Veikko Litzen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veikko Juhani Hjalmari Litzen (1. joulukuuta 1933 Helsinki17. tammikuuta 2011 Rooma, Italia) oli suomalainen filosofian tohtori, kulttuurihistorian professori ja entinen Kansallisarkiston pääjohtaja.[1] Hän oli erikoistunut keskiajan historiantutkimukseen.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litzen syntyi keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli työnjohtaja Harry Litzen ja äiti Aune Laitinen. Hänen puolisonsa vuodesta 1969 lähtien on ollut Aulikki Laitinen, ja heillä on yksi lapsi, Johanna (s. 1977). Litzen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1953 ja valmistui filosofian maisteriksi 1961, lisensiaatiksi 1968, ja hän väitteli vuonna 1974 (Helsingin yliopisto). Hänen väitöskirjansa A war of roses and lilies: The theme of succession in Sir John Fortescue’s works käsitteli vallanperimyksen ongelmaa, jota hän oli tarkastellut jo aiemmin lisensiaatintyössään. Lisäksi hän on suorittanut arkistotutkinnon vuonna 1963.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Litzen toimi pääasiassa arkistolaitoksen palveluksessa: Helsingin kaupunginarkistossa 1962–1963, valtionarkistossa avustajana ja arkistonhoitajana 1962–1972, Turun maakunta-arkiston hoitajan 1973, valtionarkiston tutkimusosaston johtajana ja arkistoneuvoksena 1973–1978 sekä Valtionarkiston tai myöhemmin Kansallisarkiston pääjohtajana eli valtionarkistonhoitajana 1987–1996.

Vuonna 1978 hän aloitti Turun yliopiston ensimmäinen kulttuurihistorian professuurin ja tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1987 saakka. Tuona aikana hän käynnisti kehittämistyön, joka on johtanut nykyiseen, omaleimaiseen kulttuurihistorian oppiaineeseen.

Lisäksi Veikko Litzen toimi akateemisella urallaan Suomen Rooman instituutin eli Villa Lanten johtajana vuosina 19831985. Hän oli toiminut dosenttina Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa ja opettajana Sibelius-akatemiassa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Lisäksi hän oli mukana useiden kansainvälisten arkistojärjestöjen johtotehtävissä ja alan lehtien toimituskunnissa.

Veikko Litzen -luento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kulttuurihistorian professori Veikko Litzen täytti 60 vuotta 1.12.1993, merkkipäivän kunniaksi oppiaine päätti aloittaa vuosittaiset Veikko Litzen -luennot. Professori Litzen itse piti ensimmäisen luennon aiheesta "Konstantinus Suuri, Leni Riefenstahl ja minä". Tämä vuosittain Veikko Litzenin syntymäpäivään ajoittuva luento on määritelty kulttuurihistoriaan perustuvaksi kriittiseksi puheenvuoroksi jostakin ajankohdan keskeisestä kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta kysymyksestä.

Luennon ovat pitäneet:

  • 1993 Veikko Litzen: Konstantinus Suuri, Leni Riefenstahl ja minä
  • 1994 Justin O'Connor: Cultural Production and Conspicuous Consumption in Manchester - The Effects of Thatcherism in the Post-industrial City
  • 1995 Kaari Utrio: Historiallinen romaani nykysuomalaisen lukijan maailmankuvan avartajana
  • 1996 David Kirby: A Century of Socialism?
  • 1997 Umayya Abu-Hanna: Kontrolli kulttuurin murroksessa - kun muutos on uhka
  • 1998 Bruce Johnson: Losing control: knowledge, popular music and global mediations in the 21st Century
  • 1999 Vilhelm Helander: Onko meillä urbaania perinnettä? Suomen kaupunkien julkisten ulkotilojen muodonmuutoksia
  • 2000 Eva Österberg: Vänskap som skydd och hot i medeltidens Europa
  • 2001 Pekka Gronow: Äänet ja historiantutkimus
  • 2002 Peter Clark: Cities, Culture and Innovation from the Middle Ages to the 20th Century
  • 2003 Päivi Setälä: Miksi Pyhästä Birgitasta tuli kulttuurihistoriallinen ilmiö?
  • 2004 Juhan Maiste: Dance Macabre and the Awakening of the Renaissance
  • 2005 Teija Tiilikainen: Eurooppalaisen identiteetin mahdollisuus.
  • 2006 Irina Novikova: The Return of the Repressed: 'Trauma' and 'Rebirth' in the Post-Soviet Urban Imaginations of the 1990s
  • 2007 Sven Hirn: Huvia ja herkkuja. Helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa
  • 2008 Veikko Litzen: "It ain’t necessarily so" - kyseenalaistamisesta
  • 2009 Taru Mäkelä: Ehkäpä maailmankaikkeus on vain tarinoiden vyyhti
  • 2010 Kari Immonen: Historia ihmisessä ja muita johtopäätöksiä
  • 2011 Kersti Juva: Kirja ja Minä
  • 2012 Timothy Ashplant: Life Writing and Historiography
  • 2013 Sirpa Kähkönen: Ikuisuus ja päihtymys – Walter Benjaminin historiankäsityksen jäljillä
  • 2014 Wulf Kansteiner: Omnipresent and Invisible: The Nazi Genocide in German Popular Culture
  • 2015 Helena Ranta: Politisoitu kuolema.
  • 2016 Kaarina Hazard: Julkinen puhe.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A war of roses and lilies : The theme of succession in Sir John Fortescue’s works. Hki : Suomalainen tiedeakatemia , 1971.
  • Mitä kulttuurihistoria on? Turun yliopisto. Historian laitos, 1981, ISSN 0357-2129
  • Keskiajan ymmärtämisestä. Historiallinen arkisto vol. 71 (1978),
  • Perniön historia I. Salo 1980
  • Keskiajan kulttuurihistoria. 1994 (2. Uudistettu p.),
  • Tie Nikeaan. Kirja-Aurora ja K&h-tilauskirjat, Turun yliopisto 2009. ISBN 978-951-29-3963-3

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka kukin on 1986
  • Pispala, Elisa; Virtanen, Keijo; Tuhkanen Totti: Keskusteluja professorin kanssa. Turun yliopisto, historian laitos 28,1.1993. ISBN 951-29-0103-X

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virtanen, Keijo & Immonen, Kari & Salmi, Hannu: Professori Veikko Litzen. (Muistokirjoitus) Turun Sanomat, 24.1.2011, s. 16.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]