Televisiomainonta

TV-mainos on mainonnan muoto, jossa tuotteita, palveluita, järjestöjä tai ajatuksia promotoidaan television kautta. Useimmat TV-mainokset ovat ulkopuolisen mainostoimiston tekemiä, ja mainoksen lähetysaika ostetaan TV-kanavalta tai lähetysverkolta, jolla mainosta esitetään.

Ensimmäinen TV-mainos lähetettiin heinäkuussa 1941, jolloin rannekelloja valmistava Bulova Watch Company maksoi yhdeksän dollaria WNBT:lle (NBC:n verkon merkittävin asema), mainoksensa lähettämisestä pesäpallo-ottelun (Brooklyn Dodgers vastaan Philadelphia Phillies) aikana.

Suurin osa TV-mainoksista koostuvat lyhyistä mainospätkistä, joiden kesto on muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin. Varsinaisten ohjelmien ulkopuolella TV-kanavat saattavat lähettää myös kestoltaan varsinaisten ohjelmien pituisia mainoksia. TV-mainontaa on käytetty käytännössä kaikkien mainostettavissa olevien asioiden mainostamiseen. TV-mainonnan tärkeydestä maailmassa kertoo esimerkiksi se, että USA:ssa ja monissa muissa maissa vaalimenestystä ei voi saavuttaa ilman onnistunutta TV-mainoskampanjaa. Monissa maissa TV-mainos on nähty tehokkaimmaksi joukkomainonnan muodoksi. Näin ollen mainosaika on hyvin kallista. Kalleimmat mainokset ovat Super Bowlin (Amerikkalaisen jalkapallon kauden pääottelu) aikana. Vuonna 2006 puolen minuutin mainos kyseisessä ohjelmassa maksoi 2.5 miljoonaa dollaria. Yritykset ovat käyttäneet ohjelmassa varta vasten siihen tehtyjä mainoksia, jotka ovat usein saaneet enemmän huomiota kuin itse ottelut.

Suomessa Mainostelevisio aloitti lähetyksensä 1957. Myös YLEn kanavat näyttävät nykyään joidenkin suurimpien urheilutapahtumien yhteydessä vähän mainoksia. MTV3:n lisäksi nykyään mainoksia lähettävät päivittäin MTV:lle kuuluva SubTV sekä Nelonen. Kanavien mainostauot ovat noin 15 minuutin välein ja ne kestävät noin neljä minuuttia. Suomessa yli minuutin pituisia mainoksia ei juuri normaaleilla mainostauoilla näe. Suomessa monet mainokset ovat ulkomailla tehtyjä ja dubattuja.

TV-mainokset ovat myös aiheuttaneet aika ajoin polemiikkia eri syistä. Muutamia mainoksia on Suomessa kielletty esimerkiksi väkivallan takia.

Kaupallisen musiikin käytön mainoksissa katsotaan yleistyneen vuodesta 1987 alkaen, jolloin Nike käytti Beatlesin "Revolution" kappaletta kenkämainoksessaan. Sen jälkeen tunnettuja kappaleita on käytetty mainoksissa paljon. Usein kappaleet eivät liity itse tuotteeseen mitenkään, vaan tarkoituksena on vain herättää mukavia tuntemuksia mainoksen katsojissa. Iggy Popin kappaletta "Lust for Life", joka kertoo heroiini addiktiosta, käyettiin laivaristeilyjen mainostamiseen. Jotkut artistit eivät halua musiikkia käytettävän tv-mainoksissa, mutta he eivät pysty aina estämään musiikkinsa käyttöä. Toisaalta jotkut kappaleet ovat saaneet suosiota mainosten ansiosta. Etenkin Levi's -firma tunnetaan osin mainosten luomista hiteistä ("Mr.Bombastic", "Inside", "Spaceman"). Samoin yleisö on joskus suhtautunut negatiivisesti tiettyjen ihmisten itselleen tärkeinä pitämien musiikkikappaleiden käyttöön mainoksissa (esimerkiksi automainoksessa käytetty Sly and the Family Stonen rasismin vastainen "Everyday People"). Suomessa itse mainosalalla työskennellyt J. Karjalainen ei anna kappaleitaan käytettävän mainoksissa.

Tunnettuja TV-mainoksia

Suomessa

• Rexonan 1980-luvulla käyttämä shampoo-mainos, jossa nainen menee bussiin, ja ääni sanoo: "aina on tilaa yhdelle, joka käyttää Rexonaa", on yksi tunnetuimpia TV-mainoksia Suomessa
• Carrolsin mainos, jossa poika potkaisee toista, kiellettiin 1990-luvulla liian väkivaltaisena
• Eräs Opelin mainos kiellettiin 1990-luvulla, koska sen katsottiin antaneen autosta liian ympäristöystävällisen kuvan
• Cool Bits -karkkimainos 1990-luvulta on esimerkki huomiotaherättävän ärsyttävästä dubbauksesta ("Kun Janne otti Cool Bitsit esille, niin kyllä oli kaverit ihan ihmeissään")
• Olvin mainokset ovat usein parodioineet muita mainoksia kuten dubattuja partavesimainoksia.
• Pirkka First Choice Cola -mainoksia pidettiin erityisen ärsyttävänä
• Kellog's Frosties -mainos 1980-luvulla aiheutti polemiikkia, koska siinä lapsen ärrävika parani murojen syönnin myötä. Monet lapset uskoivat mainokseen ja alkoivat vaatia vanhemmiltaan murojen ostamista. Myöhemmin Kellog's on käyttänyt sellaisia väitteitä, joita lapsetkaan eivät usko ("Kellog's Frosties maulla tuot tiikerin peliin").
• Suomessa virvoitusjuomien(mm. Coca-Cola, Fanta, Jaffa) mainokset ovat nousseet erittäin suosituiksi.
• Tunnetuimpia mainoshahmoja oli 1990-luvulla Simo Vaatehuoneelta