Kalifornian kultaryntäys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalifornian kulta-alueet keltaisella; Coloman löytöpaikka punaisella pisteellä.

Kalifornian kultaryntäys oli vuosien 1848–1855[1] välillä Kaliforniassa Yhdysvalloissa tapahtunut kultaryntäys. Ensimmäinen kultalöydön teki James W. Marshall tammikuussa 1848. Kun uutinen löydöstä myöhemmin levisi, noin 300 000 ihmistä Yhdysvalloista ja muualta maailmasta tuli etsimään kultaa Kalifornian joista ja kukkuloista. Kullankaivajia kutsuttiin nimityksellä "49ers" heidän tulovuotensa 1849 mukaan.

Aluksi Kalifornian kultaa huuhdottiin vaskooleilla ja sen jälkeen keinuvilla puulaatikoilla, joihin kaadettiin soraa ja vettä niin että raskas kulta vajosi laatikon pohjan rihloihin. Jokivesiä alettiin johtaa pitkiin ränneihin, joihin kaadettiin hienonnettua soraa, josta kulta eroteltiin vaskoolilla. Kalifornian kullantuotannon arvo saavutti huippunsa 1852. Vuonna 1855 enin maan pinnalla ollut kulta oli jo löydetty, ja suurin osa kullantuotannosta oli jokikaivostuotantoa. Vuoden 1852 jälkeen aloitettu hydraulinen kullankaivuu aiheutti kullankaivuualueille pysyviä ympäristöhaittoja. Kultaryntäys oli tuhoisa myös alueen intiaaniväestölle etenkin kullankaivajien tuomien tartuntatautien vuoksi.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian ensimmäisen kultalöydöksen aikaan alue kuului vielä Meksikolle. Ennen kultaryntäyksen alkamista Kalifornia oli harvaan asuttua erämaata, jonka lähetyskylissä asui arviolta vain noin 7 300 valkoihoista. Yhdysvaltain-Meksikon sodan seurauksena sodan hävinnyt Meksiko kuitenkin luovutti Guadalupe Hidalgon sopimuksessa Kalifornian alueen Yhdysvalloille. Meksikolaiset eivät pitäneet Kalifornian kaltaisen erämaan menettämistä kovin suurena menetyksenä, sillä tieto yhdeksän vuorokautta ennen sopimuksen solmimista tapahtuneesta ensimmäisestä kultalöydöstä ei ollut vielä levinnyt.[2]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullanhuuhdontaa rännin avulla.
Kullanetsintää joesta. Vesi on ohjattu joen vierestä, ja kultaa kaivetaan joenpohjasta.

Tammikuun 24. päivänä 1848 James W. Marshall löysi American River -joesta kultahipun rakentaessaan Colomassa sahaa maanviljelijä John Sutterille.[3] Marshall paljasti löytönsä Sutterille, joka arveli metallin olevan vähintään 23 karaatin kultaa. Sutter pyysi sahan rakennusmiehiä vaikenemaan löydöstä kuudeksi viikoksi, jotta hän ehtisi saada toisaalle rakennuttamansa myllyn valmiiksi. Salaisuus paljastui kuitenkin jo parissa viikossa, minkä seurauksena lähes kaikki Sutterin työntekijät kokkia myöten lähtivät kullanetsintään, ja Sutter kärsi suuria taloudellisia menetyksiä.[4]

The Californian -sanomalehti raportoi American Riverin kultalöydöstä 15. maaliskuuta 1848 ja California Star kolme päivää myöhemmin. San Franciscon kaupungissa löytöön ei aluksi uskottu, vaan kultainnostus alkoi kaupungissa vasta toukokuussa 1848, kun kauppaa kultaseudulla pitänyt Samuel Brannan tuli kaupunkiin rehvastelemaan maksuksi saamillaan kultahipuilla. Pian lukemattomat kalifornialaiset ryntäsivät kullanetsintään niin että pellot jäivät kylvämättä ja talot puoliksi rakentamatta. San Franciscon satamaan oli seuraavaan kesään mennessä kertynyt jo 200 hylättyä laivaa, joiden miehistöt olivat lähteneet maihin kultaa etsimään.[5]

The New York Herald julkaisi uutisen Kalifornian kultalöydöstä elokuussa 1848, ja uutinen oli saavuttanut koko maan vuoden loppuun mennessä. San Franciscon kaupungin infrastruktuuri kehittyi nopeasti vastaamaan kasvaneen asujamiston tarpeisiin.[5] Kaupungin vakituinen asukasluku kasvoi tuhannesta yli 20 tuhanteen alle kahdessa vuodessa.[3] Kaiken kaikkiaan noin 300 000 ihmistä tuli etsimään kultaa Kalifornian joista ja kukkuloista.[6]

Kultaa löydettiin pian American Riverin jälkeen myös Feather River- ja Trinity River -joista. Vuonna 1849 kultaa alettiin louhia Mariposan kaivoksesta ja Grass Valleysta. Väkiluvun räjähdysmäisen kasvun takia Yhdysvaltain kongressi myönsi Kalifornialle poikkeuksellisesti osavaltioaseman, vaikka alue oli kuulunut Yhdysvaltoihin vasta kahden vuoden ajan, eikä se ollut missään vaiheessa Yhdysvaltain territorio[2]. Seuraavana vuonna kultaa löytyi Greenhorn Creekistä, Kern Countysta. Vuonna 1852 Kalifornian kullantuotannon arvo saavutti huippunsa 81 miljoonalla dollarilla.[7]

Kullan louhintaa hydraulisesti.

Hydraulinen louhiminen otettiin käyttöön American Hillissä 1852. Osavaltion suurin kultakimpale, painoltaan 88,45 kilogrammaa, löydettiin Calaveras Countysta 1854. Vuoteen 1855 mennessä enin maan pinnalla ollut kulta oli jo löydetty, ja suurin osa kullantuotannosta oli jokikaivostuotantoa. Yhdeksän vuotta myöhemmin joistakaan ei enää juuri löytynyt kultaa, mutta hydraulisella menetelmällä kultaa louhittiin vielä 20 vuoden ajan.[7]

Kullankaivajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniaan kullan perässä tulleita kutsuttiin nimityksellä "49ers" heidän tulovuotensa mukaan. Tulijoita oli Yhdysvaltain itäosista sekä ulkomailta kuten Kiinasta, Saksasta, Chilestä, Meksikosta, Irlannista, Turkista ja Ranskasta. Vuonna 1850 ulkomaalaisille kullankaivajille asetettiin kuukausittainen 20 dollarin vero, joka vähensi etenkin kiinalaisten kullankaivajien määrää. Kultaryntäyksen myötä Kaliforniasta tuli yksi maan etnisesti monimuotoisimmista osavaltioista.[3]

Yhdysvaltain itäosista saapuneet käyttivät aluksi kahta reittiä: joko laivalla New Yorkista Etelä-Amerikan eteläpuolitse kiertäen, tai Oregonista vankkureilla. Vuonna 1850 yhdysvaltalaiset yhtiöt saivat valmiiksi Panaman poikki kulkeneen rautatien, joka lyhensi matkaa huomattavasti.[3]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Kalifornian kultaa huuhdottiin vaskooleilla ja sen jälkeen keinuvilla puulaatikoilla (rocker box). Niihin kaadettiin soraa ja vettä, ja raskas kulta vajosi laatikon pohjan rihloihin. Laatikolla ei kuitenkaan pystytty erottelemaan hienointa kultajauhetta, joten laitteen pohjalle alettiin laittaa elohopeaa, johon kultapöly kiinnittyi, ja se irrotettiin syntyneestä amalgaamista elohopeaa höyrystämällä. "Long Tom" oli keinulaatikko, jossa oli 3–6-metrinen ja 30 senttimetrin levyinen kaukalo. Sen käyttämiseen tarvittiin useita miehiä, ja koska se vaati jatkuvan juoksevan veden, sitä käytettiin vain jokien tai kaivettujen ojien varrella. Jokivesiä alettiin sitten johtaa pitkiin ränneihin, joihin kaadettiin hienonnettua soraa, josta kulta eroteltiin vaskoolilla. Hydraulista kullankaivuuta alettiin harjoittaa Kaliforniassa 1853. Siinä vettä suihkutettiin kovalla paineella rinteeseen, ja irronnut maa-aines johdettiin ränneihin huuhdottavaksi. Hydraulinen louhinta aiheutti kullankaivuualueille pysyviä ympäristöhaittoja.[8]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaryntäyksellä oli vakavat seuraukset Kalifornian intiaaniväestölle ja ympäristölle. Kultaryntäyksen seurauksena osavaltion intiaanien lukumäärä romahti 150 tuhannesta 31 tuhanteen vuosina 1848–1870. Suurin osa intiaaneista kuoli kullankaivajien tuomiin tauteihin, mutta osa surmattiin tarkoituksellisesti. Intiaanit joutuivat myös luopumaan maistaan ja muuttamaan intiaanireservaatteihin. Kullankaivajat tuhosivat joenpohjia ja kukkuloita, sekä jättivät jokiin ja järviin 7600 tonnia myrkyllistä elohopeaa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robert LeRoy Santos: The Gold Rush of California: A Bibliography of Periodical Articles 2002. California State University. Viitattu 12.11.2013. (englanniksi)
  2. a b California becomes the 31st state in record time History. Viitattu 20.12.2014.
  3. a b c d California Gold Rush (1848–1858) Harvard University Library. Viitattu 12.11.2013.
  4. John A. Sutter: THE DISCOVERY OF GOLD IN CALIFORNIA. 1857. The Virtual Museum of the City of San Francisco. Viitattu 12.11.2013.
  5. a b San Francisco Gold Rush Chronology 1846-1849 The Virtual Museum of the City of San Francisco. Viitattu 12.11.2013.
  6. California Gold Rush, 1848-1864 Learn California.org (California Secretary of State). Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
  7. a b The California Gold Rush California Natural Resources Agency. Viitattu 12.11.2013.
  8. Mining Techniques of the Sierra Nevada and Gold Country 2009. Sierra College. Viitattu 15.11.2013.
  9. Gold, Greed & Genocide 1849.org. Viitattu 15.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalifornian kultaryntäys.