Ero sivun ”Eteläinen jäämeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Gummeruksen "Maailman valtameret" käyttää tästä nimeä Eteläinen valtameri
lähteestä lisää
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Southern Ocean.png|thumb|Eteläinen jäämeri]]
[[Tiedosto:Southern Ocean.png|thumb|Eteläinen jäämeri]]
'''Eteläinen jäämeri''' tai '''Eteläinen valtameri''' on [[Etelämanner]]ta ympäröivä [[valtameri]], jonka on määritelty alkavan 60. eteläiseltä [[leveysaste]]elta. Meren pohjoisraja ei ole kuitenkaan tarkkarajainen: muista valtameristä Eteläisen jäämeren erottaa lännestä itään maapallon ympäri kiertävä kylmä [[Länsituulten virta]]. Meren pinta-ala on 20&nbsp;327&nbsp;000 km² ja sillä on 17&nbsp;968 km rantaviivaa.<ref name="CIA">[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/oo.html CIA World Fact Book, 3.11.2010, Southern Ocean]</ref> Meren syvin kohta on 7&nbsp;235 metriä. Se on maailman ravinteikkain valtameri, jos ravinteiden määrää verrataan pinta-alaan, sillä siellä on kymmensenttisten kalojen miljardiparvia, joita [[pingviinit]] käyttävät ravintonaan{{Lähde}}.
'''Eteläinen jäämeri''' tai '''Eteläinen valtameri''' on [[Etelämanner]]ta ympäröivä [[valtameri]]. Kansainvälinen merikartoitusjärjestö määritteli vuonna 2000 sen pohjoisrajaksi 60. eteläinen [[leveyspiiri]]. Pohjoisemmista valtameristä Eteläisen jäämeren erottaa noin 60. leveyspiirin kohdalla lännestä itään kiertävä kylmä [[Länsituulten virta]], joka eristää sen pintavedet muista valtameristä.<ref name="mv">{{Kirjaviite | Tekijä = Hutchinson, Stephen & Hawkins, Lawrence E. | Nimeke = Maailman valtameret | Vuosi = 2008 | Sivu = 34–35 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 978-951-20-7617-8 }}</ref>

Eteläisen jäämeren [[mannerjalusta]] on syvä, 365–490 metriä, ja kapea verrattuna esimerkiksi Atlantin mannerjalustaan. Siellä on ankarat sääolot ja korkeita aaltoja. Etelämannerta ympäröi suuren osan vuodesta läpipääsemätön [[ahtojää]].<ref name="mv" />

==Mitat==
{| class="wikitable"
|-
| Pinta-ala || 20&nbsp;327&nbsp;000 km² <ref name="CIA">[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/oo.html CIA World Fact Book, 3.11.2010, Southern Ocean]</ref>
|-
| Keskisyvyys || 4&nbsp;500 m<ref name="mv" />
|-
| Suurin syvyys || 7&nbsp;235 m ([[Etelä-Sandwichin hauta]])<ref name="mv" />
|-
| Suurin leveys || 12&nbsp;700 km<ref name="mv" />
|-
| Suurin pituus || 21&nbsp;500 km<ref name="mv" />
|-
| Rantaviivan pituus || 17&nbsp;968 km<ref name="CIA" />
|}

==Vedet==
Eteläinen jäämeri on maailman ravinteikkain valtameri, jos ravinteiden määrää verrataan pinta-alaan, sillä siellä on kymmensenttisten kalojen miljardiparvia, joita [[pingviinit]] käyttävät ravintonaan{{Lähde}}.


Eteläisellä valtamerellä on syvänmeren alueita, joilla on maailman tiheimpiä [[vesimassa|vesimassoja]]{{Lähde}}. Näitä alueita ovat [[Weddellinmeri]] ja [[Rossinmeri]].
Eteläisellä valtamerellä on syvänmeren alueita, joilla on maailman tiheimpiä [[vesimassa|vesimassoja]]{{Lähde}}. Näitä alueita ovat [[Weddellinmeri]] ja [[Rossinmeri]].

Versio 15. heinäkuuta 2015 kello 17.36

Eteläinen jäämeri

Eteläinen jäämeri tai Eteläinen valtameri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Kansainvälinen merikartoitusjärjestö määritteli vuonna 2000 sen pohjoisrajaksi 60. eteläinen leveyspiiri. Pohjoisemmista valtameristä Eteläisen jäämeren erottaa noin 60. leveyspiirin kohdalla lännestä itään kiertävä kylmä Länsituulten virta, joka eristää sen pintavedet muista valtameristä.[1]

Eteläisen jäämeren mannerjalusta on syvä, 365–490 metriä, ja kapea verrattuna esimerkiksi Atlantin mannerjalustaan. Siellä on ankarat sääolot ja korkeita aaltoja. Etelämannerta ympäröi suuren osan vuodesta läpipääsemätön ahtojää.[1]

Mitat

Pinta-ala 20 327 000 km² [2]
Keskisyvyys 4 500 m[1]
Suurin syvyys 7 235 m (Etelä-Sandwichin hauta)[1]
Suurin leveys 12 700 km[1]
Suurin pituus 21 500 km[1]
Rantaviivan pituus 17 968 km[2]

Vedet

Eteläinen jäämeri on maailman ravinteikkain valtameri, jos ravinteiden määrää verrataan pinta-alaan, sillä siellä on kymmensenttisten kalojen miljardiparvia, joita pingviinit käyttävät ravintonaanlähde?.

Eteläisellä valtamerellä on syvänmeren alueita, joilla on maailman tiheimpiä vesimassojalähde?. Näitä alueita ovat Weddellinmeri ja Rossinmeri.

Lähteet

  1. a b c d e f Hutchinson, Stephen & Hawkins, Lawrence E.: Maailman valtameret, s. 34–35. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7617-8.
  2. a b CIA World Fact Book, 3.11.2010, Southern Ocean

Aiheesta muualla

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.