Ero sivun ”Vauvaikä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Muutin muutamia lauseita alussa ja lisäsin motoriseen kehitykseen karkeamotoriikan ja hienomotoriikan osiot. Sekä lisäsin otsikon syömiselle.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
otsikot oikein
Rivi 9: Rivi 9:
imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref> Imeväistä käytetään myös puhuttaessa [[nisäkäs|nisäkkäiden]] poikasista.
imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref> Imeväistä käytetään myös puhuttaessa [[nisäkäs|nisäkkäiden]] poikasista.


<big>'''Motorinen kehitys'''</big>
== Motorinen kehitys ==

Lapsen motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa olosuhteiden ja perimän lisäksi muun muassa lapsen temperamentti<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://lapsuus.ouka.fi/lapsen-ikakaudet/vauvaika/motorinen-kehitys/|nimeke=Motorinen kehitys|tekijä=Oulun kaupunki|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
Lapsen motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa olosuhteiden ja perimän lisäksi muun muassa lapsen temperamentti<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://lapsuus.ouka.fi/lapsen-ikakaudet/vauvaika/motorinen-kehitys/|nimeke=Motorinen kehitys|tekijä=Oulun kaupunki|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.


Aluksi lapsi ei osaa liikkua itse. Ensiksi hän opettelee kohottamaan päätään ja raajojaan, sitten kääntymään, myöhemmin [[ryömiminen|ryömimään]] ja [[konttaaminen|konttaamaan]] sekä nousemaan istuma- ja seisoma-asentoon sekä lopulta kävelemään.
Aluksi lapsi ei osaa liikkua itse. Ensiksi hän opettelee kohottamaan päätään ja raajojaan, sitten kääntymään, myöhemmin [[ryömiminen|ryömimään]] ja [[konttaaminen|konttaamaan]] sekä nousemaan istuma- ja seisoma-asentoon sekä lopulta kävelemään.


'''Karkeamotoriikan kehitys'''<ref name=":0" />
=== Karkeamotoriikan kehitys ===


* 0–4 vk iässä vauva nostaa päätään vatsamakuulla.
* 0–4 vk iässä vauva nostaa päätään vatsamakuulla.
Rivi 28: Rivi 27:
* 7–17 kk iässä lapsi kävelee vähäisesti tuettuna tai tuetta.
* 7–17 kk iässä lapsi kävelee vähäisesti tuettuna tai tuetta.


'''Hienomotoriikan kehitys'''<ref name=":0" />
=== Hienomotoriikan kehitys ===


Hienomotoriilan kehitys alkaa jo kohdussa, kun sikiö alkaa liikuttamaan yläraajojaan. Näin hienomotoriikan kehitys jatkuu syntymän jälkeen:
Hienomotoriilan kehitys alkaa jo kohdussa, kun sikiö alkaa liikuttamaan yläraajojaan. Näin hienomotoriikan kehitys jatkuu syntymän jälkeen:
Rivi 34: Rivi 33:
* 0–3 kk
* 0–3 kk
** Vauva harjoittelee silmien ja pään hallintaa.
** Vauva harjoittelee silmien ja pään hallintaa.
** äraajojen motoriikka kehittyy.
** Yläraajojen motoriikka kehittyy.
* 3–6 kk
* 3–6 kk
** Vauva oppii tarkkailemaan käsiensä liikkeitä. Esimerkiksi vauva tarttuu ojennettuun esineeseen kouraisuotteella sillä kädellä, joka on lähempänä esinettä. Vauva huomioi muun muassa esineen muotoa ja kokoa.
** Vauva oppii tarkkailemaan käsiensä liikkeitä. Esimerkiksi vauva tarttuu ojennettuun esineeseen kouraisuotteella sillä kädellä, joka on lähempänä esinettä. Vauva huomioi muun muassa esineen muotoa ja kokoa.
Rivi 40: Rivi 39:
** Vauvan käsien yhteistoiminta kehittyy ja vahvempi käsi tulee esille. Vauvan kouraisuote kehittyy sormien kärkiotteeseen ja edelleen pinsettiotteeseen.
** Vauvan käsien yhteistoiminta kehittyy ja vahvempi käsi tulee esille. Vauvan kouraisuote kehittyy sormien kärkiotteeseen ja edelleen pinsettiotteeseen.


⚫
=== Syöminen ===


⚫
'''Syöminen'''

Syöminen etenee pelkästä [[äidinmaito|äidinmaidosta]] tai äidinmaidonkorvikkeesta soseisiin ja myöhemmin kiinteämpiin ruokiin. Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=18824&p_palsta_id=23 | Nimeke = Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Terveyskirjasto | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref>
Syöminen etenee pelkästä [[äidinmaito|äidinmaidosta]] tai äidinmaidonkorvikkeesta soseisiin ja myöhemmin kiinteämpiin ruokiin. Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=18824&p_palsta_id=23 | Nimeke = Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Terveyskirjasto | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref>


Versio 23. toukokuuta 2020 kello 22.58

Hakusana ”Vauva” ohjaa tänne. Lehteä käsittelee artikkeli Vauva (lehti)

Ihmisen ikäkaudet

Vastasyntynyt vauva punnituksessa.
Konttaamista opettelemassa.

Vauvaikä on ihmisen ensimmäinen ikäkausi. Vauvaikä on ihmisen ensimmäinen elinvuosi, jolloin hän kasvaa ja kehittyy enemmän kuin myöhemmässä elämässään koskaan samassa ajassa. Tässä vaiheessa lapsi on täysin muiden avun varassa. Vauvaikäinen esittää tarpeensa ja tunteensa ensin itkemällä ja myöhemmin myös muiden eleiden avulla, kuten hymyilemällä ja osoittamalla sekä ääntelemällä, kuten jokeltelemalla.

Imeväinen on suomalainen juridinen termi, joka tarkoittaa alle 12 kuukauden ikäistä lasta. Arkipuheessa samanikäistä lasta kutsuttaisiin vauvaksi. Termi ”imeväinen” esiintyy useissa Suomen asetuksissa ja ministeriöiden päätöksissä.[1] Imeväistä käytetään myös puhuttaessa nisäkkäiden poikasista.

Motorinen kehitys

Lapsen motorinen kehitys on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa olosuhteiden ja perimän lisäksi muun muassa lapsen temperamentti[2].

Aluksi lapsi ei osaa liikkua itse. Ensiksi hän opettelee kohottamaan päätään ja raajojaan, sitten kääntymään, myöhemmin ryömimään ja konttaamaan sekä nousemaan istuma- ja seisoma-asentoon sekä lopulta kävelemään.

Karkeamotoriikan kehitys

  • 0–4 vk iässä vauva nostaa päätään vatsamakuulla.
  • 4–9 vk iässä vauva pitää päätään ylhäällä vatsamakuulla.
  • 2–3,5 kk iässä vauva kannattelee päätään, jos hänet vedetään käsistä istumaan.
  • 3,5–5 kk iässä vauva kohottaa ylävartaloaan ja päätään kyynärpäiden varassa ollessa.
  • 4–6 kk iässä vauva kääntyy selältä vatsalleen.
  • 5–7 kk iässä vauva varaa jaloilla, kun hänet nostetaan pystyyn.
  • 6–8 kk iässä vauva ryömii ja istuu tuetta lattialla.
  • 7–10 kk iässä vauva nousee itse istumaan, konttaa sekä nousee pystyyn tukea vasten.
  • 7–16 kk iässä lapsi seisoo tuetta.
  • 7–17 kk iässä lapsi kävelee vähäisesti tuettuna tai tuetta.

Hienomotoriikan kehitys

Hienomotoriilan kehitys alkaa jo kohdussa, kun sikiö alkaa liikuttamaan yläraajojaan. Näin hienomotoriikan kehitys jatkuu syntymän jälkeen:

  • 0–3 kk
    • Vauva harjoittelee silmien ja pään hallintaa.
    • Yläraajojen motoriikka kehittyy.
  • 3–6 kk
    • Vauva oppii tarkkailemaan käsiensä liikkeitä. Esimerkiksi vauva tarttuu ojennettuun esineeseen kouraisuotteella sillä kädellä, joka on lähempänä esinettä. Vauva huomioi muun muassa esineen muotoa ja kokoa.
  • 6–9 kk
    • Vauvan käsien yhteistoiminta kehittyy ja vahvempi käsi tulee esille. Vauvan kouraisuote kehittyy sormien kärkiotteeseen ja edelleen pinsettiotteeseen.

Syöminen

Syöminen etenee pelkästä äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta soseisiin ja myöhemmin kiinteämpiin ruokiin. Suomessa täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti.[3]

Imeväisen erityisvalmiste on elintarvike, jota käytetään silloin, kun imeväinen ei voi juoda äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta sairauden tai muun vastaavan syyn takia.[1]

Vauvaikää seuraa leikki-ikä.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Karling, Marjo; Ojanen, Tuija; Sivén, Tuula; Vilhunen, Riitta ; Vilén, Marika: Lapsen aika. WSOY Oppimateriaalit, 2008. ISBN 978-951-0-32606-0.
  • Kaitaniemi, Tiina: Luonnollinen lapsuus. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-806-0.

Viitteet

  1. ↑ a b [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100267 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus imeväisen ja pikkulapsen ruokintaa koskevasta tiedotusaineistosta (esimerkki)] Finlex. Viitattu 18.6.2017.
  2. ↑ Oulun kaupunki: Motorinen kehitys lapsuus.ouka.fi.
  3. ↑ Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä Terveyskirjasto. 2016. Viitattu 18.6.2017.

Aiheesta muualla

 

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vauvaikä&oldid=18943863”