Ero sivun ”Maasälpä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Artikkelissa oli turhaa toistoa, ongelma korjattu |
Tietoa ja lähteitä lisätty |
||
Rivi 59: | Rivi 59: | ||
Vuosi = 2008 | Sivu = 102 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Korvautuminen voi tapahtua kuitenkin vai jos toisiaan korvaavien atomien tai ionien väliset koko- ja varauserot eivät ole liian suuret.{{Lähde}} |
Vuosi = 2008 | Sivu = 102 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Korvautuminen voi tapahtua kuitenkin vai jos toisiaan korvaavien atomien tai ionien väliset koko- ja varauserot eivät ole liian suuret.{{Lähde}} |
||
Alkalimaasälvissä Na<sup>+</sup> korvaa K<sup>+</sup>- ionia, ja plagioklaasissa Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>2+</sup> ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 °C). Alemmissa lämpötiloissa faasit [[Eksoluutio|suotautuvat]] erilleen toisistaan, jolloin muodostuu ns |
Alkalimaasälvissä Na<sup>+</sup> korvaa K<sup>+</sup>- ionia, ja plagioklaasissa Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>2+</sup> ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 °C). Alemmissa lämpötiloissa faasit [[Eksoluutio|suotautuvat]] erilleen toisistaan, jolloin muodostuu ns. eksoluutiolamelleja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | |
||
Vuosi = 2008 | Sivu = |
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Eksoluutiossa vähäisempinä määrinä esiintyvä komponentti muodostaa juovaisia lamelleja runsaampana esiintyvän komponentin sisään.<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref> |
||
⚫ | Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]] Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | |
||
Tällaisten eksoluutiolamellien aikaansaamaa tekstuuria kutsutaan [[Pertiitti|pertiitiksi]], kun Na- pitoinen maasälpä (albiitti) esiintyy eksoluutiolamelleina K-pitoisessa isäntämaasälvässä (ortoklaasi). Tekstuuria kutsutaan antipertiitiksi, kun K-pitoinen maasälpä (ortoklaasi) esiintyy lamelleina Na-pitoisessa maasälvässä (albiitti).<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref> Tällaiset pertiittijuomut ovat alkalimaasälville tyypillinen piirre.</ref><ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.| Nimeke = Yleisimpien mineraalien tunnistaminen | |
|||
⚫ | Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]] Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | |
||
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | |
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | |
||
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> |
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> |
Versio 18. maaliskuuta 2009 kello 16.31
Maasälpä | |
---|---|
Maasälpää |
|
Luokka | Mineraali |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | XAl(Si,Al)Si2O3 |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | Väritön, melkein valkoinen, harmaa, tummanharmaa tai punertava |
Asu | Yleensä massamainen |
Kidejärjestelmä | Kuutiollinen |
Lohkeavuus | Etevä (001), selvä (010) |
Murros | Hauras |
Kovuus Mohsin asteikolla | 6 |
Ominaispaino | 2,6-2,7 |
Liukenevuus | Liukenematon happoihin |
Optiset ominaisuudet | |
Kiilto | Lasikiilto |
Läpinäkyvyys | Läpikuultava, tai useimmiten läpinäkymätön |
Muut ominaisuudet | Lohkopinnoilla pertiittijuomja (kalimaasälpä) tai kaksosviiruja (plagioklaasi) |
Lähteet | |
Maasälvät ovat hyvin yleisiä hohkasilikaattimineraaleja maankuoressa. Niiden yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: K, Na, Ca tai Ba. Maasälpiä esiintyy lähes kaikissa syväkivissä ja metamorfisissa kivissä. [2] Niitä esiintyy myös monissa sedimenttikivissä.[3]
Suurin osa kivien maasälvistä on kiinteitä liuoksia. Maasälpien puhtaat päätejäsenet ovat anortiitti (Ca-plagioklaasi), albiitti (Na-plagioklaasi), ortoklaasi, mikrokliini ja sanidiini (K-maasälvät eli kalimaasälvät). Albiitin ja ortoklaasin muodostamaa sarjaa kutsutaan alkalimaasälviksi, ja anortiitin ja albiitin välistä sarjaa plagioklaasimaasälviksi. K-maasälvän- ja Ca- maasälvän päätejäsenten välistä seossarjaa ei luonnosta tunneta.
Alkalimaasälpiä ovat:
Plagioklaasimaasälvät eli plagioklaasit nimetään niiden anortiittipitoisuuden mukaan seuraavasti:
Kiinteässä liuoksessa alkuaineiden Atomit tai kationit korvaavat toisiaan mineraalin kidehilassa.[5] Korvautuminen voi tapahtua kuitenkin vai jos toisiaan korvaavien atomien tai ionien väliset koko- ja varauserot eivät ole liian suuret.lähde?
Alkalimaasälvissä Na+ korvaa K+- ionia, ja plagioklaasissa Na+ ja Ca2+ ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 °C). Alemmissa lämpötiloissa faasit suotautuvat erilleen toisistaan, jolloin muodostuu ns. eksoluutiolamelleja.[6] Eksoluutiossa vähäisempinä määrinä esiintyvä komponentti muodostaa juovaisia lamelleja runsaampana esiintyvän komponentin sisään.[7]
Tällaisten eksoluutiolamellien aikaansaamaa tekstuuria kutsutaan pertiitiksi, kun Na- pitoinen maasälpä (albiitti) esiintyy eksoluutiolamelleina K-pitoisessa isäntämaasälvässä (ortoklaasi). Tekstuuria kutsutaan antipertiitiksi, kun K-pitoinen maasälpä (ortoklaasi) esiintyy lamelleina Na-pitoisessa maasälvässä (albiitti).[7] Tällaiset pertiittijuomut ovat alkalimaasälville tyypillinen piirre.</ref>Viittausvirhe: <ref>
-elementin sulkeva </ref>
-elementti puuttuu
Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na+ ja Ca+ ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si4+:sta korvautuu Al3+:lla.[8] K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.[9]
Alumiinin ja Piin atomit ovat korkeissa lämpötiloissa epäjärjestyksessä mineraalin kidehilassa. Alemmissa lämpötiloissa nämä atomit ovat kuitenkin järjestäytyneet tietyllä tavalla. Hyviä esimerkkejä tästä ovat sanidiini ja mikrokliini. Sanidiini on K-maasälvän korkean lämpötilan polymorfi, ja sen kidejärjestelmä on monokliininen. Sen Al ja Si- atomit esiintyvät sattumanvaraisessa järjestyksessä sen kidehilassa. Lämpötilan laskiessa sanidiini muuttuu mikrokliiniksi, joka on K-maasälvän alhaisen lämpötilan polymorfi. Mikrokliinin kidejärjestelmä on trikliininen, ja sen Al ja Si atomit ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla. Sanidiini voi kuitenkin säilyä nopeasti jähmettyneissä vulkaniiteissa eli tulivuorikivissä, joissa faasimuutosta ei ehdi tapahtua nopean jähmettymisen vuoksi.[10] Tästä järjestäytyneisyydestä johtuu myös alkalimaasälville tyypillinen kaksostus (albiittikaksostus (010)- pinnalla ja perikliinikaksostus [010] pinnalla). Jos mineraalissa ovat molemmat kaksostustyypit yhtäaikaa, muodostuu ns. "risuainakaksostus". Tutkimalla alkalimaasälpien Al-Si- atomien järjestäytyneisyyttä, voidaan selvittää syväkivien jäähtymishistoriaa .[11]
Koostumukseltaan labradoriittista plagioklaasia käytetään korukivenä. Labradoriitille tunnusomainen piirre on kirkas värileikki, joka aiheutuu valon diffraktiosta sen mikroskooppisen pienissä eksoluutiolamelleissa. Tällaista labradoriittia esiintyy esimerkiksi Ylämaalla, Kaakkois-Suomessa. Ylämaan labradoriitti tunnetaan kaupallisesti myös nimellä spektroliitti, ja se on Suomen tärkein korukivi.[12] Alkalimaasälpiä (varsinkin ortoklaasia) käytetään keramiikkateollisuuden raaka-aineena.[13]
-
Maasälpäkappale, jossa näkyvät kivilajille ominaiset sileät lohkeamispinnat.
-
Maasälpäkiteitä Vehmaan Uhlun graniittilouhoksesta. Ylinnä kuvassa kappale karkeaa graniittia jossa maasälpä- ja savukvartsikiteitä.
-
Suurikokoinen maasälpäkide.
Viitteet
- ↑ Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.: Yleisimpien mineraalien tunnistaminen, s. 69. Turku: Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto. Suomi
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 318. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 329-330. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 319. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 102. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 320. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ a b Winter,J.D.: An introduction to igneous and metamorphic petrology, s. 103. Upper Saddle River, New Jersey: Prentice Hall, 2001. ISBN 0-13-240342-0. englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 328. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 320. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 105-106. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 322. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
- ↑ Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet - Etelä-Karjala: Spektroliitti Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 31.1.2008.
- ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 330. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti