Voipuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Voipuu[1]
Specimen Vitellaria paradoxa.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [2]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Sapotillakasvit Sapotaceae
Suku: Voipuut Vitellaria
Laji: paradoxa
Kaksiosainen nimi
Vitellaria paradoxa
C. F. Gaertn., 1807
Levinneisyyskartta
Vitellaria paradoxa distribution.png
Synonyymit
  • Bassia parkii
  • Butyrospermum paradoxum
  • Butyrospermum parkii
  • Lucuma paradoxa
  • Mimusops capitata
  • Mimusops pachyclada
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Voipuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Voipuu Commonsissa

Voipuu tai karite (Vitellaria paradoxa) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva puulaji, joka kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Se on sukunsa ainoa laji. Voipuun siemeniä kutsutaan usein karitepähkinöiksi, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia pähkinöitä. Siemenistä valmistetaan karitevoita, jota käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voipuu savannilla Burkina Fasossa.

Voipuu on pienehkö puu, joka kasvaa tavallisesti noin 10–15 metriä korkeaksi. Se voi kasvaa suurimmillaan noin 25 metriä korkeaksi ja rungon läpimitaltaan noin metrin levyiseksi.[4] Latvus on yleensä pyöreähkö. Kaarna on paksua ja pitkittäin syvän uurteista. Puu tuottaa paksua valkoista maitiaisnestettä.[4]

Lehdet ovat asettuneet kierteisesti versojen kärkiin. Lehtilavat ovat pitkänpyöreitä, 12–25 senttimetriä pitkiä, 4–7 senttimetriä leveitä ja aaltolaitaisia. Lehdet ovat aluksi puhjetessaan ruskeanpunaisen karvapeitteisiä ja myöhemmin tummanvihreitä, kaljuja ja nahkeapintaisia. Lehtiruodit ovat 5–15 senttimetriä pitkiä.[4]

Kukinnot kehittyvät lehtihankoihin. Kukinnossa on tavallisesti 30–40 kukkaa, joskus enemmänkin. Kukat ovat kaksineuvoisia ja hyönteispölytteisiä. Terälehtiä on yleensä kahdeksan.[5] Kukat ovat 1,5 senttimetriä halkaisijaltaan ja väriltään valkoisia tai kellertävän valkoisia. Kukkia ympäröivät kalvomaiset ruskeat esilehdet, jotka varisevat ennen kukkien aukeamista.[4]

Hedelmä on soikea 5–8 senttimetriä pitkä ja 3–4 cm leveä väriltään keltainen tai keltavihreä marja. Hedelmissä on tavallisesti vain yksi soikea tai pyöreähkö siemen, jota usein kutsutaan pähkinäksi. Siementä ympäröi hauraus kiiltäväpintainen siemenkuori. Monet linnut ja nisäkkäät syövät puun makeita hedelmiä ja levittävät siten siemeniä.[4] Hedelmien kypsyminen kestää 4–6 kuukautta.[4] Voipuu alkaa kantaa hedelmää 15–20 vuoden iässä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voipuu kasvaa villinä Länsi-Afrikan savannialueella. Sitä kasvaa noin 500–700 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä Senegalista Sudaniin ja Etiopian sekä Uganda läntisiin osiin. Se on mantereen sisäosien kasvi, ja vain Nigeriassa ja Ghanassa sen kasvualueet ulottuvat alle 50 kilometrin päähän Guineanlahden rannikolta.[5] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee voipuun vaarantuneeksi. Lajin suurimmat uhat ovat sen laajamittainen käyttö ja elinympäristöjen heikentyminen.[2]

Voipuu on lähinnä trooppisten savannien laji. Sitä kasvaa 100–600 metrin korkeudella merenpinnasta. Sen elinalueiden vuoden keskimääräinen lämpötila on 25–29 °C. Laji viihtyy hiekkaisilla ja savisilla mailla.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voipuun siemeniä eli "karitepähkinöitä".

Voipuun siemenistä puristettu karitevoi on yksi merkittävimpiä läntisessä Afrikassa käytettyjä kasvirasvoja. Karitevoi muistuttaa koostumukseltaan palmuöljyä, mutta voipuuta voidaan kasvattaa selvästi kuivemmilla alueilla kuin öljypalmua. Nykyään karitevoita käytetään laajalti muuallakin maailmassa sekä ruoka-aineena että kosmetiikan ja hygieniatuotteiden raaka-aineena. Myös hedelmän maltoa käytetään ihmisravintona.[4]

Karitevoita ja muita puusta tehtyjä valmisteita on käytetty perinteisesti lääkinnässä. Useita kasvin osia on myös käytetty kotieläinten rehuna. Kasvin maitiaisnesteestä on valmistettu liimaa. Puuta on lisäksi käytetty puutavarana ja polttopuuna.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 28.11.2012.
  2. a b Vitellaria paradoxa IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  3. a b E.T. Masters, J.A. Yidana ja P.N. Lovett: Trade and sustainable forest management FAO. Viitattu 11.02.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i Vitellaria paradoxa World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Viitattu 28.11.2012. (englanniksi)
  5. a b Vitellaria paradoxa Plant Resources of Tropical Africa. Viitattu 1.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]