Ero sivun ”Alankomaat olympialaisissa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p huoltoa AWB |
Lax (keskustelu | muokkaukset) Täydennystä |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
|} |
|} |
||
'''[[Alankomaat]]''' on osallistunut [[olympialaiset|olympialaisiin]] vuodesta 1900 alkaen. Se on kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 17. Sen menestyksekkäimmät yksittäiset kisat olivat [[kesäolympialaiset 2000|Sydneyn 2000 kesäolympialaiset]], joissa [[uinti|uimari]] [[Inge de Bruijn]] ja [[pyöräily|pyöräilijä]] [[Leontien Zijlaard-van Moorsel]] voittivat kolme kultamitalia sekä uimari [[Pieter van den Hoogenband]] kaksi kultamitalia. Yhteensä Alankomaat saavutti Sydneyssä 12 kulta-, 9 hopea- ja 4 pronssimitalia. |
'''[[Alankomaat]]''' on osallistunut [[olympialaiset|olympialaisiin]] vuodesta 1900 alkaen. Se on kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 17. Sen menestyksekkäimmät yksittäiset kisat olivat [[kesäolympialaiset 2000|Sydneyn 2000 kesäolympialaiset]], joissa [[uinti|uimari]] [[Inge de Bruijn]] ja [[pyöräily|pyöräilijä]] [[Leontien Zijlaard-van Moorsel]] voittivat kolme kultamitalia sekä uimari [[Pieter van den Hoogenband]] kaksi kultamitalia. Yhteensä Alankomaat saavutti Sydneyssä 12 kulta-, 9 hopea- ja 4 pronssimitalia ja sijoittui mitalitilastossa kahdeksanneksi. |
||
Alankomaissa on järjestetty kesäolympialaiset vuonna 1928. Isäntäkaupunkina toimi tuolloin [[Amsterdam]]. |
Alankomaissa on järjestetty kesäolympialaiset vuonna 1928. Isäntäkaupunkina toimi tuolloin [[Amsterdam]]. Myös näissä kotikisoissaan Alankomaat sijoittui mitalitilastossa kahdeksanneksi. |
||
Alankomaille eniten olympiavoittoja ja -mitaleja tuoneet urheilumuodot ovat [[pikaluistelu]], uinti ja pyöräily. Talviolympialaisissa se on saavuttanut mitaleja pikaluistelun lisäksi vain [[taitoluistelu]]ssa. Maan ensimmäiset olympiavoittajat olivat [[soutu|soudun]] perämiehellisen kaksikon [[kesäolympialaiset 1900|Pariisin 1900 kesäolympialaisissa]] voittaneet [[François Antoine Brandt]], [[Roelof Klein]] ja [[Hermanus Brockmann]], joista viimeksi mainittu ei osallistunut loppukilpailuun, sillä hänet katsottiin liian painavaksi ja korvattiin alle 10-vuotiaalla, tuntemattomaksi jääneellä ranskalaispojalla. Alankomaiden ensimmäinen henkilökohtaisen lajin olympiavoittaja oli pyöräilijä [[Maurice Peeters]], joka voitti 1 000 metrin eräajon [[kesäolympialaiset 1920|Antwerpenin 1920 kesäolympialaisissa]]. |
Alankomaille eniten olympiavoittoja ja -mitaleja tuoneet urheilumuodot ovat [[pikaluistelu]], uinti ja pyöräily. [[Talviolympialaiset|Talviolympialaisissa]] se on saavuttanut mitaleja pikaluistelun lisäksi vain [[taitoluistelu]]ssa. Yksittäisten talvikisojen mitalitilastossa Alankomaat on parhaimmillaan sijoittunut neljänneksi [[talviolympialaiset 1972|Sapporossa 1972]], jossa pikaluistelija [[Ard Schenk]] voitti kolme kultamitalia. |
||
Maan ensimmäiset olympiavoittajat olivat [[soutu|soudun]] perämiehellisen kaksikon [[kesäolympialaiset 1900|Pariisin 1900 kesäolympialaisissa]] voittaneet [[François Antoine Brandt]], [[Roelof Klein]] ja [[Hermanus Brockmann]], joista viimeksi mainittu ei osallistunut loppukilpailuun, sillä hänet katsottiin liian painavaksi ja korvattiin alle 10-vuotiaalla, tuntemattomaksi jääneellä ranskalaispojalla. Alankomaiden ensimmäinen henkilökohtaisen lajin olympiavoittaja oli pyöräilijä [[Maurice Peeters]], joka voitti 1 000 metrin eräajon [[kesäolympialaiset 1920|Antwerpenin 1920 kesäolympialaisissa]]. |
|||
== Alankomaiden olympiamitalit urheilumuodoittain == |
== Alankomaiden olympiamitalit urheilumuodoittain == |
||
Versio 9. marraskuuta 2007 kello 23.27
| Sija |  |
 |
 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 17. | 92 | 106 | 118 | 316 |
Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900 alkaen. Se on kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 17. Sen menestyksekkäimmät yksittäiset kisat olivat Sydneyn 2000 kesäolympialaiset, joissa uimari Inge de Bruijn ja pyöräilijä Leontien Zijlaard-van Moorsel voittivat kolme kultamitalia sekä uimari Pieter van den Hoogenband kaksi kultamitalia. Yhteensä Alankomaat saavutti Sydneyssä 12 kulta-, 9 hopea- ja 4 pronssimitalia ja sijoittui mitalitilastossa kahdeksanneksi.
Alankomaissa on järjestetty kesäolympialaiset vuonna 1928. Isäntäkaupunkina toimi tuolloin Amsterdam. Myös näissä kotikisoissaan Alankomaat sijoittui mitalitilastossa kahdeksanneksi.
Alankomaille eniten olympiavoittoja ja -mitaleja tuoneet urheilumuodot ovat pikaluistelu, uinti ja pyöräily. Talviolympialaisissa se on saavuttanut mitaleja pikaluistelun lisäksi vain taitoluistelussa. Yksittäisten talvikisojen mitalitilastossa Alankomaat on parhaimmillaan sijoittunut neljänneksi Sapporossa 1972, jossa pikaluistelija Ard Schenk voitti kolme kultamitalia.
Maan ensimmäiset olympiavoittajat olivat soudun perämiehellisen kaksikon Pariisin 1900 kesäolympialaisissa voittaneet François Antoine Brandt, Roelof Klein ja Hermanus Brockmann, joista viimeksi mainittu ei osallistunut loppukilpailuun, sillä hänet katsottiin liian painavaksi ja korvattiin alle 10-vuotiaalla, tuntemattomaksi jääneellä ranskalaispojalla. Alankomaiden ensimmäinen henkilökohtaisen lajin olympiavoittaja oli pyöräilijä Maurice Peeters, joka voitti 1 000 metrin eräajon Antwerpenin 1920 kesäolympialaisissa.
Alankomaiden olympiamitalit urheilumuodoittain
| Urheilumuoto | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Pikaluistelu | 24 | 28 | 23 | 75 |
| Uinti | 16 | 17 | 18 | 51 |
| Pyöräily | 14 | 16 | 9 | 39 |
| Ratsastus | 9 | 9 | 2 | 20 |
| Yleisurheilu | 6 | 4 | 6 | 16 |
| Soutu | 5 | 10 | 10 | 25 |
| Purjehdus | 4 | 6 | 6 | 16 |
| Judo | 4 | 1 | 10 | 15 |
| Maahockey | 3 | 4 | 6 | 13 |
| Taidelajit | 2 | 1 | 3 | 6 |
| Taitoluistelu | 1 | 2 | 0 | 3 |
| Nyrkkeily | 1 | 1 | 4 | 6 |
| Lentopallo | 1 | 1 | 0 | 2 |
| Jousiammunta | 1 | 0 | 1 | 2 |
| Voimistelu | 1 | 0 | 0 | 1 |
| Melonta | 0 | 3 | 5 | 8 |
| Ammunta | 0 | 1 | 1 | 2 |
| Tennis | 0 | 1 | 1 | 2 |
| Sulkapallo | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Miekkailu | 0 | 0 | 5 | 5 |
| Jalkapallo | 0 | 0 | 3 | 3 |
| Painonnosto | 0 | 0 | 3 | 3 |
| Vesipallo | 0 | 0 | 2 | 2 |
Lähteet
- Siukonen, Markku (toim.): Suuri olympiateos 11. Keuruu: Otava, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2005. , 2005.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 381. , 1988. ISBN 0-14-010771-1.