Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat muinaisesta kantakielestä periytyviä itämerensuomalaisia kieliä. Kansat asuvat Itämeren lähialueilla, pääasiassa nykyisten Karjalan, Suomen, Viron, Inkerin, Pohjois-Norjan ja -Ruotsin sekä Luoteis-Venäjän alueella.

Etelästä vastapäivään lueteltuna itämerensuomalaisia kansoja ovat

• liiviläiset Riianlahden rannoilla, Latvian Kuurinmaalla
• virolaiset Suomenlahden eteläpuolella
• vatjalaiset Inkerissä
• inkerikot Inkerissä
• lyydiläiset Laatokan ja Äänisen välissä
• vepsäläiset Äänisen lounais- ja eteläpuolella
• karjalaiset Itä-Karjalassa
• suomalaiset Suomenlahden pohjoispuolella.

Yhteenkuuluvuus

Eri itämerensuomalaisten kansojen välinen läheinen kielisukulaisuus on ollut tiedossa jo satoja vuosia. Itämerensuomalaiset kansat ovat kuuluneet eri uskontokuntiin, joiden välillä oli usein katkeria selkkauksia. Esimerkiksi karjalaiset olivat ortodokseja, virolaiset ja suomalaiset taas luterilaisia. Ennen nationalismin aikaa ihmiset samaistuivat ehkä enemmän uskontokuntiin kuin etnisiin ryhmiin^lähde?.

Kielitieteen kehittyessä itämerensuomalaisten huomattiin muodostavan erityisen ryhmän, johon saamelaiskielet eivät kuuluneet. 1800-luvulla ajatus itämerensuomalaisten erityisestä yhteenkuuluvuudesta tuli yleisempään tietoisuuteen muun muassa Suomessa kansallisen heräämisen ansiosta. Vähäisempää yhteenkuuluvuutta tunnettiin myös kaukaisempia suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan.

Heimoaate pyrki itämerensuomalaisten kansojen vapauttamiseen ja olojen parantamiseen. Joillekin käytännön pyrkimys oli luoda valtio, johon kuuluisivat kaikki itämerensuomalaiset kansat. Heimoaate ei juuri ulottunut saamelaisiin tai muihin ei-itämerensuomalaisiin suomalais-ugrilaisiin.

Kylmän sodan aikana itämerensuomalaiset kansat jakoi rautaesirippu. Vain suomalaiset ja pieni osa karjalaisista olivat Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella. Yhteenkuuluvuudesta ja sukulaisuudesta tuli vaikea ja arka asia. Vallatussa Virossa ajatus yhteenkuuluvuudesta eli kuitenkin pinnan alla. Virolainen kirjailija ja myöhemmin Viron presidentti Lennart Meri oli merkittävä heimoaatteen kannattaja. Hän otti käyttöön itämerensuomalaisista kansoista nimityksen vesilinnun kansa, sillä itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa vesilinnuilla on erityisen tärkeä osuus (katso esim: joutsen itämerensuomalaisten kulttuurissa, kalliopiirrokset, maailman synty).

Katso myös

• suomalaisten alkuperä; artikkeli käsittelee pitkälti itämerensuomalaisten alkuperää
• Itämerensuomalainen mytologia

Aiheesta muualla

• Väinölän lapset - videoita itämerensuomalaisista kansoista