Vuoden Valopilkku
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuoden Valopilkku oli Yle TV1 -kanavan Valopilkku-kulttuurimakasiinin vuosittainen erikoisjakso, jossa jaettiin kulttuurialan toimijoille asiantuntijaraadin yleisöehdotusten perusteella myöntämiä Vuoden Valopilkku -palkintoja ja finalisteille kunniakirjoja[1]. Palkinto myönnettiin ”kulttuurielämää paikallisesti tai valtakunnallisesti ravistaneelle, uudistaneelle, piristäneelle, muuttaneelle tai ilahduttaneelle henkilölle, yhteisölle tai teolle”[2]. Palkinto oli alkuvuosina arvoltaan 15 000, sitten 20 000 ja 30 000 markkaa[3][4]. Palkinnon jakaminen jatkui vielä ohjelman lopettamisvuoden 2003 jälkeen ilmeisesti vuoteen 2006 saakka.
Jokaisena vuonna yleisöltä tulleita ehdotuksia karsimaan nimitettiin eri kulttuurialoja edustavia henkilöitä. Raadissa oli usein mukana edellisten vuosien palkittuja.
Palkittuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1995
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltta-työryhmä[3]
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahden kaupunginorkesterin levytys Sibeliuksen 5. sinfonian ja Sadun alkuperäisversioista sekä Carmina Burana-esitys
- sanomalehti Keskisuomalaisen ja Jyväskylän kaupunginteatterin näytelmäkirjoituskilpailu
- Esa Kirkkopellon näytelmä Yrjö Kallisen valaistuminen[5]
1996
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- vaasalaisen teatteri Peukalopotin Pidot 96 Gästabud -tapahtuma
- Hämeen linnan lastentapahtuma
- runoutta edistävä Nihil Interit -ryhmä[3]
1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- luonnonmukainen Kumina-navetta
- Diana-elokuvateatterit Turussa ja Helsingissä
- Riitta Raatikainen, kuopiolaisen VB-valokuvakeskuksen johtaja
- rikosylikomisario Erkki Kanerva suvaitsevaisuuskasvatuksesta[5]
1998
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Milonoff ja KOM-teatteri teatterituotannoista Tulkaa tytöt takaisin ja Aina joku eksyy.
Tunnustuspalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- unkarilainen Hajnalka Hareszti Szekelyne ja Porin monikulttuuriyhdistys.
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapin kamariorkesteri ja kapellimestari John Storgårds
- Turun kulttuuriteltta Ständi ja Tampereen Telakka
- Anne Isomursun ja Tuomas Jääskeläisen teos Helsinki Graffiti[5]
1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja Kinotar Oy.
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Outokummun teatterintekijät
- Kynnys ry
- Nada- ja Free Okapi –yhtyeet improvisaation elvyttämisestä konserttimusiikissa
- kuhmolainen kirjailija-tutkija Markku Nieminen Paanajärven ja Kuhmon Juminkeon kuva- ja ääniarkistosta[5]
2000
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- aluetelevisio ATV:n videoreportteri, kuvataiteilija Erkki Pirtola[6]
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- puutarhuri Arvo Juutilainen aktivismista Lapinlahden sairaalan säilyttämisessä
- Liisa Nummelin Satakunnan rakennusperinnön hoitoprojektista
- turkulainen Koneisto-konemusiikkifestivaali
- Kansalaissodan Korkeajännitys -sarjakuva, Asko Alanen[5]
2001
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- muusikko Timo Rautiainen
- Kristian Smeds ja Kajaanin kaupunginteatterin Huutavan ääni korvessa -näytelmän työryhmä
- Helsinki Forum ja sen taustavoimat Jari Ehrnrooth ja Niilo Kauppi
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan Naisteatterifestivaali, ElämysEukot
- Sammakko Kustannus Oy
- Helsingin kaupunginorkesteri ja musiikkikasvattaja Eve Alho, koululaisten kummihanke[7]
2002
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola lastenkulttuurin edistämisestä
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jari Halonen elokuvasta Aleksis Kiven elämä
- lieksalaisen Kirsikoti-kehitysvammaisyhteisön Hännätön kissa -näyttely Kiasmassa
- suomussalmelaisten Eero ja Ulla Schroderuksen Retikka-teatteri[8]
2003
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Ahon, Lapin kamariorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Sodankylän kunnan yhteistyönä syntynyt Luostosinfonia[9]
Erikoispalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -valokuvaprojektille ja -näyttelylle
Kunniakirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juha Jokelan näytelmä Mobile Horror sekä Turun taideakatemian 10-vuotias animaatiokoulutus
2004
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- suomentaja ja kirjailija Kyllikki Villa[10]
2005
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- musiikin erityispalvelukeskus Resonaari[10]
Finalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Star Wreck -elokuva
- Digelius-levykaupan Emu Lehtinen
- Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projekti
2006
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- näyttelijä Jussi Lehtosen esitykset sairaaloissa ja laitoksissa
Finalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Loveradio-hanke
- Oliver Kochta-Kalleisen ja Tellervo Kalleisen Helsingin valituskuoro
- Lordin euroviisuvoitto.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuoden valopilkku (1995) rtva.kavi.fi. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Möttölä, Marjatta: Vuoden valopilkku -palkinnon saajaa etsitään. Helsingin Sanomat, 10.10.2004. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b c Tampere Jazz Happening Vuoden 1996 Valopilkku. Helsingin Sanomat, 17.1.1997, s. 30. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Valopilkku 1995-2003 Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b c d e Vuoden Valopilkku 1995 Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Lindfors, Jukka: Erkki Pirtolaa innosti purskahtelu taiteen marginaalissa Yle Elävä arkisto. 27.1.2016. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Vuoden valopilkku 2001 kulttuuriteoille Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Nopolat Vuoden valopilkkuja. Helsingin Sanomat, 24.1.2003. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Luostosinfonia on kulttuurin vuoden valopilkku Yle Uutiset. 30.1.2004. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b Erityispalvelukeskus Resonaari Vuoden Valopilkku Yle. 15.12.2005. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Vuoden Valopilkku: näyttelijä Jussi Lehtonen Yle Uutiset. 12.12.2006. Viitattu 18.6.2024.