Ero sivun ”Saksan liitto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: simple:German Confederation |
korjailtu ja täydennetty |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Jäsenet== |
==Jäsenet== |
||
[[Kuva:Deutscher Bund.png|thumb|350px|Saksan liitto 1815–1866]] |
[[Kuva:Deutscher Bund.png|thumb|350px|Saksan liitto 1815–1866]] |
||
Saksan valtioiden määrä väheni Pyhän saksalais- |
Saksan valtioiden määrä väheni [[Napoleon]]in sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään. |
||
Saksan liiton jäsenmaat [[1815]]: |
|||
*[[Itävallan keisarikunta]] (ilman [[Galitsia]]a, [[Unkari]]a, [[Transilvania]]a, [[Bukovina]]a, [[Lombardia-Venetsia]]n kuningaskuntaa, [[Dalmatia]]a ja [[Kroatia]]a) |
*[[Itävallan keisarikunta]] (ilman [[Galitsia]]a, [[Unkari]]a, [[Transilvania]]a, [[Bukovina]]a, [[Lombardia-Venetsia]]n kuningaskuntaa, [[Dalmatia]]a ja [[Kroatia]]a) |
||
**Itävallan |
**Itävallan arkkiherttuakunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan [[1849]]) |
||
**[[Böömi]]n kuningaskunta |
**[[Böömi]]n kuningaskunta |
||
**[[Kärnten]]in herttuakunta |
**[[Kärnten]]in herttuakunta |
||
**[[Krain]]in herttuakunta |
**[[Krain]]in herttuakunta |
||
**Görz ja Gradiscan |
**Görz ja Gradiscan ruhtinaallinen kreivikunta (''Gefürstete Grafschaft'') (Gorizia ja Gradisca) |
||
** |
**[[Istria]]n rajakreivikunta (Istria) |
||
**[[Määri]]n |
**[[Määri]]n rajakreivikunta |
||
**[[Salzburg]] |
**[[Salzburg]] (herttuakunta vuodesta 1850) |
||
**Itävallan [[Sleesia]] |
**Itävallan [[Sleesia]]n herttuakunta |
||
**Steiermark |
**[[Steiermark]]in herttuakunta |
||
**[[Trieste]]n |
**[[Trieste]]n valtakunnankaupunki |
||
**[[Tiroli]] |
**[[Tiroli]]n ruhtinaallinen kreivikunta |
||
**[[Vorarlberg]] |
***[[Vorarlberg]] |
||
*[[Preussi]]n kuningaskunta (Ilman |
*[[Preussi]]n kuningaskunta (Ilman [[Posen]]ia, [[Itä-Preussi]]a ja [[Länsi-Preussi]]a) |
||
**[[Brandenburg]] |
**[[Brandenburg]] |
||
**[[Pommeri]] |
**[[Pommeri]] |
||
**[[Reininmaa]] (vuoteen 1822 |
**[[Reininmaa]] (vuoteen 1822 [[Niederrhein]] ja [[Jülich-Kleve-Berg]]) |
||
**[[Saksi]]n provinssi |
**[[Saksi]]n provinssi |
||
**[[Sleesia]]n provinssi |
**[[Sleesia]]n provinssi |
||
Rivi 30: | Rivi 33: | ||
*[[Baijeri]]n kuningaskunta |
*[[Baijeri]]n kuningaskunta |
||
*[[Saksi]]n kuningaskunta |
*[[Saksi]]n kuningaskunta |
||
*[[Hannover]]in kuningaskunta ( |
*[[Hannover]]in kuningaskunta (vuoteen [[1837]] [[personaaliunioni]]ssa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] kanssa) |
||
*[[Württemberg]]in kuningaskunta |
*[[Württemberg]]in kuningaskunta |
||
⚫ | |||
*[[Baden]]in suuriruhtinaskunta (suuriruhtinaskunta vuodesta [[1806]]) |
|||
⚫ | |||
*[[Baden]]in suurherttuakunta |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
*[[Anhalt-Dessau]]n herttuakunta ([[Anhalt]]in herttuakunta vuodesta [[1863]]) |
*[[Anhalt-Dessau]]n herttuakunta ([[Anhalt]]in herttuakunta vuodesta [[1863]]) |
||
Rivi 54: | Rivi 59: | ||
*[[Nassaun herttuakunta]], johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat |
*[[Nassaun herttuakunta]], johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat |
||
*[[Lippe]]n ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold) |
*[[Lippe]]n ruhtinaskunta (pääkaupunkina [[Detmold]]) |
||
*[[Schaumburg-Lippe]]n ruhtinaskunta |
*[[Schaumburg-Lippe]]n ruhtinaskunta |
||
*[[Schwarzburg-Sondershausen]]in ruhtinaskunta |
*[[Schwarzburg-Sondershausen]]in ruhtinaskunta |
||
Rivi 60: | Rivi 65: | ||
*[[Reuß-Ebersdorf]]in ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi [[1848]]) |
*[[Reuß-Ebersdorf]]in ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi [[1848]]) |
||
*[[Reuß-Scheliz]]in ruhtinaskunta |
*[[Reuß-Scheliz]]in ruhtinaskunta |
||
*[[Reuß-Lobenstein]]in ruhtinaskunta (hallitsijasuku |
*[[Reuß-Lobenstein]]in ruhtinaskunta (hallitsijasuku sammui [[1824]]) |
||
*[[Waldeck-Pyrmont]]in ruhtinaskunta |
*[[Waldeck-Pyrmont]]in ruhtinaskunta |
||
**[[Pyrmont]]in vaaliruhtinaskunta liitettiin [[1625]] ja [[1712]] vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi |
**[[Pyrmont]]in vaaliruhtinaskunta liitettiin [[1625]] ja [[1712]] vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi |
||
Rivi 67: | Rivi 72: | ||
*[[Liechtenstein]]in ruhtinaskunta |
*[[Liechtenstein]]in ruhtinaskunta |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
* [[Lyypekki|Lyypekin]] vapaakaupunki |
* [[Lyypekki|Lyypekin]] vapaakaupunki |
||
Rivi 75: | Rivi 79: | ||
* [[Hampuri]]n vapaakaupunki |
* [[Hampuri]]n vapaakaupunki |
||
⚫ | |||
==Liiton loppu== |
|||
Saksan liitto hajosi [[Preussi]]n ja [[Itävalta|Itävallan]] väliseen sotaan vuonna [[1866]]. Preussi ja Itävalta sotivat [[Schleswig-Holstein]]ista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi. |
|||
Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna [[1866]] Preussin ja sen pääministerin, [[Otto von Bismarck]]in, johdolla [[Pohjois-Saksan liitto]], joka laajeni [[Preussin–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodan]] seurauksena [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnaksi]] [[1871]]. Preussin kuningas kruunattiin [[keisari]]ksi [[18. tammikuuta]] [[1871]] [[Pariisi]]ssa [[Versailles]]'n linnan peilisalissa. [[Preussin–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sota]] päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon. |
|||
Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät [[Itävallan keisarikunta]], [[Liechtenstein]] ja [[Luxemburg]]. |
|||
⚫ | |||
Saksan keisarikuntaa perustettaessa Saksa koostui 26 valtiosta. Preussin kuningas kruunattiin [[keisari]]ksi [[18. tammikuuta]] [[1871]] [[Pariisi]]ssa [[Versailles]]in peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon. |
|||
Saksan keisarikunnan osat: |
Saksan keisarikunnan osat: |
||
*Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia) |
|||
*Preussin, Baijerin, Saksin ja Württembergin kuningaskunnat. |
|||
*Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar ( |
*Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia) |
||
*Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen |
*Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia) |
||
*Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia) |
*Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia) |
||
* |
* [[Elsass-Lothringen]]in valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 [[Preussin–Ranskan sota|sodan]] jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa. |
||
*Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja) |
*Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja) |
||
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli [[1909]] ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. [[9. marraskuuta]] [[1918]] Saksasta tuli tasavalta (ks. [[Weimarin tasavalta]]) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan. |
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli [[1909]] ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. |
||
[[9. marraskuuta]] [[1918]] Saksasta tuli tasavalta (ks. [[Weimarin tasavalta]]) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan. |
|||
{| border="1" |
{| border="1" |
||
Rivi 99: | Rivi 105: | ||
| Kurfürstentum || vaaliruhtinaskunta |
| Kurfürstentum || vaaliruhtinaskunta |
||
|- |
|- |
||
| Großherzogtum || |
| Großherzogtum || suurherttuakunta |
||
|- |
|- |
||
| Herzogtum || herttuakunta |
| Herzogtum || herttuakunta |
Versio 26. huhtikuuta 2009 kello 22.41
Saksan Liitto (Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta nyt liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.
Jäsenet
Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään.
Saksan liiton jäsenmaat 1815:
- Itävallan keisarikunta (ilman Galitsiaa, Unkaria, Transilvaniaa, Bukovinaa, Lombardia-Venetsian kuningaskuntaa, Dalmatiaa ja Kroatiaa)
- Itävallan arkkiherttuakunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan 1849)
- Böömin kuningaskunta
- Kärntenin herttuakunta
- Krainin herttuakunta
- Görz ja Gradiscan ruhtinaallinen kreivikunta (Gefürstete Grafschaft) (Gorizia ja Gradisca)
- Istrian rajakreivikunta (Istria)
- Määrin rajakreivikunta
- Salzburg (herttuakunta vuodesta 1850)
- Itävallan Sleesian herttuakunta
- Steiermarkin herttuakunta
- Triesten valtakunnankaupunki
- Tirolin ruhtinaallinen kreivikunta
- Preussin kuningaskunta (Ilman Posenia, Itä-Preussia ja Länsi-Preussia)
- Brandenburg
- Pommeri
- Reininmaa (vuoteen 1822 Niederrhein ja Jülich-Kleve-Berg)
- Saksin provinssi
- Sleesian provinssi
- Westfalen
- Baijerin kuningaskunta
- Saksin kuningaskunta
- Hannoverin kuningaskunta (vuoteen 1837 personaaliunionissa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
- Württembergin kuningaskunta
- Hessen-Kasselin vaaliruhtinaskunta
- Badenin suurherttuakunta
- Hessen-Darmstadtin suurherttuakunta
- Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunta
- Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunta
- Luxemburgin suurherttuakunta (personaaliunionissa Hollannin kanssa)
- Sachsen-Weimar-Eisenachin suurherttuakunta
- Oldenburgin herttuakunta (suurherttuakunta vuodesta 1829)
- Anhalt-Dessaun herttuakunta (Anhaltin herttuakunta vuodesta 1863)
- Anhalt-Bernburgin herttuakunta (suku sammui 1863)
- Anhalt-Köthenin herttuakunta (suku sammui 1847)
- Braunschweigin herttuakunta
- Sachsen-Gotha-Altenburgin herttuakunta (hallitsijasuku päättyi 1825)
- Sachsen-Coburg-Saalfeldin herttuakunta (Sachsen-Coburg-Gotha vuodesta 1826)
- Sachsen-Meiningenin herttuakunta (Sachsen-Meiningen-Hildburghausen vuodesta 1826)
- Sachsen-Hildburghausenin herttuakunta (Sachsen-Altenburg vuodesta 1826)
- Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunta (Lauenburg aluksi Hannoverin hallitsema, Tanskalle 1815; personaaliunioni 1864; Schleswigin vuodesta 1848)
- Schleswigin herttuakunta
- Limburgin herttuakunta (Luxemburgin menetettyä osan maistaan itsenäistyneelle Belgialle, Limburgin provinssi korotettiin vuodesta 1839 herttuakunnaksi ja liitettiin Saksan liittoon korvauksena)
- Nassaun herttuakunta, johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat
- Lippen ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold)
- Schaumburg-Lippen ruhtinaskunta
- Schwarzburg-Sondershausenin ruhtinaskunta
- Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaskunta
- Reuß-Ebersdorfin ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi 1848)
- Reuß-Schelizin ruhtinaskunta
- Reuß-Lobensteinin ruhtinaskunta (hallitsijasuku sammui 1824)
- Waldeck-Pyrmontin ruhtinaskunta
- Hohenzollern-Hechingenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
- Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
- Liechtensteinin ruhtinaskunta
- Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Dramstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)
- Lyypekin vapaakaupunki
- Frankfurt am Mainin vapaakaupunki
- Bremenin vapaakaupunki
- Hampurin vapaakaupunki
Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty
Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.
Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Saksan–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles'n linnan peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.
Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.
Saksan keisarikunnan osat:
- Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
- Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
- Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
- Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
- Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
- Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta (ks. Weimarin tasavalta) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.
eri arvonimien käännökset | |
---|---|
Kaisertum | keisarikunta |
Königreich | kuningaskunta |
Kurfürstentum | vaaliruhtinaskunta |
Großherzogtum | suurherttuakunta |
Herzogtum | herttuakunta |
Fürstentum | ruhtinaskunta |
Freie Stadt | vapaakaupunki |
|