Ero sivun ”Yksityisyys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ei saa poistaa järjestysluvun pistettä
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Privacy) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
Rivi 37: Rivi 37:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}





Versio 5. marraskuuta 2020 kello 18.54

Yksityisyys tarkoittaa luonnollisen henkilön oikeutta suojautua ulkopuoliselta puuttumiselta. Se voi tarkoittaa myös niitä käytännön mahdollisuuksia, joiden avulla henkilö kykenee suojautumaan ulkopuolisten puuttumiselta.[1] Oikeutta yksityisyyteen pidetään yhtenä ihmisoikeuksista ja siitä määrätään ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12. artiklassa.[2]

Yksityisyys internetissä

Vuonna 2013 tietovuotaja Edward Snowden sanoi Channel 4 -tv-kanavan lähetyksessä, että "meillä on taskuissamme laitteita, jotka seuraavat kulkuamme kaikkialle. Tänään syntyvä lapsi kasvaa ilman mitään käsitystä yksityisyydestä." Snowdenin mukaan nykymaailmassa varttuvat eivät ymmärrä, mitä merkitsee yksityinen hetki tai tallentamaton ajatus. "Tämä on ongelma, koska yksityisyydellä on väliä. Yksityisyys auttaa meitä määrittelemään sen, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla", Snowden sanoi.

Suomessa

Suomessa yksityisyys on perustuslain turvaama oikeushyvä. Sen läheisoikeuksia on muun muassa kotirauha ja kirjesalaisuus. Yksityisyyden arvostus perusoikeutena on kasvanut 2000-luvulla ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on herättänyt huomiota.lähde?

Yksityisyyden suojasta säädetään tarkemmin esimerkiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004).[3]

Yksityisyyden käsitettä ei ole Suomessa määritelty missään laissa tai säädöksessä. Ensimmäisen kerran yksityisyyden käsite omaksuttiin vuoden 1988 henkilörekisterilakiin. Henkilötietolain perusteluissa todetaan yksityisyyden suojan voivan ilmetä eri tilanteissa eri tavoin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Suomelle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut v. 2014 Suomea koskevan tuomion, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklassa turvattua oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen oli loukattu.[4]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla


Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.