Ero sivun ”Neurotiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Visuaalinen muokkaus
pEi muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:PurkinjeCell.jpg|thumb|[[Santiago Ramón y Cajal]]in piirros [[neuroni|neuroneista]] vuodelta 1899]]
[[Kuva:PurkinjeCell.jpg|thumb|[[Santiago Ramón y Cajal]]in piirros [[neuroni|neuroneista]] vuodelta 1899.]]
'''Neurotiede''' tarkoittaa [[tiede|tieteenalaa]], jotka tutkii [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa [[neurobiologia]], joka tutkii [[hermosolu]]ja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa [[informaatio]]järjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista.{{Lähde}}
'''Neurotiede''' tarkoittaa [[tiede|tieteenalaa]], jotka tutkii [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa [[neurobiologia]], joka tutkii [[hermosolu]]ja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa [[informaatio]]järjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista.{{Lähde}}



Nykyinen versio 1. joulukuuta 2021 kello 12.40

Santiago Ramón y Cajalin piirros neuroneista vuodelta 1899.

Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa neurobiologia, joka tutkii hermosoluja; neuroanatomia, joka tutkii hermoston rakennetta; behavioraalinen neurotiede, joka tutkii hermoston toimintaa; evolutionaarinen neurotiede, joka tutkii hermoston kehitystä, sekä laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede, joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa genetiikan, biokemian, fysiologian, farmakologian ja patologian aloista.lähde?

Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu biologian aloiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein monitieteiseksi alaksi, johon kuuluu myös kognitiivisen psykologian, neuropsykologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, fysiikan ja lääketieteen (neurologia) tutkimusta. Neurotiede onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.lähde?

Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.[1]

Suomen aivotutkimusseura yhdistää eri alojen tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Seurassa on noin 200 jäsentä.[2]

Osa-alueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neurotieteiden aloiksi luetaan[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavilainen, Petri: Toimivat aivot: Kognitiivisen neurotieteen perusteita. Helsinki: Edita, 2016.
  • Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]