Ero sivun ”Ympyrätalo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Zarex (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
6 295 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51: Rivi 51:
Tiedosto:Hakaniemenpyoreatalo.jpg|Ympyrätalo Hakaniementorilta kuvattuna.
Tiedosto:Hakaniemenpyoreatalo.jpg|Ympyrätalo Hakaniementorilta kuvattuna.
Tiedosto:Saastopankinranta_290408.jpg|Näkymä Säästöpankinrannasta Ympyrätalolle.
Tiedosto:Saastopankinranta_290408.jpg|Näkymä Säästöpankinrannasta Ympyrätalolle.
Tiedosto:Hannu Siren Symboli 1985.jpg|Hannu Siren, ''Symboli'', 1985.
Tiedosto:Hannu Siren Symboli 1985.jpg|[[Hannu Siren]], ''Symboli'', 1985.
File:Ympyratalo-2017.jpg|Ympyrätalo öisessä ilmakuvassa.
File:Ympyratalo-2017.jpg|Ympyrätalo öisessä ilmakuvassa.
</gallery>
</gallery>

Versio 11. marraskuuta 2021 kello 05.45

Ympyrätalo
Osoite Siltasaarenkatu 18–20
Sijainti Kallio (Hakaniemi), Helsinki
Valmistumisvuosi 1968
Suunnittelija Kaija ja Heikki Siren
Omistaja Ilmarinen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ympyrätalo on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vuodesta 2000 lähtien omistama sylinterimäinen liikerakennus, jonka suunnittelivat Heikki ja Kaija Siren.

Historia

Signe Brander: Eläintarhanlahden laituri vuonna 1907. Taustalla on tontti, jolla nykyinen ympyrätalo sijaitsee.

Ympyrätalo on ainoa rakennus Siltasaarenkadun, Eläintarhantien ja Porthaninrinteen välisessä korttelissa. Aikaisemmin sen paikalla sijaitsi useita puutaloja sekä pari kivitaloa, muun muassa Wendtin talo, jonka suunnitteli rakennusmestari Heikki Kaartinen, sekä asunto-osakeyhtiö Berggrundin talo (1903), jonka suunnitteli arkkitehti Gustaf Estlander.[1]

Rakennus valmistui 1968 Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi.[2] Rakennuksen ulkopuolella sijaitsee kolme kioskirakennusta, joissa toimi alkuaikoina Suomen suurin autopankki. Palvelu lopetettiin kuitenkin jo pian 1970-luvulla kysynnän hiivuttua.[3]

Vuosina 2002–2004 talo peruskorjattiin siten, että talotekniikka nykyaikaistettiin ja huonetilat tehtiin valoisiksi ja helposti muunneltaviksi. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat 30 miljoonaa euroa. Yksi peruskorjauksen suunnitteluun osallistuneista arkkitehdeista oli Jukka Siren, rakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien poika.[4] Rakennuksen huoneistoala on 35 654 m², josta vuokrattavaa tilaa on 25 500 m².

Ympyrätalo on suojeltu ulkokuoren, sisäänkäyntien, sisäpihan ja porraskäytävien osalta. Peruskorjauksessa lähes kaikki sisärakenteet uusittiin, vain yksi toimistohuoneryhmä jätettiin kaupunginmuseon pyynnöstä alkuperäiseen 1960-luvun ilmeeseen.[4]

  • Hakaniementori 1961. Keskellä Wendtin talo joka myöhemmin purettiin Ympyrätalon tieltä.
    Hakaniementori 1961. Keskellä Wendtin talo joka myöhemmin purettiin Ympyrätalon tieltä.
  • Ympyrätalo Hakaniementorilta kuvattuna.
    Ympyrätalo Hakaniementorilta kuvattuna.
  • Näkymä Säästöpankinrannasta Ympyrätalolle.
    Näkymä Säästöpankinrannasta Ympyrätalolle.
  • Hannu Siren, Symboli, 1985.
    Hannu Siren, Symboli, 1985.
  • Ympyrätalo öisessä ilmakuvassa.
    Ympyrätalo öisessä ilmakuvassa.

Julkinen taide

Ympyrätalon pääoven edustalla on kuvanveistäjä Hannu Sirenin suunnittelema teräksinen taideteos, halkaisijaltaan kolme metriä oleva pallon muotoinen Symboli. Hannu Siren on Heikki ja Kaija Sirenin poika.[2] Teos kuuluu Nordean taidekokoelmaan (tilanne 2005).[5]

Liikenneyhteydet

Ympyrätalo on helposti saavutettavissa julkisen liikenteen avulla. Rakennuksen ulkopuolella sijaitsee sisäänkäynti Hakaniemen metroasemalle. Suunnitelmissa on ollut rakentaa Ympyrätalosta suora yhteys metroasemalle, mutta tämä on toistaiseksi lykätty kustannus- ja aikataulusyistä tuonnemmaksi, mahdollisesti Pisararadan yhteydessä toteutettavaksi.[6] Raitiovaunulinjat 3, 6/6T, 7 ja 9 kulkevat Ympyrätalon ohi tai viereisen Hakaniementorin pysäkille. Läheisten linja-autopysäkkien kautta kulkee lukuisia paikallis- ja seutubusseja, mukaan lukien bussi 615 Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Liikkeet ja palvelut

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet

  1. ↑ 3.6.1902 Hufvudstadsbladet no 147, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2020.
  2. ↑ a b Symboli Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 8.6.2014.
  3. ↑ Vanninen, Anna: Ympyrätalon omistaja etsii uutta käyttöä vanhoille drive-in-pankkikioskeille Helsingin Sanomat. 17.10.2012. Viitattu 2.7.2014.
  4. ↑ a b Niiniluoto, Markku: Ympyrätalon peruskorjaus Projektiuutiset. 2004. Viitattu 2.7.2014.
  5. ↑ Pöppönen, Hannu: Ympyrätalon veistosta pallotellaan uudelle omistajalle. Helsingin Sanomat, 6.9.2005. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.12.2013.
  6. ↑ Tamminen, Lilja: HKL Johtokunta 14/2013: Hakaniemen ja Koskelan suunnitelmat etenevät 22.11.2013. liljat.fi. Viitattu 2.7.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ympyrätalo&oldid=20104441”