Ero sivun ”Vaeltajat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 3: Rivi 3:
[[Kuva:Ilia Efimovich Repin (1844-1930) - Volga Boatmen (1870-1873).jpg|400px|thumb|''Volgan lautturit'' 1870-1873<br>Taidemaalari [[Ilja Repin]] (1844-1930) oli Vaeltajat-ryhmän jäsen]]
[[Kuva:Ilia Efimovich Repin (1844-1930) - Volga Boatmen (1870-1873).jpg|400px|thumb|''Volgan lautturit'' 1870-1873<br>Taidemaalari [[Ilja Repin]] (1844-1930) oli Vaeltajat-ryhmän jäsen]]


'''Vaeltajat''' eli '''peredvižnikit''' ({{k-ru|передви́жники}}) tai '''kiertävät maalarit''' olivat [[Venäjä]]n maalaustaidetta uudistanut [[realismi (taide)|realistinen]] [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukunta]] 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Liikkeen perustajajäsenet katkaisivat välinsä [[Pietarin taideakatemia|Venäjän taidekatemiaan]] ja perustivat akateemisista rajoitteista vapaan koulukunnan. Tämän suuntauksen teoksissa on mukana vahva sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus ja heidän tärkein metodinsa oli kriittinen realismi.
'''Vaeltajat''' eli '''peredvižnikit''' ({{k-ru|передви́жники}}) tai '''kiertävät maalarit''' olivat [[Venäjä]]n maalaustaidetta uudistanut [[realismi (taide)|realistinen]] [[Koulukunta (taidehistoria)|koulukunta]] 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Liikkeen perustajajäsenet katkaisivat välinsä [[Pietarin taideakatemia|Venäjän taidekatemiaan]] ja perustivat akateemisista rajoitteista vapaan koulukunnan. Suuntauksen teoksissa on mukana vahva sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus ja heidän tärkein metodinsa oli [[kriittinen realismi]].


Peredvizhnikit eivät saaneet teoksiaan näytteille vakiintuneisiin gallerioihin, tämän vuoksi he lähtivät kansan pariin ja järjestivät maaseudulla kiertäviä näyttelyitä vuosina 1870-1923.
Peredvizhnikit eivät saaneet teoksiaan näytteille vakiintuneisiin gallerioihin, tämän vuoksi he lähtivät kansan pariin ja järjestivät maaseudulla kiertäviä näyttelyitä vuosina 1870-1923.


Vaeltajat halusivat tehdä ''taidetta kansalle'' eivätkä vain taidetta taiteen vuoksi, he halusivat luoda todenmukaisia kuvia. Isänmaan kasvot ja kauneus nähtiin vaatimattomissakin aiheissa, henkisen elämän ja luonnon välinen yhteys tuotiin esiin maisemamaalauksissa. Henkilökuvien elävä, psykologinen realismi teki vaikutuksen ja kansa otti heidän taiteensa omakseen.
Vaeltajat halusivat tehdä taidetta kansalle eivätkä vain taidetta taiteen vuoksi, he halusivat luoda todenmukaisia kuvia. Isänmaan kasvot ja kauneus nähtiin vaatimattomissakin aiheissa, henkisen elämän ja luonnon välinen yhteys tuotiin esiin maisemamaalauksissa. Henkilökuvien elävä, psykologinen realismi teki vaikutuksen ja kansa otti heidän taiteensa omakseen.


Venäläinen liikemies, taidekerääjä [[Pavel Tretjakov]] tuki Vaeltajat-ryhmän taiteijoita ja osti erityisen paljon juuri heidän teoksiaan. Tretjakov lahjoitti vuonna 1892 kokoelmansa [[Moskova]]n kaupungille ja kokoelmasta muodostettiin [[Tretjakovin galleria]]. Galleriarakennuksen vanhan päärakennuksen (rak. 1902-04) on suunnitellut Vaeltajat-ryhmän jäsen, taidemaalari [[Viktor Vasnetsov]]. Peredviznikien liike hajosi 1923.
Venäläinen liikemies, taidekerääjä [[Pavel Tretjakov]] tuki Vaeltajat-ryhmän taiteijoita ja osti erityisen paljon juuri heidän teoksiaan. Tretjakov lahjoitti vuonna 1892 kokoelmansa [[Moskova]]n kaupungille ja kokoelmasta muodostettiin [[Tretjakovin galleria]]. Galleriarakennuksen vanhan päärakennuksen (rak. 1902-04) on suunnitellut Vaeltajat-ryhmän jäsen, taidemaalari [[Viktor Vasnetsov]]. Peredviznikien liike hajosi 1923.

Versio 17. maaliskuuta 2012 kello 09.03

Tämä artikkeli käsittelee venäläistä taidekoulukuntaa. Vaeltajat (Emmelichthyidae) on myös kalaheimo.
Volgan lautturit 1870-1873
Taidemaalari Ilja Repin (1844-1930) oli Vaeltajat-ryhmän jäsen

Vaeltajat eli peredvižnikit (ven. передви́жники) tai kiertävät maalarit olivat Venäjän maalaustaidetta uudistanut realistinen koulukunta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Liikkeen perustajajäsenet katkaisivat välinsä Venäjän taidekatemiaan ja perustivat akateemisista rajoitteista vapaan koulukunnan. Suuntauksen teoksissa on mukana vahva sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus ja heidän tärkein metodinsa oli kriittinen realismi.

Peredvizhnikit eivät saaneet teoksiaan näytteille vakiintuneisiin gallerioihin, tämän vuoksi he lähtivät kansan pariin ja järjestivät maaseudulla kiertäviä näyttelyitä vuosina 1870-1923.

Vaeltajat halusivat tehdä taidetta kansalle eivätkä vain taidetta taiteen vuoksi, he halusivat luoda todenmukaisia kuvia. Isänmaan kasvot ja kauneus nähtiin vaatimattomissakin aiheissa, henkisen elämän ja luonnon välinen yhteys tuotiin esiin maisemamaalauksissa. Henkilökuvien elävä, psykologinen realismi teki vaikutuksen ja kansa otti heidän taiteensa omakseen.

Venäläinen liikemies, taidekerääjä Pavel Tretjakov tuki Vaeltajat-ryhmän taiteijoita ja osti erityisen paljon juuri heidän teoksiaan. Tretjakov lahjoitti vuonna 1892 kokoelmansa Moskovan kaupungille ja kokoelmasta muodostettiin Tretjakovin galleria. Galleriarakennuksen vanhan päärakennuksen (rak. 1902-04) on suunnitellut Vaeltajat-ryhmän jäsen, taidemaalari Viktor Vasnetsov. Peredviznikien liike hajosi 1923.

Vaeltajien maalaamia muotokuvia

Vaeltajat

Taiteilijaluettelo [1]

Lähteet

Aiheesta muualla

Venäjän taideliikkeet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaeltajat&oldid=11395757”