Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
järviä |
p w ja ulkoisen linkin korjaus |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
}} |
}} |
||
Kauvatsanjoki virtaa [[Kauvatsa|Kauvatsan]] alueen läpi ja laskee Kokemäenjokeen [[Kokemäki|Kokemäen]] ja Huittisten kaupunkien puolivälissä. Sen valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. |
Kauvatsanjoki virtaa [[Kauvatsa|Kauvatsan]] alueen läpi ja laskee [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]] [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Huittinen|Huittisten]] kaupunkien puolivälissä. Sen valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. [[Vesistöalue]]en latvat ulottuvat [[Suodenniemi|Suodenniemelle]] saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]], josta vedet laskevat Kauvatsanjokea [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin [[Kiikoisjärvi]], johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] ja tähän edelleen [[Kourajärvi]] ja [[Kirkkojärvi (Suodenniemi)|Kirkkojärvi]] Suodenniemeltä. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
===Kauvatsanjoen kosket=== |
===Kauvatsanjoen kosket=== |
||
Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen vehmasrantaiseksi Sääkskoskeksi. Saha aloitti toimintansa 1700-luvulla. Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä. Myös Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha. Tätäkin koskea ympäröivät pieteetillä säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat. Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen Puurijärveen. |
Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen vehmasrantaiseksi Sääkskoskeksi. Saha aloitti toimintansa 1700-luvulla. Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä. Myös Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha. Tätäkin koskea ympäröivät [[wikt:pieteetti|pieteetillä]] säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat. Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen [[Puurijärvi|Puurijärveen]]. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
*http://www.kalapaikka.net/r.asp?id=37279&iid=11554&map=2 |
*http://www.kalapaikka.net/r.asp?id=37279&iid=11554&map=2 |
||
*http://www.kokemaki.fi/matkailija/ |
*http://www.kokemaki.fi/matkailija/historia/kauvatsa_eramaajuuret/ |
||
[[Luokka:Suomen joet]] |
[[Luokka:Suomen joet]] |
Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 09.53
Kauvatsanjoki | |
---|---|
Alkulähde | Sääksjärvi, Kokemäki |
Laskupaikka | Kokemäenjoki, Huittinen |
Maat | Suomi |
Pituus | 50 km |
Valuma-alue | 805 km² |
Kauvatsanjoki virtaa Kauvatsan alueen läpi ja laskee Kokemäenjokeen Kokemäen ja Huittisten kaupunkien puolivälissä. Sen valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. Vesistöalueen latvat ulottuvat Suodenniemelle saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen Sääksjärvi, josta vedet laskevat Kauvatsanjokea Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin Kiikoisjärvi, johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin Mouhijärvi ja tähän edelleen Kourajärvi ja Kirkkojärvi Suodenniemeltä.
Historia
Kauvatsanjoen kosket
Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen vehmasrantaiseksi Sääkskoskeksi. Saha aloitti toimintansa 1700-luvulla. Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä. Myös Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha. Tätäkin koskea ympäröivät pieteetillä säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat. Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen Puurijärveen.