V. A. Koskenniemi

V. A. Koskenniemi
V. A. Koskenniemi
Henkilötiedot
Syntynyt	8. heinäkuuta 1885 Oulu
Kuollut	4. elokuuta 1962 Turku
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, tutkija, opettaja, esseisti
Kirjailija
Esikoisteos	Runoja (1906)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen kirjailija ja suomentaja sekä kirjallisuuskriitikko, -tutkija ja -opettaja. Hänet tunnetaan isänmaallisuudesta ja oikeistolaisuudesta, ja aikoinaan häntä on kutsuttu "valkoisen Suomen hovirunoilijaksi". Toisaalta hän oli maailmankuvaltaan hyvin pessimistinen. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.

Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Hänen tuotannossaan on paljon viittauksia antiikin Kreikkaan. Suurena esikuvanaan hän piti Goethea, jonka tuotantoa hän myös suomensi. Koskenniemen Matkasauva vuodelta 1926 on ensimmäinen suomenkielinen aforismikokoelma.

Elämä ja ura

Koskenniemi oli kotoisin Oulusta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui maisteriksi 1907. Vuoteen 1921 Koskenniemi toimi kriitikkona ja vapaana kirjoittajana. Vuonna 1921 hän sai professuurin Turun yliopistosta, jonka rehtorina hän toimi 1924–1932. Koskenniemen kansallismielisyys heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten Lippulaulusta ja Finlandiasta. Koskenniemi oli aikansa suosituin suomenkielinen runoilija Eino Leinon jälkeen ja merkittävä kulttuuriauktoriteetti.

V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena.

Vuonna 1941 Koskenniemi valittiin Natsi-Saksan luoman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtaksi Weimarin kirjailijapäivillä. Tämä kostautui Koskenniemelle Suomen irtauduttua aseveljeydestä Saksan kanssa. Hän selviytyi kunnialla sodan jälkeisistä saksalaisystävällisiin kohdistuneista vainoista, joita muun muassa runoilija ja toimittaja Viljo Kajava joutui pakenemaan Ruotsiin. Koskenniemi kuitenkin ajautui sivuun kulttuurivaikuttajansa roolista. Tätä edesauttoi Raoul Palmgrenin vuonna 1947 julkaistu kirjoitus Hautakirjoitus Koskenniemelle, jonka mukaan hän oli "venäläisen kulttuurin vihollinen ja Neuvostoliiton vastaisen shovinismin edustaja."

V. A. Koskenniemen pojanpoika, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on kansainvälisesti arvostettu kansainvälisen oikeuden tutkija.

V. A. Koskenniemen hautakivi Turun hautausmaalla

Kunnianosoituksia

V. A. Koskenniemen nimeä kantavat V. A. Koskenniemi -palkinto ja V. A. Koskenniemi -mitali.

Teokset

Runokokoelmat

• Runoja. 1906.
• Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
• Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
• Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
• Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
• Uusia runoja. 1924.
• Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
• Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
• Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
• Syksyn siivet. Runoja 1949.

Runoelmat

• Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
• Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.

Romaani

• Konsuli Brennerin jälkikesä. 1916.

Aforismit

• Matkasauva. Katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta. 1925.
• Elokuisia ajatuksia. 1954.
• Ihmisosa. Elokuisia ajatuksia. Toinen sarja. 1958.
• Valitut mietelmät. 1959.

Matkakirjat

• Kevätilta Quartier Latinissa. Parisin muistelma. 1912.
• Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. 1914.
• Suvipäiviä Hellaassa. 1927.
• Symphonia Europaea A. D. 1931. 1931.
• Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta. 1937.
• Etruskien haudoilta nykypäivien Italiaan. Vaikutelmia ja kokemuksia. 1939.

Muistelmat

• Onnen antimet. Lukuja elämäni kirjasta. 1935.
• Vuosisadanalun ylioppilas. 1947.
• Autobiografisia kirjoituksia. (Kootut teokset 4). 1955.

Esseet

• Kirjoja ja kirjailijoita 1. 1916.
• Kirjoja ja kirjailijoita 2. 1918.
• Roomalaisia runoilijoita. 1919.
• Kirjoja ja kirjailijoita 3. 1922.
• Runouden kuvastimessa. Kirjoja ja kirjailijoita. 4. sarja. 1925.
• Kasvoja ja naamioita. Kirjoja ja kirjailijoita. Viides sarja. 1931.
• Runousoppia ja runoilijoita. 1951.
• Arvosteluja ja esseitä kokoelmien ulkopuolelta. (Kootut teokset 8–9). 1955.
• Arvosteluja ja esseitä kokoelmien ulkopuolelta. (Kootut teokset 10). 1956.
• Filosofian ja runouden rajamailta. 1961.

Monografiat

• Alfred de Musset. 1918.
• Nuori Goethe. Elämä ja runous. 1932.
• Aleksis Kivi. 1934.
• Goethe, keskipäivä ja elämänilta. 1944.
• Maila Talvio. Kirjailijakuvan ääriviivoja. 1946.
• Werner Söderström. Kirjallisuudelle pyhitetty elämäntyö. 1950.

Puhekokoelmat

• Miekka ja taltta. Puheita kansallisista aiheista. 1937.
• Sata kunnian päivää. Kolme puhetta. 1939–1940. 1940.
• Sota rauhan rakentajana. Puheita päivän aiheista 1940–1941. 1941.

Muita teoksia

• Vuoden päivät. Syntymäpäiväkirja. 1926. (runoja, aforismeja ym.)
• Vaeltava viisaus: aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta. 1952. (Koskenniemen toimittama teos)
• Minä ja maailma. Epigrammeja. 1960.

Muu kirjallisuus

• Martti Häikiö: V. A. Koskenniemi. Suomalainen klassikko.1. Lehtimies, runoilija,

professori 1885–1938, 2. Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962 (WSOY)

Aiheesta muualla

• Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta
• Oulun kaupunginkirjaston V. A. Koskenniemi -sivusto
• V. A. Koskenniemen teoksia Gutenberg-projektissa
• Koskenniemi, eksistentialisti YLEn Elävässä arkistossa
• V. A. Koskenniemen seura