Unettomuus

Unettomuus on tila, jossa henkilö ei yrityksestään huolimatta nukahda, pysy unessa tai hän herää jatkuvasti aamuisin liian varhain. Siitä on kärsinyt lähes jokainen jossain elämänvaiheessa. Noin viisi prosenttia aikuisista kärsii jatkuvasta unettomuudesta, ja noin kolme prosenttia kärsii päiväväsymyksestä.

Kroonisesta unettomuudesta voidaan puhua, jos tuntee jatkuvasti, ettei ole nukkunut tarpeeksi. Unettomuus on useimmiten hoidettavissa tai ainakin lievitettävissä. Satunnaista unettomuutta ei yleensä ole tarvetta hoitaa erityisemmin. Jatkuva unettomuus on kuitenkin oire, jonka taustalla oleva häiriö on aina syytä tutkia.

Jos unen saanti on hankalaa ja yölliset heräilyt ovat toistuvia, on syytä tarkistaa, voiko unta parantaa elintapojen muutoksilla. Kannattaa myös selvittää, onko unihäiriön taustalla jokin elimellinen sairaus, jonka hoito voisi parantaa unta. Unettomuuden yleinen aiheuttaja on myös unilääkkeiden käyttö. Unilääke saattaa menettää tehonsa pitkäaikaisen käytön seurauksena, ja tavallisesti käytettävää annostusta lisätään.

Unettomuuden tyypit

Unettomuudesta on olemassa kolme eri tyyppiä; akuutti, krooninen ja lyhytaikainen.

• Lyhytaikainen unettomuus kestää yhdestä yöstä muutamaan viikkoon, mutta tuntuu pidemmältä. Monet kärsivät ajoittain lyhytaikaisesta unettomuudesta muun muassa jet lagin tai lyhytaikaisen ahdistuneisuuden vuoksi. Jos tämäntyyppistä unettomuutta esiintyy ajoittain, unettomuus luokitellaan jaksoittaiseksi.
• Akuutti unettomuus on kyvyttömyys nukkua hyvin kolmesta viikosta puoleen vuoteen kestävän jakson ajan.
• Krooninen unettomuus on tyypeistä vakavimpana pidetty; sitä esiintyy lähes joka yö vähintään kuukauden ajan.

Syyt

Fyysisiä syitä

• Nivel- ja selkäkivut
• Päänsärky
• Suonenveto
• Sydämen vajaatoiminta
• Astma
• Vaihdevuodet
• Virtsa- ja suolistovaivat
• Raajojen verenkiertohäiriöt
• Refluksitauti

Masentunut tai stressaantunut ihminen nukahtaa yleensä hyvin illalla, mutta heräilee yöllä toistuvasti eikä saa enää kunnolla unta, jolloin lepo jää liian vähäiseksi. Seurauksena voi olla vaikeasti katkaistava huonosti nukkumisen kierre. Tosin masentuneella ihmisellä unirytmi saattaa mennä myös juuri päinvastoin: unen saaminen illalla on vaikeaa, henkilö heräilee tai hän nukkuu levottomasti aamuyöllä ja herää aamuisin tunteja normaalia aiemmin. Unettomuutta saattavat aiheuttaa myös ahdistuneisuushäiriöt. Unen puute nostaa stressitasoa, mikä voi vaikeuttaa nukahtamista entisestään. Siksi ei kannata odotella, että ongelma katoaisi itsestään, vaan mieluummin katkaista noidankehä mahdollisimman pian.

Tunneperäisiä syitä

• Masennus ja siihen liittyvä päänsärky
• Arkielämän huolet
• Läheisen kuolema

Hyvin harvinainen unettomuuden syy on 1970-luvulla löydetty FFI-tauti (fatal familial insomnia), jossa potilaalle autosomin kautta dominantisti periytynyt aivosairaus estää unensaannin. Tavallisesti sairaus puhkeaa keski-iässä ja aiheuttaa kuoleman muutaman kuukauden tai parin vuoden sisällä sairastumisesta.

Hoito

Monissa tapauksissa unettomuus johtuu jostakin toisesta sairaudesta tai psyykkisestä ongelmasta. Tällaisessa tapauksessa lääketieteellinen ja psykologinen apu voi tehota. Unettomuuden hoitoon käytetään myös kognitiivis-käyttäytymisterapiaa. Siinä potilaita ohjataan muun muassa muuttamaan nukkumistapojaan.

Yleisesti käytetään myös unilääkkeitä. Unilääke on lääke, joka edistää unensaantia. Se on yksi maailman käytetyimmistä lääkeryhmistä. Unilääkkeitä käytetään unettomuuden hoitoon, mutta niillä ei ratkaista ongelmaa pysyvästi, ja siksi unettomuuden perushoitoa tulisikin jatkaa myös lääkityksen aikana. Unilääke on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön. Unilääkettä voi käyttää jaksoittain (esimerkiksi kerran viikossa). Unilääkkeiden vaikutus alkaa usein heiketä jo neljän viikon käytön aikana.

Unilääke otetaan nukkumaan mentäessä, mutta ei enää yöllä jos herää.

Kaikilla unilääkleillä voi olla haittavaikutuksia, esimerkiksi päiväaikaista väsymystä, muistihäiriöitä, sekavuutta ja aamuyön heräämistä. Unilääkkeet luokitellaan lääketieteellisen puoliintumisajan mukaan lyhytvaikutteisiin nukahtamislääkkeisiin ja varsinaisiin unilääkkeisiin, joilla on pidempi puoliintumisaika.

Unilääkkeitä

• bentsodiatsepiinit ja vastaavat
  • diatsepaami (Diapam)
  • midatsolaami (Dormicum)
  • oksatsepaami (Opamox)
  • tematsepaami (Tenox, Normison)
  • triatsolaami (Halcion)
  • tsolpideemi (Stilnoct)
  • tsopikloni (Imovane)
• antihistamiinit
  • hydroksitsiini (Atarax)
• masennuslääkkeet
  • mirtatsapiini (Remeron)
• antipsykootit
  • ketiapiini (Seroquel)

Aiheesta muualla

• Potilasjärjestö Unettomat ry
• YTHS - terveystietoa unettomuudesta
• Unettomuuden hoito-ohjeita (potilasohje)
• Poliklinikka.fi