Ero sivun ”Konnevesi (järvi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
* [[Kivisalmen bussiturma]] |
* [[Kivisalmen bussiturma]] |
||
== |
==Lähteet== |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
{{commonscat-rivi|Lake Konnevesi, Finland|Konnevesi}} |
{{commonscat-rivi|Lake Konnevesi, Finland|Konnevesi}} |
||
{{tynkä/Vesi}} |
|||
{{Rautalammin reitti}} |
{{Rautalammin reitti}} |
||
[[Luokka:Rautalammin reitti]] |
[[Luokka:Rautalammin reitti]] |
||
Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 11.27
| Konnevesi | |
|---|---|
.jpg) Konnevesi talvella |
|
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 189,18[1] km² |
| Pinnankorkeus | 95,4 m |
| Rantaviiva | 642,6[2] km |
| Suurin syvyys | 57,12[2] m |
| Keskisyvyys | 10,61[2] m |
| Tilavuus | 2,0[2] km³ |
| Laskujoki | Kellanvirta |
| Virtaus | 48[3] m³/s |
| Järvinumero | 14.711.1.001 |
Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, pinta-alaltaan 189 km². Se on pinta-alaltaan Suomen 23:nneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella.
Konnevesi muodostuu pitkänomaisesta, kapeahkosta Pohjois-Konnevedestä ja leveämmästä, saarekkaasta Etelä-Konnevedestä. Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi.[3] Näitä kahta allasta yhdistää mm. Kivisalmi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Etelä-Konnevesi laskee länsipäästään Kellanvirtaa Liesveteen. Sen alueelle valmistellaan Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamista.[4]
Konnevesi on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. Järven pohjoisosassa näkösyvyys on keskimäärin 5–6 metriä, joinakin talvina jopa 10–11 metriä. Näkösyvyys järven eteläosassa on noin 4–5 metriä.[3]
Konnevesi on tunnettu muikustaan, jonka varassa on ammattikalastustakin.[5] Järven kalakantoja on seurattu koekalastuksin ja kirjanpidon avulla 1970-luvun alusta lähtien osana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sisävesien kalakantojen seurantahanketta. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat olivat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja oli runsaasti, mikä heijastui positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko oli ennätyksellisen korkea, mistä kertoo 27-33 mm:n verkkojen yksikkösaalis. Verkkosiikojen yksikkösaalis oli korkea, mutta nuotalla siikoja ei juurikaan ole saatu muikun vallattua selkävedet. Lisäksi taimenet kasvoivat tutkimusaikana nopeasti.[3]
-
Kivisalmi erottaa Pohjois- ja Etelä-Konneveden -
Mustalahti järven lounaisosassa -
Nisusaaret
Katso myös
Lähteet
- ↑ Suomen järvet yli 40 neliökilometriä
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ a b c d Konneveden kalatutkimus Konneveden kalatutkimus r.y.. Viitattu 11.3.2013.
- ↑ Kansallispuistohanke Etelä-Konnevedellä Metsähallitus, lokakuu 2012
- ↑ Sisi-verkkolehti, luettu 15.01.2009
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konnevesi Wikimedia Commonsissa
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi