Ero sivun ”Anders Chydenius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 212.116.63.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ilaiho tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| syntymäpäivä = [[26. helmikuuta]] [[1729]] |
| syntymäpäivä = [[26. helmikuuta]] [[1729]] |
||
| syntymäpaikka = [[ |
| syntymäpaikka = [[bf3 |
||
]] |
|||
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|26|2|1729|1|2|1803}} |
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|26|2|1729|1|2|1803}} |
||
| kuolinpaikka = [[Kokkola]] |
| kuolinpaikka = [[Kokkola]] |
||
Versio 26. helmikuuta 2013 kello 10.44
| Anders Chydenius | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1729 [[bf3 ]] |
| Kuollut | 1. helmikuuta 1803 (73 vuotta) Kokkola |
| Ammatti | valistusajattelija, pappi, taloustieteilijä |
Anders (Antti) Chydenius (26. helmikuuta 1729 Sotkamo – 1. helmikuuta 1803 Kokkola) oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein hahmo ja taloustieteen isä. Chydenius väitteli maisteriksi Turun akatemiassa 1753 aiheenaan Amerikkalaiset tuohiveneet[1].
Demokratian varhainen puolestapuhuja Chydenius tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta, mutta hän puolusti myös ilmaisu- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia. Hänen poliittisista saavutuksistaan merkittävimpiä olivat purjehdusoikeuksien saaminen Pohjanmaan kaupungeille sekä maailman ensimmäinen lehdistönvapauslaki (1766).[2][3][4]
Liberalismi
Anders Chydeniuksen pääteoksena pidetään taloudellisen liberalismin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteiden esitystä Kansallinen voitto (1765, alkukielellä ruotsiksi Den Nationalle Winsten), jonka hän julkaisi toimiessaan ensimmäistä kertaa valtiopäiväedustajana myssyiksi kutsutussa silloisessa puolueessa (toinen valtiopäiväpuolue oli konservatiivinen "hatut"). Teoksen aatehistoriallista merkitystä korostaa se, että teoksessa Chydenius esittää Adam Smithin näkymätöntä kättä vastaavan teoriansa, vaikka Smithin taloudellisen liberalismin kansainvälisesti tunnetumpi merkkiteos Kansakuntien varallisuus ilmestyi vasta 11 vuotta myöhemmin, 1776.
Ennen kaikkea Chydenius keskittyi liberaaleilla kirjoituksillaan hyökkäämään silloin valloilla ollutta merkantilismia, merkantilistista valloituspolitiikkaa, konservatismia, protektionismia sekä etuoikeusyhteiskuntaa vastaan. Hänen mielestään valtion virkoja ei pitänyt voida ostaa, eikä valtion tullut asettaa millekään säädylle minkäänlaisia rajoituksia tai etuoikeuksia. Hän kritisoi papistoa, aatelistoa, virkamiehiä ja muita etuoikeutettuja, todeten heidän elävän talonpoikien työstä, pyrkien kääntämään keskustelun talonpoikien asemasta pikemminkin keskusteluksi etuoikeutettujen asemasta. Vallalla olevan käsityksen mukaan talonpojat ja työväestö piti pitää köyhinä, jotta he eivät laiskottelisi. Chydenius osoitti, että päinvastoin työntekijät eivät ole laiskureita, jotka pitää pakottaa tekemään valtio rikkaiksi, vaan elinvoimaisia yksilöitä, jotka vapaina omaa onneaan tavoitellessaan hyödyttäisivät myös muita. He olivat jopa parempia kuin työväestön veroilla ja etuoikeuksilla elävät ylemmät säädyt.
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.»
Chydenius kannatti rauhaa, vaati täyttä ja loukkaamatonta maanomistusoikeutta, halusi antaa pakolaisille suojan ja talonpojille ja käsityöläisille oikeuden myydä tuotteitaan milloin ja missä tahansa. Hän vastusti hintojen ja palkkojen sääntelyä ja työpakkoa sekä vaati työntekijöille oikeutta valita työnantajansa. Vähäasutuksisen Lapin pelastukseksi hän ehdotti sen muuttamista yövartijavaltioksi.
»– – vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.[5]»
Näin radikaaleja ehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu. Lopulta Chydeniuksen oma myssypuoluekin nousi häntä vastaan hänen tuomittuaan sen talouskeplottelutselvennä. Hänet voitiin sulkea pois valtiopäiviltä perusteena "säätyjen tekemän päätöksen arvostelu", koska hänen läpi ajamansa painovapauslaki (eli sensuurin poisto) ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan.
Saavutukset
Chydeniuksen valtiopäivätyön saavutuksiin luetaan painovapauden toteutuminen Ruotsissa 1766 ja rajoitetun uskonvapauden myöntäminen ulkomaalaisille 1791, mistä kuningas Kustaa III:n kerrotaan sanoneen: "Kyllä minäkin olen rohkea mies, mutta koskaan en olisi uskaltanut tehdä sitä, minkä Chydenius teki". Tosin Chydeniuksen tavoitteena oli laajempi uskonvapaus. Painovapauttakin rajoitettiin myöhemmin mutta vain osittain. Siitä tuli laajempi kuin missään muualla maailmassa, jopa laajempi kuin Englannissa, vaikkei sensuuri täysin poistunutkaan. Se myös muodosti perustan sille, mikä sittemmin tultiin tuntemaan "pohjoismaisena julkisuusperiaatteena". Valtiopäivien eräällä saavutuksella oli suuri merkitys Kokkolalle: Vuonna 1765 Chydenius hankki Kokkolalle tapulioikeudet, josta seurasi Kokkolan nousu Suomen rikkaimpien kaupunkien joukkoon.
Chydenius sai myös alennettua tukiaisia, kevennettyä verotusta, vähennettyä byrokratiaa, lisättyä hallinnon avoimuutta ja demokratiaa sekä vähennettyä rahapolitiikan aktiivisuutta. Chydenius onnistui myös vapauttamaan sääntelystä monia Suomenlahden rannikkokaupunkeja. Hänen toimintansa mahdollisti Ruotsissa 1719–1772 vallinnut poikkeuksellinen vapauden aika, jonka kuluessa Ruotsi toisena valtiona maailmassa siirtyi itsevaltiudesta parlamentarismiin kauppakumppaninsa Englannin mallin mukaan.
Chydenius sai myös seuraajia, ja hänen katsotaan olleen eräs merkittävimmistä tekijöistä Ruotsin vähittäiseen liberalisoitumiseen 1800-luvulla. Suomessa vastaava kehitys tapahtui vasta Leo Mechelinin ja nuorsuomalaisten myötä, vaikka ylsikin joissain suhteissa pidemmälle.
Chydenius oli aloitteellinen myös monilla muilla aloilla, hän mm. käynnisti väestön rokottamisen isorokkoa vastaan, oli kirjastojen perustamisen uranuurtaja, taitava silmäkirurgi, hoiti niin kansan ruumista kuin sieluakin, perusti orkesterin, teki lukuisia keksintöjä ja harrasti eri alojen tieteellistä tutkimusta. Apteekkarina toimiessaan Chydenius perehtyi myös oopiuminvalmistukseen.[6]
Jälkimaine
Vuonna 1986 käyttöön tulleen viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman eli 1000 markan setelin etusivun kuva-aiheena oli Anders Chydeniuksen muotokuva, taustalla purjelaiva. Tämä viittaa muun muassa Chydeniuksen toimintaan ulkomaankauppaoikeuksien myöntämiseksi Pohjanmaan kaupungeille valtiopäivillä 1765–1766.
Vuonna 2003 lyötiin Chydeniuksen kunniaksi nimellisarvoltaan 10€:n hopeinen juhlaraha.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vaalii Anders Chydeniuksen muistoa. Chydeniuksen koottujen teosten julkaisuhanke on meneillään.[4] Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa sijaitsee Chydeniuksen muistohuone, jossa ovat esillä Chydeniuksen sormus, Raamattu sekä nuuskarasia.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yksi Helsingin Töölössä sijaitsevista rakennuksista on nimetty Chydeniuksen mukaan Chydeniaksi.
Tuotanto
Chydeniuksen koko kirjallinen tuotanto ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi. Vuonna 2012 ilmestyivät ensimmäinen ja toinen osa, vuonna 2013 kolmas ja neljäs, ja 2014 ilmestyy osa jossa on saarnat.[7]
Lähteet
- ↑ Hyttinen, Pertti: Anders Chydenius ja amerikkalainen tuohivene Anders Chydenius Säätiö.
- ↑ "The World's First Freedom of Information Act (Sweden/Finland 1766)", Anders Chydenius -säätiö, Publications 2, Kokkola 2006
- ↑ freedominfo.org, "Sweden"
- ↑ a b Kuka oli Anders Chydenius?. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 20.
- ↑ Norberg, Johan: Anders Chydenius – den svenska liberalismens fader Liberalismen.
- ↑ Vettenniemi, Erkki: Arvostelu teoksesta: Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950. Historiallinen Aikakauskirja, 2009, nro 4.
- ↑ Anders Chydenius, Ajattelija, myssy ja nuuskamies, Ylen uutiset 5.12.2012
Aiheesta muualla
- Anders Chydenius -säätiön kotisivut
- Forsius, Arno: Anders Chydenius – pappi ja valistusmies terveydenhuollon tehtävissä
- Hyttinen, Pertti: Anders Chydenius historiassa ja nykypäivässä. Chydenius-instituutti 4.6.1997.
- Manninen, Juha: Anders Chydenius – suomalaisen valistuksen ajankohtainen perintö Euroopan unionissa Anders Chydenius -säätiö
- Virrankoski, Pentti: Chydenius, Anders (1729–1803) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 16.9.1997. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Ylen radiojuttu Chydeniuksesta ja hänen mukaansa nimetystä kadusta (8min)