Ero sivun ”Hopea” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”ON MITALI MIKÄ ROIKKUU SUOMEN JÄÄKIEKKOJOUKKUEEN KAULASSA. NE PASKIAISET EI OSAA IKINÄ VOITTAA.” |
p Käyttäjän 213.255.164.55 (keskustelu) muokkaus 2925621 kumottiin |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Suojattu|Osittain}} |
|||
ON MITALI MIKÄ ROIKKUU SUOMEN JÄÄKIEKKOJOUKKUEEN KAULASSA. NE PASKIAISET EI OSAA IKINÄ VOITTAA. |
|||
{{Alkuaine|nimi=Hopea |
|||
|tunnus=Ag |
|||
|edellinen=[[Palladium]] |
|||
|seuraava=[[Kadmium]] |
|||
|edellinen-tunnus=[[Kupari|Cu]] |
|||
|seuraava-tunnus=[[Kulta|Au]] |
|||
|sijaintikuva=[[Kuva:Ag-TableImage.png|250px]] |
|||
|järjestysluku=47 |
|||
|luokka=[[Siirtymämetalli]] |
|||
|lohko=d |
|||
|ryhmä=11, [[siirtymäalkuaine]] |
|||
|jakso=5 |
|||
|tiheys=10,49 |
|||
|kovuus=2,5 |
|||
|väri=Kiiltävä valkoinen |
|||
|löytövuosi=Esihistoria |
|||
|löytäjä= |
|||
|atomipaino=107,8682 |
|||
|atomisäde=165 |
|||
|kovalenttisäde=153 |
|||
|van-der-waalsin-säde=172 |
|||
|orbitaalirakenne=[[[krypton|Kr]]] 4d<sup>10</sup> 5s<sup>1</sup> |
|||
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 18, 1 |
|||
|hapetusluvut=+I |
|||
|kiderakenne=pintakeskeinen kuutiollinen |
|||
|olomuoto=Kiinteä |
|||
|sulamispiste-kelvin=1234,93 |
|||
|sulamispiste-celsius=961,78 |
|||
|kiehumispiste-kelvin=2435 |
|||
|kiehumispiste-celsius=2162 |
|||
|moolitilavuus= |
|||
|höyrystymislämpö=258 |
|||
|sulamislämpö=11,28 |
|||
|höyrynpaine= |
|||
|höyrynpaine-lämpötila= |
|||
|äänen-nopeus=2680 |
|||
|äänen-nopeus-lämpötila=295 |
|||
|elektronegatiivisuus=1,93 |
|||
|ominaislämpökapasiteetti=(25 °C) 25,350 |
|||
|sähkönjohtavuus= |
|||
|lämmönjohtavuus=(300 K) 429 |
|||
}} |
|||
'''Hopea''' ({{k-la|argentum}}) on [[siirtymämetalli|siirtymäalkuaineisiin]] kuuluva metallimainen [[alkuaine]]. Hopean [[kemiallinen merkki]] on '''Ag''', [[CAS-numero]] 7440-22-4 ja se on [[jalometalli]]. Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä metalli, joka on [[kulta]]a kovempaa, mutta [[kupari]]a pehmeämpää. Hopealla on metalleista paras [[sähkönjohtavuus|sähkön]]- ja [[lämmönjohtavuus|lämmönjohtokyky]]. |
|||
Hopeaa käytetään valokuvauksessa, koruissa, kolikoissa, aterimissa ja [[peili|peileissä]]. |
|||
Yleisin hopean seos on [[sterling-hopea]]. Sterling-hopean jalometallipitoisuus on 92,5% ja seosaineena käytetään kuparia. Kuparia käytetään, koska se lujittaa metalliseosta ja halvempana aineena laskee seoksen hintaa. Sterling-hopean ominaispaino on 10,3 kg/dm3. |
|||
Valuprosessissa sulaan hopeaan liukenee ilmasta [[happi|happea]]. Metallin jäähtyessä happi aiheuttaa rakenteessa huokoisuutta. Ilmiötä pyritään ehkäisemään sulan kaasusuojauksella ja seostamalla sulaan deoksidointiaineita. Tyypillisesti deoksidointiaineena käytetään [[fosfori]]a. |
|||
Hopea yhtyy helposti [[rikki]]in ja rikkiyhdisteisiin. Sen vuoksi hopeaseoksista valmistetut esineet tummuvat melko pian jo ilmassa, jossa on aina vähäisiä määriä haihtuvia [[sulfidi|sulfideja]]. Tähän reaktioon perustuu valokuvausfilmin tummuminen sitä valotettaessa. |
|||
==Historia== |
|||
Hopea on niin sanottu muinaisalkuaine. [[Kulta|Kullan]] tavoin myös hopea on ollut tunnettu jo inhimillisen kulttuurikehityksen varhaiskautena. Sen tarkkaa löytöajankohtaa ei tunneta. Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan kuitenkin olettaa hopean löydetyn noin 5 000 vuotta sitten, siis pari tuhatta vuotta kullan jälkeen. Tähän on syynä se, että hopeaa on harvemmin vapaana luonnossa kuin kultaa. Ikivanhoja tunnettuja hopea[[kaivos|kaivoksia]] ovat Salcedo ja San José [[Peru]]ssa. [[Kreikka]]laisilla ja [[rooma]]laisilla oli tuhansia orjia louhimassa hopea[[malmi]]a. |
|||
==Hopean hinta== |
|||
Historian alussa sitä pidettiin miltei yhtä arvokkaana kuin kultaa, koska se oli aluksi niin harvinaista. Myöhemmät löydökset varsinkin Amerikassa ovat olleet kuitenkin niin runsaat, että sen arvo on nykyään kultaa huomattavasti alhaisempi (n. 9-10 €/unssi, kulta n. 450-500 €/unssi). Halvempana materiaalina hopeasta voidaan tehdä näyttäviä ja isokokoisia koruja. |
|||
Hopean hinta määräytyy päivittäin maailman raaka-ainepörsseissä, joista tunnetuin ja arvovaltaisin on Lontoon metallipörssi eli LME (London Metal Exchange). Hopea, kuten muutkin jalometallit, hinnoitellaan [[unssi|troy unsseina]]. |
|||
==Hopeaesineiden puhdistus== |
|||
Hopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -välineitä. Näitä myyvät esimerkiksi alan kultasepänliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mitä arvokkaammasta esineestä/kohteesta on kysymys sitä tärkeämpää on selvittää puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa. |
|||
Hopeaesineitä voidaan helposti puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on [[vesi|vettä]] ja [[ruokasuola]]a (tai [[ruokasooda]]a) sekä alumiinifoliota. Alumiini epäjalompana metallina pelkistää hopeasulfidin takaisin hopeaksi. Reaktioyhtälö on 3Ag<sub>2</sub>S + 2 Al → 6 Ag + Al<sub>2</sub>S<sub>3</sub>. Esinettä kannattaa liottaa ainakin puoli tuntia. |
|||
==Merkittävät esiintymisalueet== |
|||
[[Kuva:SilverUSGOV.jpg|thumb|right|200px|Kuva hopeakimpaleesta]] |
|||
{| |
|||
| valign="top" | |
|||
*[[Aasia]] |
|||
**[[Filippiinit]] |
|||
**[[Uzbekistan]] |
|||
| |
|||
| valign="top" | |
|||
*[[Afrikka]] |
|||
**[[Kongon demokraattinen tasavalta]] |
|||
**[[Sambia]] |
|||
| |
|||
| valign="top" | |
|||
*[[Amerikka]] |
|||
**[[Dominikaaninen tasavalta]] |
|||
**[[Honduras]] |
|||
**[[Kanada]] |
|||
**[[Meksiko]] |
|||
**[[Nicaragua]] |
|||
**[[Peru]] |
|||
|} |
|||
{| |
|||
| valign="top" | |
|||
*[[Australia]] ja [[Oseania]] |
|||
**Australia |
|||
**[[Papua-Uusi-Guinea]] |
|||
**[[Uusi-Kaledonia]] |
|||
| |
|||
| valign="top" | |
|||
*[[Eurooppa]] |
|||
**[[Puola]] |
|||
**[[Ruotsi]] |
|||
**[[Slovenia]] |
|||
|} |
|||
==Aiheesta muualla== |
|||
*[http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0810.htm Hopean kansainvälinen kemikaalikortti] |
|||
*[http://www.tukes.fi/asia_kuluttajapalvelut_jalometallituotteet.html Jalometallituotteiden leimat] |
|||
*[http://www.a4a.fi/korut/product.php?id=89 Hopeakorujen tummennus kaliumpolysulfidilla] |
|||
{{Commons|Silver|hopea}} |
|||
[[Luokka:Alkuaineet]] |
|||
[[Luokka:Luonnonvarat]] |
|||
[[ar:فضة]] |
|||
[[ast:Plata]] |
|||
[[az:Gümüş]] |
|||
[[id:Perak]] |
|||
[[ms:Logam perak]] |
|||
[[zh-min-nan:Ag (goân-sò͘)]] |
|||
[[bs:Srebro]] |
|||
[[bg:Сребро]] |
|||
[[ca:Plata]] |
|||
[[cs:Stříbro]] |
|||
[[co:Argentu]] |
|||
[[cy:Arian (elfen)]] |
|||
[[da:Sølv]] |
|||
[[de:Silber]] |
|||
[[et:Hõbe]] |
|||
[[el:Άργυρος]] |
|||
[[en:Silver]] |
|||
[[es:Plata]] |
|||
[[eo:Arĝento]] |
|||
[[fa:نقره]] |
|||
[[fr:Argent]] |
|||
[[fur:Arint]] |
|||
[[ga:Airgead (dúil)]] |
|||
[[gd:Airgead (meatailt)]] |
|||
[[gl:Prata (elemento)]] |
|||
[[gu:ચાંદી]] |
|||
[[ko:은]] |
|||
[[hy:Արծաթ]] |
|||
[[hi:रूप्यम्]] |
|||
[[hr:Srebro]] |
|||
[[io:Arjento]] |
|||
[[is:Silfur]] |
|||
[[it:Argento]] |
|||
[[he:כסף (יסוד)]] |
|||
[[pam:Pilak]] |
|||
[[ka:ვერცხლი]] |
|||
[[ku:Zîv]] |
|||
[[la:Argentum]] |
|||
[[lv:Sudrabs]] |
|||
[[lb:Sëlwer]] |
|||
[[lt:Sidabras]] |
|||
[[li:Zèlver]] |
|||
[[jbo:rijno]] |
|||
[[hu:Ezüst]] |
|||
[[ml:വെള്ളി]] |
|||
[[mi:Kawata]] |
|||
[[nah:Iztac teōcuitlatl]] |
|||
[[nl:Zilver]] |
|||
[[ja:銀]] |
|||
[[no:Sølv]] |
|||
[[nn:Sølv]] |
|||
[[oc:Argent (metal)]] |
|||
[[uz:Kumush]] |
|||
[[nds:Sülver]] |
|||
[[pl:Srebro]] |
|||
[[pt:Prata]] |
|||
[[ro:Argint]] |
|||
[[qu:Qullqi q'illay]] |
|||
[[ru:Серебро]] |
|||
[[sq:Argjendi]] |
|||
[[scn:Argentu]] |
|||
[[simple:Silver]] |
|||
[[sk:Striebro]] |
|||
[[sl:Srebro]] |
|||
[[sr:Сребро]] |
|||
[[sh:Srebro]] |
|||
[[sv:Silver]] |
|||
[[ta:வெள்ளி]] |
|||
[[tt:Kömeş]] |
|||
[[th:เงิน (ธาตุ)]] |
|||
[[vi:Bạc]] |
|||
[[tg:Нуқра]] |
|||
[[tr:Gümüş]] |
|||
[[uk:Срібло]] |
|||
[[ur:چاندی]] |
|||
[[zh-yue:銀]] |
|||
[[zh:銀]] |
|||
Versio 28. toukokuuta 2007 kello 22.38
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Hopea | ||||
| Tunnus | Ag | ||||
| Järjestysluku | 47 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 11, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 10,49 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2,5 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Kiiltävä valkoinen | ||||
| Löytövuosi | Esihistoria | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 107,8682 | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 165 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 153 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 172 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d10 5s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I | ||||
| Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1234,93 K (961,78 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2435 K (2162 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 258 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 11,28 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2680 m/s 295 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,93 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,235 kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 429 W/(m·K) | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Hopea (lat. argentum) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine. Hopean kemiallinen merkki on Ag, CAS-numero 7440-22-4 ja se on jalometalli. Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä metalli, joka on kultaa kovempaa, mutta kuparia pehmeämpää. Hopealla on metalleista paras sähkön- ja lämmönjohtokyky.
Hopeaa käytetään valokuvauksessa, koruissa, kolikoissa, aterimissa ja peileissä.
Yleisin hopean seos on sterling-hopea. Sterling-hopean jalometallipitoisuus on 92,5% ja seosaineena käytetään kuparia. Kuparia käytetään, koska se lujittaa metalliseosta ja halvempana aineena laskee seoksen hintaa. Sterling-hopean ominaispaino on 10,3 kg/dm3.
Valuprosessissa sulaan hopeaan liukenee ilmasta happea. Metallin jäähtyessä happi aiheuttaa rakenteessa huokoisuutta. Ilmiötä pyritään ehkäisemään sulan kaasusuojauksella ja seostamalla sulaan deoksidointiaineita. Tyypillisesti deoksidointiaineena käytetään fosforia.
Hopea yhtyy helposti rikkiin ja rikkiyhdisteisiin. Sen vuoksi hopeaseoksista valmistetut esineet tummuvat melko pian jo ilmassa, jossa on aina vähäisiä määriä haihtuvia sulfideja. Tähän reaktioon perustuu valokuvausfilmin tummuminen sitä valotettaessa.
Historia
Hopea on niin sanottu muinaisalkuaine. Kullan tavoin myös hopea on ollut tunnettu jo inhimillisen kulttuurikehityksen varhaiskautena. Sen tarkkaa löytöajankohtaa ei tunneta. Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan kuitenkin olettaa hopean löydetyn noin 5 000 vuotta sitten, siis pari tuhatta vuotta kullan jälkeen. Tähän on syynä se, että hopeaa on harvemmin vapaana luonnossa kuin kultaa. Ikivanhoja tunnettuja hopeakaivoksia ovat Salcedo ja San José Perussa. Kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli tuhansia orjia louhimassa hopeamalmia.
Hopean hinta
Historian alussa sitä pidettiin miltei yhtä arvokkaana kuin kultaa, koska se oli aluksi niin harvinaista. Myöhemmät löydökset varsinkin Amerikassa ovat olleet kuitenkin niin runsaat, että sen arvo on nykyään kultaa huomattavasti alhaisempi (n. 9-10 €/unssi, kulta n. 450-500 €/unssi). Halvempana materiaalina hopeasta voidaan tehdä näyttäviä ja isokokoisia koruja.
Hopean hinta määräytyy päivittäin maailman raaka-ainepörsseissä, joista tunnetuin ja arvovaltaisin on Lontoon metallipörssi eli LME (London Metal Exchange). Hopea, kuten muutkin jalometallit, hinnoitellaan troy unsseina.
Hopeaesineiden puhdistus
Hopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -välineitä. Näitä myyvät esimerkiksi alan kultasepänliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mitä arvokkaammasta esineestä/kohteesta on kysymys sitä tärkeämpää on selvittää puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.
Hopeaesineitä voidaan helposti puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on vettä ja ruokasuolaa (tai ruokasoodaa) sekä alumiinifoliota. Alumiini epäjalompana metallina pelkistää hopeasulfidin takaisin hopeaksi. Reaktioyhtälö on 3Ag2S + 2 Al → 6 Ag + Al2S3. Esinettä kannattaa liottaa ainakin puoli tuntia.
Merkittävät esiintymisalueet
|
