Ero sivun ”Białystokin ja Minskin taistelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Taustaa: w |
kh |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{Taistelu |
{{Taistelu |
||
| nimi = Białystokin ja Minskin taistelu |
| nimi = Białystokin ja Minskin taistelu |
||
| osa_sotaa = [[itärintama (toinen maailmansota)| |
| osa_sotaa = [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan itärintamaa]] |
||
| kuva = Eastern Front 1941-06 to 1941-09.png |
| kuva = Eastern Front 1941-06 to 1941-09.png |
||
| kuvateksti = Saksalaisten eteneminen itärintamalla 22. kesäkuuta - 1. syyskuuta 1941 välisenä aikana. |
| kuvateksti = Saksalaisten eteneminen itärintamalla 22. kesäkuuta - 1. syyskuuta 1941 välisenä aikana. |
||
| päivämäärä = |
| päivämäärä = 22. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1941 |
||
| paikka = Itäinen Puolan alue, Valko-Venäjän alue, [[Neuvostoliitto]] |
| paikka = Itäinen Puolan alue, Valko-Venäjän alue, [[Neuvostoliitto]] |
||
| casus = |
| casus = |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| muut_taistelut = Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa |
| muut_taistelut = Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa |
||
}} |
}} |
||
'''Białystokin ja Minskin taistelu''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] [[natsi-Saksa|Saksan]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukkojen välinen taistelu kesäkuussa 1941 [[operaatio Barbarossa]]n alussa. Taistelu alkoi 22. kesäkuuta 1941 [[keskustan armeijaryhmä]]n aloitettua etenemisen Neuvostoliittoon [[Puola]]n ja [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjän]] kautta ja päättyi 1. heinäkuuta Saksan joukkojen vallattua [[Białystok]]in ja [[Minsk]]in kaupungit. Saksalaiset piirittivät taistelun aikana [[Neuvostoliiton 10. armeija]]n Białystokin lähistölle ja [[Neuvostoliiton 3. armeija|3.]] ja [[Neuvostoliiton 13. armeija|13. armeijan]] [[Navahrudak]]in kaupungin lähistölle sekä osan [[Neuvostoliiton 4. armeija|4. armeijasta]]. Taistelussa kaatui yli 400 000 neuvostosotilasta. Taistelu oli Saksan ensimmäinen suurvoitto itärintamalla. |
'''Białystokin ja Minskin taistelu''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] [[natsi-Saksa|Saksan]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukkojen välinen taistelu kesäkuussa 1941 [[operaatio Barbarossa]]n alussa. Taistelu alkoi 22. kesäkuuta 1941 [[keskustan armeijaryhmä]]n aloitettua etenemisen Neuvostoliittoon [[Puola]]n ja [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjän]] kautta ja se päättyi 1. heinäkuuta Saksan joukkojen vallattua [[Białystok]]in ja [[Minsk]]in kaupungit. Saksalaiset piirittivät taistelun aikana [[Neuvostoliiton 10. armeija]]n Białystokin lähistölle ja [[Neuvostoliiton 3. armeija|3.]] ja [[Neuvostoliiton 13. armeija|13. armeijan]] [[Navahrudak]]in kaupungin lähistölle sekä osan [[Neuvostoliiton 4. armeija|4. armeijasta]]. Taistelussa kaatui yli 400 000 neuvostosotilasta. Taistelu oli Saksan ensimmäinen suurvoitto itärintamalla. |
||
== Taustaa == |
== Taustaa == |
||
Marsalkka [[Fedor von Bock]]in johtaman Saksan keskustan armeijaryhmän tehtävänä oli hyökätä [[Puola]]sta Białystok–Minsk–Smolensk-akselilla kohti [[Moskova]]a. Armeijaryhmään kuuluivat 4. ja 9 armeija sekä 2. ja 3. panssariryhmä. Yhteensä käytössä oli 33 jalkaväkidivisioonaa, yhdeksän panssaridivisioonaa, kuusi motorisoitua divisioonaa ja ratsuväkidivisioona. Armeijaryhmän tukena oli Saksan 2. ilma-armeija. |
Marsalkka [[Fedor von Bock]]in johtaman Saksan keskustan armeijaryhmän tehtävänä oli hyökätä [[Puola]]sta Białystok–Minsk–Smolensk-akselilla kohti [[Moskova]]a. Armeijaryhmään kuuluivat [[Saksan 4. armeija|4.]] ja [[Saksan 9. armeija|9. armeija]] sekä [[Saksan 2. panssariryhmä|2.]] ja [[Saksan 3. panssariryhmä|3. panssariryhmä]]. Yhteensä käytössä oli 33 jalkaväkidivisioonaa, yhdeksän panssaridivisioonaa, kuusi motorisoitua divisioonaa ja ratsuväkidivisioona. Armeijaryhmän tukena oli [[Saksan 2. ilma-armeija|2. ilma-armeija]]. |
||
Armeijaryhmää vastassa oli puna-armeijan |
Armeijaryhmää vastassa oli puna-armeijan kenraali Dmitri Pavlovin komentama [[Lännen rintama]], johon kuuluivat rajalle sijoitetut 3., 4. ja 10. armeijat. Alueella oli lisäksi Stavkan reservinä 13. armeija, johon kuului lähinnä esikuntaosia ilman elimellisiä joukkoja. Yhteensä puna-armeijan joukkoja oli 25 kivääri- ja ratsuväkidivisioonaa, 13. panssaridivisioonaa ja seitsemän motorisoitua divisioonaa. |
||
== Taistelu == |
|||
{{kesken}} |
|||
== Seuraukset == |
== Seuraukset == |
||
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-137-1009-17, Weißrussland, Minsk, Ruinen.jpg|thumb|Raunioita Minskissä heinäkuussa 1941.]] |
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-137-1009-17, Weißrussland, Minsk, Ruinen.jpg|thumb|Raunioita Minskissä heinäkuussa 1941.]] |
||
Puna-armeijan kahteen suureen mottiin jääneet joukot jatkoivat taistelua, jolloin saksalaiset kärsivät merkittäviä tappioita. Useat puna-armeijan sotilaat pakenivat moteista harvan saartorenkaan läpi. Lopulta |
Puna-armeijan kahteen suureen mottiin jääneet joukot jatkoivat taistelua, jolloin saksalaiset kärsivät merkittäviä tappioita. Useat puna-armeijan sotilaat pakenivat moteista harvan saartorenkaan läpi. Lopulta 290 000 puna-armeijan sotilasta joutui sotavankeuteen ja 1 500 tykkiä sekä 2 500 panssarivaunua tuhoutui. Lähes 250 000 puna-armeijan sotilasta kykeni palaamaan omille linjoille. |
||
{{Käännös|:en:Battle of Białystok–Minsk}} |
{{Käännös|:en:Battle of Białystok–Minsk}} |
||
== |
== Aiheesta muualla == |
||
*{{Kirjaviite | Nimeke = The Initial Period of War on the Eastern Front 22 June - August 1941 | Julkaisija =Frank Cass | Vuosi = 2001 | Tekijä = Glantz, David | Julkaisupaikka = Portland | Tunniste = ISBN 0-7146-4298-3 | Kieli = {{en}}}} |
*{{Kirjaviite | Nimeke = The Initial Period of War on the Eastern Front 22 June - August 1941 | Julkaisija =Frank Cass | Vuosi = 2001 | Tekijä = Glantz, David | Julkaisupaikka = Portland | Tunniste = ISBN 0-7146-4298-3 | Kieli = {{en}}}} |
||
Versio 9. joulukuuta 2016 kello 09.24
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Białystokin ja Minskin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
Saksalaisten eteneminen itärintamalla 22. kesäkuuta - 1. syyskuuta 1941 välisenä aikana.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
750 000 sotilasta |
675 000 sotilasta | ||||||
Tappiot | |||||||
276 lentokonetta, maavoimien tappiot ei tiedossa |
417 790 kaatunutta tai vangittua | ||||||
Białystokin ja Minskin taistelu oli toisen maailmansodan itärintamalla Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu kesäkuussa 1941 operaatio Barbarossan alussa. Taistelu alkoi 22. kesäkuuta 1941 keskustan armeijaryhmän aloitettua etenemisen Neuvostoliittoon Puolan ja Valko-Venäjän kautta ja se päättyi 1. heinäkuuta Saksan joukkojen vallattua Białystokin ja Minskin kaupungit. Saksalaiset piirittivät taistelun aikana Neuvostoliiton 10. armeijan Białystokin lähistölle ja 3. ja 13. armeijan Navahrudakin kaupungin lähistölle sekä osan 4. armeijasta. Taistelussa kaatui yli 400 000 neuvostosotilasta. Taistelu oli Saksan ensimmäinen suurvoitto itärintamalla.
Taustaa
Marsalkka Fedor von Bockin johtaman Saksan keskustan armeijaryhmän tehtävänä oli hyökätä Puolasta Białystok–Minsk–Smolensk-akselilla kohti Moskovaa. Armeijaryhmään kuuluivat 4. ja 9. armeija sekä 2. ja 3. panssariryhmä. Yhteensä käytössä oli 33 jalkaväkidivisioonaa, yhdeksän panssaridivisioonaa, kuusi motorisoitua divisioonaa ja ratsuväkidivisioona. Armeijaryhmän tukena oli 2. ilma-armeija.
Armeijaryhmää vastassa oli puna-armeijan kenraali Dmitri Pavlovin komentama Lännen rintama, johon kuuluivat rajalle sijoitetut 3., 4. ja 10. armeijat. Alueella oli lisäksi Stavkan reservinä 13. armeija, johon kuului lähinnä esikuntaosia ilman elimellisiä joukkoja. Yhteensä puna-armeijan joukkoja oli 25 kivääri- ja ratsuväkidivisioonaa, 13. panssaridivisioonaa ja seitsemän motorisoitua divisioonaa.
Seuraukset
Puna-armeijan kahteen suureen mottiin jääneet joukot jatkoivat taistelua, jolloin saksalaiset kärsivät merkittäviä tappioita. Useat puna-armeijan sotilaat pakenivat moteista harvan saartorenkaan läpi. Lopulta 290 000 puna-armeijan sotilasta joutui sotavankeuteen ja 1 500 tykkiä sekä 2 500 panssarivaunua tuhoutui. Lähes 250 000 puna-armeijan sotilasta kykeni palaamaan omille linjoille.
Aiheesta muualla
- Glantz, David: The Initial Period of War on the Eastern Front 22 June - August 1941. Portland: Frank Cass, 2001. ISBN 0-7146-4298-3. (englanniksi)