Luettelo Keski-Maan käsitteistä

Tämä luettelo esittelee lyhyesti Taru sormusten herrasta -kirjasarjan käsitteitä.

Alatar ja Pallando

Alatar ja Pallando kuuluivat istariin, velhoihin, jotka valar lähettivät Amanista Keski-Maahan suojelemaan sitä Sauronilta. Alatarin lähetti Oromë ja Pallandon Mandos ja Nienna. Alatarista ja Pallandosta käytetään nimeä Ithryn Luin, Siniset Velhot. He lähtivät Curumon kanssa Keski-Maan itäosiin, mutta eivät koskaan tulleet takaisin. Heidän oletetaan jääneen sinne heikentämään Sauronin valtaa itäläisten keskuudessa.

Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto

Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto perustettiin vuonna 3430 Toista Aikaa Mustaa Ruhtinasta Sauronia vastaan.

Sauron oli taistellut haltioiden kanssa Keski-Maan herruudesta jo 1200 vuotta. Hän pelkäsi että hänen vihatut vihollisensa, dúnedain, perustaisi suuren ja mahtavan kuningaskunnan – Arnorin ja Gondorin – joten Sauron hyökkäsi Gondoriin vuonna 3429 Toista Aikaa. Vastaukseksi Elendil, dúnedainin Korkea Kuningas, muodosti liiton Gil-galadin, Eldarin Korkean Kuninkaan, kanssa Sauronia vastaan.

Nämä kaksi valtakuntaa kokosivat armeijansa Arnoriin ja marssivat Sauronin linnoitukselle. Vuonna 3434 Toista Aikaa Sauronin armeija voitettiin Dagorladin taistelussa, vallattiin Morannanon Mordorissa ja piiritettiin Mustan Ruhtinaan linnoitus Barad-dûr. Piiritys kesti seitsemän vuotta jolloin Anárion lyötiin, ja piiritys päättyi Sauronin liityttyä taisteluun, jolloin Elendil ja Gil-galad menehtyivät.

Lopulta Isildur, kuninkaan vanhempi poika, leikkasi Valtasormuksen Sauronin kädestä Narsilin jäänteillä. Menetettyään Sormuksen Sauronin henki pakeni eikä voinut ottaa fyysistä muotoa Keski-Maassa tuhansiin vuosiin. Sauronin voiton takia, ja Elendilin ja Gil-galadin kuolemien takia, Viimeinen Liitto purkautui.

Olog-hai

Olog-hait ovat rotu. Olog-hait eivät esiinny missään kirjan vaiheessa, vaan ne ainoastaan mainittiin Kuninkaan paluun lopun liitteissä.

Auringon Kolmannella Ajalla Sauronin kerrotaan olleen tyytymätön peikkojen heikkouksiin ja halunneen hyötyä enemmän niiden suurista voimista. Niinpä hän loi noituudella uudenlaisen peikkorodun, olog-hain. Olog-hait olivat yhtä suuria ja vahvoja kuin peikot, mutta ne eivät muuttuneet auringonvalosta kiveksi ja olivat yhtä älykkäitä kuin ihmiset. Niillä oli suuret sotavasarat tai nuijat sekä mustat pyöreät kilvet. Ne puhuivat Mordorin Mustaa kieltä. Sauron kasvatti olog-haita Mordorissa ja Dol Guldurissa.

Sormuksen Sodan aikoihin olog-hait taistelivat Mordorin armeijoissa Pelennorin Kentällä ja Mustalla Portilla. Kun Sauron tuhoutui, tavallisten peikkojen tavoin olog-hait tapettiin tai katosivat Keski-Maasta.

Puolhaltiat

Puolhaltiat ovat ihmisen ja haltian lapsia. Heidän nimensä oli haltiakielellä Peredhel, monikossa Peredhil.

Puolhaltioille annettiin valinnan mahdollisuus siitä, tulisiko heistä ihmisiä (edain), kuolevaisia, vaiko haltioita (eldar), kuolemattomia. Listassa on tärkeimpiä puolhaltioita Keski-maasta.

• Dior, Berenin, ja Lúthienin, poika (1/4)
• Eärendil, Tuorin ja Idrilin poika (1/2)
• Elwing, Diorin ja Nimlothin tytär (5/8)
• Eluréd ja Elurín, Diorin pojat (5/8). Örkit kaappasivat heidät lapsena ja tappoivat heidät.
• Elrond, Eärendilin ja Elwingin poika (9/16)
• Elros (Tar-Minyatur), Elrondin veli (9/16)
• Arwen, Elrondin ja Celebríanin tytär (25/32)
• Elladan ja Elrohir, Arwenin veljet (25/32)

Eärendil olisi mieluummin halunnut olla ihminen, mutta hän valitsi kuolemattomuuden, vaimonsa takia, joka oli haltia. Eärendilin kohtalo oli erikoinen: hänen ei sallittu asua Valinorissa, mutta hän purjehti taivaalle laivallaan, Vingilotë, mukanaan Berenin ja Lúthienin Silmaril. Elwing rakensi Varjoisten Merien tornin ja tapasi Eärendilin usein tämän palatessa.

Heidän perillisensä Elrondilla ja Arwen Undómielilla, oli vapaa valinta suvustaan. Arwen valitsi kuuluvansa edainiin ja hänen isänsä eldariin. Elrosin jälkeläisille ei annettu mahdollisuutta valita, mutta he elivät paljon pidempään kuin tavallinen ihminen. Myöhempinä aikoina Númenorin kuninkaat, Elrosin jälkeläiset, katuivat esi-isänsä päätöstä, ja tämä johti Númenorin kaatumiseen.

Dior oli Berenin ja Lúthienin poika, ja hänet laskettiin puolhaltiaksi, kuten myös hänen lapsensa Doriathin Nimloth, Eluréd, Elurín ja Elwing. Eluréd ja Elurín tapettiin, mutta Elwing sai valita sukunsa.

Arwen, Elrondin tytär, nai Aragornin, Elrosin perillisen, yhdistäen kaksi puolhaltiasukua Neljännellä ajalla. Heidän poikaansa Eldarionia tai heidän tyttäriään ei laskettu puolhaltioiksi.

Dol Amrothissa númenorlainen Imrazôr oli nainut haltian, ja siten Dol Amrothin prinssit olivat haltioiden perillisiä, mutta heitä ei laskettu puolhaltioiksi.

Radagast

Radagast Ruskea, quenyaksi Aiwendil ('Se joka rakastaa lintuja') oli yksi istarista, velhoista, J. R. R. Tolkienin luomassa Keski-Maassa. Hän lähti Amanista Curumon (Sarumanin) kanssa Yavannan pyynöstä. Istari lähetettiin Keski-Maahan suojelemaan sitä Sauronin kasvavalta mahdilta, mutta Radagast ihastui eläimiin ja lintuihin, joita Keski-Maassa asui ja hylkäsi haltiat ja ihmiset ja vietti aikansa olvarin ja kelvarin keskuudessa. Tästä hän sai nimensä, joka adûnaicin kielellä terkoittaa 'eläintenhoivaajaa'. Radagast muutti asumaan Suureen Vihermetsään (myöh. Synkmetsä), Otavankalteen ja Vanhan Metsätien välille, paikkaan, jonka hän nimesi Rhosgobeliksi.

Varjaagit

Mordorin eteläpuolella Khandin maassa asui Auringon Kolmannella Ajalla villi kansa jota kutsuttiin varjaageiksi. He olivat liitossa ilkeiden itäläisten ja haradrimin kanssa ja oliva Mustan Ruhtinaan Sauronin palvelijoita. Lännen aikakirjat kertovat kuinka varjaagit kävivät kahdesti Sauronin pyynnöstä sotaan Gondoria vasraan. Vuonna 1944 he taistelivat yhdessä Etu-Haradin ihmisten kanssa Gondorin Eärnilin armeijaa vastaan ja kärsivät tappioita Porosin kahlaamolla. Yli tuhat vuotta myöhemmin varaagit tulivat haradrimin ja itäläisten kanssa Sauronin Mordorin ja Morgulin armeijoiden avuksi taistellakseen Sormuksen Sodassa. Mutta se oli viimeinen kerta sillä Sauronin valta murtui ja vargaanien liitto purkaantui ja ne pysyttelivät omassa maassaan monta Neljännen Ajan pitkää vuotta.

Vähäkääpiöt

Vähäkääpiöt olivat kansa, ja heistä kerrotaan Silmarillionissa. He olivat alun perin kääpiösuku, joka oli ajettu ulos idän suurista kääpiökaupungeista ja vaeltanut länteen Beleriandiin. Nämä kääpiöt kävivät kooltaan pienemmiksi ja kadottivat takojantaitonsa ja elää hiiviskellen. Ennen Nogrodin ja Belegostin kääpiöiden tuloa Beleriandin haltiat eivät tienneet mitä nämä toiset olivat ja metsästivät näitä kuin eläimiä. Haltiat kuitenkin jättivät nämä rauhaan ja alkoivat kutsua heitä sindarinkielisellä nimellä noegyth nibin, vähäkääpiöt. Vähäkääpiöt vihasivat ja pelkäsivät örkkejä, mutta myös eldaria, erityisesti noldoria. Heidän asuntonsa oli Amon Rûdh, Kalju Vaara, jonka alla he kärsivällisesti kaivoivat ja porasivat luolia syvemmiksi. Vähäkääpiöt olivat kuitenkin jo hävinneet ennen Ensimmäisen ajan päättymistä, ja heistä viimeisen, Mîmin, tappoi Húrin Nargothrondin saleissa.