Ero sivun ”Saksan liitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Darkicebot (keskustelu | muokkaukset)
korjailtu ja täydennetty
Rivi 6: Rivi 6:
==Jäsenet==
==Jäsenet==
[[Kuva:Deutscher Bund.png|thumb|350px|Saksan liitto 1815–1866]]
[[Kuva:Deutscher Bund.png|thumb|350px|Saksan liitto 1815–1866]]
Saksan valtioiden määrä väheni Pyhän saksalais-roomalaiset keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään. Jäsenmaat [[1815]]:
Saksan valtioiden määrä väheni [[Napoleon]]in sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään.
Saksan liiton jäsenmaat [[1815]]:
*[[Itävallan keisarikunta]] (ilman [[Galitsia]]a, [[Unkari]]a, [[Transilvania]]a, [[Bukovina]]a, [[Lombardia-Venetsia]]n kuningaskuntaa, [[Dalmatia]]a ja [[Kroatia]]a)
*[[Itävallan keisarikunta]] (ilman [[Galitsia]]a, [[Unkari]]a, [[Transilvania]]a, [[Bukovina]]a, [[Lombardia-Venetsia]]n kuningaskuntaa, [[Dalmatia]]a ja [[Kroatia]]a)
**Itävallan arkkiruhtinaskunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan [[1849]])
**Itävallan arkkiherttuakunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan [[1849]])
**[[Böömi]]n kuningaskunta
**[[Böömi]]n kuningaskunta
**[[Kärnten]]in herttuakunta (Carinthia)
**[[Kärnten]]in herttuakunta
**[[Krain]]in herttuakunta (Carniola)
**[[Krain]]in herttuakunta
**Görz ja Gradiscan suuriruhtinaskunta (''Gefürstete Grafschaft'') (Gorizia ja Gradisca)
**Görz ja Gradiscan ruhtinaallinen kreivikunta (''Gefürstete Grafschaft'') (Gorizia ja Gradisca)
**Istrien markiisikunta (Istria)
**[[Istria]]n rajakreivikunta (Istria)
**[[Määri]]n markiisikunta
**[[Määri]]n rajakreivikunta
**[[Salzburg]]
**[[Salzburg]] (herttuakunta vuodesta 1850)
**Itävallan [[Sleesia]]
**Itävallan [[Sleesia]]n herttuakunta
**Steiermark (Styria)
**[[Steiermark]]in herttuakunta
**[[Trieste]]n valtio
**[[Trieste]]n valtakunnankaupunki
**[[Tiroli]]
**[[Tiroli]]n ruhtinaallinen kreivikunta
**[[Vorarlberg]]
***[[Vorarlberg]]

*[[Preussi]]n kuningaskunta (Ilman Posenia, Itä-Preussia ja Länsi-Preussia)
*[[Preussi]]n kuningaskunta (Ilman [[Posen]]ia, [[Itä-Preussi]]a ja [[Länsi-Preussi]]a)
**[[Brandenburg]]
**[[Brandenburg]]
**[[Pommeri]]
**[[Pommeri]]
**[[Reininmaa]] (vuoteen 1822, [[Niederrhein]] ja [[Jülich-Kleve-Berg]])
**[[Reininmaa]] (vuoteen 1822 [[Niederrhein]] ja [[Jülich-Kleve-Berg]])
**[[Saksi]]n provinssi
**[[Saksi]]n provinssi
**[[Sleesia]]n provinssi
**[[Sleesia]]n provinssi
Rivi 30: Rivi 33:
*[[Baijeri]]n kuningaskunta
*[[Baijeri]]n kuningaskunta
*[[Saksi]]n kuningaskunta
*[[Saksi]]n kuningaskunta
*[[Hannover]]in kuningaskunta (vuodesta [[1837]] Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsema)
*[[Hannover]]in kuningaskunta (vuoteen [[1837]] [[personaaliunioni]]ssa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] kanssa)
*[[Württemberg]]in kuningaskunta
*[[Württemberg]]in kuningaskunta


*[[Hessen-Kassel]]in vaaliruhtinaskunta
*[[Baden]]in suuriruhtinaskunta (suuriruhtinaskunta vuodesta [[1806]])

*[[Hessen-Darmstadt]]in suuriruhtinaskunta
*[[Baden]]in suurherttuakunta
*[[Mecklenburg-Schwerin]]in suuriruhtinaskunta
*[[Hessen-Darmstadt]]in suurherttuakunta
*[[Mecklenburg-Strelitz]]in suuriruhtinaskunta
*[[Mecklenburg-Schwerin]]in suurherttuakunta
*[[Luxemburg|Luxemburgin suuriruhtinaskunta]] (Hollannin kuninkaan hallitsema)
*[[Mecklenburg-Strelitz]]in suurherttuakunta
*[[Sachsen-Weimar-Eisenach]]in suuriruhtinaskunta
*[[Luxemburg|Luxemburgin suurherttuakunta]] (personaaliunionissa Hollannin kanssa)
*[[Oldenburg]]in herttuakunta (suuriruhtinaskunta vuodesta [[1829]])
*[[Sachsen-Weimar-Eisenach]]in suurherttuakunta
*[[Oldenburg]]in herttuakunta (suurherttuakunta vuodesta [[1829]])


*[[Anhalt-Dessau]]n herttuakunta ([[Anhalt]]in herttuakunta vuodesta [[1863]])
*[[Anhalt-Dessau]]n herttuakunta ([[Anhalt]]in herttuakunta vuodesta [[1863]])
Rivi 54: Rivi 59:
*[[Nassaun herttuakunta]], johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat
*[[Nassaun herttuakunta]], johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat


*[[Lippe]]n ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold)
*[[Lippe]]n ruhtinaskunta (pääkaupunkina [[Detmold]])
*[[Schaumburg-Lippe]]n ruhtinaskunta
*[[Schaumburg-Lippe]]n ruhtinaskunta
*[[Schwarzburg-Sondershausen]]in ruhtinaskunta
*[[Schwarzburg-Sondershausen]]in ruhtinaskunta
Rivi 60: Rivi 65:
*[[Reuß-Ebersdorf]]in ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi [[1848]])
*[[Reuß-Ebersdorf]]in ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi [[1848]])
*[[Reuß-Scheliz]]in ruhtinaskunta
*[[Reuß-Scheliz]]in ruhtinaskunta
*[[Reuß-Lobenstein]]in ruhtinaskunta (hallitsijasuku päättyi [[1824]])
*[[Reuß-Lobenstein]]in ruhtinaskunta (hallitsijasuku sammui [[1824]])
*[[Waldeck-Pyrmont]]in ruhtinaskunta
*[[Waldeck-Pyrmont]]in ruhtinaskunta
**[[Pyrmont]]in vaaliruhtinaskunta liitettiin [[1625]] ja [[1712]] vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi
**[[Pyrmont]]in vaaliruhtinaskunta liitettiin [[1625]] ja [[1712]] vaaliruhtinaat ylennettiin ruhtinaiksi
Rivi 67: Rivi 72:
*[[Liechtenstein]]in ruhtinaskunta
*[[Liechtenstein]]in ruhtinaskunta


*[[Hessen-Homburg]]in maakreivikunta (liittyi liittoon [[1817]]; hallitsijasuvun sammuttua [[1866]] liitettiin Hessen-Dramstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)
*[[Hessen-Kassel]]in vaaliruhtinaskunta (elektoraatin asema [[1803]])
*[[Hessen-Homburg]]in vaaliruhtinaskunta (aluksi osa Hessen-Darmstadtia, itsenäinen vuodesta [[1816]] ja liittyi liittoon [[1817]]; hallitsijasuku päättyi [[1866]], liitettiin Hesseniin, mutta seuraavana vuonna Preussiin)


* [[Lyypekki|Lyypekin]] vapaakaupunki
* [[Lyypekki|Lyypekin]] vapaakaupunki
Rivi 75: Rivi 79:
* [[Hampuri]]n vapaakaupunki
* [[Hampuri]]n vapaakaupunki


==Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty==
==Liiton loppu==
Liitto hajosi [[Preussi]]n ja [[Itävalta|Itävallan]] väliseen sotaan vuonna [[1866]]. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin elektoraatin ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi. Muista liiton maista muodostettiin Preussin kuningaskunnan ja [[Otto von Bismarck]]in johdolla [[Saksan keisarikunta]]. Ulkopuolelle jäivät tällöin [[Itävallan keisarikunta]], [[Liechtenstein]] ja [[Luxemburg]].
Saksan liitto hajosi [[Preussi]]n ja [[Itävalta|Itävallan]] väliseen sotaan vuonna [[1866]]. Preussi ja Itävalta sotivat [[Schleswig-Holstein]]ista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna [[1866]] Preussin ja sen pääministerin, [[Otto von Bismarck]]in, johdolla [[Pohjois-Saksan liitto]], joka laajeni [[Preussin–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodan]] seurauksena [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnaksi]] [[1871]]. Preussin kuningas kruunattiin [[keisari]]ksi [[18. tammikuuta]] [[1871]] [[Pariisi]]ssa [[Versailles]]'n linnan peilisalissa. [[Preussin–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sota]] päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.


Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät [[Itävallan keisarikunta]], [[Liechtenstein]] ja [[Luxemburg]].
==Saksan keisarikunnan alku==
Saksan keisarikuntaa perustettaessa Saksa koostui 26 valtiosta. Preussin kuningas kruunattiin [[keisari]]ksi [[18. tammikuuta]] [[1871]] [[Pariisi]]ssa [[Versailles]]in peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.


Saksan keisarikunnan osat:
Saksan keisarikunnan osat:
*Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
*Preussin, Baijerin, Saksin ja Württembergin kuningaskunnat.
*Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suuriruhtinaskuntia)
*Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
*Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
*Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
*Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
*Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
* Keisarillinen [[Elsass]]-[[Lothringen]]in alue. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa (ns. "valtionmaa").
* [[Elsass-Lothringen]]in valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 [[Preussin–Ranskan sota|sodan]] jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
*Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)
*Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli [[1909]] ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. [[9. marraskuuta]] [[1918]] Saksasta tuli tasavalta (ks. [[Weimarin tasavalta]]) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli [[1909]] ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas.
[[9. marraskuuta]] [[1918]] Saksasta tuli tasavalta (ks. [[Weimarin tasavalta]]) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.


{| border="1"
{| border="1"
Rivi 99: Rivi 105:
| Kurfürstentum || vaaliruhtinaskunta
| Kurfürstentum || vaaliruhtinaskunta
|-
|-
| Großherzogtum || suuriruhtinaskunta (suuriherttuakunta)
| Großherzogtum || suurherttuakunta
|-
|-
| Herzogtum || herttuakunta
| Herzogtum || herttuakunta

Versio 26. huhtikuuta 2009 kello 22.41

Saksan liiton lippu 1848–1866
1848–1866

Saksan Liitto (Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta nyt liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä. Itävallan ja Preussin alueista vain osa kuului Saksan liittoon.

Jäsenet

Saksan liitto 1815–1866

Saksan valtioiden määrä väheni Napoleonin sotien seurauksena Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään.

Saksan liiton jäsenmaat 1815:

  • Hessen-Homburgin maakreivikunta (liittyi liittoon 1817; hallitsijasuvun sammuttua 1866 liitettiin Hessen-Dramstadtiin ja seuraavana vuonna Preussiin)

Saksan liiton loppu ja Saksan keisarikunnan synty

Saksan liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin vaaliruhtinaskunnan ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi.

Entisistä Saksan liiton pohjoisosista muodostettiin vuonna 1866 Preussin ja sen pääministerin, Otto von Bismarckin, johdolla Pohjois-Saksan liitto, joka laajeni Saksan–Ranskan sodan seurauksena Saksan keisarikunnaksi 1871. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versailles'n linnan peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.

Saksan keisarikunta koostui perustettaessa 26 valtiosta. Entisistä Saksan liiton alueista ulkopuolelle jäivät Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.

Saksan keisarikunnan osat:

  • Preussi, Baijeri, Saksi ja Württemberg (kuningaskuntia)
  • Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suurherttuakuntia)
  • Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
  • Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
  • Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa.
  • Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)

Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta (ks. Weimarin tasavalta) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.

eri arvonimien käännökset
Kaisertum keisarikunta
Königreich kuningaskunta
Kurfürstentum vaaliruhtinaskunta
Großherzogtum suurherttuakunta
Herzogtum herttuakunta
Fürstentum ruhtinaskunta
Freie Stadt vapaakaupunki

Malline:Link FA Malline:Link GA