Ero sivun ”Metallurgia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Metallurgia''' on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee [[metalli]]en (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä, sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien [[kiderakenne|kiderakenteen]] näkökulmasta. Historiallisesti metallurgian kehitys on kulkenut samaa tahtia [[teräs|teräksen]] valmistusmenetelmien kanssa. |
'''Metallurgia''' on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee [[metalli]]en (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi | Nimeke = Hakusana "Metallurgia" Kielitoimiston sanakirjassa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Viitattu = 9.7.2017 }}</ref>, sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien [[kiderakenne|kiderakenteen]] näkökulmasta. Historiallisesti metallurgian kehitys on kulkenut samaa tahtia [[teräs|teräksen]] valmistusmenetelmien kanssa, sillä valtaosa maailman metallintuotannosta liittyy teräkseen. |
||
==Metallurgian osa-alueet== |
==Metallurgian osa-alueet== |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Metallurgian opetus== |
==Metallurgian opetus== |
||
| ⚫ | Suomessa metallurgian korkeakouluopetusta antavat [[Aalto-yliopisto]], [[Tampereen teknillinen yliopisto]], [[Oulun yliopisto]], [[Lappeenrannan teknillinen yliopisto]] ja [[Åbo Akademi]]. Metallurgian opetus Teknillisessä korkeakoulussa tapahtui aluksi Kemian osastolla, sen jälkeen siitä erotetulla Vuorikemian osastolla. Osaston nimi muutettiin sittemmin Vuoriteollisuusosastoksi, ja myöhemmin siitä tuli Materiaali- ja kalliotekniikan laitos, joka puolestaan muuttui myöhemmin Materiaalitekniikan osastoksi. Teknillisen korkeakoulun tultua osaksi Aalto-yliopistoa, opetus tapahtuu nyt [[Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu]]n Kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen puitteissa. |
||
| ⚫ | Suomessa metallurgian korkeakouluopetusta antavat [[Aalto-yliopisto]], [[Tampereen teknillinen yliopisto]], [[Oulun yliopisto]], [[Lappeenrannan teknillinen yliopisto]] ja [[Åbo Akademi]]. Metallurgian opetus Teknillisessä korkeakoulussa tapahtui aluksi Kemian osastolla, sen jälkeen siitä erotetulla Vuorikemian osastolla. Osaston nimi muutettiin sittemmin Vuoriteollisuusosastoksi, ja myöhemmin siitä tuli Materiaali- ja kalliotekniikan laitos, joka puolestaan muuttui myöhemmin Materiaalitekniikan osastoksi. Teknillisen korkeakoulun tultua osaksi Aalto-yliopistoa, opetus tapahtuu nyt [[Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu]]n |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
| Rivi 29: | Rivi 28: | ||
* [[Agglomerointi]] |
* [[Agglomerointi]] |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
*[http://cmet.aalto.fi/fi/research/metallurgy/ Metallurgia] Aalto |
|||
*[https://www.britannica.com/science/metallurgy Metallurgy] Encyclopaedia Britannica {{en}} |
|||
{{Tynkä/Tekniikka}} |
{{Tynkä/Tekniikka}} |
||
Versio 9. heinäkuuta 2017 kello 21.45
Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä[1], sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta. Historiallisesti metallurgian kehitys on kulkenut samaa tahtia teräksen valmistusmenetelmien kanssa, sillä valtaosa maailman metallintuotannosta liittyy teräkseen.
Metallurgian osa-alueet
Metallurgia voidaan jaotella karkeasti prosessimetallurgiaan ja fysikaaliseen metallurgiaan, mutta monia muitakin alalajeja on, ja rajanveto on joskus vaikeaa, esimerkkeinä jauhemetallurgia ja rikastustekniikka, joka varsinkin anglosaksisissa maissa luetaan metallurgiaan kuuluvaksi.
Prosessimetallurgia käsittelee mm. materiaalien valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden esikäsittelyä (esimerkiksi rikasteen pasutus ja sintraus), materiaalien valmistusta raaka-aineista (esimerkiksi malmirikasteiden sulatus) ja puolivalmiiden tuotteiden käsittely- ja jalostusprosesseja (esimerkiksi raffinointi, puhdistus ja konvertterissa tapahtuva hiilenpoisto, mellotus).
Prosessimetallurgia voidaan jaotella vielä hydrometallurgiaan ja pyrometallurgiaan.
Hydrometallurgia käsittelee liuoksissa tapahtuvia tai nesteen avustuksella/välityksellä tapahtuvia ilmiöitä, esimerkiksi korroosiota ja korroosionestoa, rikasteiden läjäliuotusta, kuparin elektrolyysiä ja metallien valmistusta liuospohjaisin menetelmin (Hydro-Copper).
Pyrometallurgia käsittelee korkeissa lämpötiloissa tapahtuvia ilmiöitä, esimerkiksi kuparin liekkisulatusta, masuunin toimintaa tai plasmapinnoitusta.
Fysikaalinen metallurgia käsittelee esimerkiksi materiaalien muokkausta tuotteiksi raaka-aineiden (metallien) valmistamisen jälkeen. Tyypillinen fysikaalisen metallurgian prosessivuo on:
Metallurgian opetus
Suomessa metallurgian korkeakouluopetusta antavat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi. Metallurgian opetus Teknillisessä korkeakoulussa tapahtui aluksi Kemian osastolla, sen jälkeen siitä erotetulla Vuorikemian osastolla. Osaston nimi muutettiin sittemmin Vuoriteollisuusosastoksi, ja myöhemmin siitä tuli Materiaali- ja kalliotekniikan laitos, joka puolestaan muuttui myöhemmin Materiaalitekniikan osastoksi. Teknillisen korkeakoulun tultua osaksi Aalto-yliopistoa, opetus tapahtuu nyt Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun Kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen puitteissa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hakusana "Metallurgia" Kielitoimiston sanakirjassa Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.7.2017.
Aiheesta muualla
- Metallurgia Aalto
- Metallurgy Encyclopaedia Britannica (englanniksi)