Vaduz
| Vaduz | |
|---|---|
 Vaduzin kaupunkia |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Liechtenstein |
| Vaalipiiri | Oberland |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 17,3 km² |
| Korkeus | 455 m |
| Väkiluku (2013) | 5 372[1] |
| – Väestötiheys | 295 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 9490 |
| Suuntanumero(t) | 7001 |
Vaduz on Liechtensteinin ruhtinaskunnan pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki Schaanin jälkeen. Se sijaitsee maan keskiosassa Reinin itärannalla lähellä Sveitsin rajaa. Vaduz on Liechtensteinin ruhtinaan asuinpaikka ja maan hallituksen ja parlamentin eli maapäivien sijaintipaikka. Vaduzissa on noin 5 400 asukasta.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaduzin täsmälliset koordinaatit ovat 47°08' pohjoista leveyttä ja 9°30' itäistä pituutta. Kaupungin pinta-ala on 17,3 km². Vaduz sijaitsee ruhtinaskunnan keskiosassa rajajoki Reinin rannalla länsinaapuri Sveitsin rajalla mahtavan Alppien vuoriston juurella. Vaduz sijaitsee 455 metrin korkeudella merenpinnasta mitattuna. Vaduzin naapurikaupunkeja ovat Schaan ja Triesenberg.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaduz asutettiin luultavasti 400-luvulla. Siten se on huomattavasti vanhempi kuin linna, jonka vanhimmat osat ovat 1100-luvulta. Ensimmäinen maininta Vaduzista on vasta vuodelta 1150. Kaupungista käytettiin tuolloin nimeä Faduzes tai De faduze. Vaduzin nimi on 1300-luvun alusta kirjoitettu kuten nykyään.
Vaduzin linna rakennettiin vuoden 1300 tienoilla. Linnasta käsin aluksi Vaduzin kreivit hallitsivat kreivikuntaansa, joka vastaa nykyistä Oberlandin aluetta. Myöhemmin linnaa asuttivat järjestyksessä Brandisin vapaaherrat Emmentalin laaksosta, Sulzin kreivit ja Hohenemsin kreivit Vorarlbergistä.
Keisari Rudolf II antoi vuonna 1592 Vaduzille markkinaoikeudet.
Liechtensteinin ruhtinas Johann Adam Andreas osti vuonna 1712 Vaduzin kreivikunnan, joka yhdistettiin 1719 Schellenbergin alueeseen muodostaen näin Liechtensteinin ruhtinaskunnan. Vaduzista tuli koko ruhtinaskunnan pääkaupunki. Kuitenkin vasta vuonna 1938 ruhtinas Franz Josef II muutti pysyvästi asumaan Vaduziin, kaupungin vanhaan linnaan.[2]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaduzin linna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1300-luvulta peräisin oleva Vaduzin vanha linna on Liechtensteinin ruhtinasperheen vakituinen asumus ja ruhtinaskunnan pääkaupungin tunnetuin maamerkki. Keskiaikaista linnoitusta on laajennettu 1500- ja 1600-luvuilla.
Linnan vanhin osa on sen itäinen torni ja muut itäpuolella sijaitsevat rakennelmat, jotka on rakennettu 1100-luvulla. Torni on 12 metriä leveä ja 13 metriä korkea. Alkuperäinen sisäänkäynti on 11 metrin korkeudessa.
Svaabilaissodassa 1499 sveitsiläiset polttivat Vaduzin linnan.[2] Pyöreää tornia rakennettiin vuodesta 1529 vuoteen 1532. Linnan länsiosaa laajensi kreivi Kaspar von Hohenems (1613–1640).
Vuodesta 1712 Vaduzin linna on ollut Liechtensteinin ruhtinaiden omaisuutta. Ruhtinas Johann II kunnostutti linnaa vuodesta 1905 vuoteen 1912. Myöhemmin ruhtinas Franz Josef II muutti sen asunnokseen ja 1938 teki siitä Liechtensteinin ruhtinaiden vakituisen asumuksen.[2]
Vaduzin linna ei ole yleisölle avoinna, mutta sitä voi ihailla ulkopuolelta.[3]
Regierungsgebäude
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Regierungsgebäude eli Liechtensteinin hallituksen sijaintipaikka rakennettiin vuosina 1903–1905. Se edustaa barokkityyliä ja on Wienistä kotoisin olevan Liechtensteinin ruhtinaallisen arkkitehdin Gustav von Neumannin suunnittelema. Paikalliset käyttävät hallitusrakennuksesta arkikielessään nimitystä "Große Haus" ("Iso talo"). Rakennus on voiman, turvallisuuden ja itseluottamuksen symboli. Sitä restauroitiin 1984–1994 ja siitä tehtiin historiallinen suojelukohde 1992.[4]
Kansallismuseo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liechtensteinin kansallismuseon rakennus on rakennettu vuoden 1500 tienoilla ja edustaa goottilaista arkkitehtuuria. Se toimi majatalona. Rakennuksen "kaunis huone" on tältä ajalta ja on yhä hyvin kaunis. Kreivi Kaspar von Hohenems osti 1637 majatalon ja teki siitä ruhtinaallisen tavernan, jonka työntekijät toimivat myös tullivirkailijoina. Se oli Liechtensteinin tärkein tullirakennus, ja kaikki Feldkirchin ja Churin välisellä kauppareitillä kulkeneet tavarat tarkastettiin siellä. 1.–2. heinäkuuta 1788 välisenä yönä Johann Wolfgang von Goethe nukkui majatalossa palatessaan retkeltään Italiasta.
Kun 1700-luvun alussa Liechtensteinin ruhtinas osti Vaduzin kreivikunnan, myös majatalo vaihtoi omistajaa. 1865–1905 rakennus toimi Liechtensteinin hallituksen sijaintipaikkana. Goottilaiset kellarit toimivat vankilana. Vuodesta 1972 rakennus on ollut Liechtensteinin kansallismuseona. Rakennus vaurioitui 1992 pahasti ja museo suljettiin. Marraskuun lopussa 2003 kansallismuseo avattiin jälleen 11 vuoden jälkeen.
Muita nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Englantilainen rakennus (Engländerbau)
- Liechtensteinin kansalliskirjasto
- Liechtensteinin taidemuseo
- Postimerkkimuseo
- Punainen talo (Rotes Haus)
- St. Florinin kirkko
- Vaduzin raatihuone
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The electoral districts and communes of the Principality of Liechtenstein. Citypopulation. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ a b c Vaduz EncyclopediaBritannica. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Vaduz Castle Liechtenstein Marketing. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Das Regierungsgebäude in Vaduz Liechtenstein Marketing. Viitattu 26.1.2015. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaduz Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin viralliset kotisivut (saksaksi)
- Vaduz Liechtensteinin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi, saksaksi)
| ||||||||||