Ero sivun ”Lapsiomainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
täydennystä määritelmään
Rivi 1: Rivi 1:
<noinclude>{{Merkittävyys|20191115170826}}</noinclude>
<noinclude>{{Merkittävyys|20191115170826}}</noinclude>
'''Lapsiomainen''' on alaikäinen [[lapsi]] tai [[Nuoruus|nuori]], jonka vanhemmalla on [[Mielenterveys|psyykkinen sairaus]]. Lapsiomainen-käsitettä on käytetty myös [[Päihderiippuvuus|päihdeongelmista]] kärsivien aikuisten lapsista. Lapsiomainen-käsite voi viitata myös somaattisesti sairastavien vanhempien lapsiin.
'''Lapsiomainen''' on alaikäinen [[lapsi]] tai [[Nuoruus|nuori]], jonka vanhemmalla tai sisaruksella on [[Mielenterveys|psyykkinen sairaus]] ja joka joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin.<ref name=famper/> Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän.<ref name=famper/> Lapsiomaiseksi voidaan alaikäisten lasten ohella lukea myös aikuistunut henkilö, jolla on lapsuusaikanaan elänyt psyykkisesti sairaan läheisen kanssa.<ref name=famper/> Käsitettä on käytetty myös [[Päihderiippuvuus|päihdeongelmista]] kärsivien aikuisten lapsista. Lapsiomainen-käsite voi viitata myös somaattisesti sairastavien vanhempien lapsiin.


[[Suomi|Suomessa]] jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää [[Perhe|perheessä]], jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Lapsiomaisten määrä nousee siten yhden ikäluokan kokoiseksi (50 000–70 000 alaikäistä). Arvio perustuu Suomessa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL]]:n syntymäkohortti -87 sekä -97 -aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, [[Kansaneläkelaitos|Kelan]] sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä. Myös kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä asettuu 20–25 prosenttiin kaikista alaikäisistä (Solantaus & Paavonen, 2009). Tarkkaa lukua psyykkisesti sairastavien vanhempien kanssa elävien lasten ja nuorten määrästä on kuitenkin vaikea sanoa, ja asiasta kaivataan lisätutkimusta.
[[Suomi|Suomessa]] jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää [[Perhe|perheessä]], jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Lapsiomaisten määrä nousee siten yhden ikäluokan kokoiseksi (50 000–70 000 alaikäistä). Arvio perustuu Suomessa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL]]:n syntymäkohortti -87 sekä -97 -aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, [[Kansaneläkelaitos|Kelan]] sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä. Myös kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä asettuu 20–25 prosenttiin kaikista alaikäisistä (Solantaus & Paavonen, 2009). Tarkkaa lukua psyykkisesti sairastavien vanhempien kanssa elävien lasten ja nuorten määrästä on kuitenkin vaikea sanoa, ja asiasta kaivataan lisätutkimusta.
Rivi 14: Rivi 14:
* Gissler, Mika, Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi, 2018: ''Nuoret palveluiden pauloissa''. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
* Gissler, Mika, Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi, 2018: ''Nuoret palveluiden pauloissa''. Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137198/THL_TEE030_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
===Viitteet===
===Viitteet===
{{Viitteet}}
{{Viitteet|refs=
<ref name=famper>[https://finfami.fi/wp-content/uploads/Lapsiomaisty%C3%B6n_periaatteet_aukeama.pdf Kun lapsi on omainen. Lapsiomaistyön periaatteet.] FinFami ry.</ref>
}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 20. marraskuuta 2019 kello 16.46

 Tämän artikkelin käsittelemä aihe ei ole ehkä riittävän merkittävä tietosanakirjaan. Ota kantaa merkittävyyteen artikkelin keskustelusivulla. Lisätietoja löytyy Wikipedian merkittävyyskäytännöstä.

Jos merkittävyydestä ei tule selvitystä 18. marraskuuta 2019 kello 17.08 mennessä (3 vuorokauden kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), artikkeli luokitellaan poistettavaksi sivuksi.

Älä poista tätä huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun.

Ole hyvä ja lisää artikkelin aloittajan keskustelusivulle:
{{subst:Merkittävyys kyseenalaistettu|Lapsiomainen|Keskustelu:Lapsiomainen}} --~~~~

Ylläpitäjät: tarkastakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa.

Lapsiomainen on alaikäinen lapsi tai nuori, jonka vanhemmalla tai sisaruksella on psyykkinen sairaus ja joka joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin.[1] Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän.[1] Lapsiomaiseksi voidaan alaikäisten lasten ohella lukea myös aikuistunut henkilö, jolla on lapsuusaikanaan elänyt psyykkisesti sairaan läheisen kanssa.[1] Käsitettä on käytetty myös päihdeongelmista kärsivien aikuisten lapsista. Lapsiomainen-käsite voi viitata myös somaattisesti sairastavien vanhempien lapsiin.

Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Lapsiomaisten määrä nousee siten yhden ikäluokan kokoiseksi (50 000–70 000 alaikäistä). Arvio perustuu Suomessa THL:n syntymäkohortti -87 sekä -97 -aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, Kelan sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä. Myös kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä asettuu 20–25 prosenttiin kaikista alaikäisistä (Solantaus & Paavonen, 2009). Tarkkaa lukua psyykkisesti sairastavien vanhempien kanssa elävien lasten ja nuorten määrästä on kuitenkin vaikea sanoa, ja asiasta kaivataan lisätutkimusta.

Psyykkisesti sairastavien ja/tai päihdeongelmaisten vanhempien lasten kohdalla riski sairauden ylisukupolviseen periytymiseen on korkea. Solantauksen mukaan masennus periytyy jopa 60 prosentille lapsiomaisista (Solantaus & Paavonen, 2009). Psyykkiset ongelmat eivät kuitenkaan periydy deterministisen automaattisesti. Asiaan vaikuttaa lapsen elämismaailman kokonaisuus. Jos perheen sisäinen vuorovaikutus ja arjen sujuvuus on hyvää ja perhe saa tukea vanhemmuuteen, voi lapsen elämänkulku olla turvallista ja hyvää. Vanhemman psyykkinen sairaus aiheuttaa kuitenkin koko perheelle kuormitusta, ja erityisesti pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti lasten ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tilanne on sitä haastavampi, mitä enemmän samalle perheelle kasaantuu erilaisia kuormituksia ja ongelmia. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi vanhemman pitkäaikaistyöttömyys, toisen vanhemman puuttuminen kuoleman tai yksinhuoltajuuden takia tai vakava päihdeongelma.

Lapsiomaiset ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Me-säätiön mukaan lapsuuden kuormittavat elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat myös merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.[2] THL:n syntymäkohortti -97 -tutkimuksen perusteella yhä useampi nuori jää Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tutkimuksen mukaan erityisesti vanhempien mielenterveyshäiriöt olivat yhteydessä nuoren masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Kun lapsi on omainen. Lapsiomaistyön periaatteet. FinFami ry.
  2. ↑ Pekka Pulli Me-säätiö, Tiina Ristikari THL, Jussi Pyykkönen, Juha Kivelä THL, Marko Merikukka THL ja Niko Eskelinen UTA/UTU: Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? Me-säätiön ja THL:n rakentama malli syrjäytymisen dynamiikasta auttaa kohdentamaan palvelut oikeisiin kohtiin Me-säätiö. 2018. THL ja Me-säätiö. Viitattu 20.11.2019.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lapsiomainen&oldid=18548300”