Turnerin päiväkirjat
| Turnerin päiväkirjat | |
|---|---|
| The Turner Diaries | |
 Kirjan 1. painoksen kansi |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Andrew Macdonald |
| Kieli | englanti |
| Kustantaja | National Vanguard Books |
| Julkaistu | 1978 |
| Suomennos | |
| Kustantaja | Kansallis-mytologinen yhdistys |
| Julkaistu | 1993 |
| Sivumäärä | 24 (lyhennelmä) |
| ISBN | 951-9360-42-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Turnerin päiväkirjat (engl. The Turner Diaries) on William Luther Piercen (salanimellä Andrew Macdonald) vuonna 1978 kirjoittama romaani. Se on lähitulevaisuuden Yhdysvaltoihin sijoittuva apokalyptinen tarina etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta kansanmurhasta. Teosta on kutsuttu "rasistisen oikeiston raamatuksi", "valkoisen voiton käsikirjaksi" ja vallankumoussuunnitelmaksi. Pierce oli National Alliance -uusnatsiryhmä johtaja, ja romaani ilmestyi alkujaan sarjamuodossa sen lehdessä Attack!.[1]
Turnerin päiväkirjat on kirjoitettu seikkailuromaanin tyyliin, ja on selvästi tarkoitettu vetoamaan laajaan yleisöön. Vuoteen 2000 mennessä romaania oli myyty noin 500 000 kappaletta, mutta 2000-luvun alkupuolelta lähtien sitä on pääasiassa levitetty ilmaiseksi verkossa.[1]
Pierce oli entinen fysiikan professori Oregonin osavaltionyliopistossa ja American Nazi Party -puolueen perustajan George Lincoln Rockwellin seuraaja.[1]
Pierce kirjoitti myöhemmin vuonna 1989 Turnerin päiväkirjoja läheisesti muistuttavan teoksen Hunter, jossa uusnatsipäähenkilö samoin ryhtyy väkivallantekoihin yhteiskuntaa vastaan. Kyseinen teos on kuitenkin paljon Turnerin päiväkirjoja vähemmän tunnettu.[2]
Vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turnerin päiväkirjojen perusrakenne on hyvin samantapainen kuin Jack Londonin vuonna 1908 julkaistussa romaanissa Rautakorko. Pierce itse kutsui Londonia "oman aikansa kansallissosialistiksi".[3]
Politiikan tutkija Michael Barkunin mukaan Turnerin päiväkirjat muistuttaa huomattavasti Ernest Callenbachin samoihin aikoihin vuonna 1975 julkaistua utopiaromaania Ecotopia. Kummassakin teoksessa ääriliike saa haltuunsa ydinaseita ja käyttää niitä kiristysvälineenä perustaessaan Yhdysvaltain länsirannikolle oman itsenäisen alueensa. Ei ole kuitenkaan varmaa, ottiko Pierce vaikutteita Callenbachin teoksesta vai keksivätkö kumpikin saman konseptin itsenäisesti.[4]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaani on kirjoitettu sähköinsinöörin Earl Turnerin päiväkirjojen muodossa. Esipuheessa Turneria kuvataan yhdeksi "miehistä ja naisista, joiden kamppailu ja uhraukset pelastivat rotumme sen suurimman vaaran aikana."[1] Päiväkirjat sijoittuvat ajanjakson kirjoittamishetken lähitulevaisuuteen vuosiin 1991–1993[5] ja kuvaavat Yhdysvaltoja, joka on täysin romahtanut sisäisesti valkoisten kansalaistensa voimattomuuden takia, ja Turnerin taistelua maan palauttamiseksi juutalaisten, mustien ja muiden vähemmistöjen hallinnasta. Turner liittyy ”Järjestöön” (The Order), joka käy sotaa ”Järjestelmää” (The System) eli Yhdysvaltojen hallintoa vastaan.[1]
Aluksi Järjestö harjoittaa poliittista terroria Järjestelmää vastaan ja räjäyttää liittovaltion poliisin pääkonttorin Washington DC:ssä. Lopulta se ottaa hallintaansa suuren osan Yhdysvaltain länsirannikkoa. Eloonjääneet Järjestön vastustajat, muun muassa mustat ja "rotupetturit", hirtetään "Köyden Päivänä". Rotupettureita ovat vähemmistöjä tukevat tai näiden kanssa seksisuhteissa olevat valkoiset. Turnerin viimeinen päiväkirjamerkintä kuvaa itsemurhahyökkäyksen, jossa hän räjäyttää Pentagonin ydinaseella[1], joka on kiinnitetty maatalouslentokoneeseen.[3] Kirjan epilogissa todetaan, että Turnerin kuoleman vuosipäivä on pyhitetty uudella aikakaudella "Marttyyrien Päiväksi".[1] Epilogin mukaan Järjestö myös sai Turnerin kuoleman jälkeen hallintaansa Pohjois-Amerikan ja Euroopan ja hävitti joukkotuhoaseilla suuren osan Aasiasta.[4]
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turnerin päiväkirjojen on uskottu innoittaneen valkoisen ylivallan kannattajien rikoksia Yhdysvalloissa ja ulkomailla, vaikka Pierce itse väitti epäilevänsä kirjan vaikutusta.[1] Pierce ei ollut identiteettikristitty ja myöhemmässä romaanissaan Hunter pilkkasi liikkeen jäseniä avoimesti, mutta Turnerin päiväkirjat saavuttivat silti suuren suosion identiteettikristillisen liikkeen parissa.[4]
Kirja oli todennäköinen inspiraatio The Order -nimisen ryhmän rikosten sarjalle 1980-luvulle. Ryhmä toisti monia rikoksia joita fiktiivinen "Järjestö" teki, mukaan lukien ryöstöt, rahan väärentäminen ja murhat. The Orderin johtajan Robert Jay Mathewsin kuoltua tulitaistelussa liittovaltion viranomaisten kanssa valkoisen ylivallan kannattajat ovat kutsuneet hänen kuolinpäiväänsä "Marttyyrien päiväksi" romaanin tapaan.[1]
Romaani sai laajemmin huomiota vuonna 1995, kun Timothy McVeigh pidätettiin Oklahoma Cityn pommi-iskusta epäiltynä. McVeigh käytti iskussaan kuorma-autoon lastattua ammoniumnitraattipommia, kuten Järjestökin romaanissa kuvatussa FBI:n pääkonttorin pommituksessa. Oklahoma Cityn pommi räjähti kello 9:02, vain 13 minuuttia aikaisemmin kuin pommi romaanissa. Kun McVeigh pidätettiin, kirjan sivuja löydettiin hänen autonsa etupenkiltä. Oikeudenkäynnissä todistajat vahvistivat, että romaani kiehtoi McVeighia ja että tämä oli suositellut sitä ystävilleen. Pommi-iskun jälkeen amerikkalaiset antisemitismin ja rasismin vastaiset järjestöt vaativat teoksen vetämistä pois myynnistä, mutta American Booksellers Association -järjestön mukaan myös kiistanalaisen materiaalin myynti oli laillista Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen perusteella.[1]
Vuonna 1999 Buford Furrow haavoitti viittä ihmistä, joista kolme oli lapsia, Los Angelesin juutalaiskeskuksessa. Hän myös tappoi filippiiniläisen postityöntekijän. Myöhemmin hän huomautti, että hänen tekonsa olivat ”herätys Amerikalle tappaa juutalaiset”. Vuonna 1998 afroamerikkalaisen James Byrdin murhaajat saivat innoitusta Piercen teoksesta. Romaanin uskottiin innoittaneen myös David Copelandia, joka tappoi kolme ihmistä ja haavoitti 139 muuta Lontoossa vuoden 1999 naulapommi-iskuissa.[1]
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksen lyhennelmä ilmestyi suomeksi vuonna 1993 Pekka Siitoimen Kansallis-mytologisen yhdistyksen kääntämänä.[6] Romaanista on myös olemassa kokonainen kansallissosialismi.org -sivustolla julkaistu amatöörisuomennos.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Barkun, Michael: Religion and the Racist Right: The Origins of the Christian Identity Movement. University of North Carolina Press, 2014. ISBN 0-8078-2328-7. (englanniksi)
- Sutherland, John: Lives of the Novelists: A History of Fiction in 294 Lives. Yale University Press, 2012. ISBN 978-0-300-17947-7. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k The Turner Diaries Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.2.2020.
- ↑ Barkun 2014, s. 279
- ↑ a b Sutherland 2012, s. 685
- ↑ a b c Barkun 2014, s. 227
- ↑ Barkun 2014, s. 226
- ↑ https://worldcat.org/title/58080119?oclcNum=58080119
- ↑ https://web.archive.org/web/20080131031941/http://www.kansallissosialismi.org/turner/index.htm