Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Epäluotettava toimittaja tai muu[muokkaa wikitekstiä]

Tämän kysymyksen on pakko olla esitetty jokus. Mutta kerta kiellon päälle: voiko luotettaviksi lähteiksi kelpaavista saada poistettua esim. Ankkalinnan Sanomien toimittajan XYZ tuotokset, jos voi osoittaa toimittajan XYZ valehdelleen -kerran... kaksi... kolme? Onko tästä olemassa mitään ennakkotapauksia? --J. Sketter (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.30 (EEST)

No siis normaalia lähdekritiikkiä käytetään eli jos tiedetään lähteessä olevan virheitä, niin eipä niitä ole mikään pakko käyttää. Jos epäluotettavina pidettyjä lähteitä käytetään, niin voidaan tekstiin pistää, että lähteen X mukaan asia on Y. --Zache (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 23.44 (EEST)
Mun mielestä toi on vähän huono neuvo. Nyt saa siis sellaisen käsityksen, että jos artikkelissa lukee "lähteen X mukaan.." niin sen kirjoittanut muokkaaja on epäillyt lähteen luotettavuutta. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.19 (EEST)
Ehkä ajatus käy paremmin ilmi Wikipedia:Tarkistettavuus -käytännöstä josta sen omin sanoin muotoilin: Joskus tietty väite voidaan löytää vain epäluotettavasta lähteestä, kuten keltaisesta lehdistöstä. Yleensä nämä tiedot eivät ole merkittäviä, mutta jos tieto pitää kuitenkin säilyttää, liitä se lähteeseensä. Esimerkiksi: Brittiläisen iltapäivälehden The Sunin mukaan yhdysvaltalaisella on keskimäärin 3,8 serkkua ja 7,4 veljenpoikaa tai -tytärtä. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.27 (EEST)
Lause on peräisin en.wikistä. Meillä ei ole samassa mielessä keltaista lehdistöä kuin Briteissä tai Yhdysvalloissa. Täällä hölynpölyllä on lyhyet jäljet. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.08 (EEST)
Mun mielestä se on huono neuvo vaikka se olisi kirjoitettu käytäntöön. The Sun -esimerkki on hölmö: esimerkkien pitäisi olla käytännöllisiä eikä pöhköyksiä. Tuo kohta on käännetty en-wikistä vuonna 2005, eikä sitä enää ole en-wikin käytäntösivulla. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 20.18 (EEST)
Samaa mieltä, esimerkeissä ei kannata neuvoa käyttämään The Sunin kaltaisia lehtiä lähteinä. --Ukas (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 19.49 (EEST)
Kyllä kai sen että jonkun mukaan voi ilmoittaa muustakin syystä kuin että epäilisi lähteen luotettavuutta. Näinhän tehdään aivan yleisesti nimenomaan myös wikipedian ulkopuolisissa lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.55 (EEST)
Melkein odottaisin, että kerrot kuka tämä "Ankkalinnan Sanomien" toimittaja on ja missä hän on valehdellut, tai siis että hänen on todistettu valehdelleen. TUotokset on helpompi karsia, jos kysymys on "toimittajasta" eikä toimittajasta. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 09.59 (EEST)
Yksittäisen toimittajan julistaminen valehtelijaksi wikipediasa huutoäänestyksellä kärmettä pyssyyn ajamalla nyt ei voisi olla mitään muuta kuin uutta tutkimusta, jota wikipediassa kuuluu välttää. Ajankohtaismediat joissa on toimittajia ovat yleisesti, luotettavimmatkin., lähempänä primäärilähteitä kuin esim. tutkimus ja kirjallisuus, samalla kun esim. historiantutrkijoille se mitä he janoavat, tuottaessaan meille luotettavaa tutkimusta sekundäärilähteeksi, ovat juuri primäärilähteet.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.13 (EEST)
Kysymykseni ydin olikin se, että tuollaiseen yleistasoiseen kysymykseen ei voi saada toivomaansa vastausta, että "Ankkalinnan Sanomien toimittajan XYZ tuotokset voi poistaa". Pitää yksilöidä ja todistaa tai jää vastausta vaille. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.20 (EEST)
Tietysti tänne kirjoittaessamme voimme ja meidän pitääkin valikoida lähteitä kriittisesti. Ja joku taas sitten voi olla kriittinen meidän valikointiamme kohtaan. Kriittisyys tällöin yleensä voidaan perustella eri lähteillä ja useammat lähteet lopulta ratkaisevat.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.17 (EEST)
Lähteissähän väistämättä on virheitä, luotettavimmissakin. Varmasti myös jokainen toimittaja tekee virheitä. Toisaalta paljon virheitä tekevä tai vaikka kerran plagiaatista kiinni jäänyt toimittaja yleensä saa potkut ja virheitä yleensä oikaistaan ja plagiaateista kerrotaan. Yksittäinen virhe missä tahansa lähteessä on yleensä osoitettavissa virheeksi jollain muulla lähteellä, ja tätähän aiheista Wikipediaan kirjoittaessaan joutuu tekemään tämän tästä. Esim. kaikenlaisissa sanomalehdissä yleensä on paljonlaisesti virheitä ja epätarkkuuksia, vaikka ne olisivat laadukkaitakin, ja siksi vuosien myötä kun ajankohtaisista aiheista kertyy kirjallisuutta ja tutkimusta, sanomalehtien sillisalaattia pitäisi pyrkiä päivittämään kirjallisuudeksi ja tutkimukseksi. Mutta silti kirjallisuus ja tutkimuskin käyttävät sanomalehtiä. Mutta kriittisesti, historiantutkijoillahan on joskus lähdeluettelossakin erikseen "aikalaislähteet" ja "tutkimuskirjallisuus", ja molempiin tietenkin kohdistuu lähdekritiikki.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 10.07 (EEST)
Tuo on hyvin sanottu. Voisit kirjoittaa käytäntösivun uusiksi. Nyt siinä on OK johdanto, mutta sen pidemmälle ei sivua kannata lukea. -kyykaarme (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 21.32 (EEST)
Varaudutaan sitten tällaisiin lehtiotsikoihin: "Wikipedia ryhtyi vastamediaksi – alkaa julkaista toimittajien mustaa listaa!". Meillä ei täällä Wikipediassa oikein ole edellytyksiä sellaisen listan laatimiseen, mutta jos jokin tasapuolinen faktantarkastaja ryhtyisi julkaisemaan luetteloa erityisen paljon virheitä tekevistä toimittajista, voisimme ottaa sen käyttöön. Meidän täytyy siihen asti jatkaa valtamedian sylikoirana, joka ei ainakaan virallisesti jaa luotettavien lähteiden käyttämiä toimittajia vuohiin ja lampaisiin. Sanavalinnoilla voi toki ilmaista, että jokin väite on vain tietyn kirjoittajan tai julkaisijan mielipide eikä mikään kiveen hakattu totuus. --Savir (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 11.19 (EEST)
Sekä kriitinen kirjoittaja että toivon mukaan myös kriittinen lukija toivon mukaan ymmärtävät erottaa toisistaan asiat jotka ovat faktoja, tyyliin 1+1 = 2 ja asiat, joista väistämättä on erilaisia näkemyksiä. Jos syntyy eriäviä näkemyksiä siitä, mitkä asiat kuuluvat mihinkin näistä, niin pitää keskustella ja argumentoida. Joka tapauksessa on paljon asioita, joissa sanonta "X:n mukaan" ei ole eufemismi epäilyttävyydelle vaan normaalia peruskauraa selkeässä esityksessä joidenkin tyyppisten asioiden kohdalla. (Esim. kielitieteessä suomen kielen tutkija X vuonna Y lausui näin ja tutktija Z vuonna Å lausui näin. Tai sama elokuva-arvostelussa.)--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 12.11 (EEST)
Heh. Kysymys tuli mieleen enkku-wikissä, jossa "luotettavista lähteistä" on tehty jonkinlaista byrokratiaa. Ehkäpä tuumailu pitäisi esittää siellä. Hyvä tai huono, pidän suomenkielistä wikipediaa paljon enemmän tervettä järkeä käyttävänä ja jalat maassa olevana. Voi toki olla tekemistä muokkaajien määrän kanssa. Enkkuwikiin mikä tahansa kohu vetää heti poppoota kuin hunaja kärpäsiä. Mutta ehkä kuitenkin myös kansanluonteen kanssa. Voihan minulla ollakin tuossa seinällä musta lista poliittisesti epäilyttävistä toimittajista... kunhan tästä isona pääsen sisäministeriksi, niin alan jakaa oikeutta kuten sitä kuuluu jakaa o_O. --J. Sketter (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 22.40 (EEST)
Varmaankaan ja onneksi niin ei käy. --Esamatti1 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Yksi keino on pyrkiä välttämään verkkolehtiä lähteinä. Ottaa mieluummin painetusta sanomalehdestä. Tai jostakin kirjasta. Verkkolehdillä on varmaankin jokin semmoinen hierarkia, jossa iltapäivälehtien yläpuolella on paremmat lähteet, kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat. Ja alapuolella 7päivää. --Hartz (keskustelu) 6. kesäkuuta 2018 kello 21.30 (EEST)
Ei ole tietokirjoissakaan usein hurraamista. Suomessa ja muilla pienillä kielialueilla niitä ei juuri ole varaa kustannustoimitella tai tarkistella. Viime aikoina olen kirjoittanut artikkeleja kevyen musiikin kappaleista ja huomannut, että esim. Suuren toivelaulukirjan nuottien yhteyteen kirjoitetut kappaleiden lyhyet taustatekstit ovat usein ihan puuta heinää. Nuoteissa ja sanoituksissa en ole isompia virheitä huomannut. –Kotivalo (keskustelu) 17. kesäkuuta 2018 kello 14.09 (EEST)

Onko suomalainen laatulehdistö enää täysin luotettava lähde? Toimittajat sotkevat mielipiteitään faktoihin eivätkä edes pyri objektiivisuuteen. Helsingin Sanomat on nykyisellään kuin jokin Tulva- tai Voima-lehden liite. Onko enää suomalaista laatulehdistöä? Artikkelit - joita toimittajat itsekin tosin kutsuvat vain "jutuiksi" - ovat lisäksi täynnä asiavirheitä. Päivä alkaa pidentyä kevätpäiväntasauksesta, Suomi sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla, Helsingistä voi kulkea rantaviivaa pitkin kaakkoon, 40% = neljännes, Milano on Italian pääkaupunki, tulot = varallisuus, Varsinais-Suomi = Luoteis-Suomi, sää = ilmasto. Alkeellisia virheitä on päivittäin ja niiden tunnistamiseen riittää peruskoulun kuuden ensimmäisen luokan suorittaminen. Tästä taas tulee mieleen, kuinka paljon virheitä mahtavatkaan vilistä esim. tiedeartikkelit, siis virheitä joiden tunnistaminen edellyttää asiantuntemusta. -- Drefer (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 11.42 (EEST)

Omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei asiasta (esim. tiede tms.) missä tarvitaan erityisasiantuntemusta, ei pidä käyttää jotain perusmediaa lähteenä. Ne ovat lähes poikkeuksetta aina täynnä asiavirheitä ja muutenkin erittäin heikko laatuisia. Mieluiten käytetään tieteellisiä lähteitä tai sitten aiheeseen erikoistunutta mediaa, tosin sitäkin varauksella. Varsinkin useat, jos ei kaikki suomalaiset IT-mediat tuottavat erittäin heikko laatuisia artikkeleita ja ovat useimmiten täynnä asiavirheitä. --4shadoww (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.00 (EEST)
Onneksi on Wikipedia josta tiedot voi tarkistaa jos laiska toimittaja viitsisi vaivautua. Luotettavaa, neutraalia, laadukkaalla kielellä kirjoitettua, lähteillä varmistettua tietoa. --Bantomiini (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.41 (EEST)
Valitettavasti juuri tästä syystä väärät tiedot jäävät elämään. Aivan liian moni toimittaja käyttää faktantarkastukseen ja tiedon hakemiseen vain yhtä lähdettä ja pelottavan monella se on Wikipedia.--MAQuire (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.50 (EEST)
En ole tutustunut hirveästi ei-suomalaiseen lehdistöön mutta liekö se sen luotettavampaa. Pakko tässä kuitenkin on johonkin esittää uskovansa, jos haluaa Wikipediaan lähteiden pohjalta kirjoittaa. Lehdistön ja nettisivujen (tv:stä ja radiosta puhumattakaan) ongelma on se, että niiden on pakko julkaista koko ajan jotain osoittaakseen olevansa olemassa ja tienatakseen elantonsa (ja ylellisyytensä), joten määrä pääsee korvaamaan laadun. --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 12.55 (EEST)
Aivan sama ongelma on kirjankustantajilla: koko ajan on julkaistava, ja myöhässä oleva huono käsikirjoitus on painettava tarkistamatta että pysytään julkaisuaikataulussa. Ja tieteellisissä teksteissähän julkaisutoiminta on mennyt jo ihan rikolliseksi tekaistuine, maksullisine tiedejulkaisuineen. Oikeastaan juuri mihinkään lähteisiin ei voi nykyään luottaa, sillä hyvääkin tarkoittavat lähteet pilaa usein kiire ja rahanahneus. Ja jos käyttää pelkästään ehdottoman tieteellisiä lähteitä eikä osaa niiden tietoa popularisoida, tuloksena on fi-Wikipedian matematiikan ja kemian alan artikkelien kaltaista munkkilatinaa, josta ei ole hyötyä juuri kenellekään. –Kotivalo (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 13.06 (EEST)
Tämän keskustelun rinnalla Trump kalpenee. --Bantomiini (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 13.38 (EEST)

Uhkailu[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan uhkailun kieltämistä Wikipediassa. Perusteena on Otrfanin esitys, jonka mukaan se olisi sallittua, koska sitä ei ole kielletty. Uhkauksen esittäneelle voisi antaa määräaikaisen sovitun pituisen eston ja uhattaessa käytössä olevien työkalujen käytöllä niin työkalujen poisto.--Phiitola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.35 (EEST)

Eli kun käyttäjää varoitetaan, että "vandalismista voi seurata muokkausesto", niin varoittaja saa eston? edit: niin ja minun kommenttini perustui Phiitolan tulkintaan, että kaikki on sallittua, mitä ei erikseen ole tajuttu kieltää:[1]. --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.37 (EEST)
Uhkailu on kyllä niin subjektiivinen käsite, ettei voida mitään käytäntöä tehdä, mikä mekaanisesti määrä eston käyttäjälle ja oikeuksien poiston, joka on "uhkaillut". --4shadoww (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.45 (EEST)
Kummallista, että kaksi ylläpitäjää vastustaa uhkailun kieltämistä, vaikka Suomen lakikin tuntee termin laiton uhkaus rangaistuksineen. Uhkailu on toki subjektiivista, mutta tämän kaltaisessa ei pitäisi olla suurta tulkinnan varaa.--Phiitola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.53 (EEST)
Suomen lakeja täällä kyllä noudatetaan ilman erillisiä käytäntöjäkin. Meinaatko, että kommenttini oli lain vastainen? --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 13.56 (EEST)
En, vaan kommentoin tuota paniikkia siitä, ettei uhkailua voi määrittää.--Phiitola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 14.05 (EEST)
Kai se siellä laissa on määritelty? --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 14.09 (EEST)

Ehdotus linkkikäytännön lisäyksestä[muokkaa wikitekstiä]

Ehdottaisin, että suomenkielisen wikin tyylioppaassa otettaisiin käyttöön en-wikin tapainen ohje yksiköiden linkittämiseen liittyen. Englanninkielisen wikipedia ohjeessa yksiköt suositellaan linkitettäväksi, jos ne ovat epätavallisia ja suurella todennäköisyydellä lukijakunnalle tuntemattomia (esim. kandela, barni, troy-unssi, piiru). Vastaavasti yleissivistykseen kuuluvat yleisimmät yksiköt jätettäsiin linkittämättä (esim. metri, kilogramma, sekunti). --Msaynevirta (k · m) 30. kesäkuuta 2018 kello 21.21 (EEST)

Ei hullumpi idea, voisin kannattaa. --Prospero One (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 21.56 (EEST)
Tietyin poikkeuksin, eli esim. fysiikkaa käsittelevissä artikkeleissa kannattaa wikittää tutummatkin yksiköt, sillä lukijaa saattaa kiinnostaa niiden määritelmät. --Otrfan (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 22.05 (EEST)
Tämä on hyvä peruste linkitykseen useimmissa muissakin asioissa: Asia voi hyvinkin olla lukijalle tuttu, mutta asiayhteyden takia lukija voi silti olla kiinnostunut lisätiedoista muustakin syystä kuin ettei tietäsi kyseinen sana tai asia tarkoittaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 11.37 (EEST)
Voi mielestäni käyttää, en näe pointtia linkittää joka paikassa yleissivitykseen kuuluviin SI-suureisiin paitsi jos se asiayhteydessä kannattaa erityisesti mainita (jos ei ole tieteisiin liittyvä artikkeli vaikkapa). Ipr1 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 22.32 (EEST)
Kuulostaa järkevältä, kannatan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. kesäkuuta 2018 kello 23.27 (EEST)
Vastustan tällaista ideaa. Yksiköiden linkittäminen yhden kerran artikkelissa tulee sallia, miksi pitäisi olettaa lukijoista tiedoista tai tiedon halusta mitään. Kuka päättää mikä on lukijalle tuntematon suure.--Phiitola (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.24 (EEST)
Tämäkin on totta: ei tule olettaa, ja toisaalta sellaisellakin lukijalla, joka tietää, mitä sana tai asia tarkoittaa, voi olla asiayhteyteen liittyen jokin sitä koskeva lisätiedon tarve. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 11.40 (EEST)
Juu, ainakin kaikki harvinaisemmat tai muuten helposti väärin ymmärretyt voisi linkittää. --OneMember (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 02.13 (EEST)
Kannatetaan. --4shadoww (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.52 (EEST)
Maalaisjärjen vankkumattomana kannattajana pidän tätä hyvänä aloitteena. --Vilhokki (keskustelu) 1. heinäkuuta 2018 kello 21.55 (EEST)
Juu, turha on esim. Keihäänheitto-artikkelissa linkittää (kilo)grammaa kerrottaessa keihään painoa. Lukijalta voidaan odottaa edes pientä yleissivistystä. --Lax (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 12.12 (EEST)
Jätän kuitenkin äänestämättä, koska tiukka sanamuoto ei ota huomioon Otrfanin ja Ipr1:n yllä esittämiä poikkeustilanteita (vaikkakin säännön alkuosasta ne voi päätellä). --Lax (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 13.53 (EEST)
Hyvä huomio, ja kannatettava aloite. --Ukas (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 11.50 (EEST)
Kannatan periaatetasolla. Voisi kuitenkin neuvoa (kun kyseessä on tyyliopas), että myös ne termit kannattaa linkittää, mistä on luettavissa selvästi asiaan liittyvää lisätietoa. --J. Sketter (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 22.35 (EEST)
Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan, että linkkiohjeeseen lisätään uusi kohta ”Joitain ohjeita” -osioon:

”Yksiköt linkitetään, jos ne ovat kontekstista huolimatta helposti väärin ymmärrettävissä, niitä käsitellään artikkelissa tai sen osassa taikka ne ovat oletettavasti lukijakunnalle tuntemattomia (esim. kandela, barni, troy-unssi ja piiru). Vastaavasti yleissivistykseen kuuluvia yksiköitä, kuten metri, kilogramma ja sekunti, ei linkitetä.”

Alla voi ilmoittaa kantansa muutosehdotukseen. Ehdotus on auki 10. heinäkuuta 2018 asti ja voidaan sitten sisällyttää käytäntöön, jos se saa tarpeeksi suuren enemmistön tuen. --Msaynevirta (k · m) 3. heinäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Ehdotuksessa on kyllä järkeä, mutta siihenkään ei ole aiheellista suhtautua kovin yksioikoisesti eikä lähteä esimerkiksi muokkausestolinjalle kuin suhteellisen selkeissä vandalismitapauksissa. Karkea esimerkkinä artikkelissa Metri pitää voida linkittää esimerkiksi senttimetriin. --Höyhens (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 12.17 (EEST)
Tai tuo nyt oli huono esimerkki kun siellä on ohjaussivu takaisin. Mitä tulee kysymykseen onko joku havainnut liiallista mittayksiköiden wikitystä vastataan että on kyllä, arvatenkin lapsilta. --Höyhens (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 12.21 (EEST)

Kannatan lisäystä[muokkaa wikitekstiä]

  1. --Msaynevirta (k · m) 3. heinäkuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
  2. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 3. heinäkuuta 2018 kello 14.40 (EEST)
  3. Kannatus. --Linkkerpar 3. heinäkuuta 2018 kello 15.34 (EEST)
  4. --Ukas (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 23.28 (EEST)
  5. --Prospero One (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 00.11 (EEST)
  6. --4shadoww (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 11.14 (EEST)
  7. --OneMember (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.36 (EEST)
  8. --Vilhokki (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 16.47 (EEST)
  9. --Pahkiqaz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 18.00 (EEST)

Vastustan lisäystä[muokkaa wikitekstiä]

  1. Samoin perustein kuin yllä. Tällaista kirjattua ohjetta ei vain tarvita vai onko joku havainnut liiallista mittayksiköiden wikitystä.--Phiitola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 19.35 (EES

Arkistoitu ja lisätty ohjeeseen[muokkaa wikitekstiä]

Mielipidetiedustelussa ehdotettua lisäystä kannatti yhdeksän käyttäjää yhden vastustaessa. Arkistoin ehdotuksen ja lisään ehdotuksessa mainitun kohdan käytäntöön. --Msaynevirta (k · m) 11. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)

Vainu.io onko luotettava lähde?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tuo Vainu.io luotettava lähde. Käyttäjä:LS1234556 lisäilee sitä lähteeksi yritysartikkeleihin Muokkaukset/LS1234556. Lisäili aiemmin niitä IP:llä Muokkaukset/195.192.250.21 kunnes hänelle kerrottiin että hänen pitäisi kertoa jos on yrityksen palkkalistoilla Keskustelu käyttäjästä:195.192.250.21. Olen tarkistanut muutamia numerotietoja ja ne eivät pidä yhtä muiden lähteden kanssa kaikilta osin ja numerotiedoissa myös käytetään pistettä pilkun sijaan. Yritin myös kysyä käyttäjältä mutta ei vaivautunut vastaamaan minulle. --Linkkerpar 12. heinäkuuta 2018 kello 12.51 (EEST)

Ei pitäisi käyttää. Vainuhan on jonkun sortin yritysmyynnin apuväline, jota monien firmojen myyjät käyttävät hyödykseen, kun etsivät uusia liidejä. Se kerää tietonsa erilaisilta verkkosivuilta, ja luotettavuus varmaan riippuu siitä, mistä tietoja kerätään. --PtG (keskustelu) 12. heinäkuuta 2018 kello 13.07 (EEST)
On ehtinyt tuolla tunnuksella ja IP:llä aika paljon muokkailla. --Linkkerpar 12. heinäkuuta 2018 kello 13.28 (EEST)
Hei! Olen uusi Wikipedian käyttäjä ja haluan ehdottomasti noudattaa kaikkia Wikipedian käytäntöjä, joten kiitos palautteestanne, korjaan kaiken käytäntöjen mukaiseksi. Tarkoituksenani on päivittää nyt kesällä (kun on vähän ylimääräistä aikaa töissä) vanhentuneita, lähteettömiä, sekä puuttuvia taloustietoja yrityksistä. Nämä lisäämäni tiedot ovat suoraan yritysten ilmoittamia lukuja (jotka on tarkistettu). Jos asiassa on mitään epäselvää, niin kuulen mielelläni teiltä, miten voisin korjata nämä epäselvyydet! Ystävällisin terveisin --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 13.36 (EEST)
Ongelma ei ole se piste siinä missä pitäisi olla pilkku, vaan se ettei Vainu.io:ta pitäisi käyttää lähteenä. Miksi et linkitä suoraan lähteestä jos et kerran mainosta ja yritä haalia asiakkaita Wikipedian kautta vaan käytät tätä omana mainoskanavanasi? --Linkkerpar 12. heinäkuuta 2018 kello 14.28 (EEST)
Hei Linkkerpar, Minä referoin tietoja yrityksen perustiedoista kyseistä yritystä koskevalle yrityskorttisivulle Vainun sivustolla (suora linkki yrityskorttiin), koska yritykset eivät itse anna mitään linkattavaa, koska saamme nämä perustiedot heidän tilinpäätöksistään, joihin ei löydy linkkejä. Vainussa oleva yrityskortti on siis alkuperäisin lähde, jonne pystyn linkittämään lähteen. Kerroinkin jo toisaalla, että: Sain tämän tiedontäydentämisidean, kun selailin artikkeleita, joihin oli vastaavalla tavalla lisätty (oleellista) tietoa mm. St1, Lassila & Tikanoja, Wärtsilä ja Ahlstrom-Munksjö . Näissä artikkeleissa käyttäjät olivat viitanneet tiedon lähteeksi Vainua vastaavia sivustoja, kuten Fonecta Finder ja Kauppalehti. Ystävällisin terveisin, --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 18.28 (EEST)
Teidän yrityksennne, jolla on viime vuonna ollut liikevaihtoa 2,1 miljoonaa [2], ja tarkistaa siis kaikki 108 miljoonasta tietokannasta kerätyt tiedot ja sen lisäksi vielä käy läpi paperilla olevia tietoja jotka joku sitten naputtelee sinne teidän sivullenne käsin ja vieläpä virheettömästi. Kun kävin niitä teidän sivujanne läpi noin kymmenen sivun verran ja vertasin Kauppalehteen ja Fonectaan niin siellä oli eroja ja nyt sinä vai väität että nämä joita on pidetty luotettavina lähteinä ovat laittaneet virheellistä tietoa esiin ja teidän yrityksenne tiedot ovat oikeampia kuin noiden. Vaikuttaako tämä sinusta uskottavalta? Minusta tuntuu että yrität nostaa teidän sivuanne esiin hakukonenäkyvyydessä korjaamalla osan tiedosta ja käyttämällä lähteenä teidän tekemäänne sivua lähteenä. Kuulostaa aivan siltä kun sinusta ei olisi mitään ongelmaa jos tekisin kotisivut jota sitten käyttäisin lähteenä Wikipediassa. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 03.46 (EEST)

Toiminta jatkuu vaan edelleen ja käyttäjä lisää tuota vainu.io:ta lähteeksi. --Linkkerpar 12. heinäkuuta 2018 kello 13.45 (EEST)

Kuten totesin toisaalla: Pahoittelut, en enää lisäile linkkejä, kun keskustelu minuun liittyen on käynnissä! Jatkoin linkkien lisäämistä koska en ymmärtänyt, että minun tulisi keskeyttää se keskustelun ajaksi. --LS1234556 12. heinäkuuta 2018 kello 18.28 (EEST)
Otin ihan randomilla yhden esimerkin, Ruohonjuuri. Sen tilinpäätöksessä on saatavilla jo Vainua uudemmat tiedot ja toisaalta vuoden 2016 tilastot poikkeavat Vainusta tuoduista. Tilinpäätöksen mukaan vuoden 2016 liikevaihto oli 19,6 miljoonaa, liikevoitto 1,1 miljoonaa. Liikevaihto on merkitty nyt artikkeliin oikein, mutta liikevoitto on merkittävästi pienempi. Mutta sinänsä LS1234556:lla on kyllä pointtinsa, sillä samanlainen lähde Finderikin on. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 07.34 (EEST)
Ainakin noissa artikkeleissa on eroja Elemenco Kauppalehti: Elemenco Finder: Elemenco.
Finnfoam Kauppalehti: Finnfoam Finder: Finnfoam.
Algol (yritys) Algolin omat sivut Algol-konsernin 2017 tulos.
Enkä käynyt edes kymmentä läpi. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 11.36 (EEST)
Algolin kohdallahan on massiivinen virhe, sillä nyt vaikuttaa, että tuonne on merkitty jonkun tytäryhtiön tiedot, ei koko konsernin. --PtG (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 13.38 (EEST)
Ongelma on minusta siinä että tämä Vainu.io käyttää omia sivujaan lähteenä jolloin tietoja on vaikea tarkistaa koska ei ole tietoa että mistä tiedot on haettu. Firma on niin uusi tulokas ettei siitä voi minusta olla varma että sen tiedot yrityksistä ovat kunnossa kun noin pienellä haulla löytä jo virheitä, ja tuolla Algolilla on tilinpäätös netissä saatavana niin minusta pitäisi silloin käyttää sitä. Tietääkseni Finderillä ja Kauppalehdellä ei ole Wikipediassa muokkaajia jotka lisäisivät niiden linkkejä heidän palkkalistoillaan, tosin enhän voi asiaa tietää varmaksi. Sivuillaan Vainu mainostaa käyttävänsä massiivista tekoälyn hyödyntämistä, ja täällä väittää että tiedot ovat tarkistettuja. Aika hyvä tulos noin pieneltä yritykseltä jos tarkistaa kaikki 108 miljoonan tietokannan hausta kerätyt tiedot. Minusta tässä on tarkoituksena nostaa yritystä hakutuloksissa ylös päin ja kalastella potentiaalisia asiakkaita. Nuo yritykset joiden wp-sivulla on Vainua tarjottu lähteeksi, eivät edes varmaan ole heidän asiakkaitaan kun sivuja ei muuten korjattu. Jos olisivat asiakkaita niin tämä muokkaaja korjaisi varmaan niitä sivujuja muutenkin. Monissa olisi ollut paljonkin korjattavaa, mutta ei tehty muuta kun korjattiin numerotietoja ja liitettiin oma sivu lähteeksi. --Linkkerpar 13. heinäkuuta 2018 kello 14.18 (EEST)

Botilla tehtävät muokkaukset, joista ei ole konsensusta[muokkaa wikitekstiä]

Lyhyesti: viittaan ylläpitäjien ilmoitustaululla viriteltyyn keskusteluun Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu/Arkisto 37#Botin estäminen osa 2, joka koskee MsaynevirtaBOT:in tapaa poistaa artikkeleista niiden aiheeseen oleellisesti liittyvien vuosilukujen sisäiset linkit. Kuten yllämainitusta keskustelusta on luettevissa, olen vaihtanut pari sanaa botin käyttäjän kanssa aikaisemminkin, ja hän osallistui myös keskusteluun ylläpitäjien ilmoitustaululla ainakin tuomalla oman näkemyksensä esille. Minusta aiheeton vuosilukulinkkien poistaminen pitäisi lopettaa.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2018 kello 00.24 (EEST)