Ero sivun ”Valtio ja vallankumous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) + |
p Lisätty kirjan nettiversion linkki. |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Kommunistisen yhteiskunnan korkeammassa vaiheessa [[valtio]](koneisto) on kuoletettu. Valtion sijaan on [[kommuuni]], yhteisö, jossa saattaa olla vielä jäljellä joitakin valtiokoneistolle ominaisia piirteitä, kuitenkin ilman [[Porvari|porvareita]], sortoa tai luokkavastakohtia. Kommunismin voi tiivistää sanoihin: ''"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan."'' Vapaus on valtion vastakohta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V. I. Lenin|Nimeke=Valtio ja vallankumous|Vuosi=1975|Sivu=|Julkaisija=Kustannusliike Edistys}}</ref> |
Kommunistisen yhteiskunnan korkeammassa vaiheessa [[valtio]](koneisto) on kuoletettu. Valtion sijaan on [[kommuuni]], yhteisö, jossa saattaa olla vielä jäljellä joitakin valtiokoneistolle ominaisia piirteitä, kuitenkin ilman [[Porvari|porvareita]], sortoa tai luokkavastakohtia. Kommunismin voi tiivistää sanoihin: ''"Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan."'' Vapaus on valtion vastakohta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V. I. Lenin|Nimeke=Valtio ja vallankumous|Vuosi=1975|Sivu=|Julkaisija=Kustannusliike Edistys}}</ref> |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [https://www.marxists.org/suomi/lenin/1917/valtio-ja-vallankumous.htm Valtio ja vallankumous netissä] (suomeksi) |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 18. maaliskuuta 2018 kello 05.50
Valtio ja vallankumous (ven. Государство и революция) eli Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa on yksi vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leninin pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään Venäjän viranomaisia Helsingissä. Suomalainen kommunistijohtaja O. W. Kuusinen ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.
Valtio ja vallankumous esittelee Leninin idean ja bolševikkien pyrkimykset varsin selkeästi. Sosialismi, tuotantovälineiden ottaminen valtion haltuun, on vasta kommunistisen yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan proletariaatin diktatuuria, jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Demokratiaan ei missään vaiheessa edes pyritä, se on vain eräs välimuoto ja valtiomuoto. Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.
Sosialismissa kukin yhteiskunnan jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä yhdenvertaisuus näyttää jo tasa-arvolta, mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on perhe, toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.
Kommunistisen yhteiskunnan korkeammassa vaiheessa valtio(koneisto) on kuoletettu. Valtion sijaan on kommuuni, yhteisö, jossa saattaa olla vielä jäljellä joitakin valtiokoneistolle ominaisia piirteitä, kuitenkin ilman porvareita, sortoa tai luokkavastakohtia. Kommunismin voi tiivistää sanoihin: "Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan." Vapaus on valtion vastakohta.[1]
Aiheesta muualla
- Valtio ja vallankumous netissä (suomeksi)
Lähteet
- ↑ V. I. Lenin: Valtio ja vallankumous. Kustannusliike Edistys, 1975.