Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Suomen asutusmaantieteellisten kohteiden merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotus 1[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Etelä-Korpilahti. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.57 (EET)

Ehdotus merkittävyyslinjaukseksi. Muistelisin, että merkittävinä olisi pidetty ainakin näitä:

Muiden käsitteiden merkittävyydestä ei ole taidettu puhua. Ehdottaisin, että:

  • postinumeroalueet eivät ole merkittäviä, mutta kylän artikkelissa voidaan sanoa, jos siellä on joskus ollut postikonttori
  • suuralueet ovat sen verran suuria kokonaisuuksia, että pitäisin niitä merkittävinä. Luokka:Suuralueet sisältää useammankin kaupungin suuralueita ja jättäisin ne ennalleen.
  • suuralueiden alapuolella olevat tilastoalueet ja pienalueet ovat merkittäviä mainittavaksi kunnan artikkelissa tai vaikka tyyliin "Muuramen alueellinen jako" nimettävässä artikkelissa. Niiden nimistä on sallittua tehdä ohjauksia aluejakoartikkeliin. Kaikki tilasto- ja pienalueet eivät ole automaattisesti merkittäviä, mutta osa niistä voidaan katsoa merkittäviksi. Esimerkiksi Turussa pienalue "110030 Kurjenmäki it." ei ole merkittävä, vaan käsitellään osana artikkelia Kurjenmäki, joka kertoo kaupunginosasta. Toisaalta pienalue "112036 Majakkaranta" on merkittävä, ja siitä onkin artikkeli Majakkaranta.
  • kaikki mahdolliset peruskartalla näkyvät paikannimet eivät ole merkittäviä omana artikkelina. Tällaiset paikannimet voidaan mainita virallisen kylän tai koulupiiriä vastaavan epävirallisen kylän artikkelissa.
  • Helsingin tapauksessa merkittäviä ovat kaupunginosat, suurpiirit ja osa-alueet, joista on jo tehtykin artikkelit. Peruspiireistä voidaan myös laatia artikkelit. Helsingissä pienalueet eivät ole merkittäviä, koska niistä ei ole ainakaan julkisesti saatavilla muuta tietoa kuin numerokoodit ja rajat kartalla.

--Raksa123 (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Kannatan ehdotusta[muokkaa wikitekstiä]

  1. Kannatan varauksin. Huomautan vain, ettei koulupiirissä ole välttämättä ollut koulua. Alla luotettava sitaatti: --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.49 (EET)
    • "V:n 1898 piirijakoasetuksen mukaan oli kukin kunta velvollinen jakamaan alueensa kansakoulupiireihin, joissa pisin koulumatka yleensä ei saanut olla 5 km:iä pitempi. Kuhunkin kansakoulupiiriin oli kunnan perustettava ylempi kansakoulu, jos kouluun pantavaksi ilmoitettiin vähintään 30 piiristä kotoisin olevaa kouluikäistä lasta. V:n 1921 oppivelvollisuuslain mukaan oli kansakoulujen piirijako maalaiskunnissa niin tarkistettava, ettei lapsillä yleensä ole kodistaan oman piirinsä kansakouluun enempää kuin 5 km.." (Kouluneuvos A.J.Tarjanne/Otavan Iso tietosanakirja osa 5, v. 1933, s. 1337.
  2. Kannatan sitä että myös pienalueista voi tehdä artikkeleita. Yksi sellainen on muuten Vehkalahti (Joensuu). -Jylöstalo (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.48 (EET)
  3. Kannatan siltä osin kuin tunnen aihepiiriä. Alussa luetellut neljä ymmärtääkseni kuvaavat nykyistä noudatettua menettelyä, joka ymmärtääkseni perustuu keskusteluissa saavutettuun konsensukseen. "Koulupiirin" osalta tuo tarkoittaa silloin kyläkuntaa, joka ei ole kylä, mutta jossa on tai on ollut koulu. (Koulupiirejähän ei enää edes ole joka paikasa tai vaihtoehtoisesti ei ollenkasan, en nyt muista varmasti, kummin päin.) Postinumeroalueiden osalta nykyinen noudatettu menettely on ymmärtääkseni myös ollut tuo, vaikka siitä ei olekaan taidettu erikseen keskustella. Jos postinumeroalueen nimi on ollut muu kuin kylän, kyläkunnan tai taajaman, niin olen systemaattisessa muokkauksessa tehnyt siitä ohjauksen, esim. Ylöpirtti. Noista kaupunkialueiden jutuista en osaa sanoa mitään. Jos myös niistä on ollut konsensus niin hyvä niin, mutta en osaa sanoa onko ollut.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.12 (EET)

Vastustan ehdotusta[muokkaa wikitekstiä]

  1. Käytäntökahvihuoneeseen pitäisi mielellään tuoda valmiimpaa tavaraa. Nyt on tosimonisanainen keskustelukommentti tuotu käytäntöehdotukseksi, eikä siitä saa oikein mitään tolkkua. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.14 (EET)

Ehdotus 2[muokkaa wikitekstiä]

Suomen asutusmaantieteellisten kohteiden merkittävyys
  1. Kaikki kartoissa (peruskartta, maastokartta ja erilaiset karttapalvelut) ja muissa lähteissä esiintyvät paikannimet eivät ole merkittäviä omana artikkelina.
  2. Kaupunkien viralliset kaupunginosat ovat merkittäviä.
  3. Viralliset kylät, joita kutsutaan henkikirjakyliksi, maarekisterikyliksi tai rekisterikyliksi ovat merkittäviä.
  4. Maaseudulla merkittäviä ovat myös sellaiset epäviralliset kylät, joissa on ollut kansakoulu.
  5. Tilastolliset taajamat ovat merkittäviä.
  6. Kuntien osa-aluetilastoissa käytetään jakoa suur-, tilasto- ja pienalueisiin. Suuralueet ovat aina merkittäviä. Tilasto- ja pienalueiden merkittävyyttä tarkastellaan tapauskohtaisesti.
  7. Helsingissä merkittäviä ovat suurpiirit, peruspiirit, osa-alueet ja kaupunginosat. Helsingin pienalueet eivät ole merkittäviä.

Kannatan ehdotusta[muokkaa wikitekstiä]

  1. Yllä olevista viisi ensimmäistä ymmärtääkseni kuvaavat nykyistä menettelyä, josta ymmärtääkseni vallitsee keskusteluissa saavutettu yksimelisyys. Kahdesta alimmasta en osaa sanoa, koska en ole muokannut ko. aihepiirejä enkä tunne niitä muutenkaan. Näille aihepiireillä on kuitenkin ymmärtääkseni runsaanlaisesti niitä tuntevia kokeneita muokkaajia, jotka ovat muokanneet aihepiirejä paljon ja systemaattisesti, luultavasti myös keskustelleet eri aluekategorioiden merkittävyystä. Nyt pitäisi ensin etsiä nämä aiemmat keskustelut näistä aihepiireistä tai referoida niitä muuten. Tai jos kyseessä on konsensukseen perustuva nykyinen noudatettu menettely, johon aihepiiriä muokkaavat ovat yhteisymmärryksessä päätyneet, niin aina parempi, mutta tästä en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.26 (EET)
  2. Kannatan silleesti suuntaa-antavana, ei kategorisesti käsiteltävänä. Jokin paikka voi olla merkittävä ajatellen tietosanakirjaa, vaikkei se toteuttaisi mitään kriteeriä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.52 (EET)

Keskustelu ehdotuksesta[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotus ei tässä muodossaan ole kovin hyvin laadittu. Esimerkiksi virke "Kaikki tilasto- ja pienalueet eivät ole automaattisesti merkittäviä, mutta osa niistä voidaan katsoa merkittäviksi." Sitten sen perässä on esitetty, että Turussa pienalue A ei ole merkittävä, mutta pienalue B onkin sitten merkittävä. Ei tuo tunnu oikein selkeältä ohjeelta. Lisäksi Wikipediaan on viime aikoina rakennettu runsaita tilastollisia aluejako-kokonaisuuksia, joissa löytyy "Kyttälä A" ja "Kyttälä B", ja en osaa ehdotuksen perusteella sanoa, mitä niiden merkittävyydestä esitetään, kun ne tulevat ja menevät kuin sienet. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Asiat on vaikeita. Joskus voisi tietysti vain todeta että noudatetaan nykyisiä käytäntöjä ja lisäksi täsmennetään niitä kohdilla n7 ja n8. Mutta mielestäni Raksan ehdotus on erinomaisen hyvin koottu ja perusteltu, ja se kannattaa lukea. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)
Selvennyseksi ylemmäs, niin koulupiirillä yllä ei tarkoitetuu koulupiiriä ilman koulua, vaan koulupiiriä (tai oikeammin kyläkuntaa, joka ei virallisesti ole kylä), jossa on tai on ollut koulu. Näistä ei ymmärtääksenio ole ollut erimielisyyttä. Miten on kaupunkialueiden osalta, en osaa sanoa, koska tunnen aihepiiriä huonommin.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.13 (EET)
Huomasin myös, että ei ole tuotu esiin mahdollisia aiemmin käytyjä keskusteluja juuri keskustelun lähtökohtana olevista kaupunkien aluejaoista. Kun en ole muokannut juuri tätä kaupunkiaihepiiriä, niin en tiedä näistä tarkemmin. Nuo referoinnit, joita Käyttäjä:Raksa123 yllä teki, mahdollisesti voivat heijastaa näitä keskusteluja ja mahdollisia vakiintuneita menetytelyjä, koska ainakin maaseutupuolella, jota tunnen ja jota olen muokannut paljon ja systemaattisesti, näin ymmärtääkseni on, mutta kaupunkipuolesta en osaa sanoa. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.32 (EET)
Kaupungeissa on parempi katsoa kaupunginosia ja tilastoja varten tehtyjä aluejakoja, koska niistä löytyy usein hyvät kartat. Läheskään kaikissa kaupunginosissa ei ole ollut omaa koulua. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.31 (EET)

Aika turvallisesti voitaisiin myös varmaan sanoa, että kaikki YSA:sta löytyvät asutusmaantieteellisten kohteet ovat merkittäviä. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.08 (EET)

Siirsin version sellaisenaan artikkelin keskustelusivulta. Ehdotus vaatii vielä kohentamista. Yhden esimerkkikunnan katsomisen perusteella kaikki YSA:sta löytyvä ei tosiaan ole merkittävää. Toisaalta sieltä myös puuttuu merkittäviä kyliä. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.13 (EET)
Alkuperäiselle tekstille väliotsikko Ehdotus 1 ja toivottavasti selvempi Ehdotus 2 lisätty. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.47 (EET)
Ehdotuksessa 2 ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että kunnan aluejaosta kertovassa artikkelissa saa tekstissä olla lueteltuna myös sellaisia paikannimiä, jotka eivät ole omana artikkelinaan merkittäviä. Samoin kylien ja kaupunginosien artikkeleissa voidaan mainita paikannimiä, jotka eivät ole merkittäviä omana artikkelina. Sopivissa tilanteissa näistä saa tehdä ohjaussivuja siihen merkittävään artikkeliin. Lisäksi jos jonkin paikannimen tarkoittama kohde on esimerkiksi historiallinen kylä ja sen paikalle muodostunut kaupunginosa, niin ne kannattaa pääsääntöisesti käsitellä samassa artikkelissa. Vaikka jokin kohde olisi merkittävä, niin joskus voi olla parempi idea käsitellä useampi kohde yhdessä artikkelissa. Korpilahden tapauksessa Korpilahden kirkonkylässä on useampikin virallinen kaupunginosa, mutta selkeämpää olisi ainakin aluksi tehdä yksi artikkeli kirkonkylästä ja kaupunginosille siihen vaikka ===-tason väliotsikot. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 21.23 (EET)
Jos kaikki kaupunginosat katsotaan merkittäviksi, niin luultavasti eri artikkeli kustakin olisi selvin. Toisaalta jotkut ovat tainneet esittää, että kaupunginosa nykyisin ei välttämättä aina olisi se ensisijainen luokittelukategoria. Tähän en kuitenkaan osaa ottaa kantaa. Muutoin olen ollut ainakin aiemmin sitä mieltä, että esim. samanniminen kylä, kirkonkylä, kaupunginosa ja taajama useimmiten voitaisiin käsitellä samassa artikkelissa. Tosin tietysti riippuen käsittelyn laajuudesta ja systemaattisuudesta, optimaalisin käsittelytapa voi myös muuttua artikkelien kehittyessä, ja se on mielestäni aivan ok.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.19 (EET)
Tässä voisin nyt myös viitata keskusteluun, jota on käyty sivulla Keskustelu luokasta:Sammatti joskus muutama vuosi aikaa (ping Käyttäjä:Piisamson, jos vielä aktiivinen). Eli kysymys, voidaanko entinen kunta luokitella kaupunginosaksi. Oma kantani keskustelussa oli, että voidaan, jos se likimain vastaa alueeltaan koko entistä kuntaa, mutta ei, jos se vastaakin vain entisen kunnan keskustaajamaa. Tämä jäi kuitenkin ratkaisemattomaksi, kun karttaa Lohjan kaupunginosista ei löytynyt, en tiedä löytyykö nyt. Oulun suunnalla muistelisin että olisi ehkä ollut samannimisistä entisistä kunnista ja kaupunginosista eri artikkeleita, mutta en ole varma. Tässä kuitenkin myös esim. käsittelyn laajuus, joka voi muuttua, vaikuttaa siihen, mikä käsittelytapa on optimaalisin. Olennaista on mielestäni se, että entisen kunnan haja-asutusalue tietenkään ei ole yhtään vähemmän entistä kuntaa kuin sen keskustaajama, ja ajatus, että entinen kunta olisi sama kuin sen keskustaajama, on mielestäni yksiselitteisesti virheellinen useimmissa tapauksissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.40 (EET)
Maailma muuttuu, ja sanakirjamerkittävä on myös historiallisesti merkittävä paikka, vaikkei se täyttäisi mitään nykymielekkyyden kriteereitä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.55 (EET)
Keskustelu jatkuikin tuolla ja oli lähenemässä konsensusta. Kysymys ei siinä missään vaiheessa ollutkaan mérkittävyydestä, vaan määrittelystä ja luokittelusta, tai sanoisinko systematiikasta ikään kuin taksonomian mielessä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.03 (EET)
En ole tutkinut YSA:a aiemmin tuolta kantilta tai juuri muutenkaan, mutta kun satunnaisersti vilkaisin parin maakunnan ja kunnan alta, niin se näytti sisältävän ainakin katsomiltani osin vain sellaisia kohdetyyppejä, joihin kuuluvien kohteiden merkittävyydestä ymmärtääkseni nykyisin vallitsee täysi konsensus. Vielä en ehtinyt katsoa, mitä siellä on isommista kaupungeista. Toisaalta jostain syystä Ysassa näkyi olevan kohteita täysin mielivaltaisen satunnaisesti, eli kustakin kohdetyypistä esim. jonkin kunnan alueella satunnaisesti vain yksi tai muutama EDIT: Esim. vain yksi keskikokoinen järvi kunnasta, jossa niitä on kymmeniä isompia ja pienempiä). Näin minkä tahansa kohteen puuutuminen ysasta ei ainakaan nykyisellän ole todistus kohteen olemattomuudesta tai epämerkittävyydestä.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.08 (EET)
Ainakaan Suokulma ei pitäisi olla merkittävä kohde, kuten ei myöskään Myllykulma. Jälkimmäisessä on jostain syystä merkitty Wikipedia lähteeksi. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET)
En löytänyt Wikipedialinkkiä, mutta tuo osoittaa, että mukana on myös ei-merkittäviksi täällä katsottuja kohteita. Nuo ovat kyllä hyvin tunnettuja ja vakiintuneita paikannimiä jos katsoo esim. niiden pysyvyyttä peruskartan eri painoksissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.31 (EET)
Entäs vaikkapa Raikonkulma, jonne on tienviitta kymppitieltä, ja josta lienet tehnyt ohjauksen Nuutajärveen.. kun sieltä lienee löytynyt raikonrouskun ainoa maailmassa esiintymä.. jota en soisi kaikkien löytävänkään.. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.23 (EET)
Luulen että se on kasitie. Saa olla aika fakiiri jos löytää sienen tienviitan perusteella. (Enkä yhtään ihmettelisi, jos siellä olisi puomikin jossain kohtaa.) Jos googlaat blogin "esoteerinen maantiede ja periferiaterapia" niin siellä on tätä ongelmaa käsitelty, so. ovatko tienviitat "rivoja" paljastaessaan kaiken (vrt. Jean Baudrillard: Ekstaasi ja rivous.). Tämä on kuitenkin todellinen ongelma, ja jos jaksat tehdä kehitystyötä aiheesta, niin se olisi tervetullut lisä Wikipedian kannalta tärkeisiin eettisiin tarkasteluihin.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.49 (EET)

Ehdotuksen 2 kohta 7 Helsinkiä koskien on lähes nykytilanteen mukainen, koska suurpiireistä, osa-alueista ja kaupunginosista on jo artikkelit. Jotkut osa-alueet ja kaupunginosat on varmaan käsitelty samassa artikkelissa. Luokka:Helsingin peruspiirit sisältää lähinnä ohjauksia, mutta peruspiireistä voisi olla enemmänkin artikkeleita. Esimerkiksi Vallila#Vallilan peruspiiri ja Latokartano#Latokartanon peruspiiri kannattaisi erottaa omiksi artikkeleiksi. Helsingissä pienalueista ei löydy oikeastaan muuta kuin aluejakokartta ja luettelo koodeista. Pienalueille ei ilmeisesti ole ollenkaan annettu nimiä, eikä niistä ole julkisia tilastojakaan, joten niistä on nykytilanteessa mahdotonta tehdä artikkelia. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET)

Ehdotuksen 2 kohta 6 koskee yleisemmin koko Suomea. Luokka:Suuralueet sisältää jo paljon suuralueita, eikä niitä kannata mennä poistamaan sieltä. Sellaisissa tapauksissa, joissa suuralue vastaa lakkautettua kuntaa, riittää tehdä ohjaus ja mainita asia yhdellä lauseella vaikka johdannon lopuksi. Esimerkiksi Korpilahden suuralue ei tarvitse omaa artikkelia, mutta Jyväskylässä Kuokkala, Halssila, Keljonkangas jne. ovat suuralueina merkittäviä aiheita. Tilasto- ja pienalueissa ei kannata sanoa mitään yleispätevää, vaan katsoa tapauskohtaisesti. Vaikkapa Turussa tilastoalueista ei kannata tehdä omia artikkeleita, mutta ne voidaan mainita vastaavien suuralueiden artikkeleissa. Pienalueissa Kurjenmäen kaupunginosa on tilastoissa jaettu katua pitkin itäiseen ja läntiseen osaan, mutta molemmista ei tarvita artikkelia. Toisaalta Majakkarannan pienalue on asuinalueena selvästi merkittävä, vaikka kaupunginosajakoa katsoessa se kuuluukin Korppolaismäkeen ja Pihlajaniemeen. Sama koskee myös Länsinummea ja Nättinummea, jotka ovat pienalueita ja lähiöitä, vaikka sellaisia kaupunginosia ei olekaan. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET) Artikkeli kaikista suuralueista on sittenkin parempi ajatus. Esimerkiksi Kouvolan suuralue vastaa kuntaliitosta edeltänyttä Kouvolan kaupunkia, joka oli paljon pienempi kuin nykyinen Kouvola. Korpilahden suuralue voisi sisältää vain määritelmän, tilasto- ja pienalueiden nimet ja kaupunginosien nimet, mutta muuten entisen kunnan maantiede olisi artikkelissa Korpilahti. Kunta-artikkelin johdannossa olisi sitten linkitys suuralueen artikkeliin. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.19 (EET)

Jatkona Jylöstalon kommenttiin myös Jyväskylässä on tehty ainakin artikkelit Holsti, Lahjaharju ja Pupuhuhta, jotka ovat kaikki pienalueita. Sen sijaan artikkeli Rasinrinne ei mielestäni ole merkittävä, vaan sen voisi yhdistää ja muuttaa ohjaukseksi Pupuhuhtaan. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.06 (EET)

Vaikka Helsingin peruspiirijako on eri asia kuin jako kaupunginosiin ja osa-alueisiin, monissa tapauksissa (joskaan ei aina) peruspiirin alue kuitenkin on täsmälleen sama kuin saman nimisen kaupunginosan. Sellaisissa tapauksissa on epäilemättä aivan turhaa tehdä kahta erillistä artikkelia toisaalta kaupunginosasta, toisaalta peruspiiristä, koska niiden sisältö kuitenkin olisi lähes kokonaisuudessaan päällekkäistä. Mitä taas pienalueisiin tulee, niin useimmista sellaisista tuskin voisikaan tehdä kunnon artikkelia. Muutamat pienalueet näyttäisivät kuitenkin Raksa123:n linkittämän aluejakokartan mukaan vastaavan kutakuinkin täsmälleen eräitä jokseenkin selvärajaisia alueita, joilla todella on yleisesti tunnettu ja vakiintunut nimi. Sellaisia ovat ainakin pienalueet 101:3 eli Merihaka, 250:4 eli Kisakylä, 313:3 eli Katajaharju ja 494:2 eli Kaitalahti sekä monet saaret, jotka ympäröivine vesialueineen myös muodostavat oman pienalueensa kuten 150:2 Seurasaari, 190:1 Korkeasaari ja 190:2 Mustikkamaa. Sellaiset lienevät kyllä merkittäviä, ja muutamista sellaisista tällä onkin jo kauan ollut artikkelit. -KLS (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Sivupolku[muokkaa wikitekstiä]

Tää on kaiken kaikkiaan vähän vaikeaa, kun kuntakenttä on myllerryksessä. Harrastelijabiologina sanoisin, että vanhoja kuntarajoja kannattaisi tutkia tarkemmin kun kohta mennään kumminkin maakuntatasolle ja kunnille jää vain muinaismuistoyhdistysten arvo, so. biologinen, historiallinen ja kulttuurinen arvo. Jos mennään äkkiä uusien kuntaliitosten mukaan, todetaan pian että se oli turhaa, koska kaikki kunnat lakkautetaan hallinnollisina yksikköinä. Tietenkin voin olla väärässä, koska kunnallinen itsehallinto on kanto kaskessa, mutta tähän voi varautua olemalla menemättä liian nopeasti eteenpäin. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.33 (EET)

Ohoh, kunnallisesta itsehallinnosta tuli punalinkki. Mitä se kertoo Wikipediasta? --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.36 (EET)
Kunnallishallinto löytyy, mutta sekin on vain ohjaus. Maakuntahallinto/maakuntaitsehallinto/maakunnallinen itsehallinto puuttuu myös, koska maakuntahallinto on vain ohjaus. Tässä kävisi lähteeksi uudehko Maakuntaitsehallinto-kirja, jos joku haluaisi kirjoittaa artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.19 (EET)
Vanhat kuntarajat ovat ilman muuta tärkeitä, koska niitä käytetään sijainnin määrenä juuri mm. biologisessa tiedossa mutta yhtä lailla tietysti myös kaikessa muussa tiedossa eri ajankohdilta. Ajatus että vain nykyinen olisi olemassa on täysin riittämätön.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.52 (EET)

Yhteenveto[muokkaa wikitekstiä]

Tallennan merkittävyyssuuntaviivat sivulle Wikiprojekti:Suomen kylät/Merkittävyys. --Raksa123 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.49 (EET)

Tiedon kopiointi toisista wikeistä[muokkaa wikitekstiä]

Eräs IP on ilmeisesti kopinoinut aika suuren määrän numerotietoa enwikistä ja tuonut sitä tänne esim: [1]. Ongelma on, että näitä ei ilmeisesti ole sen kummemin tarkastettu. Osa on virheellistä tietoa, viitemallinteet on suoria kopioita englanninkielisistä jne. Käyttäjä Parantaja asiantuntija on käynyt hyväksymässä nuo muokkaukset, mutta onkohan ne nyt mennet ihan käytäntöjen mukaan? J.K Nakkila (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 16.11 (EET)

Ip sanoi yhdessä muokkauksessa että lähteet on tarkastettu. Liitän tähän (nähdäkseni) saman muokkaajan aiemmat keskustelusivut [2] [3], jonka muokkauksia on joko hyväksytty ja hylätty aiemminkin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 13. joulukuuta 2017 kello 16.27 (EET)
Kannattaisi katsoa kyseisen IP:n kaikki muokkaukset huolellisesti ja harkita tarkasti muokkauksen hyväksyminen, jos on sama käyttäjä. --raid5 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 16.51 (EET)
Tämä ei tosiaan kuulu keskusteluun Wikipedian käytännöistä vaan on keskustelua yksittäisen käyttäjän puuhista, mutta kun en jaksa koko ajan siirtää, niin jutellaan täällä. Kyseessä on todennäköisesti käyttäjä, joka ei tunnuksella muokatessaan päässyt koskaan automaattiseulotuksi, mutta joka pääsi SeulojaBotin automaattiseulomaksi, kun hylkäsi tunnuksensa ja rupesi muokkaamaan IP-osoitteesta. Oli siis aika, jolloin nuo muokkaukset kävi seulomassa botti riippumatta niiden sisällöstä. Kun kaksi eri käyttäjää nylki kissan pöydällä, IP-osoite otettiin pois SeulojaBotin kanta-asiakaskunnasta ja sen muokkaukset palasivat odottamaan seulontaa. Sittemmin osoite on aina välillä muuttunut toiseksi, koska IP-osoitteilla on ainakin nykyään tapana muuttua hitaasti tai nopeasti. Laajemmin ottaen asia lienee niin, että Wikipedia on tuon käyttäjän kanssa nostanut kädet ylös ja pannut siivet maahan eli toisin sanoen vapaa teesanakirja antaa ihmisen toteuttaa periaatetta "Wikipediaa saavat kaikki muokata". Wikipedia onkin lähinnä kasvio, jota keräävät kouluoppilaiset. --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)
Ongelman voi laajentaa myös niin, että, jos luen tiedon en-wikistä, jossa siis jo on hyväksytty lähde. Tämän jälkeen tuon samaisen tiedon käännettynä fi-wikiin: Ylläpitäjä poistaa tiedon välittömästi koska lähteenä oli "Wikipedia". Ylläpitäjä ei voi mitenkään ymmärtää, että lähteenä oli sama lähde, jota oli käytetty ja hyväksytty En-wikin puolella samaiselle tiedolle. Tätä asiaa on myös vaikea merkitä mitenkään: että lähteenä oli en-wikin lähde, eikä itse en-Wikipedia. Sitten, jos ei mene läpi Wikipedian käyttäminen lähteenä-kortti niin aletaan vetämään plagiointi- ja tekijänoikeuskortteja hihasta. Että mukamas englanninkielinen artikkeli on tekijänoikeudella suojattu ja sitä tai osia siitä ei saa suomenkieliseen wikipediaan edes käännettynä käyttää. Ylläpitäjät, ja itsensä sellaiseksi kokevat käyttävät näitäkin likaisia keinottelujaan, josta monta esimerkkisuoritusta.--Dmitri 152 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 14.42 (EET)
Missä on sanottu, että tekijänoikeussyistä en-wikin tekstiä ei voisi käyttää hyväksi fi-wikin tekstiä kirjoittaessa? Viite keskusteluun olis kiva ylläri. --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.01 (EET)
No haeppa vaikka ihan siitä omasta poistolokistasi. Poistit, anteeksi "merkitsit pikapoistoon", keskeneräiset artikkelini "tekijänoikeussyistä" ei nyt ollut käännös toisesta wikipdiasta vaan lainaus fi-wikistä, mutta analoginen tilanne kuitenkin kaikki vetkuttelukeinot käytössä.[[4]]--Dmitri 152 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.27 (EET)
Aha, no ei siis asia ollutkaan niin kuin ylempänä kuvasit. Hyvä että tuli selvyys, kiitoksia. --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.29 (EET)
Ei enwikissä ole mitään tahoa, joka "hyväksyy" lähteet. Sielläkin on hyviä ja huonoja lähteitä ja hyviä ja huonoja artikkeleita, riippuen ihan siitä kuka niitä artikkeleita on sattunut milloinkin muokkaamaan. Ja vaikka tiedolle olisikin merkitty lähde, niin se ei tarkoita, että teksti olisi lähteen mukaista, sillä tekstin lisääjä on saattanut ymmärtää lähteen väärin tai tekstiä on voinut joku muuttaa jälkikäteen. -kyykaarme (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.36 (EET)

Esseistä hiukan kysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Olen nyt kirjoittanut kaksi esseetä alasivuilleni (konservatiivisuudesta ja libraalisuudesta ja käyttäjätunnuksiin liittyvistä vastuista). Milloin esseen saa laittaa Wikipedia-otsikon alle ja milloin se tulee laittaa oman käyttäjänimen alle? Entäpä jos se on oman käyttäjänimeni alla, saako sitä kuka tahansa muu kuin minä muokata ja fiksailla?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 30. joulukuuta 2017 kello 22.14 (EET)

Mielenkiintoinen kysymys tässä rakettien paukkuessa (eivätkö ihmiset tiedä, että uudenvuodenaatto on vasta huomenna?). Liekö missään asetettu sääntöä sille, milloin esseen voi laittaa luokkaan Luokka:Wikipedian mielipidekirjoitukset? Se lienee selvää, että luokassa Luokka:Käyttäjien mielipidekirjoitukset olevia esseitä eivät saa muut muokata mutta ensin mainitussa luokassa kyllä. Tässä alkaakin ihan esseesormi syyhyämään... --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 22.28 (EET)
Ainakin tuon vastuu-jutun voisin antaa muidenkin muokattavaksi. Siirrän siis rohkeasti sen Wikipedian nimiavaruuteen, kun mitään sääntöä asiasta ei näemmä ole. Jos siirtoni osoittautuu haitalliseksi, siirtoni voidaan kumota.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 30. joulukuuta 2017 kello 22.48 (EET)

Pienoiskuvista pikseleiksi[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti pienoiskuvat ovat liian isoja? Itse olen Viikon kilpailuun etsinyt kuvia, niin pitäisikö ne laittaa jatkossa pienoiskuvina vai pikseleinä ja olisiko muutenkin kuvat hyvä muuttaa pikselikokoisiksi samalla, kun tekee muutakin huoltoa artikkeliin?--MAQuire (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 18.39 (EET)

Jos pienoiskuvien koko on omassa ruudussa liian suuri, voit mennä omiin asetuksiin ja pienentää pienoiskuvien näyttökokoa. Nykyisillä suurilla näytöillä tuo 400 px on ihan asiallinen. --OneMember (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 00.32 (EET)
Käyttäjä Esamatti1 noita muuttelee. Itsellä näkyy ihan hyvän kokoisena, mutta ajattelin, että linjaus muuttunut, kun kokenut käyttäjä vaihtelee pienoiskuviin pikseliarvoja.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.02 (EET)
Käsittääkseni kuvan oletusarvo on nyt 250 pikseliä, mikä on pystykuvalle ainakin minun näytölläni liian iso tekstiin verrattuna. Vaakakuvalle 250 on sopiva, pystykuvalle 175 tai 200. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.08 (EET)
Olen nyt virallisesti yli 50, käytän kaksiteholaseja tai lukulaseja ja suurennan Firefoxissa tekstin kolminkertaiseksi, minkä seurauksena myös kuvat suurentuvat kolminkertaiseksi. Nuorisolle tämä ei liene ongelma, mutta pitää ymmärtää, että kuvat näkyvät jokaiselle eri kokoisina. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.12 (EET)
En tiedä. Minun muokkauksissani on ainakin tarkkaan vahdittu, etten laita muuta kuin pienoiskuvina. Toivottavasti saan jatkossa myös käyttää omaa harkintaa, ettei sitä suoda toisille käyttäjille ja toisille ei.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.17 (EET)
"Omaa harkintaa" täällä on aina saanut käyttää hyvin rajoitetusti... Toivoisin kuitenkin muiltakin kommentteja. Esimerkkitapaus taitaa olla Lev Tihomirov, jossa hyvin heikkotasoinen kuva täytti "pienoiskuvana" kolmasosan ikkunasta. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.26 (EET)
Rekisteröityneet käyttäjät voivat muutaa asteuksista perusmuotoisen pienoiskuvan koon haluamakseen (mulla 300px) ja muut saavat tyytyä oletuskokoon, joka lienee nykyää jotain 250px (se oli ennen 220, mutta sitä haluttiin suuremmaksi). Pystykuvat ovat ongelmallisia ja niiden kanssa voikin pistää määreen pienoiskuva pikseleiden tilalle "upright", jolloin kuvan leveydeksi tulee (muistaakseni) 60% pienoiskuvan normaalileveydestä. Jos kuva on siltikin liian iso, voi laittaa upright=0.5, niin pystykuva kapenee vielä. Uprightia olen käyttänyt säätönä esimerkiksi artikkelissa Vladimir Vysotski. Aina voi harjoitella jonkun artikkelin kanssa ja katsoa miltä näyttää, kunhan ei tallentele. Uprightin etuna on, että käyttäjän määrittelemä tai oletusleveys näkyy myös pystykuvissa, jotka muute olisivat turhan leveitä.--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.42 (EET)
No tuohan näyttää hyvältä. Uprightin leveys näyttäisi alla olevan postimerkin perusteella olevan siis noin (lisäys) 200 pikseliä. Rupeanko jatkossa tekemään näin? --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.54 (EET)
Tein tossa tarkistuksia lukuarvoille. Tarkennan siis, että pelkkä upright (...|pienoiskuva|upright|) pienentää kuvan leveyttä 75 % prosenttiin oletusleveydestä. Sama lopputulos tulee merkinnällä (...|pienoiskuva|upright=0.75|). Tätä kannattanee käyttää lähinnä pystykuvissa (joissa on normaali hyvä kuvanlaatu). Jos pienoiskuvan leveyttä haluaa suurentaa, käytetää arvoa, joka on suurempi kuin 1 (...|pienoiskuva|upright=1.5|) tekee kuvasta oletuskokoa leveämmän, sopii esimerkiksi kartoille. Yleensä kannatta pysyä oletusarvoissa (|pienoiskuva) ja (pienoiskuva|upright|), tarkempaa säätöä vain erikoistapauksissa. Fi-wikissä kuvien oletusleveys on 250px. Jos käyttää uprightia, kuvan leveys pikselenä pyöristyy lähimpään täyteen 10 pikseliin. Ja uprightissa käytetään desimaalipistettä, ei desimaalipilkkua. Lopuksi, lisää aiheesta on sivulla Wikipedia:Pienoiskuvien koko artikkelissa ja enkkuwikissä Wikipedia:Extended image syntax.--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.27 (EET)
Kiitos selvityksestä.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.32 (EET)
Asia selvä, kiitos (paitsi tuo ohje on päivittämättä...). --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.34 (EET)
Olen muistaakseni jo kahdessa aiemmassa keskustelussa (tässä ja tässä) ehdottanut, että jos täällä virallisesti päätetään siirtyä kuvakokojen säätämiseen tuolla upright-toiminnolla kiinteiden pikselimäärien sijasta (mikä vaikuttaisi perustellulta), niin kannattaisi ohjelmoida jokin botti muuttamaan kaikki pikseleinä säädetyt kuvakoot upright-arvoiksi. Tähän tarvittaisiin vain yksinkertainen laskuri, jonka varmaan voisi automatisoida jotenkin. Lähtökohtana olisi se, että kuvien vanha oletuskoko 220px vastaisi arvoa upright=1, jolloin esim 300px olisi vastaavasti upright=1,36 jne. Näin kuvia lisänneiden käyttäjien tarkoin harkitsemat kuvasuhteet säilyisivät ja näkyisivät kaikille samanlaisina. Itse olen edelleen säätänyt kuvien kokoja pikseliarvoilla, koska tuon uprightin käytöstä ei ilmeisesti ole vieläkään mitään virallista linjaa tai ohjetta. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.03 (EET)

Tiiviit artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Aloin muokkaamaan ehdotusta wikipedia:tiiviit artikkelit -merkinnästä, joka olisi suunnattu lupaavia artikkeleita lyhyemmille artikkeleille. Merkinnän tarkoitus on kertoa, että artikkelissa on kunnollinen alku ja se on muodollisesti kunnossa lähteiden ja kieliasun osalta. Toinen tarkoitus on siinä, että merkintä toimisi porkkanana muokkaajille muokata artikkeleita sellaiseen tilaan etteivät ne vaadi aktiivisia toimenpiteitä. Artikkelin läpikäynnin periaate on saman tyyppinen kuin lupaavissa artikkeleissa sillä erolla, että kannattajia tarvitsee olla kahden sijaan yksi.

Merkinnän tausta on wikipedia:tarkistetut artikkelit -wikiprojektissa jossa arviointitasoa kokeiltiin vuonna 2012 määräaikaisena. Silloinen keskustelu löytyy täältä ja wikiprojektissa arvioidut artikkelit löytyvät projektisivulta. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös seulonta jolloin aika meni sen viemiseen eteenpäin ja aika meni sen viemiseen eteenpäin tämän jäädessä sivuun.

Nyt voisi olla hyvä idea ehdottaa merkintää uudestaan. Nimenmuutos johtuu siitä, että vuonna 2012 tarkistettu -nimeä pidettiin huonona ja jos jollekulle tulee mieleen parempi nimi, niin sitä saa ehdottaa. Tämä aloitus on kutsu ensin kommentoimaan tätä, jolloin sitä voidaan muokata palautteen perusteella paremmaksi ennen varsinaista ehdotusta käyttöönotosta. Tämän jälkeen teen kahvihuoneessa varsinaisen ehdotuksen käyttöönotosta jos merkinnällä kannatusta. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 19.17 (EET)

Vastustan. On jo olemassa lupaavat artikkelit. Uudistus lisäisi arviointeja, hallintoa, byrokratiaa. On jo lupaavien artikkeleiden lisäksi vertaisarvioinnit joihin voi viedä artikkelin. Ajan kuluessa lupaavia artikkeleita tulee olemaan jopa kymmeniä tuhansia, jolloin lupaava-statuksesta saatetaan luopua ihan sen vuoksi että merkintä menettää merkityksensä artikkelien laatutason noustessa yleisesti. Tämän matalamman asteen kohdalla ilmiö tulisi aikaisemmin vastaan, joten ei voi kannattaa kun lupaava-laatutasollakin tulee ongelma vastaan vielä jokin päivä. Yhden wikipedistin kannatus ei ole riittävä, se tarkoittaisi juupas-eipäs-tyyppistä väittelyä. Merkityissä versioissa on se vihreä taso joka varmaankin ajaa jo tämän asian. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 18.54 (EET)
Lupaavien artikkeleiden määrä ei ole hirvittävästi paisumassa. Artikkelin kehittäminen paitsi hyväksi tai suositelluksi myös lupaavaksii on suurehko työ ja siksi arviointeja tehdään varsin hiljalleen. Sen sijaan tiiviitä artikkeleita on oikeastikin mahdollista sekä tuottaa että arvioida varsin tiiviiseenkin tahtiin.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)
Kirjoittelin Savirille tänne aikaisemmin siitä mitä ongelmia seulonnan arviointitasoissa on. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.27 (EET)
Lupaavia artikkeleita on nyt 3 036 kappaletta, joten "uhkakuva" kymmenistä tuhansista on aika optimistinen. Viime vuonna niitä hyväksyttiin tämän listan mukaan alle sata. -kyykaarme (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.32 (EET)
Kannatan. En yhdy vastusperusteisiin yllä.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 18.59 (EET)
Osittain samaa mieltä Hartzin kanssa, että meillä on jo liikaa erilaisia arviointeja, eikä niihin löydy paljon osallistujia. Mielestäni kolme arviointiluokkaa on riittävästi. Sen sijaan voitaisiin hilata vähän alas suositellun ja hyvän artikkelin statusta, miksei lupaavankin. Stryn (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.12 (EET)
Onkohan arviointiluokilla tapana hilautua itsekseen ylöspäin? Luulin, että jo lupaavien piti olla sellainen helposti saavutettava perustaso. Jos sen alle perustetaan taas uusi "peruslupaavien" luokka, käykö kohta niin että tärkeimmät perustiedot kertova, kattavasti lähteistetty artikkeli flyygelien historiasta ei yllä peruslupaavaksikaan, kun ei ole muistettu kertoa oliko Schleswig-Holsteinissa 1730-luvun lopussa enemmän mustia vai valkoisia flyygeleitä? --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.17 (EET)
Kolme laatuluokkaa + silmäilty on varmaankin tarpeeksi. Artikkeleiden pitäisi ylipäätään olla lyhyempiä, tiiviimpiä ja informatiivisempia. --Esamatti1 (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.04 (EET)
On, joskin ne näyttäisivät löytävän jonkun tasapainotilan jossain vaiheessa. Esimerkiksi suositeltujen artikkeleiden laajuusvaatimukset ovat käyneet huipussaan. Hyvien ja lupaavien osalta arviointi näyttäisi pitävän selkeää eroa suositeltujen, hyvien ja lupaavien välillä eli vaatimukset eivät selvästikään kasva rajattomasti. Mikäli tähän pistää alle uusia kategorioita, niin ne eivät ylitä edellistä. Tätä voi myös auttaa sillä, että pistää leipätekstille jonkun tavoitesanamäärän joka sitoo alarajan tiettyyn minimipituuteen. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.11 (EET)
SA-tason huippuvaatimukset taisivat olla jo 2010-luvun alussa. Sen jälkeen niitä on selvästi jopa osittain tietoisesti hilattu alaspäin, joskin samaan aikaan uusien SA-artikkelien määrä on ristiriitaisesti vähentynyt selvästi. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)
Itse olen yhden aloittamani artikkelin ehdottanut lupaavaksi, ja kun tein ehdotuksen niin artikkeli oli tämän pituinen: [5]. Olin verrannut muita lupaavia artikkeleita, joten aloitin ehdotukseni nöyrästi "Artikkeli ei ole kovin pitkä, mutta..." Kun mielenkiintoista tehtävää olisi paljon, niin keskittyminen yhteen artikkeliin kovin pitkäksi aikaa ei ole itselleni mielekästä, mutta toisaalta yhteisöllinen puuha ja positiivinen palaute omasta työstä kannustaa. Minusta tämä olisi hyvä idea juuri siltä kannalta, että kannustetaan käyttäjiä tekemään artikkeleita, jotka kertovat perusasiat aiheestaan ja niissä on lähteet yms. kunnossa. Englanninkielisessä Wikipediassa on vain kaksi laatutasoa (Good article -tasolle vaaditaan vain yhden käyttäjän hyväksyntä), mutta siellä on myös DYK eli "Tiesitkö että" -projekti, jonka kautta tekemänsä artikkelin voi saada etusivulle, ja siinä on vähimmäispituus vain 1500 merkkiä. Kaikki sellainen toiminta, jolla kannustetaan ja ohjataan käyttäjiä tekemään lukijoille hyödyllisiä artikkeleita on mielestäni hyvä juttu. -kyykaarme (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.32 (EET)
Tuosta muuten, että tiputettaisiin LA/HA/SA tasoja tietoisesti alaspäin, niin sitä on pohdittu aikaisemminkin ja sen ongelmana on ollut käytännöntoteutus. Asian sanominen tavoitteeksi ei riitä vaan se vaatisi todennäköisesti jotain muutosta itse arviointiin. Lupaavien suosio hyviin ja suositeltuihin artikkeleihin nähden ei kuitenkaan johdu pelkästään arikkelien sisältövaatimuksista, mutta myös siitä että se on arviointina joustavampi jolloin se skaalautuu paremmin. Henkilökohtaisesti olisin valmis yhdistämään HA:n ja SA:n, koska ne ovat arviointiperiaatteeltaanka samanlaisia ja loisin lupaavien alle tiiviit artikkelit tyyppisen keveämmän arviointitason. Tällöin noissa olisi selkeästi eroa ja alin arviointitaso skaalautuisi paremmin suurelle joukolle artikkeleita. En kuitenkaan näe, että nykyisille arviointitasoille oltaisiin tekemässä mitään radikaalia joten siksi ehdotan uutta tasoa. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.11 (EET)
Haluan ensinnäkin sanoa, että vaikka tässä keskustelussa taas on nostettu esille arviointitasojen vaativuuden jatkuva nousu, niin mielestäni tästä ei oikeasti ole mitään todisteita. Mikään taso ei ole noussut useaan vuoteen. Pientä ajallista vaihtelua on yleensä havaittavissa sen mukaan, kuka osallistuu arviointeihin ja mistä aiheesta kirjoitetaan ja toisaalta mihin tasolle kirjoittaja haluaa viedä artikkelinsa. Ei mulla ole tästäkään väitteestä sen enempää todisteita kuin päinvastaisestakaan, ainoa todiste on ehkä oman arviointikeskustelukokemukseni nostaminen jalustalle. Tuo jatkuva nousu tuntuu olevan kuitenkin todella syvään iskostunutta Wikipedia-mytologiaa. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)
Samaa mieltä. En koe, että arviointikriteerit olisivat tällä vuosikymmenellä nousseet yhtään mihinkään. Näkemykseni mukaan SA- ja HA-artikkeleita valitaan nykyisin vähemmän yksinkertaisesti siksi, ettei artikkeleita enää laajenneta yhtä paljon. Täältä on vuosien aikana poistunut paljon artikkeleita laajentavia käyttäjiä, eikä vastaavasti uusia ole tullut yhtä paljon tilalle. --Sblöbö (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 00.34 (EET)
Pistin tuohon graafit josta näkyy lyhimmän valitun ja kaikkien valittujen (ei tarkka. sisältää vain noin 90% artikkeleista, koska huomioin vain tällä hetkellä luokissa olevat artikkelit. Lisäksi teknisistä syistä kaikista artikkeleista ei pystynyt helposti löytämään valitsemisäpäivää. jne) Joka tapauksessa tuosta nyt näkee suurin piirtein sen mitä sanoittekin. Sellaisia huomioita, että HA:n pituuksissa tapahtui selkeä tiputus sen jälkeen se tavoitti SA:n mediaanipituuden 2016. LA:n pituudet ovat aavistuksen kasvaneet, mutta ei mitenkään dramaattisesti ja SA:n minimipituuden kasvu liittyy minusta eniten arviointien määrän vähenemiseen. --Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.00 (EET)
Tuo graafien tuoma tieto oli uusi ja yllättävä, kun en ole pariin vuoteen ehtinyt arviointeja seurata. Se voisi tukea ajatusta arviontitasojen yhdistämisistä tms.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.43 (EET)
Tilastot ovat tilastoja, ja niitä kaikki tulkitsee omalla tavallaan. Itse näen, että tuossahan on selkeä ero jokaisen tason välillä ainakin artikkeleiden pituudessa, joten vaikka kolmea tasoa on välillä sanottu päällekkäisiksi, niin erot ovat silti yllättävän selkeät. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.28 (EET)
Tuo vuoden 2015 HA-tason mediaanipituutta selittää pitkälti se, että oli vain 13 HA-artikkelin vuosi (ennätysvähän). Ja tuohon joukkoon mahtuu kuitenkin teollinen vallankumous, varmasti yksi pisimmistä arvioidusta artikkeleista, noin 100 000 tavua. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.37 (EET) EDIT: UPS. EIHÄN SE VÄLTTÄMÄTTÄ MEDIAANIPITUUTEEN VAIKUTA!!! --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.38 (EET)
Toiseksi jos halutaan saada jonkinlainen "tämä artikkeli on ihan ok" -taso, niin arviointikeskutelu kuulostaa mielestäni turhan byrokraattiselta. Tällainen taso pitäisi saavuttaa suoraan jollain napilla (kuten seulotut). Lisäksi jos nyt tämä taso tuodaan arviointikeskusteluun, niin ehdottomasti pitää laittaa jokin yläraja artikkelin koolle. Lupaavien artikkelienkaan arviointiin ei ole mitään järkeä tuoda massiivisia artikkeleita, joiden arvioimiseen menee jo itsessään pari päivää. Mutta sitä tehdään jo nyt, kun hyväksi vaaditaan äänestyksiä. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)
Pelkkä nappihan ei tätä tee, eikä vähennä byrokratiaa, koska napin luominen vaatii 1) teknistä säätöä ja 2) käyttäjäoikeuksien ja käyttäjäryhmän määrittelyprosessin napille ja käyttäjäoikeuksien antoprosessin oikeudet saaville. Eli se keskustelu ja byrokratia siirtyisi vain sinne. Nykyisiin laatuarviointikeskusteluihinhan saa osallistua varsin vähäisin rajoituksin. Erilaisista napeista sen sijaan tulee valitusta jatkuvasti jo nyt. Kuitenkin tällainen arviointi, toisin kuin erilaiset patrollitehtävät, ei ole sellaista, johon osallisrumista olisi tarvetta rajata. Mutta jos on nappi, niin se aina luo myös tarpeen rajata.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.04 (EET)
Lupaavat, hyvät ja suositellut (varsinkin lupaavat) kärsivät jo nyt siitä, että statukseen sellaisinaan tai minimaalisella parantelulla oikeutettuja artikkeleita olisi jo valmiiksi vaikka kuinka paljon, mutta yhteisön resurssit ja energia eivät riitä arviointiprosesseihin, joten vain harva artikkeli lopulta saa merkinnän. Neljännen laatutason käyttöön otto hajottaisi voimia vielä enemmän ja tuntuu siksi ajatuksena vähän turhalta. Mieluummin kannattaisi pyrkiä siihen, että nykyisistä arviointiprosesseista saataisiin enemmän irti tai että korjattaviksi merkittyjä ongelmallisia artikkeleita parannettaisiin siten, että ongelmamallineet voisi poistaa. Vierastan myös ehdotettua nimeä "tiiviit artikkelit", koska sana "tiivis" ei mielestäni kuvaa artikkelin laatua siten kuin esimerkiksi "lupaava" ja "hyvä" kuvaavat; yhtä lailla hyvä kuin huonokin artikkeli voi olla tiivis. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 16.50 (EET)
Eikö tämä olisi juuri yksi väline, jolla ongelmallisen artikkelin parantamisen kelvolliseksi saisi kuitattua? Samoin artikkelin parantaminen tiiviiksi ja sitä kautta todennäköisesti myös sen arviointi on luultavasti työmäärältään murto-osa siitä, mitä lupaava artikkeli vaatii. En nyt sano, ettei muita perusteluja tätä vastaan voisi olla, mutta ainakin nämä näkisin näin.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.20 (EET)
Pointtini oli siinä, että meillä on jo nyt enemmän välineitä kuin mihin käyttäjäyhteisön kiinnostus riittää ja ne ovat siksi kaikki alikäytössä. Ehdotetut "tiiviit artikkelit" käsittäisivät pääosan niistä artikkeleista, jotka jäävät korjattavien ja lupaavien väliin. Kyseessä olisi siis uusi voimia vievä arviointiprosessi, jonka päätavoite – selkeimpien ongelmien poistaminen lyhyistä artikkeleista – olisi päällekkäinen jo olemassaolevien välineiden – korjauspyyntöjen ja ongelmamallineiden – kanssa. Kun suurimpana ongelmana on inhimillisten voimavarojen puute, ei päällekkäisen puuhastelun lisääminen tunnu järkevältä. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.41 (EET)
No siis yleisenä ajatuksena minusta kaikilla arviointitasoilla on se, että arviointitasoilla muotoillaan päämääriä. Suositellut artikkelit, hyvät ovat niin laajoja että niitä kyetään kirjoittamaan kuin hyvin rajallinen määrä. Lisäksi vähän aiheesta riippuen, niin niiden ongelmaksi tulee artikkelin pitäminen ajan tasalla (esim Turku). Lupaavat artikkelit ovat lyhyempinä ja kevyemmällä arvioinnilla sellaisia, että niitä pystytään tekemään enemmän, mutta ne ovat pääsääntöisesti yhä niin pitkiä ettei niitäkään saada tehtyä kuin kourallinen. Eli perustason artikkelin fokusta pitäisi saada siirrettyä lyhyempiin ja valmiimmiksi artikkeleihin. Toinen puoli tässä on se, että uusia (ja miksei vanhojakin) käyttäjiä pitäisi pystyä motivoimaan jotenkin kirjoittamaan artikkeleita ja se onnistuu luomalla päämääriä ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta. Tässä tapauksessa se motivaattori on leima artikkelin nurkassa ja jonka perusteella botti esimerkiksi voi laskea pisteitä. Voi olla, että koko homman saisi samalla vaivalla automatisoituakin, mutta jossain määrin arvosta inhimillistä kontaktia ja sitä, että selkeästi annetaan ymmärtää, että artikkeleita kirjoitetaan toisia käyttäjiä varten ja että hommaan kuuluu osana palautteen antaminen (ihmisen tekemä arviointi vs. että automaatti laskee pisteet tai sisältöä itsearvioitaisiin). --Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.31 (EET)
En jaksa lukea läpi keskustelua ja tuon tähän siksi ehkä jo käsitellyn kulman, nimittäin vanhat suositellut artikkelit. Olen niihin aina joskus törmännyt, ja siellä on sen tasoisia artikkeleita, joita tuskin nykykriteerein hyväksyttäisiin. Sen sijaan, että puuhastellaan uusia nappeja ja arviointitasoja, olisi nuo käytävä järjestelmällisesti läpi, pahimmassa tapauksessa poistettava status ja ryhdyttävä rakentamaan artikkelia uudestaan lähteiden kautta. Monissa on käytetty yhtä lähdettä, jota on kahlattu läpi ja poimittu kiinnostavia yksityiskohtia, jolloin jää puuttumaan erilaiset näkemykset. Tämä vain yhtenä esimerkkinä ongelmista. Aivan alkupään listaa onkin karsittu, mutta luulen että hankalimmat ovat jääneet koskematta. --Teakoo (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)
Olen ainakin ajatellut että tämä prosessi jatkuu ja syvenee. Ongelmia on myös ajankohtaisissa aiheissa, joita on koottu uutislähteistä, mutta kun on ilmestynyt kirjoja, ei olekaan jaksettu enää päivittää. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)
En kannata jälleen uuden arviointitason erillistä lisäämistä jo nyt sekavaan järjestelmään. Täällä pitäisi sen sijaan olla käytössä yksi järkevä asteikko, jolla kaikki artikkelit arvioidaan, esimerkiksi puutteellinen (selkeitä ongelmia) – tynkä (ei kunnolla lähteistetty) – kunnossa – lupaava (tai hyvä) – suositeltu. Samalla taso voitaisiin merkitä kaikkiin artikkeleihin näkyviin nykyisten laadukkaiden artikkelien tavoin. Se kannustaisi myös perustyön tekemistä ja artikkelimassan tason vähittäistä nousua, kun helpommalla pääsisi eteenpäin seuraavalle tasolle. "Kunnossa" olevan artikkelin arviointiprosessin pitäisi olla hyvin kevyt (napin painaminen ja poikkeustapauksessa normaali keskustelu keskustelusivulla).
Nyt on kaikenlaisia vähitellen syntyneitä laatutasoja, joiden kriteerit ja vaatimukset ovat välillä vähän mitä sattuu, muinaisuudesta jäljelle jääneitä fossiileja (erilliset tynkämerkinnät), joilla ei ole enää juuri mitään käytännön relevanssia, ja lisäksi vielä seulontaa, joka on aivan erillinen järjestelmänsä. Suositeltuja ja hyviä artikkeleita tulee nykyään aika vähän, ja kahden lähes päällekkäisen tason systeemi on nykytarpeeseen aivan liian monimutkainen eikä kiinnosta ketään muutamia vakikäyttäjiä lukuun ottamatta. Kaksi laatutasoa kolmen tilalle olisi aivan tarpeeksi: toiseen kunnon vertaisarviointi ja äänestys (suositeltu) ja toinen ratkaistaan pelkällä vertaisarvioinnilla (lupaava). Tällaiseen sisäiseen byrokratiaan ja totuttuihin toimintatapoihin on todella helppo jäädä kiinni, mutta asioita pitäisi välillä katsoa myös ulkopuolelta. --Epiq (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.23 (EET)
Hyvän ja suositellun voisi ehkä tosiaan sittenkin yhdistää. Projektin edetessä ja laaajetessa niiden ero alkaa ehkä hahmottua vähämerkityksisemmäksi kuin miltä alussa näytti. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)
Myös tynkä näyttää näin nykyhetkestä hahmotettuna vähän utooppiselta: loppujen lopuksi se ei kerro oikein mistään mitään. Jos joku artikkeli on hyvin lyhyt mutta tiivis ja lähteistetty, niin ongelma lienee pienempi kuin jos joku artikkeli on laaja, repaleinen, huono ja moniongelmainen. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.08 (EET)
"Tynkä" on tosiaan jo aikoja sitten vanhentunut jäänne Wikipedian alkuajoilta. Niistä olisi voitu luopua jo vuonna 2009, mutta silloin suuressa tynkä-äänestyksessä "Koko tynkäjärjestelmästä luopumista kannatti 33/53 eli noin 62,2 % äänestäneistä, eli järjestelmästä ei luovuttu." --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 23.22 (EET)
Voi olla muuten mahdollista äänestää asioista uudestaan. Tuosta äänestyksestä on kulunut ainakin kahdeksan vuotta, joten yhteisön kollektiivitajunta voi olla muuttunut kukaties. Esimerkiksi "roska"-termin poistamiseen Wikipedian kielenkäytöstä tarvittiin 4–5 eri vuosina käytyä keskustelua, joissa yhteisön mielipide kääntyi vuosi vuodelta toiseksi kuin aiemmin. Kun vastatuuli oli lakannut, asiat muuttuivat, kun toimeen tartuttiin. --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 10.54 (EET)
Pidetään tyngistä uusi äänestys. --Raksa123 (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 12.46 (EET)
Nuo tiiviin laatutason ehdotetut kriteerit ovat nyt sellaisia, että jos jokin artikkeli ei kaikkia niistä täytä, se pitäisi oikeastaan poistaa kokonaan tai ainakin varustaa punaisella varoitusmerkillä, joka kertoo että "Tämä on laaduton artikkeli". Nykyisiä pikapoistoperusteitahan ovat jo ainakin tuossa luetelluista käsittämätön kieli, määritelmän puuttuminen ja periaatteessa myös lähteettömyys. Mutta jos tämä taso otettaisiin käyttöön ja siitä halutaan olevan hyötyä myös lukijoille eikä vain uusille muokkaajille, pitäisi kuvakkeen olla sellainen, että se kertoo lukijalle heti, että artikkeli on kunnossa. Nyt ehdotettu sininen ympyrä ei sitä useimmille varmaankaan kerro, joten ehkä pitäisi löytää jokin yleisesti tunnettu symboli, kuten tällainen OK-kuvake: OK Symbol.svg. Tuo muistuttaa nykyistä lupaava-kuvaketta mutta näyttää sen kevytversiolta. Mutta tässä ehdotuksessa on paljon ongelmia, joita tilitin jo toisessa keskustelussa. --Savir (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.02 (EET)
Meidän arviointikontekstissa tuo tarkoittaa sitä, että kielen tulee olla huoliteltua kieltä oleva johdanto joka on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Se pituus mitä ajattelin tässä leipätekstille on noin 50 sanaa. Ei tuokaan mitenkään itsestään synny ja jos mietitään, että pitäisikö kaikki ne artikkelit jotka eivät täytä tuota merkitä ongelmamallineilla. Niin pohjimmiltaan minusta ei pitäisi. Ensinnäkin sen välillä, että artikkelissa on parannettavaa ei vielä tarkoita sitä, että siihen pitäisi lätkiä ongelmamallineita. Toiseksi se mitä merkinnällä haen on se, että artikkeli olisi käyttökelpoinen, esimerkillinen siinä kontekstissa että se on lyhyt. Ts. käyttäjä saa tunnustuksen siitä, että tekee asiat hyvin. --Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 10.03 (EET)

Liittyen @Epiq::n kommenttiin. Noin yleisellä tasolla, niin enwikissä ja aikamonessa muussa wikipediassa on käytössä Wikipedia 1.0: article assessment, jossa artikkelin keskustelusivulle tallennetaan wikiprojektin kontekstissa tieto artikkelin tilasta ja tärkeydestä. (esim. en:Talk:Tirana, esimerkki krittereistä). Tämä on systeeminä kuitenkin aika raskas. Toinen vastaava systeemi on portugalinkielisessä wikipediassa jossa artikkeleiden keskustelusivulle on tallennettu tieto artikkelin tilasta ja se mihin wikiprojektin kontekstiin se kuuluu. (esim pt:Discussão:Helsínquia ja pt:Wikipédia:Avaliação automática (google translate ja matriisista). Tässä artikkelit on aluksi pisteytetty botilla ja pisteet voi päivittää kun botti muuttuu paremmaksi. Mallineessa on paikka myös ihmisen antamalle pisteytykselle eli botti ei ylikirjoita ihmisen antamia pisteitä. Teknisessä mielessä jälkimmäinen näyttää päällisin puolin sellaiselta, että sen voisi saada käyttöön fiwikissä. Selkeästi suurin homma siinä on mallineiden kopiointi, ohjesivujen kääntäminen ja botin ajaminen. Tässä on kuitenkin sama juttu kuin enwikin systeemissä eli artikkelin tila tallennetaan keskustelusivulle jonka jälkeen punalinkistä ei voi enää päätellä onko artikkelin keskustelusivulla jotain kiinnostavaa. --Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 10.54 (EET)