Västmanlandin lääni

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Västeråsin lääni)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Västmanlandin lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Maakunta Västmanland, Närke, Uplanti, Södermanland ja Taalainmaa
Maakäräjäkunta Västmanlandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Västerås
Perustamisvuosi 1634
Hallinto
 – Maaherra Ingemar Skogö
Pinta-ala
 – Maa 5 118,15 km²
Väkiluku 254 257
 – Väestötiheys 49,7 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain U
 – Läänikoodi 19
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Västmanlandin läänin nykyiset kunnat.

Västmanlandin lääni[3], aiemmin myös Västeråsin lääni[4] (ruots. Västmanlands län) on lääni Mälarenin luoteis- ja Hjälmarenin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni kattaa pääosan Västmanlandin maakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu pieniä alueita naapurimaakunnista: Närkestä Götlunda, Uplannista Tärna sekä Södermanlandista Kung Karl ja Torpa. Lisäksi lääniin kuuluu osa Taalainmaan maakunnasta. Läänin pääkaupunki on Västerås. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västmanlandin läänin vaalipiirin.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 025,52 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin lääni perustettiin vuonna 1634. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajat eivät muuttuneet. Sen sijaan 1970-luvun kuntauudistuksessa lääniin liitettiin Götlundan seurakunta Örebron läänistä ja läänistä siirrettiin pois Fjärdhundran maalaiskunta Uppsalan lääniin. Vuoden 2007 alusta Uppsalan lääniin liitettiin vielä Hebyn kunta, joka ei kuulunut Västmanlandin, vaan Uplannin maakuntaan.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Hopeisessa kentässä sininen kolmihuippuinen vuori, josta nousee kolme punaista liekkiä. (Ruotsiksi I fält av silver ett blått, uppskjutande treberg med tre röda lågor.)

Lääninhallitus oli käyttänyt Västmanlandin maakuntavaakunaa, vaikka maakunta ja lääni eivät täysin vastaa toisiaan. Maakuntavaakuna vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1943.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Västmanlandin läänissä sijaitsi 40 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[8]
1 Västerås &&&&&&&&&0110877.&&&&00110 877
2 Köping &&&&&&&&&&017743.&&&&0017 743
3 Sala &&&&&&&&&&012289.&&&&0012 289
4 Fagersta &&&&&&&&&&011130.&&&&0011 130
5 Hallstahammar &&&&&&&&&&010478.&&&&0010 478
6 Arboga &&&&&&&&&&010330.&&&&0010 330
7 Surahammar &&&&&&&&&&&06179.&&&&006 179
8 Kungsör &&&&&&&&&&&05452.&&&&005 452
9 Norberg &&&&&&&&&&&04518.&&&&004 518
10 Skultuna &&&&&&&&&&&03133.&&&&003 133

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,6 1,5
  jalostus 29,4 28,4
  palvelut 68,1 69,2
  tuntematon 0,9 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 110 791 113 966
  työpaikkaomavaraisuus 97,2

Valtiopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 11 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[14] 		Valittuja
edustajia[15]
  Maltillinen kokoomus 27,14 3
  Keskustapuolue 5,16 0
  Liberaalit 7,50 1
  Kristillisdemokraatit 4,62 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36,36 4
  Vasemmistopuolue 5,72 1
  Ympäristöpuolue vihreät 5,91 1
  Ruotsidemokraatit 6,24 1
  Muut 1,35 0
  Yhteensä 11

Maakäräjäkunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västmanlandin lääni on jaettu seuraaviin 2 vaalipiiriin:[16]

  • Östra valkretsen (43 kiinteää paikkaa)
  • Västra valkretsen (26 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 77 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[18] 		Valittuja
edustajia[19]
  Maltillinen kokoomus 23,68 19
  Keskustapuolue 5,12 4
  Liberaalit 7,76 6
  Kristillisdemokraatit 4,45 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 38,99 31
  Vasemmistopuolue 6,49 5
  Ympäristöpuolue vihreät 4,88 4
  Ruotsidemokraatit 4,35 4
  Muut 4,28 0
  Yhteensä 77

Läänin kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on tämän jälkeen muuttunut. 1970-luvulla osa Glanshammarin maalaiskunnasta (Götlundan seurakunta) liitettiin lääniin Örebron läänistä. Samalla koko Fjärdhundran maalaiskunta liitettiin Uppsalan lääniin ja Enköpingin kuntaan. Vuonna 2007 Uppsalan lääniin liitettiin vielä Hebyn kunta (kartalla Östervåla, Vittinge, Västerlövsta ja Nora).

Västmanlandin läänissä on nykyään 10 kuntaa. Niiden lisäksi Hebyn kunta kuului aiemmin Västmanlandin lääniin, mutta nykyään se kuuluu Uppsalan lääniin. Västeråsin kunta on yksi niistä Ruotsin kunnista, joka on ottanut kaupunkinimityksen uudelleen käyttöön.

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[20]
1904 Skinnskattebergin kunta Skinnskatteberg &&&&&&&&&&&04412.&&&&004 412
1907 Surahammarin kunta Surahammar &&&&&&&&&&&09871.&&&&009 871
1960 Kungsörin kunta Kungsör &&&&&&&&&&&08086.&&&&008 086
1961 Hallstahammarin kunta Hallstahammar &&&&&&&&&&015224.&&&&0015 224
1962 Norbergin kunta Norberg &&&&&&&&&&&05725.&&&&005 725
1980 Västeråsin kunta Västerås &&&&&&&&&0138709.&&&&00138 709
1981 Salan kunta Sala &&&&&&&&&&021568.&&&&0021 568
1982 Fagerstan kunta Fagersta &&&&&&&&&&012553.&&&&0012 553
1983 Köpingin kunta Köping &&&&&&&&&&024807.&&&&0024 807
1984 Arbogan kunta Arboga &&&&&&&&&&013302.&&&&0013 302

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
 82 201
1820
  
 85 635
1830
  
 89 262
1840
  
 92 494
1850
  
 96 691
1860
  
 103 300
1870
  
 114 033
1880
  
 128 491
1890
  
 137 453
1900
  
 148 271
1910
  
 155 920
1920
  
 168 815
1930
  
 161 723
1940
  
 168 989
1950
  
 203 553
1960
  
 232 973
1970
  
 260 293
1980
  
 259 538
1990
  
 258 487
2000
  
 256 889
2010
  
 266 138
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[21] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 22,0 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 16,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 11 425 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 4,5 prosenttia läänin väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään Uppsalan lääniin kuuluva Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 11,0 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 16 461 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 6,4 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 187 216 kruunua.[25]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,6 %

Väestö maakunnittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västmanlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 254 257 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[27]		 %
Västmanland 245 100 96,4
Södermanland 6 596 2,6
Närke 1 415 0,6
Uplanti 1 079 0,4
Taalainmaa 67 0,0

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Artikkeli "Västmanlands län", Nordisk familjebok, Runeberg org
  5. ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  26. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  27. ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Västmanlandin lääni.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Västmanlands län
Västmanlandin läänin kunnat
Arbogan kunta • Fagerstan kunta • Hallstahammarin kunta • Kungsörin kunta • Köpingin kunta • Norbergin kunta • Salan kunta • Skinnskattebergin kunta • Surahammarin kunta • Västeråsin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Ruotsin läänit
Nykyiset läänit
Lakkautetut läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Västmanlandin_lääni&oldid=22162000”