsellään. Se on kuin määrittäisi, että banaanit ovat banaaneja.--Abilation (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.27 (EEST)

Mielestäni käytännöt on ihan toimiva nimitys asioille, joita on noudatettava. Stryn (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 18.53 (EEST)
Samaa mieltä. Sanaa käytännöt esiintyy Wikipedian ulkopuolellakin likimain siinä merkityksessä kuin mitä sillä tarkoitetaan Wikipediassa. Silloin näkisin että ymmärrettävyysristiriitaa ei synny. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 10.34 (EEST)
Kyllähän sanastosta jo näkee, että täällä "käytännöllä" tarkoitetaan mitä vaan. Vastuu siirtyy lukijalle. Ehdotuksen idea on hyvä. Sanastoa Wikipedian käyttämää sisäistä termistöä pitäisi voida muuttaa myös jälkeenpäin ilman, että punarinnat, sinirinnat ja muutosvastarinnat aloittavat tutun laulunsa. Ymmärrettävyysristiriita on syntynyt ja kasvanut isoksi. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 13.26 (EEST) Kommenttia muutettu teknisesti ja selventävästi. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 16.13 (EEST)
Kukahan noitakin on tuonne runoillut? En yllättyisi jos se olisi Käyttäjä:Pxos, mutta en ehdi nyt kaivaa sivun historiaa. Sivulla Wikipedia:Käytännöt asia sanottu mielestäni selvällä suomella, ja se taitaa olla se, mikä määrittelee, mitä "käytännöllä" Wikipediassa tarkoitetaan. On valitettavaa että tuon sanastosivun nykytila on tuolta osin noin huono. Ei tuossa itse varsinaisella käytäntösivuilla ole mielestäni mitään epäselvää. Sen sijaan järjestyssäännöt ovat taloyhtiöihin liittyvä asia, eikä Wikipedia ole taloyhtiö. Siksi en pitäisi nimitystä luontevana ja ymmärrettävänä, vaikka ehdotus onkin tehty hyvässä tarkoituksessa.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.23 (EEST)
Minä olen kyseinen runoratsu. Kannattaa muuten kahvihuoneisiin kirjoittamisen sijasta joskus lukeakin, mitä muut kirjoittavat. Kas kun tuo Sanasto ei ole mikään velvoittava ohje vaan se on kooste käytetystä kielestä. Jos ei ole ehtinyt vielä huomata, miten sekava termi "käytäntö" on eri keskusteluissa, nyt on kreivin aika ymmärtämiselle. "Järjestyssäännöt" on huono, mutta idea on hyvä. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.28 (EEST)
Eli ensin vetoat ko. sivuun (jonka epävirallisen aseman kerroin kommentissani itsekin, mutta et ilmeisesti lukenut kommentiani) ja sitten kun totean, että sivu on kuraa eikä sen sisältö ole sitova, niin rupeat väittämään, että minä en lue mitä on kirjoitettu, vaikka itse ensimmäisenä vetosit ko. sivuun. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.34 (EEST)
Pannaan rautalankaa. Reaalimaailmassa sanotaan, että "lain mukaan nopeusrajoitusta tulee noudattaa, mutta käytännössä liian alhaisiksi koettuja rajoituksia ei noudateta". Wikipediassa sanotaan, että "käytännön mukaan artikkeli on aloitettava hakusanalla, mutta käytännössä käytäntö on yksittäistapauksissa liian rajoittava". Ja jos ei ole vielä nähnyt käytäntökeskusteluissa termiä "de facto", jolla tarkoitetaan käytäntöä tarkoittamatta suorastaan käytäntöä, niin siinä tapauksessa ei ole vielä nähnyt sitä. Se löytyy kyllä. Sivumennen sanoen joka kerta, kun huonoa termiä yritetään muuttaa paremmaksi, juuri U-hai nostaa suurimman vaahdon. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.36 (EEST)
Pitäisi mennä lähteille. Sivun Wikipedia:Käytännöt en-iw on en:Wikipedia:Policies and guidelines. Kysymys siis kuuluu mikä olisi paras suomennos ilmaisulle en:policy siinä Wikipediassa käytetyssä merkityksessä kuin se esiintyy tuossa. "Käytäntö" on ainakin samaa abstraktiotasoa paremmin kuin "järjestyssäännöt", koska wikipedia ole taloyhtiö. Toisaalta jokin muukin suomennos voi olla mahdollinen. Nuo esimerkkilauseet ovat huonoa suomea, mutta saman voisi sanoa hyvälläkin suomella siinäkin tapaukessa että wikipediatermin "policy" suomennoksena täällä meillä olisi "käytäntö". Näinhän joutuu jokainen Wikipediassa noudatetuista tosiasiallisista mutta ehkä kirjaamattomista menettelyistä keskusteleva jatkuvasti tekemään, itse muistan usein puhuneeni esim. "noudatettavasta tosiasiasiallisesta menettelystä" tms. ilman tarvetta ruvetta joko mielenosoituksellisesti tai epähuomiossa leikkimään kapulakielisillä tautologioilla. Osaisikohan esimerkiksi Käyttäjä:Tanár kokeneena kielenhuoltajana ja wikipedistinä arvioida, mikä olisi termille "policy" sen wikipedia-merkityksessä paras suomennos? Wikipedian termien suomennosten parantamiseksi tarvittaessa kannattaa nähdä vaivaa, enkä vastusta jo parempi suomennos löydetään. Toisaalta olisi kiinnostava kuulla kokeneen kielenhuoltajan arvio siitä, onko se "käytäntö" termille "policy" sen wikipedia-merkityksessä lopulta itse asiassa edes niin huono suomennos.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 17.51 (EEST)
Sopisiko tähän asiayhteyteen paremmin sana säännöt? Yhdistyksillä on säännöt, mutta niiden käytännöt vaihtelevat, kuten aiemmin mainittujen talonyhtiöiden kohdallakin. Omaan kielikorvaani ainakin kuulostaisi omituiselta jos yhdistyksen tosiasiallisia sääntöjä kutsuttaisiin käytännöiksi. --Abilation (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 20.06 (EEST)
Se olisi epäilemättä parempi kuin "järjestyssäännöt". Mutta jos jälleen verrataan en-wikiin (koska se on Wikipedian "alkukieli", en ole englannin kielen ylivallan kannattaja muuten) niin siellä Wikipedia:Älä palvo sääntöjä on en:Wikipedia:Ignore all rules vaikka muuten on en:Wikipedia:Policies and guidelines. Näkisin tämän niin, että sekä ilmaisulla "policy" että sen suomenmnoksella nyt olevalla "käytännöt" on haettu korkeampaa abstraktiotasoa. Silloin siis käyttäjät nähdään itsenäisinä toimijoina, jotka noudattavat tiettyjä yhdessä sovittuja toimintatapoja, joita he soveltavat melko itsenäisesti niiden ajatuksen ymmärtäen pikemmin kuin mekaanisesti noudattavat ulkoa annettuja sääntöjä. Mekaanisia sääntöjäkin tarvitaan, kuten likennesäännöt, mutta Wikipedian sovituissa toimintatavoissa on myös sellaisia joiden mukaan toimiminen vaatii pikemminkin itsenäistä ajattelua kuin ainakaan kaikissa tapauksissa pelkkää mekaanista noudattamista. Tällaisten omakohtaista ajattelua vaativien sovittujen toimintatapojen luonnetta uskoakseni sana "käytännöt" kuvaisi paremmin kuin sana "säännöt", mutta tuo "käytännöt" ei välttämättä tietenkään ole ainoa mahdollinen tapa ilmaista tämä ajatus suomeksi. Koetetan nyt uudestaan pingata kielenhuoltaja @Tanár: kun äsken typotin pingauksen.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 22.20 (EEST)
Urjanhai kirjoittaa "sanastosivun nykytila on tuolta osin noin huono". Tuo on samanlainen ylhäältä ohjaava asenne kuin ennen oli sanakirjoissa, joihin ei pantu loukkaavia tai huonoja sanoja. Toivooko Urjanhai nyt, että olisi olemassa kaksi todellisuutta: se, mikä on kirjoitettu johonkin "käytännöksi" ja sitten se kieli, jota käytännössä käytetään. Siis että sanastosta pitäisi karsia ohjeet siitä, miten kieltä täällä käytetään? Kummallinen asenne. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 15.43 (EEST)
Oikeastaan sivun nykytila tuolta osin ei ole varsinaisesti huono: Wikipediassa sisällä oleva kokenut käyttäjä näkee heti, mitä asiaa siinä on ajettu takaa, ja muistaa asiasta käydyt keskustelut. Mutta Wikipedian käsitteistä lisätietoa etsivä, joka ei jo ennalta tunne tätä historiaa, ei tajua koko taulukosta mitään vaikka voikin ehkä kyetä arvaamaan mistä siinä ilmeisesti on kysymys. Pitäisi siis ajatella tavallista lukijaa eli Pihtiputaan mummoa. Paljon huonompiakin sivuja on.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 17.51 (EEST)
Wikipedia on muutenkin aika huono, eikä se kikkailulla ja sanamagialla parane. --Esamatti1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 00.22 (EEST)

Minua tuo käytäntö-sana ei ole haitannut, koska olen tottunut siihen miten sitä wikipediassa käytetään, ja olen samaa mieltä Esamatti1:n kanssa siitä ettei wkipedia sanamagialla parane. Toisaalta täytyy myöntää, että käytäntö-sana voi johtaa ainakin tulokkaita myös harhaan, koska se tarkoittaa vakiintunutta tapaa tai jonkin periaatteen soveltamista. Ja kun wikipedian omalla käytäntö-sivullakin aloitetaan, että "käytännöt ovat sääntöjä...", miksei niitä voisi kutsuakin säännöiksi? Järjestyssääntö kuulostaa minusta vähän liian viralliselta enkä haluaisi rinnastaa wikipediaan kuntaan tai taloyhtiöön. Kannatan siis sitä, että pidetään käytäntö-termi ennallaan tai korvataan sanalla "sääntö", mutta ei "järjestyssääntö".--Tanár 30. heinäkuuta 2017 kello 20.54 (EEST)

Näitä kommentteja lukiessa olen saapunut likimain samanlaiseen lopputulokseen Tanárin kanssa, että joko käytäntö säilytetään tai muutetaan muotoon säännöt. Urjanhai otti esille tuon englanninkielen esimerkin, mutta vastaavasti sanoi, ettei kannata englanninkielen liian voimakasta vaikutusta. Mikäli termi säännöt otettaisiin käyttöön, ei mielestäni ole pelkoa mekaanisesta soveltamisesta. Lakejakin tulkitaan ja niin tehdään sääntöjen tai käytäntöjen kanssa – miksi niitä sitten kutsutaankaan. Lähinnä sanojen sivumerkitys on erilainen. Säännöt ovat velvoittavampia kuin taas käytännöt epämuodollisempia. Mikäli olen oikein tulkinnut ainakin Pxos ja hieman laimeammin Tanár voisivat kannattaa sanan korvaamista. Oppositiossa hankkeen suhteen ovat ainakin Stryn ja Urjanhai. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro kuinka paljon asialle on kannatusta tai vastustusta yhteisössä laajemmalti. Kävisikö esimerkiksi näin?: "Wikipedian säännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä velvoittavia ohjeita, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi.".--Abilation (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 19.37 (EEST)
Nykyinen on mielestäni erinomainen, jopa yksiselitteinen, itse koen meitä kaikkia velvoittavina vain ne käytännöt, joissa on alussa laatikossa teksti ” Tämä sivu kuvaa Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymää käytäntöä. Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä.” Aina on löytyvä uusia trumpeja, jotka määrittelevät termeille halauamansa uuden merkityksen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 11.37 (EEST)
"Yksiselitteisyys" on kyllä lukijan silmässä. Kenenkään ei tarvitse käyttää tekstissä ilmaisua "de facto -koira" tai "syömiseksi yleisesti kutsuttu menettelytapa", kun sanat ovat niin yksiselitteisiä. Wikipediassa sen sijaan on käytäntö, jota käytännössä usein noudatetaan. Minun mielestäni "yksiselitteisyys" on eufemismi ajatuksesta "kyllä maar on tuttu ja turvallinen sana, jonka itse hallitsen – salakielen oppineena – mutta hämättäköön kaikkia heimon ulkopuolisia". Wikipediassa on joskus jännittävää, kun artikkelit kehittyvät koko ajan uuden tiedon mukana, mutta Wikipedian sisäinen infrastruktuuri on valahtanut betoniin. --Pxos (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 12.45 (EEST)
En ehdi nyt osallistua keskusteluun niin että voisin olla oikeastaan mitään mieltä. Tärkeämpinä pidän hyviä argumentteja. Tanárin kommentti oli mielestäni hyvä. Itse kannattaisin ehkä ennemmin nimitystä "käytännöt" kuin "säännöt", jos pitäisi valita noista kahdesta, koska tärkeää wikipediassa on käyttäjien itsenäinen toimijuus, mutta tämä ei sulje pois sitä, että saman voisi tuoda esiin suomeksi jollain muullakin sanalla. Tuo englannin "policy"han viittaa juuri (tässä tapauksessa yhteisesti sovittuun) toimintatapaan, ei sääntöön (en. "rule"). "Käytäntö" ei ehkä ole paras käännös sanalle "policy" (tuossa merkityksessä, mutta sanan "policy" merkityksen miettiminen on uskoakseni hyödyllistä, koska asia, josta puhutaan on sama. Ja voi tosiaan olla, että "käytäntö" ei ehkä (välttämättä) ole sille paras suomennos, vaikka se onkin mielestäni parempi suomennos kuin "säännöt".--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 22.45 (EEST)

Säännöt on parempi kuin käytännöt. Sääntöjä noudatetaan. Sääntöjä voi muuttaa ja niistä voi äänestää. Käytännöt ovat "yleisiä käytäntöjä": ne havaitaan, ne vaihtelevat, niitä ei kukaan määrittele eikä niistä äänestetä. Jos käytäntöä ei noudata, siitä ei seuraa mitään. Sääntöjen rikkomisesta seuraa paheksuntaa, jopa tuomio ja rangaistus. Sääntö on, että lähteet on merkittävä; käytäntö on, ettei lähteitä aina merkitä. Mieluummin säännöt kuin järjestyssäännöt, sillä säännöissä on muutakin kuin kurinpitomääräyksiä. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 14.00 (EEST)

Wikipediasta löytyvät hyvin luonteeltaan määritellyt luokka:käytännöt (”edustavat Wikipedian muokkaajien konsensusta ja ne sitovat kaikkia käyttäjiä”) ja luokka:ohjeet (”Wikipedian ja MediaWikin käyttöön liittyviä ohjeita”). Mikä vika on ko. jaossa tai edes termeissä. Vain jos on rikki, on mielestäni perusteltua korjata. Kahvihuoneen eri osiotkin on luokiteltu ohjeet-luokkaan. Fiwikin terminologia on mielestäni selkeämpi kuin enkkuwikin vastaava (rules, policy, guidelines ja procedural policyt ovat itselleni mahdotonta erotella, eikä enkkuwiki näytä erottelevaankaan toisistaan policya ja guidelinesiä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 12.20 (EEST)

Miesten mainitseminen erikseen urheiluartikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]

Joku (https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/37.33.101.195, https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/37.136.2.61) lisää kiivaasti urheiluartikkeleihin mainintoja erikseen miesten palloilumaajoukkueista. Onkohan tämä varmasti tarpeellista? Juhm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 11.58 (EEST)

Jos puhutaan jääkiekon MM-kisoista, niin kai nyt kaikki lähtökohtaisesti tietävät, että kyseessä on miesten sarja. Tässäkin mielensäpahoittajat saattavat vedota tasa-arvoon, mutta ei tästä asiasta kyllä kannata tehdä suurempaa tikkua ristiin kuin mitä se on. Onko täsmennys tarpeellinen? Ei. Ovatko muutokset sataprosenttista saivartelua? Ehdottomasti. --Vilhokki (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 12.15 (EEST)
Siinä tapauksessa, että on olemassa erikseen Borstanian miesten ja naisten susipallomaajoukkue, niin on vain hyvä, että miehet eivät ole oletusarvona, etenkin jos on olemassa tai tullaan kirjoittamaan molemmista erillinen artikkeli. Tapauskohtaista, mutta ei pidä kategorisesti enää 2010-luvulla käyttää menetelmää, missä X:n joukkue tarkoittaa valkoisten aikuisten miesten joukkuetta, kun taas normista poikkeavat pitää mainita tyyliin "naisten joukkue" tai "kädettömien pussijuoksu". --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 12.24 (EEST)
Onhan tässä kuitenkin sellainen seikka, että minun ymmärtääkseni vaikkapa jääkiekossa ei ole olemassa "miesten joukkuetta" vaan se on avoin kaikille osallistujille. Koska naiset eivät kuitenkaan pärjää korkeimmalla sarjatasolla, joukkuessa ei ole koskaan ollut yhtään naista. Samoin on olemassa kaikille avoimet MM-kisat, ja sitten sen ohessa naisten MM-kisat. Siksi siis tällaisissa tapauksessa miesten mainitseminen on väärin. Jos sen sijaan on nimenomaisesti määritelty jokin "men only" -joukkue, asia on erilainen. Tämän valossa mainittujen käyttäjien muokkaukset eivät perustu kaiketi lähteisiin tai faktaan, vaan jonkinlaiseen maailman muuttamiseen muuttamalla tietosanakirjaa. Tällainen yritys on aina turha. --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 12.35 (EEST)
Hyvä huomio, joka itsellenikin tuli mieleen. Jos siirtoa harkitsee, niin tulisi katsoa kyseisen lajin säännöistä, että onko kyseessä yleisen sarjan maajoukkueet vai miesten sarjan maajoukkueet. Itsellänikin on sellainen käsitys, että ainakin moni lajeista pyrkii edistämään naisten tasa-arvoa sillä, että on yleisen sarjan maajoukkueet ja sitten vielä ne naiset, jotka eivät näihin maajoukkueisiin mahdu, saavat osallistua erilliseen naisten maajoukkueeseen (tai poikien tai tyttöjen tai kuurojen jne.). Voin toki olla väärässäkin. Toki usein virheellisesti varmaan mediassakin puhutaan miesten maajoukkueesta, jos yksikään nainen ei ole mahtunut mukaan.--MAQuire (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 13.56 (EEST)

"Jos puhutaan jääkiekon MM-kisoista, niin kai nyt kaikki lähtökohtaisesti tietävät, että kyseessä on miesten sarja." Ei ole, vaikka miehet niin haluavat mainostaa (ja siinä sivussa sotaista nationalismia). Piilo-oletus sukupuolesta on tai ei ole kuulijan päässä. Esimerkiksi jääkiekon (naisten) seuraaja ei lähtökohtaisesti ajattele MM-kisoilla miesten jääkiekkoa. Miesten jääkiekkojoukkueet ovat vain miespelaajille tarkoitettuja. --37.136.2.61 30. heinäkuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

Väitteet ovat varmasti lähteettömiä ja ne voivat olla myös vääriä. On kaksi eri asiaa: 1) artikkelin teksti ja sen antama maailmankuva, 2) tosiasiallinen tilanne. Se, että jossain joukossa on vain vihreitä alkioita, ei automaattisesti tarkoita, että se on punaisilta kielletty. Jos ei ole lähteitä, ei voi tehdä tietosanakirjaa. Sen sijaan voi keskustella erilaisilla foorumeilla, joita löytyy Internetistä useita. --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 12.54 (EEST)
En ymmärtänyt. Suomenkielinen Wikipedia on jonkinlainen poikkeus kielten joukossa: muissa kielissä miestä ei aseteta ensisijaiseksi ja naista sille alisteiseksi. Kai se katsottaisiin syrjinnäksi. Miksi suomenkielisessä Wikipediassa on poikkeuksellisen ummehtunut käytäntö? Ihan kuin naisten urheilu yritettäisiin tehdä olemattomaksi sivuseikaksi. Sen kuvan voi saada suomalaisesta mainonnasta, mutta Wikipedia ei ole paikka seksistiselle Suomi100-mainonnalle, jossa mies edustaa ensisijaista ihmistä ja nainen naisellisuutta. Onko miesten etusijaistamisesta keskusteltu aiemmin, vai ovatko syrjijät sanelleet linjan?--37.136.2.61 30. heinäkuuta 2017 kello 13.02 (EEST)
Samaa syrjintää näkyy myös Wikipedian etusivulle, jonka henkilöt ovat yli 90 %:sti, usein 100 %:sti miehiä. Asennetta pitää ihan oikeasti tarkistaa, jollei aio virallistaa syrjintää hyväksytyksi käytännöksi.--37.136.2.61 30. heinäkuuta 2017 kello 13.04 (EEST)
Jos ei ole mistä ottaa? Ala tekemään artikkeleita merkittävistä naisista, niin kyllä ne löytävät tiensä etusivulle. --Teakoo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 18.53 (EEST)
Mitenkä voit väittää, että suomenkielinen Wikipedia olisi joku poikkeus? Oletko käynyt joka Wikipedian läpi vai pelkästään katsonut miltä en-wiki näyttää? Ainakin japaninkielinen Wikipedia on sinulla jäänyt välistä, kun siellä esim. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut artikkelissa ja monissa muissa puhutaan ensisijaisesti "miesten" kisoista. Eli asia on samalla mallilla. Wikipediaa ei järjestellä kenenkään henkilökohtaisen tai yksittäisen ideologian mukaan. --4shadoww (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 13.39 (EEST)
Viimeinen virke ei muuten pitäne paikkaansa, ainakin Hayley Wickenheiser ja Noora Räty ovat pelanneet menestyksekkäästi miesten joukkueissa. Mutta muuten kysymys on mielenkiintoinen. Näppituntumalla sanoisin, että yleiskielessä käytetään palloilussa termiä Suomen maajoukkue kuvaamaan miesten maajoukkuetta, ja naisten, nuorten yms. maajoukkueet mainintaan erikseen tarkemmin. Sitten taas yleisurheilussa Euroopan cupien yhteydessä ilmaistaan aina sukupuoli. Mutta toki vastakkaisia esimerkkejä voi lisätä tänne, jos niitä tulee vastaan. Kuten Pxos yllä ennätti vastata, Wikipediassa käytetään yleiskielisiä nimityksiä, ei kenekään ideologian mukaisia. --Jannex (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 12.58 (EEST)
Tottahan se on että mies on ihminen, nainen ideologia. Monet kieletkin sen todistaa. Hävetkää ideologian tuputtajat. --85.76.70.140 30. heinäkuuta 2017 kello 13.23 (EEST)
Ainakaan Yleisradio ei vielä näytä siirtyneen sukupuolineutraaliin uutisointiin. Katsoin pikaisesti toistakymmentä EM-kisoja käsittelevää artikkelia, ja jokaisessa mainittiin "naisten" joko otsikossa tai uutisen ensimmäisessä lauseessa. Muutamassa uusimmassa miesjalkapalloartikkelissa puolestaan ei näkynyt sukupuolta käsittelevää termistöä. Joku, jolla on käsillä HS:n arkisto voisi tarkistaa tilanteen sieltä. Ja ehkä iltapäivälehdet voisi myös käydä läpi. --Jannex (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 13.49 (EEST)

Joissain artikkeleissa olisi ainakin hyvä mainita se sääntökohta, joka määrittelee sen, saako joukkueessa tai kilpailussa olla mukana naisia. Esim. jalkapallossa on ainakin nykyisin miesten sarja: "[http://www.fifa.com/mm/document/footballdevelopment/medical/01/45/42/02/genderverification_efsd.pdf FIFA competitions are separated for men and women. --- For FIFA men’s competitions, only men are eligible to play.] (johdanto ja kohta 4.1)" --Savir (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 14.00 (EEST)

Eli jalkapalloon voisi laittaa erikseen maininnan miesten maajoukkueesta. Toisaalta tämä luo ongelman sukupuolivähemmistöjen kannalta, jotka eivät identifioi itseään miehiksi, mutta pääse osallistumaan naistenkaan maajoukkueeseen (Caster Semenyastakin nousi poru, vaikka on täysin nainen). Onko sukupuolien ja niiden määrän näin vahva esiintuominen enää nykypäivää? Luokissahan emme täällä fiwikissä julista ihmisen sukupuolta, kuten vaikkapa englanninkielinen wikipedia tekee. Toki voihtoehto olisi ilmoittaa Naisten maajoukkue ja Muun sukupuolisten maajoukkue.--MAQuire (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 14.13 (EEST)
Eli olisi Maajoukkue I ja Maajoukkue II. joista ykkönen miesten, kakkonen naisten. Sarjaa voi jatkaa tarvittaessa III (muu sukupuoli), IV (nuoret), V (seniorit). Mutta mitä pitemmälle mennään sitä nolommalta tuntuu muista paitsi ykkösestä. --Teakoo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 14.36 (EEST)
Näkisin myös, että tämä on itsestään ajan myötä korjaantuva ongelma. Jos nykyisinkin biologiset miehet pääsevät naisten sarjaan hormonihoidoilla ja meikkaamalla naamansa (esim. [1] ja [2]), niin erillisen naisten sarjan järkevyys tulee kyseenalaiseksi. Mutta siihen saakka Wikipedian on seurattava luotettavien yleiskielisten lähteiden käsittelyä eikä tehtävä omia määrittelyjään. --Jannex (keskustelu) 30. heinäkuuta 2017 kello 14.46 (EEST)
Minusta hommaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu; ilman tarkennetta on se joukkue, kumman otteita seurataan kansainvälisesti enemmän eli jääkiekossa on seuraajamäärillä mitaten miesten jääkiekko suositumpaa kuin naisten joten siksi miehet ilman tarkennetta. Vastaavasti taitouinnissa tai joukkuevoimistelussa naisten joukkueita seurataan enemmän kuin miesten, joten silloin ne ilman tarkennetta.--LCHawk (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 15.38 (EEST)

Ratkaisuja muokkaussotimiseen[muokkaa wikitekstiä]

Fiwikissä on ollut aika pitkään ongelmana se, että kokeneet käyttäjät muokkaussotivat artikelissa tyyliseikkoikoista. Yleensä molemmille näkemykselle on perusteet ja osapuolet ovat tiukasti oman näkemyksensä kannalla. Tämän kaltaisia asioita ovat olleet mm. kirjoitetaanko viitteisiin nimi muodossa sukunimi, etunimi vai etunimi sukunimi tai ovatko esimerkiksi päivämäärät linkitettyinä.

Näitä asioita pystyy jossain määrin ratkaisemaan esimerkiksi hakemalla yhteisymmärrystä aiheesta keskustelujen kautta, suojaamalla artikkeleita tai antamalla estoja muokkaussotimisesta. Näillä on kuitenkin omat ongelmansa kuten se, että asiasta pitäisi löytyä konsensus ja se, että estot voivat pahimmassa tapauksessa kiihdyttää tilannetta rauhoittamisen sijaan. Lisäksi oman näkemykseni mukaan käyttäjien tulisi kuitenkin pyrkiä oma-aloitteisesti yhteisymmärrykseen muokkaussotimisen sijaan.

Ehdotan yhtenä ratkaisuna tämän kaltaisiin tilanteisiin sitä, että mikäli artikkelissa ryhdytään muokkaussotimaan muotoseikoista, niin:

  1. artikkeli palautetaan aikaisemman käyttäjän versioon
  2. artikkeli suojataan viikoksi siten, että ainoastaan ylläpitäjät voivat muokata sitä
  3. suojaus voidaan poistaa aikaisemmin mikäli yhteisymmärrys on saavutettu

Kohdan #1 tarkoitus on estää se, että artikkeli muokataan mieleisekseen siinä toivossa, että se suojataan siihen. Kohdan #2 tarkoitus on rauhoittaa tilanne ja ohjata muokkaajat ratkaisemaan asia muuten kuin muokkaussotimalla tai vaihtoehtoisesti ohjata heidät muokkaamaan muita artikkeleita. #3 päämäärä on kannustaa dialogiin ja sallia muokkaaminen kun asia on ratkennut.

Tämä otsikko on keskustelunaloitus ja mikäli ajatukselle löytyy kannatusta, niin teen erillisen mielipidetiedustelun asiasta. --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2017 kello 10.29 (EEST)

Eräs kehitettävä asia olisi käytäntöjen (lisäksi mallineet, ohjeet) selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen. Lopputulosta tulisi noudattaa omasta näkökannasta huolimatta. Tämä ei korvaa yhteisymmärrykseen tähtäävää keskustelua, mutta olisi hyvä pohja sille. Mikäli konsensusta ei kuitenkaan synny, vaan muokkaussotiminen haittaa artikkelin kehittämistä, niin Zachen ehdotus on hyvä seurausten hoitamiseen ja tilanteen rauhoittamiseen. --raid5 (keskustelu) 6. elokuuta 2017 kello 16.35 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 6. elokuuta 2017 kello 16.45 (EEST)
Nykyinen asiaan liittyvä kaikkia velvoittava käytäntö (ei saa muokkaussotia, ei muotoseikoistakaan, tai tulee bänniä) on hyvä, koska sen esittämät keinot estää muokkaussota on riittävän järeät. Ylläpitäjän asettamat sanktiot pitäisi mielestäni riittää hyvin. VNykyversion puolella olijan on perusteltua olla vahvoilla, koska muutoksen haluaja tekee ensin bänniin johtavan kumouksen. Jonkun pitää vain ratkaista, perustuuko ”nykyversion” muokkaus kaikkia velvoittaviin käytäntöihin (ns. luotettavat lähteet po. ensisijainen ratkaisuperuste), ja jos perustuu, niin siitä ei pidä sallia sotia. Kiistojen ratkaisuista tulee sitten tuleviin sotiin ennakkotapauksia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 08.30 (EEST)

Sukunimistä, joilla on muitakin merkityksiä kuin sukunimi[muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi on sukunimi Kuusio, mutta on myös kasvisuku kuusiot ja kuusio on säännöllinen kuusikulmio. Pitäisikö sukunimet, joilla on muitakin merkityksiä luetella samalla sivulla vai pitäisikö sukunimestä olla oma erillinen sivunsa? Loin artikkelin "Kuusio (sukunimi)" ja laitoin sinne tunnetut henkilöt, joilla on tämä sukunimi. Nämä henkilöt löytyvät myös artikkelista "Kuusio". Pyyhin ne ensin pois sieltä, mutta laitoin ne sitten takaisin ja lisäsin sivun luokkaan "Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan".Omitti86 (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 20.43 (EEST)

Diskografian merkitseminen yksittäisten muusikoiden artikkeleihin[muokkaa wikitekstiä]

Asiasta on keskusteltu pari kertaa aiemmin (ainakin täällä ja täällä), mutta selkeään konsensukseen ei liene olla koskaan päästy. Eräs käyttäjä on viime aikoina luonut artikkeleita, joissa diskografia on mainittu (esim. Altti Veteläinen). Tätä tapaa en itse liputa, vaikka olen itsekin vuosia sitten sortunut kammotuksiin, kuten Grzegorz Kupczyk ja Marek Pająk.

Mielestäni muusikkoartikkeleissa tulisi suosia lähtökohtaisesti tekstimuotoisuutta, joista esimerkkeinä (yllätys yllätys) itse luomani artikkelit Tuomas Karhunen ja Lauri Rytkönen. Diskografioiden luetteleminen näyttää rumalta, ja yhtyeet kannattaisi luetella muusikkomallineessa vaikka rivinvaihtoa hyväksi käyttäen selkeyden vuoksi. Jos artisti on esiintynyt X-yhtyeen levyllä, olisi parempi kirjoittaa "Nönnönnöö soitti huuliharppua yhtyeen vuoden xxxx albumilla diipadaapa[lähde]".

Tolkku tähän asiaan niin voisi ohjeistaa käyttäjiä jatkossa, tai vaihtoehtoisesti olla ohjeistamatta. Mielipiteenne on tärkeä. --Vilhokki (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

Mun mielestä tuo musamiehen aikoinaan tekemä rajaus on ihan hyvä jos sitä on käytetty. Ylipäätänsä linjauksia voisi kirjata ylös perusteluineen vaikka wikiprojekti:musiikki-sivulle jolloin siihen voi ohjeistettaessa paremmin viitata. Toinen asia mikä tuli nyt mieleen on, että mikäli halutaan tehdä jokin toiminnallisuus jolla saadaan listattua levyt jossa henkilö on ollut soittamassa, niin voitaisiin ohjata muokkaaja lisäämään kyseiset tiedot Wikidataan ja pistää artikkeliin vaikka ulkoisiin linkkeihin malline joka linkittää hakuun josta levyt näkee. --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)
Eli kitaristien/basistien/haitaristien yhtyediskografioiden poistaminen kokonaan on sallittava teko, koska ylläpito on vaivalloista? Jos näin, niin otan elämäntehtäväksi karsia näiden tullessa vastaan. Tuo Musamiehen linjaus on kyllä asiallinen. Itse en tajua wikidatasta muuta kuin kieltenväliset linkitykset, joita tulee tehtyä ahkerasti, eli nyt meni kyllä sormi suuhun tietojen lisäämisessä wikidataan. --Vilhokki (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 13.12 (EEST)
Mun käsittääkseni yleinen linja on ollut se, että diskografioissa luetellaan vain artistin omat sooloalbumit, mutta ei lainkaan niitä, joissa on ollut mukana pelkkänä rivijäsenenä (ilmeisesti juuri tuo Musamiehen linjaus). Noin muuten diskografialuettelot ovat mielestäni oikein selkeitä ja ytimekkäitä, enkä näe niiden käytössä ongelmaa, kunhan ne on asianmukaisesti sijoiteltu artikkelin loppuun pois leipätekstin seasta häiritsemästä. --Sblöbö (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 14.51 (EEST)
Olen ymmärtänyt Musamiehen linjan olevan, että artistin diskografiassa mainitaan soololevyjen lisäksi myös niiden yhtyeiden levyt, joissa artistin nimi on osa yhtyeen nimeä. Esim. Pelle Miljoonalla on ollut useita yhtyeitä tyyiiin "Pelle Miljoona Oy", "Pelle Miljoon United" jne. Kaikista näistä ei ole edes yhtyeartikkelia. Pelle Miljoonalla on ollut myös yhtyeitä kuten Miljoonaliiga ja 1980, jotka ovat yhtä lailla olleet Pelle Miljoonan yhtyeitä, vaikka nimessä ei Pelle Miljoonaa olekaan. Näidenkään levyjen poistaminen Pelle Miljoonan diskografiasta ei mielestäni auttaisi ketään. Osassa Pelle Miljoonan levyissä on mukana ollut yhteistyökumppanina Tumppi Varonen, laulajana, soittajana, sanoittajana ja säveltäjänä. Nämä levyt muodostavat tärkeän osan Varosen diskografiassa. Musamiehen linjan mukaan nämä pitäisi poistaa Varosen artikkelista, kuten myös ne Problems?-levyt, joita ei ole julkaistu nimellä "Tumppi Varonen & Problems?". Musamiehen linja on mielestäni liian kaavamainen. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että diskografia on oleellista tietoa muusikko-artikkelisssa. --Uusimies (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 22.37 (EEST)
Tuolla vuoden 2011 keskustelussa mainitaan artikkeli Slash (kitaristi), jossa on diskografia. Sen sijaan artikkelista Axl Rose se on poistettu, tässä on versio, jossa se vielä oli: [3]. Miksi tieto pitäisi piilottaa lukijalta? Joihinkin artikkeleihin diskografia sopii, joihinkin ehkä ei, jos siitä tulee älyttömän pitkä, tai muusikko on vaikuttanut vain yhdessä bändissä. Olen samaa mieltä Uusimiehen kanssa sekä Nirosen perusteluista vuoden 2011 keskustelussa. Nironen: "Yhteenvetona, tapauskohtaista harkintaa vaativa asia; en kannata kategorista kieltoa." -kyykaarme (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.05 (EEST)
Jazz-musiikissa muusikoilla on pop-musiikkia keskeisempi rooli, joten mielestäni olisi ihan perusteltua laittaa muusikoiden diskografioihin myös niitä levyjä, joissa he eivät ole leaderina (ainakin, jos kokoonpano ei ole big band -luokkaa). Myös pop-musiikissa yhtye-levyt, joissa muusikko on selkeästi keskeisessä osassa, tulisi listata diskografiaan. Esimerkiksi Frank Zappa soitti uransa alkupuolella Mothers-yhtyeessä, jonka albumit ovat pääasiassa Zappan säveltämiä ja tuottamia, vaikka hänen nimeään ei ole levyjen kansissa. --176.93.224.240 13. elokuuta 2017 kello 23.13 (EEST)

Käännösmalline ja lisenssiehdot[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelien kääntäminen muista Wikipedioista on hyvin suosittua. Alkuperäinen artikkeli pitää kuitenkin ilmoittaa, jottei rikota lisenssiehtoja ja plagioida muiden tekemää työtä. Käännösohjelma tekee attribuution automaattisesti lisäämällä ilmoituksen muokkausyhteenvetoon, johon se lisää myös linkin kyseiseen versioon toisessa Wikipediassa, esim.: [4]. Monet kuitenkin kääntävät "käsin", ja tällöin pitäisi olla hyvät ohjeet, jotta käyttäjiä voi tarvittaessa neuvoa.

Käytäntösivulla Merkitse lähteet sanotaan:

Wikipedian muista kieliversioista voi kääntää tekstiä suomenkieliseen Wikipediaan. Tekstin kääntämisestä tulee kuitenkin mainita muokkauksen yhteydessä.

  • Jos lähde on Wikipedian jokin muu kieliversio, merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään.

Tämän jälkeen selitetään {{Käännös}}-mallineesta:

Käännettyä tekstiä sisältävä artikkeli tulisi merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}} tekijänoikeussyistä, jotta artikkeli noudattaisi Wikimedia- hankkeiden lisenssiehtoja (esimerkiksi CC-BY-SA)

Tämä sama väite mallineesta ja tekijänoikeuksista toistetaan mallineen sivulla sekä ohjesivulla Ohje:Artikkelien kääntäminen. Niissä kummassakaan ei mainita mitään muokkausyhteenvedosta.

Saattaa olla, että mallineessa oleva linkki täyttää lisenssiehtojen vaatimuksen Through hyperlink (where possible) or URL to the article. Sen sijaan ehdot eivät vaadi, että linkki laitetaan nimenomaan mallineeseen, tai että malline laitetaan artikkeliin (esim. englanninkielisessä Wikipediassa se laitetaan keskustelusivulle, eikä sen väitetä olevan lisenssivaatimus).

Pelkän käännösmallineen käyttämisestä on mm. se ongelma, että malline voidaan jossain vaiheessa poistaa artikkelista, kun taas muokkausyhteenvedossa tehty attribuutio on pysyvä. Ja vaikka muita Wikipedioita ei voi merkitä lähteeksi, niin malline voi antaa väärän kuvan siitä, että muilla kieliversioilla lähteistäminen on sallittua eikä artikkeli tarvitse muita lähteitä.

Ehdotan, että kaikkien kolmen sivun, eli WP:Merkitse lähteet, {{Käännös}} ja Ohje:Artikkelien kääntäminen, tekstiä tarkennetaan niin, että niissä painotetaan muokkausyhteenvedossa mainittavaa attribuutiota ja neuvotaan miten se tehdään. Mallineen ohjeita tarkennetaan niin, että mallineen käyttö on toissijaista, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun attribuutio on unohtunut tehdä muokkausyhteenvedossa. Halutessaan mallinetta voi toki käyttää, mutta attribuutio on tärkeää antaa myös yhteenvedossa, koska kukaan ei voi taata että malline pysyy artikkelissa ikuisesti. Jos esimerkiksi joku kirjoittaa artikkelin uudelleen ja lähteistää sen itse, niin mielestäni tulisi olla hyväksyttyä poistaa malline. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 12.15 (EEST)

En kannata käytäntömuutosta merkitse lähteet -käytäntöön, jos nykyisen artikkeliin tehtäväksi edellytetyn lähteistämisen sijainti muuttuu siten, että lähteet voi esittää muokkausyhteenvedossa. Ja ohjeisiin saa puolestani kirjoitella mitä tahansa, kunhan niissä on ainakin sisällöt, jotka eivät esitä toista, mitä meitä kaikkia sitovat Käytännöt esittävät. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 15.51 (EEST)
Pahoittelen jos kirjoitin niin epäselvästi, että tekstin voi ymmärtää noin pahasti väärin. Uskon kuitenkin, että useimmat ymmärtävät mitä ajan takaa. En siis käytäntömuutosta tai lähteiden siirtämistä yhteenvetoon, vaan tarkennusta tekstiin, jotta käännösartikkeleihin tehtäisiin säätiön käyttöehtojen vaatima attribuutio paremmin kuin nykyään. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 17.34 (EEST)
Oli mielessäni Bo Lundgren –artikkeli (oli neuvonta-kahvihuoneessa 8.8.), jonka suomiversio lienee nykyinen ”käytäntö”, koska se on arvioitu ihan äsken olevan ok. Käännösmalline näkyy korvanneen lähteet, vai muokkausyhteenvetoko ne on korvannut. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 18.36 (EEST)
Kyllä, olet siinä ihan oikeassa, että käännösmallinetta käytetään lähteenä, vaikka niin ei pitäisi tehdä. Siksi toivoisinkin, että mallineen käyttö ei olisi ensimmäinen neuvo tuon tyypisessä kysymyksessä, vaan käyttäjää neuvottaisiin tekemään oikeaoppinen attribuutio ja lisäämään artikkelin lähteet. -kyykaarme (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 19.07 (EEST)
En ota kantaa käytäntöjen muutosehdotukseen, mutta itsekin ihmettelen nimimerkki ACFCjnen tavoin sitä, onko nykypäivänä käännösartikkeleille enää tarvetta. Aiemmin, kun lähteistyskäytännöt olivat löyhemmät, oli kääntäminen hyvä keino tuottaa sisältöä (itsekin olen yli 10 vuotta sitten kääntänyt varmaan satoja artikkeleja). Mutta nyt kun kaikella Wikipediaan lisätyllä tiedolla tulee olla lähteet, ei muista Wikipedioista kääntäminen täytä tätä vaatimusta. Tulisiko ohjeita siis kehittää siihen suuntaan, että kirjoitetaan mielummin lähteiden pohjalta kuin toisten Wikipedioiden? --Jannex (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 18.55 (EEST)
Käännösartikkeli on pätevä keino saada jonkinlainen raakaversio esimerkiksi linkitettäväksi johonkin muuhun tekeillä olevaan artikkeliin tai ajankohtaiseen aiheeseen, kun haluaa pikaisesti tiivistää mistä on kysymys. Kriittisesti tarkastellen englanninkielisestä artikkelista voi löytää valmiiksi tiivistetyn pähkinän, jota voi myöhemmin kehittää. Sieltä löytää usein lähteetkin, niin ettei tarvitse kurjalla kielitaidolla kahlata pitkiä vieraskielisiä lähteitä ja pahimmassa tapauksessa ymmärtää väärin, kuten aika ajoin saa havaita. Mutta jos on aikaa istua Wikipedian äärellä aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa, alkuperäislähteiden pohjalta tehtävä artikkeli on tietysti ideaali. --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 08.23 (EEST)
Käännösartikkeli ei välttämättä tarkoita lähteetöntä artikkelia, sillä hyvä kääntäjä myös lähteistää artikkelin. Mutta ohjeita pitäisi ehdottomasti kehittää siihen suuntaan, että lähteistystä painotetaan. Olisikohan aika päivittää käytäntösivun pian 11 vuotta vanha ohje siitä, että lähteet voi kopioida toisesta Wikipediasta tarkistamatta niitä itse. Jotkut kuvittelevat, että lähteet on tarkistettu englanninkielisessä Wikipediassa ja kopioivat lähteet (kuolleet linkitkin) suoraan tänne, eikä mikään ihme, kun käytäntösivu neuvoo niin tekemään. -kyykaarme (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 09.37 (EEST)
Jos jaksaa lukea läpi lähteet (ja ymmärtää niiden sisällön), silloin voi yhtä hyvin kirjoittaa niiden pohjalta omin sanoin, jolloin kyseessä ei enää ole käännös. Artikkelin kääntäminen sellaisenaan on relevanttia vain silloin, jos ei viitsi tutustua lähteisiin. Ja silloinkin olisi yleensä mielekkäämpää laatia vieraskielisen version pohjalta vain tiivistelmä olennaisimmasta asiasta eikä kääntää koko tekstiä (oletan Abc10:n tarkoittaneen tätä samaa tuossa ylemmässä kommentissaan). Sivumennen sanoen tuo ohje lähdemerkintöjen kopioimisesta lähteitä itse lukematta on mielestäni aina ollut suomenkielisen Wikipedian typerin ja vastenmielisin käytäntö. Se käytännössä kannustaa valelähteistykseen, joka on sekä haitallista että kunniatonta. Mielestäni kaikissa yhteyksissä pitäisi päteä se periaate, että lähteeksi ei pidä merkitä sellaista, mitä ei ole itse tarkistanut. --Risukarhi (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 13.35 (EEST)
Olen samaa mieltä lähdemerkintöjen kopioimisesta. Käytäntöjä tulee muuttaa tältä osin. J.K Nakkila (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.31 (EEST)
Tuossa ihan alussa linkatussa esimerkkiartikkelissa ei ole juurikaan mitään esimerkkinä käytettävän arvoista. Konekäännös, joka on jätetty silleen.--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 03.47 (EEST)
En valikoinut artikkelia sen sisällön vuoksi, vaan pelkästään siksi että sen historiassa on Wikimedian käännösohjelman tekemä attribuutio siihen ruotsinkielisen Wikipedian artikkeliin, josta käännös on tehty. -kyykaarme (keskustelu)

Ministerien luokittelusta[muokkaa wikitekstiä]

Jos joku on ollut esim. puolustusministerinä, jotka on myös laitettu omaan luokkaansa eikä minään muuna ministerinä, riittääkö, että hänestä kertova artikkeli on luokassa "Suomen puolustusministerit" vai pitäisikö sen olla myös luokassa "Suomen ministerit"? Jos taas henkilö on toiminut esim. puolustusministerinä ja jonain ministerinä, jolla ei ole omaa luokkaa, pitäisikö sen silloin olla noissa molemmissa? Omitti86 (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

Nyrkkisääntönä on ainakin ennen ollut, että ei luokitella sekä ylä- että alaluokkaan, eli siis luokitellaan pelkäksi puolustusministeriksi ainakin ensimmäisessä tapauksessa. --Louhikärmes (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 00.43 (EEST)
Rauhanomaisena sääntönä sanoisin, että sama pätee myös toiseen tapaukseen. Yläluokka "Suomen ministerit" ei tarkoita niiden ministerintointen, joille ei ole olemassa omaa täsmällistä luokkaa, luokkaa, vaan se kattaa kaikki ministerit joko suoraan tahi yhden tai useamman alaluokan kautta, ja jos alaluokka (yksi tai useampi) hoitaa homman, ei yläluokkaan pidä artikkelia enää liittämän. --Lax (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 09.12 (EEST)

Saako seulojana hyväksyä hyvän muokkauksen, jossa on kirjoitusvirheitä?[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian seulojien ohjeissa ei (yllätys, yllätys) tästäkään asiasta ole minkäänlaista mainintaa. Jos olen oikein ymmärtänyt, Pxosin mielestä on väärin, jos hyväksyn hyvän ja paikkaansapitävän muokkauksen, MUTTA joka sisältää kirjoitusvirheitä? Olen esimerkiksi hyväksynyt odottavan muutoksen artikkelissa Illuminati, jonka jälkeen korjasin uuden käyttäjän pienet virheet, mutta jostain syystä tämän tehdessäni sain jälleen uuden valituksen käyttäjäsivulleni siitä, että olen näin tehnyt. Sitä odotellessa, että joku tulee valittamaan siitä kun laitoin kyseisen uuden käyttäjän keskustelusivulle Tervetuloa-mallineen, jotta hän oppisi Wikipedian ohjeet, säännöt ja käytännöt. –Sullay (Asiaa?) 17. elokuuta 2017 kello 23.37 (EEST)

Ei tähän varmaan mitään hirveän yleispätevää ohjetta voi antaa. Kannattaa käyttää harkintaa ja katsoa miten muutos vaikuttaa artikkeliin kokonaisuutena. Mikäli lisätty tekstille on annettu lähde eikä artikkelin ulkoasu mene rikki voi muutoksen hyväksyä. Yksittisten kirjoitusvirheiden korjaus ei ole mitenkään hirveän vaikeaa. Mutta mikäli sisältö muuttuu lähteiden vastaiseksi, ulkoasu rikkoontuu tai lisätty teksti on täysin käsittämätöntä, on hylkääminen perustetua. Harkintaan kannattaa käyttää hetki aikaa ja, jos ei ole varma voi myös jättää seulomatta. Se, että on odottavia muutoksia jonossa ei ole maailmaloppu. --MiPe (wikinät) 17. elokuuta 2017 kello 23.44 (EEST)
Totta. Itse asiassa nyt vasta ymmärsin, että kun hylkäsin muokkauksia näillä perustein, eivät valitukset tulleet Wikipedian käytännöt ja ohjeet tuntevilta seulojilta tai ylläpitäjiltä; ne tulivat käyttäjiltä, jotka eivät juurikaan ymmärrä Wikipedian käytäntöjä ja ohjeita. Toivon todella, että Wikipedian ohjeita seulojille parannellaan paljon. Ties kuinka monta uusi seuloja tulee tekemään tämänkaltaisia virheitä, kun missään ei lue kuinka tällaisissa tilanteissa toimia. –Sullay (Asiaa?) 17. elokuuta 2017 kello 23.52 (EEST)
valitukset tulleet Wikipedian käytännöt ja ohjeet tuntevilta seulojilta tai ylläpitäjiltä ... varmaan johtuu myös siitä, että vakituisten tai ylläpitäjien muokkauksia seulota vaan ne ovat automaattisesti hyväksyttyjä. Ylipäätänsä olisi tarkoitus, että uudet käyttäjät jotka määritelmällisesti tiedä wikipedian käytännöoistä tai ohjeista jatkaisivat muokkaamista ja heistä tulisi kokeneita käyttäjiä joten siksi heihin pitäisi opastaa ymmärtäen, hyväntahtoisesti ja neuvoen. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 06.59 (EEST)
Sullay hylkää valtavasti hyväntahtoisia muokkauksia älyttömillä syillä. Alan kohta kerätä diffejä ylläpitäjien arvioitavaksi, jos meno ei muutu. Onkohan Sullay edes huomannut mitä Illuminati-sivulla kävi sen jälkeen kun hän oli muokkauksen "korjannut". -kyykaarme (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.10 (EEST)
Minkälaisia hyväntahtoisia muokkauksia? Ovatko nämä samoja hyväntahtoisia muokkauksia, joiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä ei lainkaan ohjeisteta seulojien ohjeessa? Ovatko nämä samoja hyväntahtoisia muokkauksia, joista puolet Wikipedian yhteisöstä valittavat jos ne hyväksyy ja toinen puolisko taas valittaa jos ne hylkää? –Sullay (Asiaa?) 18. elokuuta 2017 kello 16.07 (EEST)
No siis jos minun pitäisi neuvoa seulonnassa, niin sanoisin, että älkää käykö keskusteluita yhteenvedoissa tai kommentoiko muutenkaan mitään ylimääräistä niissä. Yhteenvetoihin voi pistää neutraalisti, että muutos hylättiin, koska se sisälsi kirjoitusvirheitä, mutta ei pistetä niihin mitään henkilökohtaisia viestejä kuten "Opettelethan jatkossa ..." yms. wikipedia:yhteenveto-käytäntösivulla kirjoitetaan myös, että Vältä yhteenvedon käyttöä väittelyyn tai artikkelin sisällöstä keskustelemiseen.. Tuosta illuminati-artikkelista, niin olisin varmaan itse vain muokannut sen kuntoon ja hyväksynyt lopputuloksen enkä olisi tehnyt sitä hylkäystä siinä välissä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 16.19 (EEST)
Yksittäisen käyttäjän ongelmien ruotiminen ei tosiaan kuulu käytäntökahvihuoneeseen. Miksi tänne on kirjoitettu? --Pxos (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 10.49 (EEST)
Itse kysymykseen: Kyllä saa ottaen huomioon laatutason, ja todella kirjoitusvirheet voi korjata itsekin. Sivujen arviointiohjeessa on hyvä nyrkkisääntö:
Artikkeliin tehtyä muutosta ei pidä hyväksyä, jos käy ilmi, että
   muutos sisältää vandalismia;
   muutos on selvä tekijänoikeuden loukkaus;
   muutos sisältää oikeustoimilla uhkailua, henkilökohtaisia hyökkäyksiä tai kunnianloukkauksen, taikka
   muutos on vastoin artikkelit elävistä henkilöistä -käytäntöä.
--Höyhens (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)
Pistetään tähän vielä, että tulee kahvihuoneessakin sanottuna, että sillä ei ole mitään väliä hyväksyykö muokkauksen ensin ja korjaa siinä olleet ongelmat sen jälkeen vai korjaako ne ongelmat ensin ja hyväksyy sitten odottavat muutokset. Lopputulos on molemmilla tavoilla sama. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 15.51 (EEST)
Pruukaan itse tehdä niin, että korjaan ensin ongelmat ja hyväksyn sitten. TOISAALTA ongelmat voi myös korjata ja hyväksyä muutokset samalla kun tallentaa korjaukset. Lopputulos varmasti ratkaisee, mutta on ehkä kauniimpaa, jos korjaa ensin ja hyväksyy sitten.--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 21.53 (EEST)
Miten nuo sinun vaihtoehdot poikkeavat toisistaan?--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 21.57 (EEST)
Kuten kirjoitin: 1) korjaa virheet -> tallentaa korjauksen -> hyväksyy odottavat muutokset 2) korjaa + ruksaa hyväksy odottavat muutokset -ruudun -> tallentaa muokkauksensa ja hyvääksyy samalla odottavat muutokset. --Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 22.13 (EEST)
Nyt tajusin. Nuo ovatkin kuten sanoit eli molemmat ok, mutta korjausten ja muokkauksen hyväksyminen samalla kertaa parempi, mutta tässä kai puhutaan erilaisesta seulomisesta, jossa ensin hyväksytään virheellinen muoto ja sitten muokataan sitä, joka sekään ei ole mikään ongelma, mutta onpahan vain havainto, jonka luulin liittyvän siihen, etä seuloja mieluummin ottaa muokkauksesta tilastoihinsa kaksi seulontaa kuin yhden, mutta ilmeisesti kyseessä oli vain tietämättömyys.--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 22.36 (EEST)
Olen tämmönen vanhempi ihminen ja otan varman päälle: jos hyväksyisin virheellisen muodon ja sitten minulle tapahtuisi jotain, se olisi noloa. Siis virheen hyväksyminen ja jättäminen sillensä. Tai ajatukset voivat karata jonnekin muualle ja korjaaminen unohtuu. --Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 23.00 (EEST)
No te vanhathan hourailette niin paljon, että eiköhän tuon voi pistää iän piikkiin ihan luontevasti.--MAQuire (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 23.10 (EEST)

Ylläpitäjyyden määräaikaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva keskustelu on siirretty kommenttipyynnöstä Otrfanin toiminta. –Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)

Siis ylläpitäjyydellekö ei ole määräaikaa? Miksi djävlar näin on? Jotain rajaa nyt. Määräaikainen ylläpitäjyys voimaan. Terv. Sonja.poloinen--109.240.87.110 17. elokuuta 2017 kello 23.33 (EEST)

Ei ole määräaikaa, nämä ovat elinikäisiä kuten paavinvirat. Tosin Vatikaanissakin taisi joku jo huomata että voi erota itse. – Kannatan siis myös määräaikaisuutta. –Kotivalo (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 23.38 (EEST)
Lisäksi fiwikissä kukaan ei ole vakavasti myöskään ikinä tehnyt ehdotusta määräaikaisuuteen siirtymisestä. Ylläpitäjyys siis loppuu yleensä passiivisuuteen eli silloin kun 2 vuotta edellisestä ylläpitäjänoikeudella tehdystä toimenpiteestä tulee täyteen tai jos ylläpitäjä itse pyytää oikeuksia poistettavaksi. Ruotsinkielisessä Wikipediassa on käytössä määräaikainen ylläpitäjyys joten se on sinänsä ihan todistetusti toimiva systeemi myös. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 06.54 (EEST)
Näköjään ruotsalaiset ovat aina meitä edellä. En usko että tuon yllä olevan äänestäjä porukan kanssa saisimme kovinkaan paljon tukea määräaikaiselle ylläpidolle. Se ratkaisi asian. Ei tarvitse näitä kommenttipyyntöjä joka kerta tehtailla kuten nyt tästäkin Wikipedian kuuluisimmista käyttäjästä on tehty. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.01 (EEST)
Jos tässä kommenttipyynnössä aletaan jo puuttua ihmisten ulkonäköön, niin sitten mennään liian pitkälle. Saatte jatkaa kommenttipyyntöä ihan keskenänne. --Otrfan (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 08.13 (EEST)
Kyllä näitä kommenttipyyntöjä voi tulla lisää myös Otrfanin toiminta osa 2:sena. (poistettu asiattomuuksia --MiPe (wikinät) 18. elokuuta 2017 kello 09.52 (EEST))--86.115.8.19 18. elokuuta 2017 kello 08.19 (EEST)
KT:Zache purkaukseen voisin kirjoittaa, että on keskusteltu, jopa useampaan kertaan vuosien varrella, mutta se on tyrmätty.Jukka Wallin (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 09.49 (EEST)
Se olisi hyvä viesti ylläpitäjille että pitää opetella käyttäytymään vaikka aika nopeasti ne palautuu ylläpitäjiksi toisella tunnuksella. Mulla on mielessä ainakin kolme tällaista uusioylläpitäjää ja joskus tunnukselle riittää hyvin lyhyt käyttöikä kun tietyt tunnukset saavat ajettua sen ylläpitäjäksi. --85.76.76.67 18. elokuuta 2017 kello 10.35 (EEST)
Tälle asialle en voi mitään, jos pystyy vaihtamaan tunnuksen ja alkaa muokkaamaan toisella suhteellisen helposti. Siihenkin pitäisi pystyä puuttumaan.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 11.10 (EEST)
Tälle asialle ei tarvitse voida tehdä mitään, koska kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lopettaa muokkaamisen nykyisellä tunnuksellaan ja rekisteröidä itselleen uuden tunnuksen riippumatta syystä tai siitä onko hän ylläpitäjä vai ei. Muokkaushistoria ei tietenkään siirry. Katso käytäntöä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta#Käyttäjätunnuksen vaihtaminen--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.18 (EEST)
Mikä ihmeen 2 vuotta? Sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät lukee: Ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen. Onneksi byrokraattimme ovat/on sentään tuossa suhteessa paremmin ajan tasalla. --Lax (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)
Kohtuullisen vakavasti ylläpitäjyyden määräaikaisuudesta on äänestetty, kuten tuossa edellä linkattiinkin jo. Jos pitkästä aikaa aiheesta äänestettäisiin, homma alkanee sillä hankalahkolla kysymyksellä, että sallitaanko ylläpitäjien äänestää omasta asemastaan vai suljettaisiinko heidät pois oman asiansa käsittelystä. Ehkä pitäisi ensin keskustella (ja äänestää?) asian käsittelytavasta... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 19.21 (EEST)
Lisään myös tähän keskusteluun linkit aihetta koskeneisiin äänestyksiin, jotta niihin on helpompi päästä käsiksi:
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus (tammi-helmikuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 2 (heinäkuu 2008)
* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 3 (huhtikuu 2009)
Ejs-80 21. elokuuta 2017 kello 11.44 (EEST)
Jos asia etenee ja päädytään äänestykseen, niin toivon, että asiaa valmistellaan paremmin kuin vuosina 2008–2009, koska ainakin osa noista äänestyksistä on "polkaistu pystyyn" yhtä suurella valmistelulla ja huolellisuudella, mitä tarvitaan minkä tahansa satunnaisen keskustelukommentin aikaansaamiseen. Esikysymykset olisi hyvä käydä ensin läpi. Aulis Eskola toi esiin yhden eli esteellisyyden. Pitää ratkaista se, saavatko nykyiset ylläpitäjät osallistua äänestykseen, joka koskee heidän omaa asemaansa. Tästä on toki keskusteltu aiemmin, mutta silloin asiaa puitiin aloitetun äänestyksen aikana, koska silloin kiivettiin ensin nostokurkeen ja vasta kopissa todettiin, että vesipullo jäikin alas. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.35 (EEST)
Nykyiset ylläpitäjät eivät oman asemansa vuoksi saisi osallistua äänestykseen mutta kyllä keskusteluun. Heillä voisi olla rooli omien valtaoikeuksien rajoittamissa. Kuten oli Mauno Koivistolla valtiosääntö uudistuksessa 1980-luvulla. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.26 (EEST)
Jos nykyisten ylläpitäjien ei sallittaisi osallistua äänestykseen, niin ensimmäiseksi pitäisi muuttaa käytäntöä Wikipedia:Äänestys, koska sen perusteella äänioikeus heillä on.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 19.09 (EEST)
"Jos äänestys koskee tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen." Eikö silloin myös "Jos äänestys koskee ryhmää, johon tietty henkilö kuuluu, kyseinen henkilö itse ei voi osallistua äänestykseen"?
Tätä esteellisyysasiaa ei pidä soveltaa mielivaltaisesti tyyliin "Jos äänestys koskee A-kirjaimella alkavia käyttäjätunnuksia...". Mutta tarkoitan tilanteita, joissa mielekäs ajatus jääviydestä syntyy. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.16 (EEST)
Äänestys ei koske tiettyä henkilöä, se koskee ylläpitäjyysoikeuksien muutosta Wikipediassa riippumatta siitä kellä ne on tai ei ole. Ylläpitäjiä on nyt 38 kpl. Se on toisaalta aika iso joukko suljettavaksi pois äänestyksestä ja toisaalta yhden ylläpitäjän mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa on marginaalinen.--Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.32 (EEST)
Tuo lukema suhteessa pieneen aktiivikäyttäjien joukkoon kuvastaa hyvin joukon voimaa, kun se saa päättää omista oikeuksistaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)
Syyttömiä ylläpitäjät ovat muiden aktiivikäyttäjien lukumäärään. Ja onhan ylläpitäjien joukosta esitetty julkisesti ajatuksia, että kaikilla joten kuten tolkullisesti muokkaavilla pitäisi olla ylläpitäjän oikeudet. Eipä kuitenkaan löydy hirveästi ehdotuksia eikä kannatusta uusiksi ylläpitäjiksi (plus ne lukuisat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät edes halua ylläpitäjiksi). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.30 (EEST)
Siihen, että suomenkielisellä wikipediayhteisöllä on sellainen maine kuin on (joka aktiivisesti karkoittaa uusia muokkaajia jo maineena saati kokemuksena) ei kyllä ole syytön yksikään yhteisön aktiivinen jäsen. Iivarius (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)
Siinä ei siis ole eroa ylläpitäjien ja muiden välillä (ja sitä eroahan tuossa ylempänä vaivattiin). --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 12.21 (EEST)
Enemmän tuo koskisi VLK-äänestystä, joka on kohtapuolin. Pitäisikö ehdokkailta ja jäseniltä poistaa äänioikeus ko. vaalissa? --Otrfan (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.41 (EEST)
VLK-ehdokkaat eivät saa äänestää itseään ja se lienee jääviyssäännösten perimmäinen tarkoitus. Äänestyskiellon laajentaminen muidenkin ehdokkaiden äänestämiseen menee minusta jo liian pitkälle ohi tavoitteestaan. Wikipediassa on käsittääkseni perusperiaatteena se, että kaikki saavat osallistua ja riittävästi muokanneet saavat äänestää, poikkeusten pitäisi olla harvoja ja harkittuja.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 06.33 (EEST)
Määräaika olisi hyvä, vaikka en ole itse kokenutkaan kenenkään vittuilua, josta alempana puhutaan. Hyviä ylläpitäjiä tarvitaan koska paljon on käyttäjiä joille pitää laittaa aisat. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 18. elokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)
Nykyään on myös paljon ylläpitäjiä joille pitää laittaa myös aisat joten tasa-puolisuus on kummallakin sama.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)
Olen itse miettinyt ratkaisuehdotuksia Wikipedian ylläpidontoimintaan. Tässä olisi viisi toimenpidettä joilla voisi valvoa ylläpitäjien toimintaa. Niiden sisällöstä voi vielä käydä laajempi keskustelu asia kerrallaan. Näillä viidellä toimenpidolla saataisiin ainakin jonkinlainen järkevyys ylläpitäjien toimintaan. Kohtia voisi vielä täydentää mutta kontrollit ylläpitäjille olisi ensi askel joka normalisoisi tilanneen jolla saataisiin paljon tilannetta rauhoitettua. Tässä olisi ne viisi toimenpidettä jotka olisi hyödyllisiä tässä vaiheessa. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 10.58 (EEST)
  • 1).Määräaikaisuus yläpitäjille esim. 5-6 vuotta. Asiasta voi vielä äänestää koskien määrä-ajan pituudesta.
  • 2).Nykyisten ylläpitäjien ylläpito oikeudet määrä-ajaksi. Niiden mitätöinti ei ole tarpeen.
  • 3).Ylläpitäjyyden kokonaisuuden arviointi määrä-ajan päätettyä.
  • 4).Riippumaton elin joka valvoisi ylläpitäjien toimintaa johon voisi myös oikeus valittaa estoista, ylläpitäjän toiminnasta mikäli ylläpitäjä ei noudata ylläpitäjän sääntöä. Oikeus kumota sääntöjen vastaiset estot. Langettaa myös estoja ylläpitäjille mikäli kyseessä on selvästi Ylläpitäjyyden vastainen toimenpide ylläpitäjien kohdalla. Lähinnä HH-hyökkäykset jne. Eräänlainen wikipedian sovittelulautakunta mutta laajennetuilla valtuuksin. Joka koostuisi Byrokraateista.
  • 5).Byrokraattien määrän lisääminen sovittelu asioissa.
 –Kommentin jätti 86.115.8.19 (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 10.58
Tähän sellainen huomio, että jos halutaan jonkinlainen toimielin valvomaan ylläpitäjien toimintaa, niin sellaista ei tarvitse erikseen perustaa vaan aivan hyvin on mahdollista laajentaa olemassa olevan Välityslautakunnan toimivaltaa. Lisäksi jos ylläpitäjyydestä halutaan määräaikainen tehtävä, niin silloin myös toimielimen on hyvä olla sellainen, että sen jäsenyys on määräaikainen. VLK on sellainen. Riippumattomuutta taas ei voi parhaiten taata kuin siten, että "oikeusturvalautakunnan" kokoonpano päätetään äänestämällä kaikista mahdollisista ehdokkaista. Kas, VLK on sellainen. On siis olemassa jo lautakunta, jonka kokoonpano ja valintamenettely ovat jo "valmiiksi kunnossa", joten harkittavaksi (yllä mainitun kaltaisena) toisena esikysymyksenä onkin sitten, onko ylläpitäjyyden määräaikaistamisen ohella taikka sijasta syytä laajentaa olemassa olevan välityslautakunnan tehtäväkenttää. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 12.53 (EEST)
Pointtisi on juuri se mitä ehdotin noilla viidellä kohdalla. Mutta kysymys kuuluukin miksi byrokraatit ja Välityslautakunnan jäsenet eivät ole sitten lähteneet tekemään näitä ehdotuksia kun se kuuluu heidän toimivaltansa? Onko heissä jokin vika vai koko Wikipedian valta hierarkiassa aina ylläpitäjistä alkaen? Pxosin mietintöön ja omaan 5 kohdan ehdotukseen pitäisi oikeastaan tarttua tältä istumalta. Sen pitäisi koskea kaikkia nykyisiä ylläpitäjiä. Välityslautakuntaa pitäisi saada helpommin asioita käsittelyyn. Kommenttipyynnöt kun eivät johda nykyään mihinkään järkevään tulokseen. Montako kertaa on esimerkkinä Otrfanista tehty kommenttipyyntö? Ja mitkä olivat sen lopputulokset. Itse uskon ettei nykyinen käynnissä oleva kommenttipyyntö johda mihinkään järkevään tulokseen vaan se ajautuu kahden käyttäjän Otrfanin ja Phiitolan keskeisiin wikibaari tappeluihin.Välityslautakunnalle lisää valtaa ja tapaukset sinne helpommin kuin nykyisen kommenttipyynnön kautta koska kommenttipyynnöistä on tullut vain julkinen tappelupaikka.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)
Yksi varteenotettava keskustelunaihe voisi olla toimikauden määräaikaisuuden sijasta määräaikainen oikeuksien poistaminen. Sellainen tehtävä voitaisiin antaa yllä mainitulle "lautakunnalle" ja silloin ei tulisi raskasta (jokavuotista?) äänestystä kaikkien ylläpitäjien toimikauden jatkamisesta (kuten ruotsi-wikissä). Vaikeissa tapauksissa (lautakunta) voisi poistaa ylläpitäjältä yp-oikeudet määräajaksi joko preventiivisesti ongelmien selvittämisen ajaksi tai puhtaasti rangaistuksen luonteisena toimenpiteenä. Nythän on kaikille selvää, että Wikipediassa on nykyisin tietty, kohtalaisen vakiintunut määrä ylläpitäjiä (noin 40–50), joista kulloinkin vain muutama ylläpitäjä joutuu kommenttipyyntöihin ja poistoäänestyksiin. Silloin pitää harkita, tarvitaanko sellaista "kokonaisuudistusta", joka koskee kaikkia, vai riittäisikö sellaisen menettelytavan käyttöön ottaminen, joka kohdistuu vain ns. kaikkein reippaimpiin kavereihin. --Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.05 (EEST)
Ymmärtääkseni VLK:lla on jo nyt mahdollisuus "määräajaksi rajoittaa ylläpitäjän ylläpito-oikeuksia". --Jmk (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 13.57 (EEST)
Sinne asian vieminen kiistä kysymyksissä tarvitsee lautakunnan jäsenten hyväksynnän. Tämä pitäisi muuttaa niin että sinne voisi viedä kuka tahansa asiansa ja lautakunta katsoo mitä se voi tehdä asialle.Nyt käytäntö on se että lautakunta on viimeinen vaihtoehto kiistatilanteiden ratkaisuun se pitäiai muuttaa ensi sijaiseksi koska kommenttipyynnöistä on tullut yleiset turpakäräjät kuten nyt tämä viimeinen Phiitola vas Otrfan. Pelkkää syyttelyä. Trumpin tiedotustilaisuudet ovat värikkäämpiä tapahtumia kuin näiden kahden käyttäjien wikibaari tappelu julkisella keskusteluareenalla.--86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.22 (EEST)
Tuokin on yksi hyvä uudistuksen alku. määräaikainen ylläpitäjyys on parempi kuin elinikäinen. Se puhdistaisi ilmaa ja demokratisoisi päätöksen tekoa. Lautakunnalle lisää valtaa. Kokonaisuudistus on aina parempi kuin pieni näpertely. Kommenttipyyntöt ovat menettäneet vain niiden alkuperäisen päämäärän. Kommenttipyynnöt samasta käyttäjästä useiden kertoja kertoo vain miten helppoa on niitä tehtailla. Kuten tutkinta pyyntöjä poliisille arkielämässä. Jossain vaiheessa osa niistä hylätään. Ajanhukkaa. Välituslautakunnassa asioihin paneutuvat taas sinne valitut käyttäjät. --86.115.8.19 21. elokuuta 2017 kello 14.13 (EEST)
Joista on suhteettoman suuri osuus ylläpitäjiä.Jukka Wallin (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.26 (EEST)
Olisiko mahdollista että vika voisi olla myös normikäyttäjissä, jotka ylläpitäjien kanssa konflikteihin joutuvat? Tunnukselleni tulee lokakuussa ikää 10 vuotta, enkä muista mitään pahempia kärhämiä ylläpitäjien kanssa, tai en ainakaan ole jäänyt niitä vatvomaan. Päinvastoin, kaikesta ylläpitäjien välisestä skismasta huolimatta ongelmallisempia ovat varmastikin kaltaiseni normikäyttäjät. En vähättele ylläpitäjien ylilyöntejä sekä keskinäisiä kiistoja (joista olen autuaan tietämätön), mutta tässä on silti vähän ajojahdin makua. Kenet sinne välityslautakuntaan sitten pitäisi valita jos ei sheriffejä, sinut tai minut? Määräaikaiselle ylläpitäjyydelle ei liene tarvetta, mutta jos asiaa halutaan valvoa, niin käyttäytymissääntöjä tulisi kaiketi tiukentaa. Onhan tämä aikamoinen villi länsi, mutta ei se muokkaustoimintaa juuri ole haitannut. Ehkä muilla on erilaisia kokemuksia, ja sekin on ihan ok. --Vilhokki (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (EEST)
Täälläkin sisäpiiri jyllää. Mutta minkäs teet, kun porukka on kuihtunut hyvin pieneksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.28 (EEST)

Jos oikein katson, meillä on 38 ylläpitäjää, 53 lopettanutta ylläpitäjää ja 3 poispotkittua. Onko ongelma nyt siinä, että noissa 38:ssa on paljonkin, jotka pitäisi potkia pois, vai onko kyse yhdestä/kahdesta, joiden naama ei miellytä? Minua ei ainakaan kiinnosta ruveta äänestelemään loputtomasti ylläpitäjistä, joista en ole koskaan kuullutkaan. Kauhean pieniä riitoja täällä yritetään paisuttaa ja vetää kaikki käyttäjät mukaan sotimaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 21. elokuuta 2017 kello 21.47 (EEST)

en-wikissä tämä idea on esitetty noin N kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Ei ole ottanut tulta allensa lähinnä siksi että äänestyksistä tulisi loputtomiin toistuvia paskamyrskyjä varsinkin sellaisille ylläpitäjille jotka tekevät niiden kaikkein hankalimpien ja pitkäkestoisempien häiriöiden ratkaisua. jni (k) 21. elokuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

ja se eroaisi fiwikin nykytilanteesta miten? Jos katsoo viimeisen viiden vuoden juttuja niin suurin osa niistä on just sitä, muiden kuin vaniljatoimien ylläpitäjien arvostelua (Otrfan, Pxos, Zache) aiheesta tai aiheetta. Iivarius (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 02.50 (EEST)
Ylläpitäjyydelle ei ole määritelty erillistä takarajaa. Ylläpitäjyyden saa käyttäjältä pois useammalla tavalla. Yksi niistä on passiivisuus (ei ylläpitotoimia vuoteen), toinen oma ilmoitus, kolmas luottamuksen menettäminen (yleensä ylläpitotoimien väärinkäyttö, mutta kenties myös asiaton käyttäytyminen). Tässä keskustelussa on ilmeisesti kyse tästä kolmannesta, koska miksi ihmeessä muuten jatkuvat ylläpitäjyysäänestykset kaikista ylläpitäjistä koetaan jotenkin oikeudenmukaisemmiksi verrattuna yhden ylläpitäjän epäluottamukseen. Huomautan, että toisin kuin yleisesti kuvitellaan, ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, eikä jatkuva äänestyttäminen helpota asiaa. Yleisesti ottaen ylläpito on paljonkin muuta kuin ns. homo-kakka-vandaalien torjuntaa. Siellä on muun muassa poistettujen artikkelien tutkintaa äänestyksiä varten ym. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.57 (EEST)
jos ylläpitotyö on raskasta ja voimia ja malttia vaativaa, miksi siihen hommaan jotkut niin kovasti haluaa ja miksi siitä hommasta pidetään viimeseen asti kiinni (muistelen paria takavuosien juttua). Miksei ylläpitäjä kun se joutuu jatkuvasti konfliktiin - kuten Otrfan - voi ihan nätisti sanoa heippa? Tiedän kyllä miksi, mutta ihmettelen Höyhensin itsesääliä ja uhriutumista. Ylläpitäjän työ ei ole vankila, josta ei pääsisi pois ihan omin neuvoin. --85.76.69.15 22. elokuuta 2017 kello 11.33 (EEST)
En kannata. Tämä johtaisi siihen, että niiden pahimpien häiriköijien rankaiseminen muuttuisi entistä hankalammaksi. Ylläpitäjät hoitavat hommansa hyvin ja ainakaan itsellän ei ole koskaan ollut heidän kanssaan mitään ongelmia. Jos joskus joku vähän naljailee, hän tekee sen aiheesta ja se opettaa paremmin kuin pelkkä pään silittely.--LCHawk (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)
En kannata, koska en usko esitetyn Käytäntömuutoksen lisäävän Wikipedian laatua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.53 (EEST)

Tarkoitetaanko tässä keskustelussa määräaikaisuudella nyt sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjän pitäisi läpäistä aina uusi hyväksymisäänestys voidakseen jatkaa, mutta muuten ylläpitäjyys voisi periaatteessa jatkua rajattomasti niin kauan kuin kannatusta riittäisi (samoin kuin esim. kansanedustajaksi voidaan valita aina uudelleen), vai tarkoitetaanko sitä, että määräajan umpeuduttua ylläpitäjänä ei saisi jatkaa enää ollenkaan (samoin kuin esim. presidentin peräkkäisiä kausia on rajoitettu)? --Risukarhi (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.08 (EEST)

Eiköhän tarkoiteta ensimmäistä: Määräajan jälkeen ylläpitäjä voidaan valita uudelleen, jos kannatusta riittää (kynnys nykyään 75%). --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Välivuosi[muokkaa wikitekstiä]

Pakollinen, automaattinen, välivuosi vaikka kolmen tai viiden vuoden välein voisi olla ihan sopiva tapa tuoda kiertoa ylläpitäjyyteen. Samalla se toisi tuntumaa ylläpitäjille siitä millaista on wikipedian muokkaaminen ilman ylläpitäjien oikeuksia. Oikeudet voisi saada välivuoden jälkeen pyytämällä takaisin samalla tavalla kuin mitä se enwikissä toimii passiivisuuden takia oikeutensa menettäneiden ylläpitäjien kohdalla. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.55 (EEST)

Eiköhän ylläpitäjiksi valituilla ole ihan tarpeeksi kokemusta muokkaamisesta ennen ylläpitäjäksi valitsemistakin. Perusmuokkaus ei ole muuttunut juuri miksikään niiden hieman yli kymmenen vuoden aikana, jotka olen täällä ollut. Ylläpitäjänä tai ilman niitä oikeuksia. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 09.58 (EEST)
En oikeastaan tarkoittanut kokemusta muokkaamisesta vaan siitä miltä tuntuu muokata kun ei pysty tekemään niitä kaikkia asioita mitä ylläpitäjänä pystyy ja joutuu pyytämään niitä muilta. Toinen se, että miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.07 (EEST)
Kokemusta varmasti löytyy tästäkin, minun tapauksessa niin ajalta ennen ensimmäitä yp-kautta kuin muutamalta vuodelta kausien välissäkin. En sitten tiedä olenko aina suhtautunut asioihin väärin, kun ei siinä ole hirveästi ongelmia ollut. En oikein usko tällä saavutettavan konkreettista hyötyä ja tämän vuoksi pidän tätä tarpeettomana. --MiPe (wikinät) 22. elokuuta 2017 kello 11.42 (EEST)
Tuossa lukee "miltä tuntuu esimerkiksi käydä keskusteluita mm. ylläpitäjoikeuksilla varustettujen käyttäjien kanssa silloin kun ei itse ole ylläpitäjänä." Tuo on helppoa. Kun on saanut muokkauseston, status romahtaa selvästi. Silloin pitää yrittää käydä erilaisia keskusteluja ylläpitäjien kanssa ja tuntee selvästi, miten alhaisesta asemasta pitää yrittää huutaa ylös vuorelle. En kannata välivuosia kokemuksen kartuttamiseksi. Täällä on muutamia ylläpitäjiä, jotka pitävät noita 11 kuukauden pituisia välivuosia muutenkin ja tekevät pro forma -poiston, jotta oikeudet säilyvät. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.50 (EEST) Lisäys: Sen sijaan voisi kokeilla sitä, että pantaisiin kaikki ylläpitäjät viralta ja annettaisiin tietosanakirjalle välivuosi ylläpidosta. Sellainen toimii pienissä projekteissa (Wikiuutiset, Wikiopisto), joten kyllä se täälläkin parantaisi soppaa ja sen sattumia. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)
Väliajasta eli intermissiosta vielä. Muistini on kana. Pidinhän itse taukoa yp-tunnuksen käyttämisestä ja muokkasin altterilla siihen saakka, kunnes sain kokemusta ylläpitotoimista, joten tuntumaa on. Kielellisen kikkailun ohessa sain kuitenkin aikaan peräti pienen muistion lomahavainnoista. Minulla on siis tuntumaa siitä, millaista on olla ylläpitäjä nimellisesti, joka kuitenkin on heittänyt kirveensä kaivoon. Repikää siitä (otsikkonne). --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 13.30 (EEST)

Kannatusprosentit[muokkaa wikitekstiä]

Yksi hieman outo juttu on se, että aluksi ylläpitäjältä vaaditaan 75% kannatus, mutta myöhemmin voi vain 40% kannatuksella säilyttää paikkansa. Prosentteja on kritisoitu. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)