Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kivima1 (keskustelu | muokkaukset)
53 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi}}
{{Korjattava/Suomi}}
[[Kuva:Miners register claims.jpg|thumb|250px|Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa Klondiken kultaryntäyksen aikana]]
[[Kuva:Miners register claims.jpg|thumb|250px|Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa [[Klondiken kultaryntäys|Klondiken kultaryntäyksen]] aikana.]]
'''Kultaryntäys''' eli '''kultakuume''' on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle, josta on löydetty merkittäviä määriä [[kulta]]a. [[Kanada]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Suomen [[Lappi]] näki pienimuotoisemman kultakuumeen samoin kuin [[Australia]] ja [[Etelä-Afrikka]].
'''Kultaryntäys''' eli '''kultakuume''' on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle, josta on löydetty merkittäviä määriä [[kulta]]a. [[Kanada]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös [[Suomi|Suomen]] [[Suomen Lappi|Lapissa]] tapahtui pienimuotoisempi kultakuume, samoin kuin [[Australia]]ssa ja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]].


Kerrotaan, että kultakuumeista rikastuivat enemmän tarvikkeiden tuottajat kuin itse kaivajat. Tästä on hyvänä esimerkkinä [[Levi Strauss & Co.|Levi Strauss]], joka teki työhousuja.
Kerrotaan, että kultakuumeista rikastuivat enemmän tarvikkeiden tuottajat kuin itse kaivajat. Tästä on hyvänä esimerkkinä [[Levi Strauss & Co.|Levi Strauss]], joka teki työhousuja.
Rivi 16: Rivi 16:
Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan [[Luttojoki|Luttojoelta]]. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. [[Geologian tutkimuskeskus]] ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.
Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan [[Luttojoki|Luttojoelta]]. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. [[Geologian tutkimuskeskus]] ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.


[[Åke Lindman]] ohjasi vuonna 1999 elokuvan "Lapin kullan kimallus" Lapin kultaryntäyksestä.
[[Åke Lindman]] ohjasi vuonna 1999 elokuvan ''[[Lapin kullan kimallus]]'' Lapin kultaryntäyksestä.


== Pienkaivoksia ==
== Pienkaivoksia ==
Rivi 26: Rivi 26:
[[Jokisivun kaivos]] on valituksen alaisena. [[Sodankylä]]n [[Pahtavaaran kaivos]] avattiin 2004 ja esiintymiä on myös [[Kittilä]]n [[Suurikuusikko|Suurikuusikossa]].
[[Jokisivun kaivos]] on valituksen alaisena. [[Sodankylä]]n [[Pahtavaaran kaivos]] avattiin 2004 ja esiintymiä on myös [[Kittilä]]n [[Suurikuusikko|Suurikuusikossa]].


Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150 miljoonaa kilogrammaa kiveä.
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100–150 miljoonaa kilogrammaa kiveä.


==Huomattavia kultakuumeita ==
==Huomattavia kultakuumeita ==
[[Tiedosto:Miners During the Gold Rush in Alaska ca 1900.gif|thumb|300px|[[Klondike]]n kultaryntäyksen Kullankaivajia Alaskassa n. 1900]]
[[Tiedosto:Miners During the Gold Rush in Alaska ca 1900.gif|thumb|300px|[[Klondike]]n kultaryntäyksen kullankaivajia Alaskassa noin vuonna 1900.]]
* [[Appalakit]] 1848
* [[Appalakit]] 1848
* [[Kalifornia]] ([[1848]] – [[1855]]) (ks. [[Kalifornian kultaryntäys]])
* [[Kalifornia]] ([[1848]]–[[1855]]) (ks. [[Kalifornian kultaryntäys]])
* [[Colorado]] [[1859]]
* [[Colorado]] [[1859]]
* [[Australia]] [[1851]]
* [[Australia]] [[1851]]
* [[Nevada]] 1850-luvulla
* [[Nevada]] 1850-luvulla
* [[Brittiläinen Kolumbia]], [[Kanada]] 1858-1860
* [[Brittiläinen Kolumbia]], [[Kanada]] 1858-1860
* [[Uusi Seelanti]] 1861
* [[Uusi-Seelanti]] 1861
* [[Oregon]] 1860-1870
* [[Oregon]] 1860-1870
* [[Transvaal]], [[Etelä-Afrikka]] 1886
* [[Transvaal]], [[Etelä-Afrikka]] 1886

Versio 14. huhtikuuta 2010 kello 15.57

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa Klondiken kultaryntäyksen aikana.

Kultaryntäys eli kultakuume on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle, josta on löydetty merkittäviä määriä kultaa. Kanadan ja Yhdysvaltojen historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Suomen Lapissa tapahtui pienimuotoisempi kultakuume, samoin kuin Australiassa ja Etelä-Afrikassa.

Kerrotaan, että kultakuumeista rikastuivat enemmän tarvikkeiden tuottajat kuin itse kaivajat. Tästä on hyvänä esimerkkinä Levi Strauss, joka teki työhousuja.

Lapin kultakuume

Ensimmäinen tieto Suomessa esiintyvästä kullasta on Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539. Tiettävästi ensimmäinen löytö tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1836, jolloin nimismies Boucht löysi kultahiukkasen dolomiitista Kemijoen suulta. Tämä aiheutti silloisen valtiovallan toimesta etsintää Etelä-Lapissa ja Kuusamossa, mutta tulokset olivat huonot kaivostoiminnan aloittamiseksi.

Lapissa löytyi lupaavasti kultaa Ivalojoelta syyskesällä 1868. Koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi löysi rahapajanjohtaja Johan Konrad Lihr Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintymän, ja sen perusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva Ivalojoen Kultala. Kullankaivajia saapui kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, noin 500 miestä. Vähitellen huuhtojat siirtyivät Laanilaan. Kultaa saatiin aluksi 55 kg vuodessa, myöhemmin noin 20 kg vuodessa. Oy Ivalojoki Ab ja Lapin Kulta Oy yrittivät aloittaa koneellista kullanhuuhdontatoimintaa, mutta tulokset jäivät lopulta laihoiksi ja yhtiöt tekivät nopeasti konkursseja.

Lemmenjoen kultakuume koettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun sodasta palanneet nuoret miehet lähtivät kokeilemaan onneaan Lapin kultamaille. Monet näistä uhkarohkeistakin seikkailijoista jäivät Lappiin koko iäkseen ja heistä syntyivät kuuluisimmat kultalegendat. Näitä Lapin elinkautisia olivat mm. Yrjö "Karhu" Korhonen, Niilo "Nipa" Raumala, Heikki "Kultasilmä" Kokko, Kullervo "Kone" Korhonen, Jalmari Hepo-oja, Jukka Pellinen ja Jaakko Isola.

Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan Luttojoelta. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. Geologian tutkimuskeskus ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.

Åke Lindman ohjasi vuonna 1999 elokuvan Lapin kullan kimallus Lapin kultaryntäyksestä.

Pienkaivoksia

Kullanhuuhdontaa mittakaavassaan suurempi tapa jalostaa malmia kullaksi on pienkaivostoiminta, jossa rikastamoprosessit räätälöitään verrattain pieniäkin malmioita varten siten, että myös vähemmän tuottoisat sivumalmit voidaan hyödyntää.

Suomessa kullan pienkaivoksia on mm. Orivedellä, Huittisten Jokisivulla, minkä rikastamo sijaitsee Vammalassa. Jokisivun kaivos on uusi, kun taas Polar Mining osti Oriveden kaivoksen Outokummulta 2003. Polar Mining on australialaisen Dragon Miningin Suomalainen tytäryhtiö.

Jokisivun kaivos on valituksen alaisena. Sodankylän Pahtavaaran kaivos avattiin 2004 ja esiintymiä on myös Kittilän Suurikuusikossa.

Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100–150 miljoonaa kilogrammaa kiveä.

Huomattavia kultakuumeita

Klondiken kultaryntäyksen kullankaivajia Alaskassa noin vuonna 1900.

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kultaryntäys.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kultaryntäys&oldid=8326074”