Ero sivun ”Toisen asteen oppilaitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuusiän nousu 1.8.2021 alkaen. |
Kaksoistutkinto |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Toisen asteen oppilaitos''' on [[perusaste]]en jälkeisiin opintoihin tarkoitettu opisto, jollaisia ovat muun muassa [[ammattioppilaitos]] ja [[lukio]]. |
'''Toisen asteen oppilaitos''' on [[perusaste]]en jälkeisiin opintoihin tarkoitettu opisto, jollaisia ovat muun muassa [[ammattioppilaitos]] ja [[lukio]]. |
||
Toisen asteen opinnot johtavat [[Ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Näiden opintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus hakea jatkokoulutukseen [[yliopisto]]on ja [[ammattikorkeakoulu]]un. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin. |
Toisen asteen opinnot johtavat [[Ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] ja/tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Näiden opintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus hakea jatkokoulutukseen [[yliopisto]]on ja [[ammattikorkeakoulu]]un. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin. |
||
Perusasteeksi katsotaan [[peruskoulu]] ja [[korkea-aste]]eksi [[korkeakoulu]]opinnot. |
Perusasteeksi katsotaan [[peruskoulu]] ja [[korkea-aste]]eksi [[korkeakoulu]]opinnot. |
||
Versio 1. maaliskuuta 2021 kello 12.20
Toisen asteen oppilaitos on perusasteen jälkeisiin opintoihin tarkoitettu opisto, jollaisia ovat muun muassa ammattioppilaitos ja lukio.
Toisen asteen opinnot johtavat ylioppilastutkinnon ja/tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Näiden opintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus hakea jatkokoulutukseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin.
Perusasteeksi katsotaan peruskoulu ja korkea-asteeksi korkeakouluopinnot.
Toisen asteen koulutus maittain
Alankomaat
Alankomaiden koulutusjärjestelmässä perusasteen jälkeen on opiskelijalla mahdollisuus valita yksi neljästä oppikokonaisuudesta. Eripituiset tutkintokokonaisuudet kestävät opintosuunnitelman mukaisesti suoritettuna 4–6 vuotta. Perustason tutkinto on nimeltään voorbereidend middelbaar beroepsonderwijs eli VMBO, joka vastaa ammattikoulua ja kestää neljä vuotta.
Viisi vuotta kestävä HAVO eli hoger algemeen voortgezet onderwijs on ammattikorkeakouluun valmistava yleissivistävä tutkinto. VWO eli voorbereidend wetenschappelijk onderwijs on kuusivuotinen yliopisto-opintoihin valmistava tutkinto.[1]
Ruotsi
Ruotsissa toisen asteen koulutusta uudistettiin 1970-luvulla, jolloin lukio- ja ammattikoulutus yhdistettiin uudeksi koulumuodoksi nimeltä gymnasieskola. Nykyään koulun käy valtaosa ikäluokasta.
Suomi
Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun jälkeen opiskelija voi valita yleissivistävän tai ammattiin valmistavan opiston eli yleensä lukion tai ammattioppilaitoksen. Lisäksi toisen asteen oppilaitoksia voivat olla esimerkiksi kansanopistot ja aikuiskoulutuskeskukset. Lukio-opinnot kestävät useimmiten kolme vuotta ja koostuvat kaikille yhteisten kurssien lisäksi vapaavalintaisista kursseista.
Useimpiin toisen asteen oppilaitoksiin haetaan toisen asteen yhteishaussa. Toisinaan hakuprosessiin voi sisältyä valinta- tai soveltuvuuskoe.
Toisen asteen tutkinnoiksi tai keskiasteen tutkinnoiksi kutsutaan Suomessa ylioppilas- sekä ammattikoulututkintoja. Aiempi nimitys ammattikoulututkinnoille oli kouluasteen tutkinto.
1. elokuuta 2021 alkaen toisen asteen opinnot ovat oppilaille maksuttomia. Saman uudistuksen myötä oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen.[2][3]
Yhdysvallat
Yhdysvalloissa toisen asteen oppilaitokseksi luetaan muun muassa lukiota vastaava high school.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Alankomaiden koulutusjärjestelmä - Maailmalle.net www.maailmalle.net. Viitattu 10.11.2017.
- ↑ Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen 15.12.2020. Yleisradio. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Eduskunta hyväksyi uuden oppivelvollisuuslain 15.12.2020. Eduskunta. Viitattu 16.12.2020.