Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
kh, viite tarkemmin |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|200px|Koskenkorva-viinapullo.]] |
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|200px|Koskenkorva-viinapullo.]] |
||
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | |
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* humaltumistarkoitukseen |
* humaltumistarkoitukseen |
||
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin) |
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin) |
||
* |
* maksuvälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> |
||
=== Määrittelyjä === |
=== Määrittelyjä === |
||
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[ |
[[Alko]]n hinnastossa viinoiksi lasketaan [[Votka|vodkat]], maustamattomat viinat, [[Akvaviitti|akvaviitit]], [[Anisviina|anisviinat]], [[geneveri]]t, [[gini]]t, [[hedelmäviina]]t, [[Grappa|grapat]], [[tequila]]t ja [[calvados]]it ja maustetut viinat. |
||
[[Euroopan komissio|EU-komission]] päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa [[viski]], [[brandy]] ja tumma [[rommi]]. |
[[Euroopan komissio|EU-komission]] päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa [[viski]], [[brandy]] ja tumma [[rommi]]. |
||
Nimityksellä viina on [[Suomi|Suomessa]] perinteisesti tarkoitettu erityisesti |
Nimityksellä viina on [[Suomi|Suomessa]] perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on [[Koskenkorva (viina)|Koskenkorva]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/82679.shtml | Nimeke=Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=30.4.2009 | Viitattu=4.9.2009}}</ref>. |
||
== Viinamerkkejä == |
== Viinamerkkejä == |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
* [[Koskenkorva (viina)|Koskenkorva]] (Suomi) |
* [[Koskenkorva (viina)|Koskenkorva]] (Suomi) |
||
* [[Leijona Viina]] (Suomi) |
* [[Leijona Viina]] (Suomi) |
||
* [[ |
* [[Sisuviina]] (Suomi) |
||
* [[Saunalahden Viina]] (Suomi) |
* [[Saunalahden Viina]] (Suomi) |
||
* [[Suomi Viina]] (Suomi) |
* [[Suomi Viina]] (Suomi) |
||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Brown, Gordon | Nimeke=Jalojen juomien klassikot | Selite=(Classic spirits of the world, 1996.) |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Brown, Gordon | Nimeke=Jalojen juomien klassikot | Selite=(Alkuperäisteos: ''Classic spirits of the world'', 1996.) | Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki, Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=|Suomentaja = Marja-Liisa Tirkkonen|Isbn = 951-0-21068-4}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihalainen, J. K. (toim.) | Nimeke=Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Palladium kirjat | Vuosi=1997 | Tunniste= |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ihalainen, J. K. (toim.) | Nimeke=Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Palladium kirjat | Vuosi=1997 | Tunniste=|Isbn = 952-9893-14-0}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karlstén, Jari | Nimeke=Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2007 | Tunniste= |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karlstén, Jari | Nimeke=Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2007 | Tunniste=|Isbn = 978-951-884-414-6}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène | Nimeke=Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta | Selite=(Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.) |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène | Nimeke=Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta | Selite=(Alkuperäisteos: ''Sprit: Boken om en destillerad värld'', 1995.) | Julkaisupaikka=Tukholma | Julkaisija=Fischer | Vuosi=1996 | Tunniste=|Suomentaja = Arto Häilä|Isbn = 91-7054-826-9}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=&a=2266 Viinan salamyyntiä 70-luvulla] |
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=&a=2266 Yle Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla] |
||
* [http://raitis.fi/raitisfi/tag/viina |
* [http://raitis.fi/raitisfi/tag/viina Raitis.fi – Viina] |
||
* |
* Laurila, Anne: [http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=153&article=456169&Title=Viina+muuttuu+elimist%F6ss%E4+sy%F6p%E4riskiksi Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi]. Pohjalainen 21.10.2009. |
||
* [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittitutkimus+Viina+on+vaarallisin+p%C3%A4ihde/1135261337367 Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde]. Helsingin |
* [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittitutkimus+Viina+on+vaarallisin+p%C3%A4ihde/1135261337367 Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde]. Helsingin Sanomat 1.11.2010. |
||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
Versio 6. marraskuuta 2015 kello 20.29
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]
Käyttö
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
- ruokakulttuurissa ruoan ohessa
- polttoaineena
- nautintoaineena
- humaltumistarkoitukseen
- lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
- maksuvälineenä[2]
Määrittelyjä
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[3].
Viinamerkkejä
- Finlandia Vodka (Suomi)
- Koskenkorva (Suomi)
- Leijona Viina (Suomi)
- Sisuviina (Suomi)
- Saunalahden Viina (Suomi)
- Suomi Viina (Suomi)
- Viru Valge (Viro)
- Absolut Vodka (Ruotsi)
- Smirnoff (Iso-Britannia)
- Stolitšnaja (Venäjä)
- Tapio (Suomi)
- Grey Goose (Ranska)
- Tasavalta (Suomi)
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.
Kirjallisuutta
- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
- Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
- Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.
Aiheesta muualla
- Yle Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla
- Raitis.fi – Viina
- Laurila, Anne: Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi. Pohjalainen 21.10.2009.
- Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde. Helsingin Sanomat 1.11.2010.