Metallin sulatus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sulatuksella tarkoitetaan tapahtumaa, missä kappaleeseen on tuotu riittävästi energiaa jotta:

  • lämpötila on noussut kyseisen materiaalin liquidus-lämpötilan yläpuolelle ja
  • faasimuutos kiinteästä sulaan pääsee tapahtumaan.

Perinteisissä valmistusprosesseissa metalli sulatetaan vähintään kahteen otteeseen. Ensimmäinen sulaprosessi tehdään prosessimetallurgisessa vaiheessa, kun malmista tehdään metallia. Jälkimmäinen sulatus tehdään, kun valmistus metalliseksi puolituotteeksi alkaa.

Uudet prosessi- ja jauhemetallurgiset innovaatiot ovat tehneet ainakin teoriassa mahdolliseksi ohittaa metallin sulatusprosessit.

Sulatusmenetelmiä ovat:

  • Sulatus liekillä
Metallin sulatus liekillä vanhin tapa.
  • Sähkökaarisulatus
  • Induktiosulatus
Induktiosulatusuuneja on kahdentyyppisiä; kouruinduktori ja ”coreless”.
  • Skrymppaus[1] (engl. reticulation) on hallittua sulatusta. Skrymppaamisessa kasvatetaan hienohopeapintaa hehkutus/hapotus-vaiheita useita kertoja toistamalla, jonka jälkeen kappaletta lämmitetään niin, että hienohopean alla oleva seostettu hopea alkaa pehmetä/sulaa pinnan pysyessä kiinteänä, jolloin pinta alkaa vetäytyä alla olevan sulan metallin mukana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaissi Pekka, Huovinen Hannu, Opetushallitus: Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2005. ISBN 952-13-2257-8.
  2. http://www.ganoksin.com/borisat/nenam/ajm-reticulation.htm
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.