Lapsiomainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lapsiomainen on alaikäinen lapsi tai nuori, jonka vanhemmalla tai sisaruksella on psyykkinen sairaus ja joka joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin.[1] Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän.[1] Lapsiomaiseksi voidaan alaikäisen lapsen ohella lukea myös aikuistunut henkilö, joka on lapsuusaikanaan elänyt psyykkisesti sairaan läheisen kanssa.[1] Käsitettä on käytetty myös päihdeongelmista kärsivien aikuisten lapsista. Lapsiomainen-käsite voi viitata myös somaattisesti sairastavien vanhempien lapsiin.

Käsite lapsiomainen on laajasti tieteellisessä tutkimussa käytetty,[2] ja sitä käyttävät myös alan kansalaisjärjestöt toiminnassaan ja julkisessa keskustelussa.[3][4] Sanan käyttö on saanut myös paljon ulkopuolista julkisuutta[5][6][7] sekä viranomaiskäyttöä.[8]

Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Arvio perustuu Suomessa THL:n syntymäkohortti -87 sekä -97 -aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, Kelan sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä. Myös kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä asettuu 20–25 prosenttiin kaikista alaikäisistä[9]. Tarkkaa lukua psyykkisesti sairastavien vanhempien kanssa elävien lasten ja nuorten määrästä on kuitenkin vaikea sanoa, ja asiasta kaivataan lisätutkimusta.

Psyykkisesti sairastavien ja/tai päihdeongelmaisten vanhempien lasten kohdalla riski sairauden ylisukupolviseen periytymiseen on korkea. Solantauksen mukaan masennus periytyy jopa 60 prosentille lapsiomaisista[9]. Psyykkiset ongelmat eivät kuitenkaan periydy deterministisen automaattisesti. Asiaan vaikuttaa lapsen elämismaailman kokonaisuus. Jos perheen sisäinen vuorovaikutus ja arjen sujuvuus on hyvää ja perhe saa tukea vanhemmuuteen, voi lapsen elämänkulku olla turvallista ja hyvää. Vanhemman psyykkinen sairaus aiheuttaa kuitenkin koko perheelle kuormitusta, ja erityisesti pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti lasten ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tilanne on sitä haastavampi, mitä enemmän samalle perheelle kasaantuu erilaisia kuormituksia ja ongelmia. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi vanhemman pitkäaikaistyöttömyys, toisen vanhemman puuttuminen kuoleman tai yksinhuoltajuuden takia tai vakava päihdeongelma.

Me-säätiön mukaan lapsuuden kuormittavat elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.[10] THL:n syntymäkohortti -97 -tutkimuksen perusteella yhä useampi nuori jää Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tutkimuksen mukaan erityisesti vanhempien mielenterveyshäiriöt olivat yhteydessä nuoren masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden aiheuttamaan työkyvyttömyyteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Huhtonen, Sanna: Kun lapsi on omainen. Lapsiomaistyön periaatteet Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. 31.12.2015. Viitattu 2.12.2019.
  2. Haukka, Piia: Aikuisten lapsiomaisten kokemuksia perheenjäsenen mielenterveys- tai alkoholiongelmasta lapsuudessa Theseus. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut. 2018. Theseus-tietokanta. Viitattu 4.12.2019.
  3. Aikuiset lapsiomaiset (ALO) FinFami Uusimaa ry:n verkkosivu. 2019. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami. Viitattu 4.12.2019.
  4. Finne, Marika: Lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien näkymättömyys puhutti FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa FinFami-verkkosivu. 13.3.2019. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami. Viitattu 4.12.2019.
  5. Happonen, Riikka: Kysy uudestaan, kehottaa lapsiomainen Turun Sanomat. 9.10.2016. Turun Sanomat Oy. Viitattu 4.12.2019.
  6. Ahjopalo, Janne: Vanhemman mielenterveysongelma kipeä asia lapselle – "Odotin koko ajan että joku kysyisi" Yle Uutiset. 5.2.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 4.12.2019.
  7. Happonen, Riikka: Kysy uu­des­taan, ke­hot­taa lap­si­omai­nen. Vanhemman mielenterveysongelman kohtaava lapsi luulee olevansa yksin ja pelkää luottaa Lapin Kansa. 09.10.2016. Lapin Kansa Oy / Kaleva Oy. Viitattu 4.12.2019.
  8. Jokainen voi olla lapselle turvallinen aikuinen Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivu. 7.2.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 4.12.2019.
  9. a b Solantaus, Tytti & Paavonen, E. Juulia: Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim, 2009, 125. vsk, nro 17, s. 1839–1844. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.12.2019.
  10. Pulli, Pekka & Ristikari, Tiina & Pyykkönen, Jussi & Kivelä, Juha & Merikukka, Marko & Eskelinen, Niko: Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? – Me-säätiön ja THL:n rakentama malli syrjäytymisen dynamiikasta auttaa kohdentamaan palvelut oikeisiin kohtiin THL & Me-säätiö. Viitattu 20.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]