Plagioklaasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Plagioklaasi
PlagioclaseFeldsparUSGOV.jpg
Luokka silikaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava (Na,Ca)(Si,Al)4O8
Molekyylipaino 270,77 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai vaaleanharmaa
Asu kiteinen tai rakeinen
Kidejärjestelmä trikliininen
Kaksostus kaksostusviiruja lohkopinnoilla
Lohkeavuus etevä kahteen suuntaan
Murros simpukkamainen, rosoinen
Taottavuus murenee taottaessa
Kovuus Mohsin asteikolla 6
Ominaispaino 2,61–2,77
Tiheys vaihtelee koostumuksen mukaan
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet vaihtelevat koostumuksen mukaan
Kiilto lasikiilto
Viiru valkoinen
Läpinäkyvyys läpikuultava tai läpinäkyvä
Lähteet

[1][2][3]

Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Plagioklaasi Commonsissa

Plagioklaasi on maasälpälaji ja yleisimpiä Suomen kivimineraaleista. Sen kovuus on Mohsin asteikolla 6 ja ominaispaino 2,6–2,7. Plagioklaasi on läpikuultavaa, väriltään usein harmaata, ja siinä on lasimainen pintakiilto. Plagioklaasia on myös korukivenä tunnettu sinihohtoinen labradoriitti ja sen monivärinen muunnos spektroliitti.

Plagioklaasi muodostuu ohuista lamelleista ja lohkeaa etevästi kahteen suuntaan. Lohkopinnat kiiltävät lasimaisesti ja niiden välinen kulma on hieman 90 astetta pienempi, mistä mineraalin nimi on johdettu (kreik. oligos + klasis, ”vinosti lohkeava”). Toinen helposti havaittava tuntomerkki on lohkopinnan kaksostusviirut eli samansuuntaiset mikroskooppiset urat, jotka taittavat valoa eri suuntiin ja näkyvät kapeina viiruina.

Plagioklaasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plagioklaasi on albiitin (NaAlSi3O8) ja anortiitin (CaAl2Si2O8) muodostama seossarja. Taulukossa plagioklaaseista käytettyjä seossuhteesta riippuvia nimityksiä.[4]

Plagioklaasit
Nimi % NaAlSi3O8 (% albiitti) % CaAl2Si2O8 (% anortiitti)
Albiitti 100–90 0–10
Oligoklaasi 90–70 10–30
Andesiini 70–50 30–50
Labradoriitti 50–30 50–70
Bytowniitti 30–10 70–90
Anortiitti 10–0 90–100

Kuvia plagioklaasista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mindat.org
  2. Webmineral
  3. Jones, Adrian: Kivet, s. 93. Printing Express Ltd, Hongkong 2006: Werner Söderström Oy, 2006. ISBN 951-0-31579-6.
  4. Kiviopas

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]